14.11.1981 144 tarvtaan het nden kääntyneden hmsten hyväks, jotka ovat puualallakn tehneet ptkän, kuluttavan pävätyön evätkä pysty nyt vajaakuntosna klpalemaan ratonalsonnsta johtuvan puolautoraaaton kanssa. Medän on pystyttävä vakuttamaan nn, että ammatllselle varhaseläkkeelle pääsee jo 55-vuotaana, ss vapaaehtosuuden pohjalta, ja sarauseläkkeelle pääsyä on helpotettava. Ihmettelen, kunka jatkuvast sallmme rstaa kääntyneen hmsen työvomaa nääntymseen ast ja samalla rstetään nuorelta hmseltä okeus työhön. Hyvät tovert! SAK:ssa on mljoona jäsentä, josta me muodostamme varsn näyttävän joukon. Olemmeko me vaatmassa työttömyyspävärahan korottamsta? Pyrmmekö me soldaarseen rstosta ja sorrosta vapaaseen yhteskuntaan? Ajatelkaamme ja tomkaamme sen mukasest. vn r Kalervo T o f f e r (Kesk-Suom): Hyvät lttotovertl Puutyöväen Lton Suolahden osasto on tehnyt tälle lttokokoukselle alotteen, jossa vaadtaan työehtosopmuksen palkkaryhmttelyn uudstamsta. Vastaavan alotteen osastomme tek jo vme edustajakokoukselle vuonna 1977. Tänä pävänä joudutaan toteamaan, ette lton johto ole täyttänyt ensmmäsen varsnasen lttokokouksen velvotetta kyseessä olevassa asassa ekä ole toteuttanut työehtosopmuksen palkkaryhmttelyn uudstamsta. Mekaansen puun työehtosopmus on auttamattomast akansa elänyt ja vanhentunut. Etenkn palkkaryhmttely e palvele tämän t* pavan tarpeta. Työehtosopmuksen ptäs olla ase luottamusmehen
14.11.1981 145 hyvn akaa valmstella ja toteuttaa työehtosopmuksen palkkaryhmttelyn okeudenmukanen uudstamnen vuoden 1983 uuteen työehtosopmukseen. Jos te, hyvät lttojohtajat ja tomtsjat, olette vomattoma ja jos teltä loppuu kenot, meltä jäsenltä kyllä löytyy kenoja. Me olemme tedän taustavomanne sllon, kun te todella ajatte puutyölästen etuja. kädessä, jonka avulla hän hankk etuja työntekjölle. Nykysestä työehtosopmuksesta on kutenkn melestän enemmän hyötyä työnantajlle nden etujen turvaajana sekä luottamusmesten oma-alottesuuden ja aktvsuuden nujertajana. Kulumassa olevaa sopmuskautta on jäljellä tosta vuotta. Lton tulevalla johdolla ja tomtsjolla on nyt > f Lttotorakunta toteaa, että työnantajapuolen vastustus palkkaryhmttelyn uudstamseen on ollut erttän vomakasta. Vastustus on vomakasta juur nn kauan, kunnes lton johto alkaa käyttää jäsenvomaa tavotteden läpvemseks. Lttotomkunnan vastaus alottesn, jossa vaadtaan palkkaryhmttelyn uudstamsta, e mnua tyydytä. Sks teen tälle edustajakokoukselle seuraavan päätösehdotuksen: "Puutyöväen Lton II edustajakokous velvottaa lttotomkunnan toteuttamaan mekaansen metsäteollsuuden työehtosopmuksen palkkaryhmttelyjen okeudenmukasen uudstamsen vuoden 1983 uuden työehtosopmuksen muutoksena. Velvote on toteutettava vakka jäsenvomaa käyttäen." Me puu työläset maksamme ltolle jäsenmaksua jopa enemmän kun muden lttojen jäsenet. Kutenkaan me emme saa läheskään samoja etuja työehtosopmuksen mukaan kun
14.11.1981 146 esmerkks metalln ja papern jäsenet. Mstä tämä johtuu? Kysyn teltä, hyvät edustajatovert, ptääkö medän maksaa palkkaa nän tehottomalle lton johdolle kun nykynen on. Mnun melestän el Täytyykö medän ptää yllä suojatyöpakkoja, jossa van ollaan ja olla kollotellaan ja odotellaan eläkkeelle pääsyä? Mnun melestän e! Tässä kokouksessa, tovert, medän on lton ylntä valtaa käyttävänä joukkona pystyttävä löytämään lton johtoon parhaat mahdollset vomat. Lton nykyjohto on vme vuosen akana näyttänyt kykenemättömyytensä. Nykynen johto on myynyt medän työvomamme puukaptalstlle alennushntaan. Vetoan tehn, hyvät lttovaltuuston ja lttotomkunnan tulevat jäsenet: Te edustatte metä jäsenä lton johdossa seuraavat neljä vuotta. Tedän tehtävänne on valvoa, että lton yln johto ja tomtsjat työskentelevät tehokkaast ja täyttävät tämän kokouksen asettamat velvotteet. Vaadtaan yhdessä: ltto työhön jäsenstön puolesta.
14.11.1981 147 Esko Kokko (Pohjos-Karjala): Tover puheenjohtaja, hyvät lttokokoustovert! Ennen nyt kokoontuvaa lttokokousta estetyssä Puutyöväen Lton lttokokousohjelmssa on sopmuspoltkan osalta panotettu työllsyyden turvaamsta, työn tuottavuutta vastaavaa reaalpalkkojen nousua, soldaarsta palkkapoltkkaa jne. Tarkasteltaessa tänä pävänä kulunutta edustajakokouskautta vodaan todeta, ettemme kovn hyvn ole tavottettemme toteuttamsessa onnstuneet. Sahojen työtlanne on tos surkea ekä tlanne ole vähääkään helpottumassa. Mtä Puutyöväen Ltto on tehnyt tlanteen helpottamseks? Tarkasteltaessa tuottavuuden ja tosaalta reaalpalkkojen kehtystä vme vuoslta vodaan todeta tuottavuuden nousseen koko ajan, kun taas reaalansot ovat jonakn vuosna selväst alentuneet. E voda myöskään puhua sopmuksn säädellystä palkkapoltkasta, jos lukumen osuus pakallstason neuvottelulla nousee melken puoleen sopmuskorotukssta. On enää turha kuormttaa luottamusmesten harteta. \r Elämseen tarvttavat pennt tulee neuvotella jo työehtosopmuksn sellasks, että luottamusmesten tehtäväks jäs van valvoa sopmusten toteuttamsta. kautta. Monet nästä lukumsta tulevat pelkän hostamsen Mellä sellä kentällä on tästä mona esmerkkejä Mestä kentän hmsstä tuntuu, että Puutyöväen Ltto on unohtanut kokonaan soldaarsuuden palkankorotuksssa. Mallesmerkknä tästä vodaan ptää ns. Pekkas-ratkasua, jossa palkankorotukset panotettn suuremppalkkasten eduks. Ehdotankn ennen kakkea Puutyöväen Lton enem-
14.11.1981 148 mstöryhmää muuttamaan kantaansa soldaarseen palkkapoltkkaan ja suuntaamaan nmenomaan Puutyöväen Ltto neuvottelemaan nämä korotukset suurempna penempn palkkohn, ette enää luvattoman ptkä palkkahatar venys vaan pänvaston supstus. Myöskään sopmusten laadullsta ssältöä e ole kyetty merkttäväst parantamaan. Työsuhdeturvaan, työntekjöden vakutusmahdollsuuksen lsäämseen ja työajan lyhentämseen e kuluneella lttokokouskaudella ole merkttävä ratkasuja kyetty tekemään. Yhteenvetona vodaan todeta, että kuluneella edustajakokouskaudella harjotettu sopmuspoltkka on ollut sellasta, että usko Puutyöväen Lttoon on nopeast romuttumassa. Puutyöväen Lton tulee nopeast terävöttää ja aktvo ttaa sopmuspoltkkaa, että sasmme puutyöläset slle tasolle, mssä esm. Metallltto ja Paperltto ovat, M emmekä jäs jälkeen palkka- ja sopmussäännöksssä. Syyskuussa pdetyt vaalt osottvat sopmuspoltkassa terävöttämsen tarpeen. Vekko P k k a r a n e n (Kym): Olen vaeten kuunnellut tämän ja elspävän keskusteluja ja olen huolssan tulevasuudesta medän lttomme osalta. Mutta kun tuo Kalervo Toffer käytt puheenvuoron, nn en malta olla puuttumatta asaan. Hän vätt, että jäsenmaksut medän ltossamme ovat suuremmat, ne menevät tarpeettomast. Mutta mustakaa, tovert, että elspävänä kästeltn lton tlt ja taseet yksmelsest. Olstte aukasseet
14.11.1981 149 päänne sllon, mks huudatte jälkkäteen. Lttovaltuusto ja lttotomkunta ovat näden neljän vuoden tlt kästelleet ja hyväksyneet ne yksmelsest, nn kommunsten kun demarenkn osalta. Ja nyt te arvostelette stä! Me olemme ryhmen välllä käyneet kaks ptkää ryhmäneuvottelua. Yrtämme etsä ryhmen välllä yhtestyösopmusta rtaa, saattaa tulla kysymykseen avoero, ja mkäl me tap V tälle kokoukselle ja nlle päätökslle, jotka huomspävänä joudumme tekemään. Näyttää sltä, tovert, että mkäl kommunsten kelenkäyttö tällasena jatkuu, nn myös tämä yhtestyöhalukkuus meltä loppuu. En löydä mtään muuta ratkasua. Mnä olen sovnnon kannalla. Mnä tovon, että Puutyöväen Ltossa löytyy yhtesymmärrys. Von verrata Puutyöväen Lttoa avolttoon. Jos avopuolsoden välllä on pelemme sormet verssä keskenämme, on tettyjä ongelma myös lttotasolla. Mtä työehtosopmuspoltkkaan tulee, tedän on mustettava, että joka sopmuskerroksella on asat alstettu jäsenkästtelyyn.jäsenkästtely tarkottaa stä, että jäsen saa sanoa oman melpteensä. Ja selvä enemmstö jäsenstä on ollut stä meltä, että sopmusneuvottelutulokset hyväksytään. Mks huudatte kentän tomntaa vastaan? Mnä tovon todella vlpttömäst teltä harkttuja puheenvuoroja. En kellä puheenvuorojen käyttämstä ja melpteden lmasemsta, kysymys on van stä, mten ne l- mastaan.
14.11.1981 150 Vekko L a v k a n e n (Pohjos-Karjala): Tetyst me tässä lttokokouksessa joudumme arvostelemaan työehtosopmusta. Se vo tuntua erästä vakeahkolta kuunnella. Mutta me edustamme ntä hmsä, jotka melle äänensä ovat antaneet. Jokanenhan mestä tetää, ette työehtosopmus snänsä tänä pävänä tyydytä metä puutyöläsä. Jo lttokokousvaalkeskustelussa tul selväst eslle työehtosopmusrakenteen korjaamsen tarve. Mekaansen puuteollsuuden työehtosopmus tulee saada vertalukelposeks paperalan sopmuksen kanssa. Tämä on täysn perusteltu tavote, nyt kun lton tulevasta tomntalnjasta ja tavottesta ollaan päätöksä tekemässä. Karensspävät sarauden ajan palkanmaksuperustesta tuls postaa. Palvelusvuoslsän maksamsesta tulee saada määräykset työehtosopmukseen. Kaustarkstus- ja olosuhdelsämääräykset on tarkennettava. Vuoslomapalkan ÖO maksamsperustetta on korotettava nn, että ns. 13 kuukauden vuospalkka toteutuu. Papern sopmuksessahan se on kunnossa. Kun nämä korjaukset mekaansen puualan työehtosopmukseen on saatu, vodaan työpakolla, jossa rnnan neuvotellaan molempen metsäteollsuuden haarojen työehtosopmukssta, sopmusten vertalu ja sovellutus toteuttaa tasavertasest. Työehtosopmus turvaa on parannettava. Työnantajan vastuuta on lsättävä lomautus-, rtsanoms- ja työvkonlyhennystapauksssa. E vo olla oken, että työntekjät joutuessaan lman omaa syytään työttömks joutuvat ptämään
14.11.1981 151 vden työpävän karenssn saamatta edes työttömyyskorvausta. Estän työnantajlle palkanmaksuvelvollsuutta karensspavlta. Yhdyn nhn lttokokousestyksn, jossa estetään valtonjohtosten yrtysten rrottamsesta työnantajaltosta. Tätä tarkottava peraatteellnen kannanmäärttely tuls tässä lttokokouksessa vhdonkn tehdä. Runsaast akaa on kulunut kysesen asan selvttelyyn. Toteutuessaan se tos tasavertaset sosaal-, loma- ja muut etuudet kaklle valtonyrtyksssä työskentelevlle ja lopettas valtonyrtysten tuen porvareden johtamlle työnantajaltolle. Pentt I m m o n e n (Kuopo): Tover puheenjohtaja, hyvät edustajakokoustovert Puheenvuorossan tahdon knnttää huomota neljään er asaan, jotka merkttäväst M vakuttavat puualalta lepänsä ansatseven tomeentuloedellytyksn ja omn vakutusmahdollsuuksn työpakalla ja yleensäkn yhteskunnan osallstuvna ja hyödyllsnä jäsennä. Hyödyllsyys snänsä vodaan työväenlkkeen prssä panna staattehn, jos tämän mttakaavan mukasena ovat samat krteert kun medän tavottessamme takka mtä stten parhaan ja pahmman kaptalsmn edustajat sllä sanalla tarkottavat. Työehtosopmuksen palkkaryhmttelyn uusmnen, rtsanomssuojan parantamnen, ansotasosuoja sekä yleensä julkasu- ja tedotustomnta ovat ntä osa-alueta.
14.11.1981 152 joden onnstumnen ta epäonnstumnen vakuttaa oleellsest shen, mllä tavalla koemme hyvn- ta huonon vontmme. Tedotustomnta on oleellnen osa taas stä hyvnvonnsta, jonka hmsten oma tetosuus asoden okeasta kulusta muodostaa. Kuulun tse sellaseen valtakunnan osa-alueeseen, jolla tavallaan velä rtsanoms- ta lomautustapahtuma esntyy, jotka on tehty kylmän pttaamattomast rtsanotun takka lomautetun sosaalssta ta musta perustelusta, V joden mukaan työpakka ols ptänyt turvata, koska sellanen pakkakunnalla ol ja jä pystyyn. - E sks, ettekö jossakn Kuopossa ols usetakn yrtyksä, mutta Kuopon lepellä löytyy myös penä yrtyksä, jotka non patrarkaalsest haluavat tse päättää asostansa, ette turha yrtysdemokrata hedän päätösvaltaansa pääss horjuttamaan. Löytyy myös tapauksa, jossa ammattyhdstystomntaan osallstumsen on votu todeta olleen eräs rtsanomsen syy, tosn tetystkn petellyst. Nässä tapauksssa järjestöjen, nn keskusjärjestömme SAK:n kun lttommekn, on otettava jämäkkää kantaa uhmaamalla työnantajan ylvaltaa, koska van suuremp voma vottaa ja saa ns. legtmsyysasteen, joka tarkottaa lallsuuden saavuttamsta johonkn nähden. Irtsanomsen perumstomenptesn e saa vakuttaa se, että jos demarn käy huonost, nn kommunst e ota kantaa esmerkks myöntesest. Hyvät tovert! Olemme kakk tetosa työehtosopmus-
14.11.1981 153 ten palkkaryhmttelyn uusmstarpeesta, mhn myös vtattn tomntakertomuksssa menneltä vuoslta. Ryhmttelyt ovat akansa elänetä ja hyvn epäkäytännöllsä. Tehtaat ja latteet ovat uusutuneet jo moneen kertaan, mutta samolla palkkanmkkellä yhä nota homma panetaan. Tetyst tämä käytäntö antaa hyvät spekulonnn mahdollsuudet työn teettäjälle. Neuvotteljolla on ahetta, mstä keskustella, anakn pakallsest työnantajan edustajan vttallessa raamsopmuksen tekjöhn Helsngssä. Aln palkkaryhmttely votasn jättää tavottettemme mukasest pos ja myös työvomavaltaset kästyöarvot saattaa kunnaan, varsnaset raskaan ja lkasen työn tekjät ottaa konkreettsest eslle myös korottamalla palkkoja palkkaryhmttelyn uusmsen avulla. Kas tässä todella kysymyksä vakkapa työehtosopmuspuolen kynnyskysymyksks asetettavnakn. Ansotasosuojasta han muutamalla sanalla se, että teollsuudessa on ollut menossa khtyvässä tahdssa suuntaus, jonka mukasest työvoma on mnmotu nn vähn kun välttämätön paha sunkn van työvomaa pakalle vaat. Tämä on johtanut työpakolla tomntaan, joka on ajottan päättämättömältä tuntuvaa touhulemsta melettömen srtojen varjossa. Tyytymättömyys kasvaa palkan putoamsen myötä. Kuten tedämme, palkka on pääasallsn krteer, jonka vuoks työssä käydään. Tehtassa e käydä van vhtymässä, vakka tämä vhtyvyyskn on tetyst eräs osatekjä, mutta kutenkn tomeentulon rnnalla tosarvonen tekjä. Srtojen myötä lsääntyvät esmerkks
14.11.1981 154 f* urakkatöden alotus- ja lopetustyöt, jotka evät ole ssältyneet normaalehn kelloakatutkmuksn. Urakkatyöryhmen hajottamnen tulee myös kuvaan mukaan. Tähän lttyvät jo vhtyvyystekjätkn psykologsen käyttäytymsprässäyksen myötä työryhmään uutta tuljaa ajatellen, joka e hommaa täysn saata hallta. Asa on korjattavssa srtoajan palkkausmääräyksä huomattavast tukentamalla. Tedotustomnnasta lopuks sen verran, että estän parhaan myötätunton lehtemme tekjölle stä yrtyksestä ja tomnnasta, jolla he ovat lehtensä kasaan lattaneet. 4 Jutut ovat ana tuoreta lehden lmestymskerrat huomoon ottaen. Jutut ovat hmsten asota kästtelevä ja haastatteleva reportaaseja. Ammatttato kuultaa selväst läp. Van työvomaresursst asettavat omat rajotuksensa. ÖO Estänkn uudelle lttotomkunnalle, että se het tomkautensa alotettuaan saneeraa tomtuksellsta puolta sten, että lehden tomtuksen onnstumselle e aseteta estetä työvoman ja suunnttelun puolesta. Mahdollsten arvosteljodenkn on syytä mustaa, että saatesanat tässä muodossa, jos ja kun lttotomkunta käy puuhaan, ovat aheellsa. Seppo V o u t l a n e n (Kuopo): Tover puheenjohtaja, hyvät lttokokoustovert! Palkkaryhmttelyn uudstamsesta on puhuttu ja stä on vaadttu koko nykysen Puutyöväen Lton olemassaolon ajan. Asasta ovat tehneet lttokokousalotteen mm. Suolahden puutyöläset jo lton
14.11.1981 155 ensmmäseen varsnaseen lttokokoukseen vuonna 1977. Myös monet muut ammattosastot ovat esttäneet palkkaryhmttelyn uudstamsta ja myös tälle lttokokoukselle. Asa on ollut tavotteena työehtosopmusneuvottelussa koko tämän lton olemassaolon ajan. Ana se on kutenkn pysähtynyt työnantajalton kelteseen kantaan. Nn tämän asan kun yleensäkn työehtosopmusneuvottelujen osalta on melestän lton tomnta- ja menettelytavossa paljon arvostelemsen sjaa. Lton työehtosopmustavotteet on yleensä asetettu yksmelsest. Tavotteden asettamsen jälkeen on asa haudattu ja neuvottelut on käyty sten, että me puutyöläset, jota asa loppujen lopuks koskee, emme ole olleet lankaan tetosa stä, mssä vaheessa neuvottelut ovat ja mten medän esttämämme asat edstyvät. Työehtosopmusneuvottelutulokseen olemme pystyneet vakuttamaan vasta stten kun neuvottelut on jo loppuun käyty ja lton johto mahdollsest äänestyspäätöksellä suosttelee neuvottelutuloksen hyväksymstä. Työehtosopmusneuvottelussa ovat vastakkan työantajaltto, jonka takana on pääoma ja tuotantovälneet, ja tosella puolella työntekjät el työvoma, jota kaptalstt tarvtsevat pystyäkseen ptämään tuotantovälneensä käynnssä. Mnua hmetyttää se, mllä evällä lton johto on työehtosopmusneuvotteluja yleensä käynyt, kun se e ole katsonut aheellseks tukeutua jäsenkentän joukkovomaan. Melestän tulevalla sopmuskerroksella on palkka-
14.11.1981 156 ryhmttelyn uudstamnen vastaamaan tämän pävän tlannetta työpakolla otettava sellaseks kynnyskysymykseks, joka tullaan hotamaan loppuun saakka. Se on mahdollsta, kun lton johto mustaa, mssä on medän vomamme ja mten stä vodaan käyttää puutyölästen parhaaks. Hyvät tovert 1 Kannatan Kalervo Toffern tekemää päätösehdotusta työehtosopmuspalkkaryhmttelyn uudstamseks vuoden 1983 työehtosopmukseen. Vänö L a h t p e l t o (Kuopo): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Tähän lttokokoukseen on tehty alotteta lähes 150, josta kolmasosa on työehtosopmustomntaan lttyvä alotteta. Kuluneen lttokokouskauden akana tapahtunutta palkkakehtystä e voda ptää edes tyydyttävänä. Työntekjöden reaalansot ovat edelleen vden vuoden takasella tasolla. Samalla akavälllä on työn tuottavuus kasvanut yl 30 % ja työn tuottavuudesta tullut hyöty on täten mennyt täysmääräsest kaptalsten taskuhn. nousu on myös ylesest tunnettua. Yrtysvottojen raju Ammattyhdstyslkkeen ohjelmssa edellytetään reaalansoden nousua vähntään työn tuottavuutta vastaavast. Tästä tavotteesta on jääty kauaks jälkeen. Keskusjärjestöjen ja ammattlttojen, myös Puutyöväen Lton, tavoteasettelu on työehtosopmuskerroksen yhteydessä mtotettu nn alas, että edes vakavaa pyrkmystä ohjelmallsten asakrjojen toteuttamseen e ole ollut. Matalapalkkaongelmasta on puhuttu koko lttokokouskauden ajan. Tulokset ovat vähäset. Almmat
14.11.1981 157 palkat ovat edelleen setämättömän alhasella tasolla. Ja tämä kakk tapahtuu tlanteessa, jossa ammattyhdstyslke on järjestöllsest vomakkaamp kun koskaan. Mssä oken on vka? Melestän anakn seuraavn sekkohn on knntettävä vakavaa huomota. Ammattyhdstyslkkeen johto on lähes täydellsest alstunut kaptalsten aatteellsen panostuksen edessä. Johdon ajatusmaalma ja tomenpteet ja ammattyhdstyslkkeen johto on tähän tapunut. Vars rakentuvat lähes täysn porvarllsn talousteorohn. Yrtysten klpalukyvyn parantamsen tunnus on mennyt lähes uskomattomassa määrässä läp. Yrtysten klpalukyvyn parantamnen on yhtä kun vottojen maksmomnen ja työvomakulujen mnmomnen. Tämän ajattelun pohjalta e vo syntyä kunnollsa palkka- ekä mutakaan ratkasuja. Ajaudutaan matalatasosn palkkaratkasuhn, nähdään ne jopa okeks ja anoaks huolenaheeks jää, saako jokn tonen ltto pennn enemmän va vähemmän kun oma ltto. Peruslähtökohdat menevät vnoon. Toseks, ay-lke on tullut hyvn epätsenäseks. Valtovalta on määrännyt myös palkkaratkasujen peruslnjat kaptalsten ehdolla. Yrtysten klpalukyvyn parantamnen ja kulutuskysynnän rajottamnen ovat olleet tässä maassa harjotetun talouspoltkan perusplareta. Olpa stten nousu- ta laskusuhdanne, ana on keskesenä peruskysymyksenä ollut palkankorotusten rajottamnen. Palkankorotusten perustaso on säännöllsest määrtelty jo varhan syksyllä annetussa halltuksen budjettestyksessä,
14.11.1981 158 nasssa työehtosopmusneuvottelussa e ole ollut kysymys kamppalusta valtovallan ja työnantajen estyksstä olennasest pokkeavasta lnjasta vaan pennen hyvn epäolennasesta srtelystä. SAK:n peraateohjelman mukaan ammattyhdstyslke on tsenänen suhteessa valtovaltaan ja työnantajn. Käytännössä nän e ole ollut. Kolmanneks, ammattyhdstyslkkeen ssänen demokrata e tom. Ammattosastojen estyksllä on hyvn vähä- nen vakutus lttojen ja keskusjärjestöjen tavoteasetteluun. Ollaan kestämättömässä tlanteessa, jos työantajen ja valtovallan esttämät vaatmukset vakuttavat ay-lkkeen johtoon enemmän kun jäsenstön vaatmukset. Ammattyhdstyslkkeen ssänen demokrata e myöskään vo rajottua er polttsten ryhmen välsn neuvottelutuloksn johtotasolla. Jos tällä svuutetaan jäsenstön tahto, e demokratan toteutumsesta voda puhua. vn Nykysessä tlanteessa e kannata hmetellä ammattosastotasolla valltsevaa passvsuutta. Halu osallstua tomntaan vähenee lman muuta, jos nähdään että omlla estyksllä e ole vakutusta ylätasolla. Jos ltto suhtautuu jopa keltesest työpakkakohtaseen palkkatasteluun, jos rtsanomsa vodaan suorttaa lman mnkäänlasa vastatoma lton taholta, jos jatketaan nykysellä tavalla, tulee ammattyhdstyslkkeen arvovalta laskemaan todella pohjalukemn. Luottamus e vo sälyä, jos ana tavutaan muden tahdon edessä ekä koskaan käytetä paljon puhuttua järjestöllstä vomaa. Ammattyhdstyslkkeen on rrottauduttava työnantajen
14.11.1981 159 ja valtovallan holhouksesta. Anunattyhdstyslkkeen on rrottauduttava epätsenäsyydestä ja saamattomuudesta. On palautettava ay-lkkeen tastelujärjestöluonne, tsenäsyys ja jäsenvaltasuus kunnaan. N J, tfn
14.11.1981 160 Anja A u v n e n (Etelä-Savo): Tover puheenjohtaja, hyvät lttokokoustovert! Kun lähdn tähän lttokokoukseen, kyseln työtovereltan, mtä sellä ptäs tehdä. No, tehkää hyvä päätöksä, tehkää päätöksä, jotka auttavat tomntaa työpakolla, jotka parantavat puutyö- Iästen asemaa. Jos täällä joudumme arvostelemaan kuluneen lttokokouskauden tomntaa, e stä tok pdä pahastua. Nänhän varmast on ollut tedossa jo etukäteen. Emmehän me taalla puhu omssa nmssämme, puhumme täällä työtoveredemme \ nmssä, nden nmssä, jotka ovat medät tänne lähettäneet. Hyvät tovert! Kuten tedämme, on lttomme prssä selväst ja kstatta keskenen ja jäsenstöä varsn laajalt koskettava levyteollsuuden matalapalkkasuus. Tämän suuntaseen kehtykseen on melestän olennasn tekjä I levyteollsuuden vomassa oleva palkkaryhmttely, jota e M ole kyetty muuttamaan käytännön tarpeta ja teknsen kehtyksen tasoa vastaavaks. Esmerkks vaner työlässtä kuuluu nykysn almpaan palkkaryhmään yl 40 %, toseen lähes 30 %, kolmanteen non 20 %, neljänteen enää 5 % ja ylmpään van hukan yl 1 %. Jos tlannetta katsotaan nasten osalta, jota levyalan työlässtä on valtaosa, nn se on edellstä huomattavast hekomp. Almpaan palkkaryhmään kuuluu non 70 % nastyöntekjöstä, toseen ryhmään non 28 % ja kolman- teen anoastaan 2 %, neljänteen samon kun vdenteenkään palkkaryhmään nastyöntekjän on lähes mahdoton paasta, jos ryhmttelyä e kyetä pern pohjn muuttamaan. Myös varsn usen on tlanne se, ette työehtosop-
14.11.1981 161 muksssa löydy ryhmttelyn kohteena olevaan työhön nähden mnkään näköstä aramattnmketta eka nan ollen myöskään palkkaryhmä, joten pakallnen yhteentörmäys ja rtatlanne on tällasssa tapauksssa västämätön. Tällanen olotla vaat ana erttän ptkällsä ja vaketa pakallstason neuvotteluja ja jopa työtastelutomenptetäkn ennen kun asat on votu hotaa työntekjötä tyydyttävällä tavalla. Melestän muutokset palkkaryhmttelyn osalta on tehtävä sten kun ammattosastot ja ammattlttomme ennen vmeks solmttua työehtosopmusta esttvät. Samanakasest on knntettävä huomota kälsäjärjestelmän akaansaamseks kuten elntarvkealalla on jo tänä pävänä. Onhan täysn luonnotonta se, ette alalla työskentely vakuta mssään määrn palkanmääräytymsperus- tes n. \ Tosaalta on olemassa myös eräs tonen tärkeä tekjä, jonka vuoks sopmuspalkkaryhmttelyä on muutettava. Ja se on tämän pävän kaptalsten vomasana, ratonalsont el työn vomaperästämnen. Tämä aheuttaa hyvn nopeast sen, että tlanne palkkaryhmn sjottumsen osalta entsestään huononee, elle töden arvostusnäkökohdssa saada akaan selvaa muutosta. Hyvät tovert! Puheenjohtaja Sukkanen tomntaselostuksessaan kerto palkkojen kohonneen 64 % kuluneella lttokokouskaudella. Samana akana tärkempen elntarvkkeden hnnat ovat kohonneet jopa 150 %. Samon on käynyt myös asuntokustannuksen. Tätä taustaa vasten uskaltasn vättää, ettevät puualan työlästen reaalansot anakaan ole kohonneet. Tämän kyllä tetävät anakn pe-
14.11.1981 162 npalkkaset naset alamme työpakolla. Edellä estetyn nojalla melestän alkavan tomkauden akana eräs tärkempä lttomme tehtävä on saada parannus palkkaryhmen kohdalla, koska tämä antaa melestän parhaan tuloksen myös alamme penpalkkaslle nastyöntekjölle. Rejo V k k (Etelä-Savo): Tover puhenjohtaja, hyvät lttokokousedustajatovert! Nyt on aka tarkastella lttomme työehtosopmus tomntaa ertysest vme \ lttokokouksen päätösten valossa. Mustutettakoon meln, että tuollon päätmme puutyölästen ansotason kohottamsesta mekaansen metsäteollsuuden kansantaloudellsta merkttävyyttä vastaavalle tasolle. Suomeks sanottuna tämä edellyttää olemassa olevan palkkauksellsen jälkeenjäänesyyden postamsta. Kun mellä on ollut vme lttokokouksen päätös työehtosopmuspoltkasta, nn katsotaanpa, mten se on pelannut käytännössä: Verrattaessa puualan palkkakehtystä teollsuuden keskmääräseen kehtykseen sekä tosaalta metall- ja paperteollsuuden kehtykseen käyttäen vertaluperusteena vuosen 1977 ja 1980 neljännen vuosneljänneksen palkkatlastoja, on tulos se, että mesten palkossa olemme jääneet lsää jälkeen 25 pennä tunnlta. Jos vertallaan ansoden kehtystä paperteollsuuteen samalta ajanjaksolta, vodaan todeta, että mesten osalta jälkeenjäänesyys on 82 pennä ja nasten osalta 65 pennä tunnlta, joten täytyy sanoa, ette alamme palkkauksen jälkeenjäänesyyden korjaamsessa ole onnstuttu vuoden 1977 lttokokouksen päätöksen edellyttämällä tavalla.
14.11.1981 163 Tämä on ertysen kävää todettavaa sks, että vuosna 1977-1980 ovat metsäteollsuuskaptalstt lsänneet vottojaan pokkeuksellsen rajust. Venttulojen kasvu on ollut joka vuos non 20 % ja parhana vuosna jopa lähes 30 %. Nän muodostunut tulojen lsäys on jäänyt työnantajen hyväks johtuen lttomme lepsulusta sllon, kun työehtosopmuksa tehdään. Hyvänä esmerkknä tästä on vmesn \ työehtosopmuskerros. Mahdollsuuksa huomattavast parempaan sopmukseen ols joka tapauksessa ollut nn kun Metalltyöväen Lton esmerkk osottaa. Vakka Metalln panos tus tomenpteet rajottuvatkn pääosltaan työpakkakohtasks, nn jo nden avulla Metall saavutt paremman sopmuksen kun Puutyöväen Ltto. Jo yleskorotus ol Metalln sopmuksessa selväst korkeamp, ja tämän lsäks ohjetuntpalkat nousvat non 50 pennä enemmän tunnlta kun puualalla. Edelleen Metall saavutt palvelusvuoslsäjärjestelmän, joka puualan sopmukssta puuttuu kokonaan. Hyvät tovert! Suhtautumnen joukkovoman käyttöön työehtosopmus tason korjaamseks on ollut yks keskesmmstä ermelsyyden ahesta työväenryhmen välllä sekä SAK:ssa ja sen lttojen prssä. Kuten hyvn tedämme, on sopmus tavotteet nn SAK:ssa kun myös Puutyöväen Ltossa asetettu usen täysn yksmelsest, mutta sllon kun tavotteta lähdetään toteuttamaan, e joukkovoman käyttö ole vonut lttomme enemmstönä olevan ryhmän taholta tulla kysymykseen edes uhkausmelessä. On pävänselvää, että nän keltenen suhtautumnen ja suorananen pelko jäsenstön joukkovoman käyttöön he-
14.11.1981 164 kentää oleellsest mahdollsuuksa postaa esmerkks palkkauksellsta jälkeenjäänesyyttä ja tosaalta tekee koko tavoteasettelun turhauttavaks, koska permmänen kysymys on, mllä tavalla asetetut tavotteet vodaan vedä lävtse ja toteuttaa. Reno S u r v o n e n (lton tomsto): Tover puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! On selvää, että kakk ne asat, jotka lttyvät työsuhteen ehtohn tavalla kuttamalla louskuttaa louskuttamasta päästyäänkn täsmäl \ takka tosella, ovat asota, jotka jokasta metä knnostavat kakken enten. Tässä melessä ymmärrän ja pdän tsestään selvänä, että nmenomaan työehtosopmuspolttset kysymykset antavat puheenvuoron käyttämseen aheta myös tässä kokouksessa. Olen yrttänyt mahdollsmman tarkon ja tarkast kuunnella ntä puheenvuoroja, puheenvuorohn ssältyvä ajatuksa, jota tähän mennessä on käytetty. Tämä koskee keskustelua tämän asakohdan osalta samon kun jo elen tomntakertomusten yhteydessä käytyä keskustelua. Ajatteln, että tässä vaheessa en ols lankaan puuttunut tähän keskusteluun, mutta kun näyttää sltä, että puheenvuorojen ssältöön on latettu sen tyyppsä vättämä ja ne on krjotettu sen ssältösnä, että nstä e vo mtään muuta johtopäätöstä vetää kun sen, että ntä krjotettaessa on ajateltu, että nyt täytyy voda sanoa mahdollsmman lkeäst, jotta mnun sanan mens perlle. Työehtosopmusasat, työehtohn lttyvät asat, evät parane sllä, että me lkelemme tonen tosllemme, e sllä, että vähemmstöryhmä kään kun lous-
14.11.1981 165 leen samosta asosta kun edellsen puheenvuoron käyttäjä. Emme pääse eteenpän myöskään sllä, että enemmstöryhmä takka ns. lton johto stten yrttää ja yrttäs puheenvuorossaan ja seltyksssään sanoa myös mahdollsmman lkeäst. Shen houkutusta kyllä ols. Palkkaryhmttely on näkemyksen mukaan ollut okeastaan päällmmänen keskustelun ahe. Kuten tuosta estysvhkossa olevasta lttotomkunnan lausunnosta näkyy, nn se on ollut myös sekä lton tomston että työehtosopmus jaoston ja lttotomkunnan kannalta katsottuna nämä medän ehdotuksemme, john työehtosopmus jaosto ja lttotomkunta on non nn kun rakenteellsena kaavona päätynyt, lähtee stä, että jos yrttäsmmekn akaansaada nykysen tyyppsen, jokasen ammattnmkkeen ssällään ptävän luettelon omasen palkkaryhmttelykaavon, nn tämä menettelytapa e nykyakasen teollsuuden yhteydessä enää ole melestämme käyttökelponen. Tästä ovat mm. tes-jaosto ja lttotomkunta olleet täysn yksmelsä tavotteta asettaessaan. Tämä johtuu yksnkertasest stä, että automaato kehttyy, se tuo uusa ammatteja, se postaa vanhoja ammatteja. Työn kuva er teol- lsuuslatoksssa saattaa olla täsmälleen saman ammattn- \ yks tärkemmstä kysymyksstä. Työehtosopmusneuvottelussa mellä on neuvottelupöytään kkutettu kästyksen mukaan nn pätevät ja käyttökelposet ehdotukset palkkaryhmttymen uudstamsesta, että jos me onnstumme jollakn kerroksella, tovon mukaan jo ens kerroksella, saamaan tavotteemme lävtse, nn kästyksen mukaan sen jälkeen tästä asasta e tarvtss keskustella. I' Palkkaryhmttelyn kohdalta toteasn velä sen, etta
14.11.1981 166 mkkeen kohdalla ja osalta er kun tosessa. Nan ollen tomvaa ja pätevää nmkekohtasta palkkaryhmttelyä e vo ylläptää. Stä e vo ptää myöskään ajan tasalla, vaan vuosttan ja sopmuskausttan tapahtus väärstyma, mkal tahan jaatasn. Tästä syystä medän lähtökohtamme on se, että palkkaryhmttelyjärjestelmä pyrttäsn uusmaan ns. karkean ryhmttelyn pohjalta, el sopmuksssa ols kutakn alaa varten ns. karkeat, ohjeellset määräykset palkkaryhmn sjotteluperustesta, jossa stten ohjaavana osana ols snä kovn suura rdan aheta sen jälkeen ols. Itse asassa sahateollsuuden systeem tom tällä samalla perusperaatteella. Jokanen sahan mes tetää sen, että ns. prosenttkytkentätaulukko on tässä melessä palkkaryh- mttelyä korvaava ja stä vastaava, ja se on nmenomaan \ tetyn lukumäärän verran ns. esmerkknmkketä. Otetaan tyyppesmerkk, sahur: Me tedämme, mnkä tason ammattmes se on. Tällanen nmke ja tetenkn mon muu samalta alalta vo sellä ryhmttelyssä olla, mutta e kutenkaan kaken kattavast, ja sen lsäks ols tetenkn stten määräys stä, että muut nmkkeet sjotetaan pakallsest työnarvostusperaatteet sun muut huomoon ottaen suhteutettuna nähn esmerkknmkkesn. Työnantajapuol on tätä ehdotusta vastustanut tähän saakka kynsn hampan. Hedän vastustamsperusteensä on se, että tällanen systeem tos muka van lsää rtoja ja neuvottelun tarvetta kentälle. Me tedämme, että ensmmäsenä sopmusvuonna tämä antas paljon neuvoteltavaa työpakolla, koska ne määräykset jouduttasn soveltamaan ja täytäntöön panemaan, mutta uskon, että sen jälkeen kun se on kerran tehty, epä
14.11.1981 167 pakallset olosuhteet, tehdaskohtäset olosuhteet huomoon ottaen sllä työpakalla laadttu, ja stä toteutetaan ja shen tehdään muutokset, mkäl työn kuva jossakn kohdassa muuttuu. Tämän tyyppnen tavote mellä on. Jos sanosn nän, että se pysyy neuvottelupöydässä nn kauan kun se läp menee. Lttotomkunnan lausunnossa on todettu, etta tahan saakka on vastus ollut kova. Täytyy todeta se kylmä yhteydessä läpvemnen vaats todella melkosen kovakn otteta. Mellä on seuraava neuvottelukerros vuoden 1983 ke- väällä, ja mkäl lton hallntoelmet, lttotomkunta ja mahdollsest valtuusto nän päättävät, nn sllon N tosasa, että sllon jos me pyrmme korottamaan ohjetuntpalkkoja mahdollsmman runsaast, ylmääräsest, jos me samanakasest yrtämme saada esmerkks urakkahnnotteluohjetta parannettua ja palkkaryhmttelyuudstusta. nn nama kakk osatekjat tähtäävät täsmälleen samaan tavotteeseen. Ne nostavat stä mnmtasoa, joka muodostuu ohjetuntpalkosta, palkkaryhmttelystä ja nstä vähmmäspalkkasäännöksstä. Ja nän ollen jokanen ymmärtää, että kakken näden asoden samalla kertaa, samassa tetenkn mellä on mahdollsuus, elle neuvottelupöydässä onnstuta, yrttää ajaa tavottetamme lävtse jopa vomakenolla. Tämän pävän kokouksessa tästä puhujapöntöstä mestä kukaan tetenkään e vo mennä sanomaan, mkä on neuvottelutaktkka, neuvottelutlanne seuraavssa neuvottelussa, mutta uskon, että nyt valttava lttotomkunta ja valtuusto varmaan harktsevat sllon menettelytavat, jota
14.11.1981 168 käytetään, mahdollsmman tarkon. Täällä ols puheenvuorossa monta sellasta asaa, john ptäs vastata. Mnä luulen, että se e kutenkaan hyödytä ekä anakaan rakenna, tarkotan jos ryhtysn ns. vastalkelyyn. Nän ollen mnä pyydän tetä, hyvät tovert, tarkon lukemaan ne ajatukset, jotka lttotomkunta on työehtosopmusasota koskevn estyksn lausunut. Ne ovat etukäteskeskustelussa ja lttotomkunnan kannalta katsottuna olleet yksmelsä. E mellä ole ollut ryhmen kesken rtaa tomstossa \ nätä asota valmsteltaessa lukuun ottamatta suhtautumsta valtojohtosten yrtysten ja E-osuuskauppalkkeen rrottamsta STK:lasesta työnantajaltosta. Valokuntakästtelyn jälkeen tähän peraatteellseen kysymykseen olen akonut myös puuttua vähän laajemmn kun mtä tuossa lttotomkunnan lausunnossa sanotaan, mutta jaakoon se I f tässä vaheessa velä sanomatta. Joka tapauksessa toteasn sen, että vätteet, jota mm. jälkeenjäänesyyden lsääntymsestä sopmuskauden akana on estetty, evät pääsääntösest pdä pakkaansa. Puheenjohtaja Sukkanen elen melko tarkon numeron ja lmasun tämän asan katsauksessaan jo to eslle. Mellä ana vedotaan ja verrataan medän systeemämme ja medän tlannettamme esmerkks metalln ja papern. Kästteden selventämseks haluasn korostaa sen sekan, että metall metallna on hyvn laaja käste. Sellä on kavosteollsuutta, sellä on lava telako ta, sellä on sen tyyppsä tehtata, sen tyyppstä teollsuutta, jota vodaan rakenteeltaan verrata mekaansen puun ja puusepän alaan, tarkotan tällasa nn kun sähkökojeta valmstava, kodnkoneta valmstava jne. tehtata.
14.11.1981 169 Ykstyskohtasn palkkatlastohn sen tarkemmn puuttumatta totean, että valmot, kavosteollsuus, lavatelakat ovat kstatta ja selväst palkkatasollsest puualaa edellä. Sen sjaan vätän, että medän alamme palkkataso kestää täysn vertalun metalltuotetehtasn, sähkökojeta jne. valmstaven tehtaden työntekjöden palkkojen kanssa. Tämä on avan selväst tlastosta ulos vedettävssä. \ Paperteollsuuden palkkatasoon taas tlastoja ajatellen vakuttaa erttän paljon mm. se, että sellä valtaosa työstä on keskeytymätöntä vuorotyötä, josta, nn kun tedätte, nykysen 36 tunnn järjestelmän akana maksetaan 11,1 %:n suurunen erllslsä. Tätä lsää medän alallamme maksetaan keskmääräsest huomattavast penemplukusalle joukolle. Tämäkn näkyy sellä keskmäärästä tuntansota kohottavana tekjänä el muodostaa tetyn tyyppsä tlastoharhoja, elle nhn tlastonumerohn perehdytä oken pohjaa myöten. Tover puheenjohtaja! Tässä vaheessa taman verran, ja mkäl tarve vaat, nn täytyypä stten palata asaan uudelleen vmestään valokuntatyöskentelyn jälkeen. Tauno Leh tonen (Kesk-Suom): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Joka pävä yhä ajankohtasemmaks käy vaatmus työntekjöden okeuksen lsäämseks työpakolla. Kaptalsten todellsuus tuo tämän ana selkeämmn esn, kun kamppalemme pävttän työnantajaa vastaan. Okeuksen lsäämsessä välttömänä tavotteena tulee olla mm. työsuhdeturvan tehokas parantamnen. Nykysten yhtestyöelnten kaltasten keskustelukerhojen tlalle on
14.11.1981 170 saatava työntekjöden omen järjestöjen ja tse valtsemen elnten torantaokeuksen sekä todellsten valvontamahdollsuuksen lsäämnen, työnantajan tulkntaetuokeuksen vomakas rajottamnen ja ammattosastojen tomntaedellytysten parantamnen laajentamalla nden tasteluokeuksa työpakkakohtasssa asossa. Edellä estetyt vaatmukset demokraattsten okeuksen lsäämseks ovat nopemmn toteutettavssa valtonyrtyksssä, koska perustuslakmme evät aseta slle m- tään estetä. s Nn kun hyvn tedämme, ovat valtonyrtykset erttän knteäst sdoksssa suurpääomaan. Ja tulokset näkyvät työläslle todella murheellsna, joten nden saamseks demokraattseen valvontaan on medän kamppaltava laajast ja kaklla tasolla. t Valtonyrtysten on työsuhdepoltkassaan ja työntekjöden demokraattsten okeuksen osalta oltava edelläkävjötä sekä osotettava demokraattsen valvonnan mahdollsuudet ja sen merktys. Valtonyrtysten demokratsont taas puolestaan luo edellytyksä laajenevalle kamppalulle koko yrtystomnnan demokraattsen valvonnan toteuttamseks. Käytännön tomenptenä tämä edellyttää, että valtonyrtykset rrotetaan Suomen Työnantajalton Keskusltosta ja musta suurpääoman huppujärjestöstä. Samalla nden rppuvuus yrtyksstä lkepankessa on lopetettava ja pankkasat srrettävä perustettavalle valtollselle lkepanklle. Edelleen valtonyhtötä varten on laadttava erllslak, jolla vodaan tomeenpanna nden demokraattnen ohjaus ja valvonta, sekä tosaalta kesktetty suunnttelu
14.11.1981 171 ja johto tulee antaa eduskunnan valtsemalle parlamentaarselle elmelle. Hyvät tovert! Kamppalu demokraattsen valvonnan elnten perustamseks valtonyhtössä ja nden saattamseks demokraattsen suunnttelun alaseks on välttämätön askel monopolen vallan rajottamseks ja vhdon sen lopettamseks. Edellä sanottuun vtaten estän lttokokouksen hyväksyttäväks seuraavan päätösestyksen: "Hyväksyessään lttotomkunnan lausunnon lttokokous velvottaa Puutyöväen Lttoa tommaan yhdessä muden lttojen sekä SAK:n kanssa sten, että valtonjohtoset ja työväenlkkeen hallnnassa olevat yrtykset erotetaan työnantajalttojen jäsenyydestä alkavan lttokokouskauden akana." (M
14.11.1981 172 Puhetta srty johtamaan Vljo Ronkanen. P u h e e n j o h t a j a: Hljattan tul tomstosta teto^ että kakk kokousedustajat ovat pakalla. Seuraava puheenvuoro on Jouko Hujasella. Jouko H u j a n e n (Etelä-Häme): Täällä vtattn \ äsken tettyyn lkelyyn. Mnun melestän kysymys ja kamppalu työmehen levästä ja elnehdosta e saa olla tulkttavssa sten, että jotkut tuntevat sen lkelyks. Nmttän reaalansotason sälyttämnen ja yleskorotuslnja on yhtä kun työehtosopmuksen mukanen ansokehtys. Nämä ovat hyvn tärketä kysymyksä, koska työehtosopmuksen mukaselle yleskorotuskehtykselle ols ollut edessä vomakas reaalansotason alenemnen. ( Tappelemnen levästä on tällön tuonut rtakys^onyksks asota, jotka on tulkttu työehtosopmuksen vastasks, ja lton rool ÖO luokkasopupolsna on korostunut. Menneen lttokokouskauden akana reaalansotason sälyttämnen on ollut valtava kamppalukysymys. Yleskorotuspennen penuudesta on muodostunut puuväelle panajanen. Eräden lton johtomesten taholta on hutastu, että työpakolla pystytään työpakkakohtasest tappelemaan lsää sen verran, että reaaltaso sälyy. Jollekn työpakolle tämä on onnstunut, mutta hyvn monella työpakalla on tyytymnen yleskorotuspennehn. Tämän laatusten paneden purkamseks syntyneet rta-asat ovat osottautuneet erttän vakeks hotaa mm. lton avulla.
14.11.1981 173 Rauma-Repolan Lahden tehtalla on ollut ertysen suura vakeuksa sopmustuntpalkkojen reaalarvon sälyttämsessä. Ermelsyysmustokn on lton avulla tehty vajaat kaks vuotta stten. Musto maannee jossakn Ö- mapssa turvallsest unohtuneena. Tuleva lttokokousväl näyttää hypyltä suureen tuntemattomaan. Vodaan slt arvoda jotakn. Jos ltto e \ halua neuvotella jäsenstön joukkovomaan tarvttaessa nojaten jo seuraavalla työehtosopmuskerroksella sen suurusa yleskorotuksa, että ne jo snänsä ssältäsvät reaalanson sälyttämsen, kunnollnen ndeksehto mukaan luettuna, on edessä saavutetun elntason ja ostovoman romahdus. Esmerkks Rauma-Repolan Lahden tehtalla on tällä hetkellä työsuhdeturvan mtättömyys eräs vakavmpa ongelma. Työväellä e yksnään lman lttoa rtä kenot toteuttaa llegaalsa tomenptetä työnantajaa vastaan, kun tedetään, että lttokn on anoastaan työrauhapolsna. Estänkn, että tulevalla lttokokouskaudella lton johto nojaa puutyölästen joukkovomaan, koska jo tulevalla sopmuskerroksella Pekkas-kerroksen jälkeen yleskorotusten ols oltava stä luokkaa, että puuväen reaalansotaso sälys. Työpakkakohtasest tämä e nykyään onnstu. Työsuhdeturva on tetenkn tonen tärkeä asa, johon en enempää tässä puutu. Toseks estän, että rtakysymyksssä lton edustajat olsvat enemmän työntekjän puolella, jopa penssä lattomuuksssakn. Tosaalta kehotan ermelsyysmus-
14.11.1981 174 toden kästtelyssä huomattavampaan rpeyteen. Lopuks tovon puutyölästen puolesta lton johdolle tulevalla kaudella terävämpää otetta, työväestöön nojaavaa, työväestön edut huomoon ottavaa asan kästtelyä. Kaptalstt kyllä huolehtvat omsta edustaan. Jos tämä on tuuleen huutamsta, nn olen väärässä pakassa. Laur Nyman (Lapp): Tover puheenjohtaja, hyvät edustajatovert! > Vomcakkammn valtonyhtöden perustamsta ovat ana ajaneet työväenpuolueet. Okesto on kannattanut valton yrtystomnnan laajentamsta van sllon, kun se on nähnyt stä olevan hyötyä ykstysten yrtysten tomnnalle. Vakka työväenpuolueet haluavat kehttää valton yrtystomntaa, e kutenkaan läheskään kaklta osn voda olla tyytyväsä valtonyhtöden tomntatapohn, jossa e ole oleellsta eroa ykstyskaptalststen yrtysten vjn tomntamuotohn nähden. Jo se sekka, että valtonyhtöt ovat Suomen Työnantajan Keskuslton jäsenä, rajottaa nden tomntamahdollsuuksa ja alstaa ne monn tavon ykstyskaptalsten yrtystomnnan tukjoks. Vme akona on ollut selväst nähtävssä työnantajalttojen krstyvä ote ja vakutusvallan kasvu valtonyhtöden päätöksn ja jota vakutusvaltaansa suur raha käyttää häkälemättömäst hyväkseen omen etujensa ajamsessa ja jopa alstaa valtonyhtöt usen lkasen työn työkaluks tomnnassaan järjestäytynetä työntekjötä vastaan. Yhtenä esmerkknä tästä tomnnasta vodaan
14.11.1981 175 kertoa Vetsluoto Oy:n johdon päätös toteuttaa työnantajalton ohje rkkureden palktsemsesta teollsuustomhenklöden lakon jälkeen. Kuvaavaa on, että yhtön johto lmott, että se toteuttaa kakk työnantajalton ohjeet ottamatta kantaa shen, mkä on oken ta väärn. valtonyhtöden ja työväenlkkeen kannalta kelteset tapahtumat, josta er valtonyhtöden kohdalla on vme akona ollut paljon esmerkkejä. Estänkn, että tämä lttokokous päätöksellään velvottaa lton hallnnon ryhtymään konkreettsn tomenptesn valtonyhtöden rrottamseks Työnantajan Keskusltosta sekä valtonyhtöden johtoelmen muodostamseks ja asaa koskevan lansäädännön uudstamseks, kuten SAK:n teollsuuspolttsessa tavoteohjelmassa edelly- tetään. > Tämän tärkeän asan korjaamseks ols ensmmänen tehtävä valtonyhtöden rrottamnen Työnantajan Keskusltosta ja musta suurpääoman taloudellssta ja aatteellssta huppujärjestöstä. Sen sjaan tuls valtonyhtötä varten perustaa parlamentaarnen eln ta yhtö kesktetyst suunnttelemaan ja johtamaan valton koko yrtystomntaa mukaan luettuna työehdosta sopmnen. Tätä kautta yhtöden todellnen omstaja, yhteskunta, sas nykystä enemmän päätösvaltaa ja vos todella valvoa yhtöden teknokraatt johdon tomenptetä. KM Melestän nällä estetyllä tomenptellä edstettäsn valton yrtystomnnan tavotteden mukasta ja tervettä kehtystä. Samon estettäsn tulevasuudessa nän
14.11.1981 176 Kannatan Tauno Lehtosen tekemää estystä asasta. Hekk T e r v a n e m (Lapp): Tovert puheenjohtajstossa^ hyvät tovert! Tuon terveset Suomen pohjosmmalta osastolta Ivalosta. Vavaskovujen lsäks Ivalossa kasvaa arktssta olosta huolmatta myös mäntypuuta, jotenka puunjalostusteollsuutta on medänkn alueellamme. Arktnen el nk. kylmä vyöhyke alkaa napaprltä. Nämä ertysolosuhteet on otettu huomoon eräden lt- \ tojen työehtosopmuksssa kylmän vyöhykkeen lsänä. Mks tällanen lsä ols tarpeen? Lapssa työntekjölle tulee runsaast possaoloja koven pakkasten vuoks pakkasten pysytellessä ptkäkn akoja 30-40 asteen tenolla. Tällasella lsällä saatasn vuotunen anso pysymään valtakunnan kesklukemssa. Myös kustannustaso on korkeamp Lapssa kun muualla Suomessa. Palvelusvuoslsät. Työntekjän kääntyessä hänen mahdollsuutensa suorttaa urakkatyötä hekkenevät. Palvelusvuoslsäjärjestelmä antaakn hänelle hänen akatyöhön joutuessaan eräänlasen hyvtyksen. Valtonjohtosssa yrtyksssä työskentelevllä nämä edut on usemmlla alolla otettu huomoon. On mustettava, että nällä lsllä e ole mtään merktystä, elle työsuhdeturvaa saada huomattavast parannettua. TES-poltkka, mtä PTL on tähän mennessä harjottanut, e ole tuonut työläsä tyydyttävä ratkasuja. Pu- heet matalapalkkaratkasusta ovat täysn perättömä. Jo-
14.11.1981 177 kanen tetää prosenttpanottesten korotusten suosvan suuremptulosa. Medänkn sopmuksessa ylmpään palkkaryhmään kuuluvat savat 50 pennä enemmän ohjetuntpalkkohn kun ensmmäsen palkkaryhmän työntekjät. Ertoten penllä työpakolla tämä koetaan raskaana, koska palkat ovat lähes mnmtasoa. Suurn osa työntekjöstä kuuluu alempn palkkaryhmn. Urakkahnnottelun vähmmäsmääräykset ptää saada samalle tasolle muun teollsuuden kanssa. \ Kaken huppuna vodaan ptää ns. Pekkas-ratkasua. Mtä SAK:n asettamsta tavottesta saatn? Melestän e mtaan. Tovertl Tämä panee mettmään, onko ltosta, jopa SAK:stakn, tullut porvarston juoksupoka. t Tovon henklöltä, jotka tulevat seuraavat neljä vuotta lttoa johtamaan, vomakkaampa otteta tasteltaessa kaptalstsessa rstoyhteskunnassa työlästen edusta. Ktos tovert! Tovo A. I v a r (Lapp): Tover puheenjohtaja^ hyvät edustajakokoustovert! Alotan tämän puheenvuoron suomalasella sananlaskulla: "Joka härllä kyntää, hän myös härstä puhuu." Medän luottamusmesten härkänä on alamme työehtosopmus, jolla me työntekjät joudumme kyntämään työpakolla ja ammattosastossa monenlasta maaperää, jotta se tuottas mahdollsmman hyvän sadon työntekjölle. Kuten tovert tedätte, nn mekaansen metsäteollsuuden työlästen työehtosopmushan perustuu varsnasest työpakkakohtaseen tomntaan. Tästä johtuu, että puu-
14.11.1981 178 työlästen ansotaso on melko krjavaa. On työpakkoja, jossa kesktuntanso lähentelee 30 mk, ja taas työpakkoja, jossa se jää runsaast alle 20 markan, joten eroa saattaa olla jopa yl 10 markkaa kesktuntansossa. Mstä tämä stten johtuu? Onko syy ammattosastojen tomhenklössä ja luottamusmehssä vako alamme työehtosopmuksessa? Henklökohtasest olen tullut shen tulokseen, että alamme työehtosopmus on hekko, koska se e takaa muuta kun ohjetuntpalkan ja kakk muu on stten Ja kun työnantajat tetävät, että hellä on työehto N neuvoteltava erkseen työpakkakohtasest. Ja työpakkakohtasest työehtosopmusta sovellettaessa vetävät ana ptemmän korren suurempen työpakkojen ammattosastot, sllä ne pystyvät paremmn käyttämään hyväkseen työehtosopmuksen tulkntoja kun penten työpakkojen ammattosastot. Työehtosopmuksemme sanamuotohan on monest nn ympärpyöreä, että se antaa monenlasa tulkntamuotoja. sopmuksen tulkntaokeus, nn he käyttävät tätä sännän okeutta hyväkseen ja tulktsevat työehtosopmusta omaks edukseen. Melestän työehtosopmusten tulkntaokeus on saatava työntekjäpuolelle, sllä jo tällä työehtosopmusten tulkntaokeudella, jos se ols ammattosastolla ja luottamusmehllä, saavutettasn näkyvä tuloksa puutyölästen ansotasossa. Me puutyöläsetkn ammattyhdstyslkkeessä olemme puhuneet soldaarsesta palkkapoltkasta sekä matalapalkka-alojen ongelmsta. Mutta puheet ovat olleet puheta.
14.11.1981 179 Vmeks solmttu työehtosopmuskn kesktetyn ratkasun pohjalta kertoo tosenlasta keltä. Se ol mtä epäsoldaarsn matalapalkka-aloja kohtaan, nn kun melle puutyöläsllekn. Työehtosopmusratkasuhan ol prosenttlnjanen, ja tästä johtu, että palkkaerot kasvovat er sopmusalolla, jopa oman lttommekn ssällä. Tästä esmerkknä manttakoon alamme ohjetuntpalkat sekä yleskorotukset, josta osa ol prosentuaalsa. Edellsessä lttokokouksessa asetettn tavotteeks sahojen työajan lyhentämnen muta aloja vastaavaks ansotasoa alentamatta. akana parannus. Tähän on saatu tämän sopmuskerroksen Tämä myöntesenä kehtyksenä manttakoon. Kutenkn työajan lyhentämnen on tapahtunut ansotasoa alentamalla, ja tämähän e ollut edellsen lttokokouksen asettamen tavotteden kanssa sopusonnussa. I Hyvät lttokokoustovert! Asettaessamme työehtosopmustavotteta tulevalle nelvuotskaudelle velvottakaamme lton uus johto tommaan nn, että palkkojen jälkeenjäänesyys muhn teollsuuslttohn verrattuna postus ja saavuttasmme sen ansotason, joka melle puutyöläslle kansantaloudellsest tärkeällä teollsuudenalla kuuluukn. Tauno L e h t o n e n (Kesk-Suom): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Ammattyhdstyslkkeessä puhutaan paljon soldaarsesta palkkapoltkasta, nn myös Puutyöväen Ltossa. Mtä se soldaarnen palkkapoltkka stten oken on
14.11.1981 180 ja mten se toteutuu? E tarvtse olla mkään ehdottoman tasapalkkasuuden kannattaja, nn stä huolmatta on vakea yhdstää tasapuolsta palkkapoltkkaa ja stä asaa, mllä tavalla esmerkks ltossamme palkankorotukset on hodettu. E lene epäselvää, mtä kentän väk ajattelee stä, että tomtsjoden, lttokokouksen valtsemat mukaan luken, palkankorotukset saattavat olla jopa kymmenkertaset nhn korotuksn verrattuna, jotka jäsenstö saa pureskeltavakseen. hodettasn palkkaamalla lttoon tarvttava määrä l s Tämän tyyppnen ajatus e lähde mstään kateuden pohjalta - vodaan ka käyttää sananpartta, että työmes on palkkansa ansannut, kuten myös tomtsjat - vaan sta tosasasta, että suhde e ole okea. Tämän suuntanen palkkakehtys on yks suur tekjä shen valtettavaan veraantumslmöön, joka on olemassa ammattyhdstyslkkeessä. Tok veraantumseen on olemassa myös mona muta vakutustekjotä, jota tässä yhteydessä e tule eslle. (X) n Postaaksemme veraantumslmön ja luodaksemme elävät yhteydet lton terävän pään ja jäsenstön vällle on Säynätsalon Puutyölästen ammattosasto esttänyt lttokokoukselle päätettäväks, että jokasen tomtsjan, myös lttokokousten valtsemen, tuls työskennellä yks kuukaus vuodessa jossakn lton järjestämsalaan kuuluvassa työpakassa, ammatttatoaan vastaavassa työssä stä maksettavalla palkalla. Ltto korvas aheutuvat lsäkustannukset. Järjestelystä kotuva työvomavajaus ltossa sää tomtsjota.
14.11.1981 181 Tällasen käytännön luomnen edellyttää tetyst suurta asennemuutosta ja vo tuntua ykskaks avan mahdottomalta. Tovosn kutenkn, että ajatus jäs edelleen keskusteltavaks ja kehteltäväks. Tämän ajatuksen toteutuessa ltossamme ols tomtsjakunta, joka entstä paremmn N tunts jäsenstön tarpeet ja jäsenstö tunts paremmn lttonsa omakseen. Edellä sanottuun vtaten estän lttokokouksen hyväksyttäväks seuraavan päätösestyksen: Tuleva lttotomkunta velvotetaan tutkmaan asan toteuttamsmahdollsuudet. Ton K a l l o n p ä ä (Etelä-Häme): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Rauha on elämsen ehto. Suomalasten huol uuden suursodan mahdollsuudesta on lsääntynyt. Tätä osottavat vme akona tehdyt tutkmuksetkn. Samaan johtopäätökseen tulee myös usella pakkakunnlla ÖO pdettyjen rauhanmarssen perusteella. Kansanvälsen jänntyksen lsääntymnen uhkaa johtaa maalman kaken tuhoavan ydnsodan kurmukseen. Oman kel- tesen lsänsä ovat tuoneet neutronpomm ja rajotetun ydnsodan mahdollsuus. Molemmat ovat Yhdysvaltan mahtavan asevarusteluteollsuuden akaansaannosta, ja tämä asevarusteluteollsuus käyttää presdentt Reagana manosndehenään. Vakuttaa sltä, että kuvtellaan olevan mahdollsta käydä ydnsotaa rajotetust ja aheuttamatta suurempa aneellsa vahnkoja. Tosn sanoen vakutusvaltaset ja varakkaat prt sälyttäsvät nahkansa joko parhammn