Vantaan kaupunki Kaupunginosa 66, osa korttelista 66204 sekä virkistysalueet

Vantaan kaupunki Kaupunginosa 66, osa korttelista 66204 sekä virkistysalueet HAKKILA Asemakaavan muutosehdotuksen selostus, sekä tonttijako, joka koskee 25.1.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002039. Selostusta on tarkistettu 14.6.2010. Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti; Jukka Köykkä, asemakaavasuunnittelija Kielotie 28, 01300 Vantaa Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettu 9.2.2009 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.1.2010 Nähtävilläoloaika 24.2.-25.3.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2010

Sivu 1/31 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 66, Hakkila, osa korttelia 66204 sekä virkistysalueita. Tonttijako: Kaupunginosa 66, Hakkila, osa korttelia 66204. 1.2 KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Valkoisenlähteen (käytetään myös nimeä Valkealähde) pohjavesialueella Kaaripuistossa. Aluetta rajaavat Lahdenväylä, Hakkilankaari, Vanha Porvoontie ja K-rauta 75:n liikerakennustontti 66204/7. OTE VANTAAN OPASKARTASTA 1.3 KAAVAMUUTOKSEN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro 002039. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n on tarkoitus rakentaa alueelle Honkanummen sähköasema ja 110 kv:n voimansiirtolinja Vantaan yleiskaavan 2007 mukaisesti. Sähköasemarakennuksesta ja muuntajasuojarakennuksesta muodostuvaa sähköasemaa tarvitaan turvaamaan sähköenergian kasvavaa tarvetta Itä-Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueilla. Osa Kaaripuistosta Kaarrospuistoksi (ruots. Krökparken) nimettävästä lähivirkistysalueesta muutetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Virkistysalueelle osoitetaan ulkoilureitti ja sähkön voimansiirtolinjan vaara-alue. Kaarrospuistossa sijaitsevat, Senaatin kartastoon (v.1872) merkityt kalliomuodostelmat sekä osuus historiallisesta Suuresta Rantatiestä suojellaan.

Sivu 2/31 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI... 1 1.3 KAAVAMUUTOKSEN NIMI JA TARKOITUS... 1 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET JA LAADITUT SELVITYKSET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...4 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...13 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen... 14 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 16 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...16 4.5.4 Asemakaavan muutoksen ratkaisun valinta ja perusteet... 16 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 17 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 18 5.1 KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE JA MITOITUS... 18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 5.3 ALUEVARAUKSET... 19 5.3.1 Korttelialueet... 19 5.3.2 Muut alueet... 20 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 20 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 21 5.4.3 Yhteenveto... 22 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 22 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 22 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 22 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 22 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 22 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET... 23

Sivu 3/31 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutosehdotus ja poistettavat merkinnät, kartta 1:2000, 25.1.2010 Asemakaavamerkinnät ja määräykset, 25.1.2010 Maankäyttöluonnos Honkanummen sähköaseman alueesta Vesihuoltosuunnitelma

2 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupunki, asemakaavan muutoksen nro 002039 selostus, Hakkila 25.1.2010. Tarkistettu 14.6.2010. Sivu 4/31 2.1 KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET JA LAADITUT SELVITYKSET Vantaan Energia Sähköverkot Oy ja Vantaan kaupungin yrityspalvelut esittävät 30.5.2008 päivätyssä kaavamuutoshakemuksessa, että Kaaripuiston virkistysalueiden asemakaavaa muutetaan siten, että puistoon muodostetaan yleiskaavan mukaisesti yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue ja tontti Honkanummen sähköasemaa varten. Kaavamuutosalueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 9.2.2009. Kaavamuutostyön vireille tulosta tiedotettiin Vantaan Sanomissa 8.2.2009 sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. MRL 62 :n mukainen OAS-suunnitelman nähtävilläoloaika ja osallisten kuulemisajankohta oli 9.2.- 13.3.2009. Mielipiteitä ja kannanottoja saatiin 4 kpl. Luonnossuunnitelmat on laadittu yhteistyössä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavamuutosta kokouksessaan 25.1.2010. Muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 24.2.-25.3.2010 ja siitä saatiin 4 lausuntoa ja yksi muistutus. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2010 antamat vastineet lausuntoihin ja muistutukseen eivät aiheuta muutoksia kaavakarttaan tai määräyksiin eivätkä edellytä kaavan uutta nähtävillä oloa. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutoshanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, yleiskaavan ja Vantaan strategioiden mukainen. Kaupungin strategisista tavoitteista toteutuvat erityisesti toimivan yhdyskuntarakenteen turvaaminen ja kehittyvän infrastruktuurin takaaminen. Kaaripuiston lähivirkistysalueesta muutetaan Vantaan kaupungin omistama n. 0,34 hehtaarin kokoinen osa-alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi Honkanummen sähköasemaa varten. Korttelialueelle muodostetaan tontti 66204/8, jolle asemakaavoitetaan kokonaisrakennusoikeutta yhteensä 800 k-m². Tontille on mahdollista sijoittaa voimajohdon vaara-alueelta siirrettäväksi joutuva K-Rauta 75:n, n. 45 m korkea mainostorni. Pohjavesien suojelua ja hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä tarkennetaan. Kaaripuiston virkistysalueen itäisen osan nimeksi vahvistetaan Kaarrospuisto - Krökparken. Virkistysalueille osoitetaan ulkoilureitti, sähkön voimansiirtolinjan vaara-alue sekä ajoyhteys Hakkilankaarelta tontille 66204/8. Kaarrospuistossa sijaitsevat, Senaatin kartastoon (v.1872) merkityt kalliomuodostelmat sekä osuus historiallisesta Suuresta Rantatiestä suojellaan. Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamääräyksillä ja merkinnöillä varmistetaan rakentamisen laatutaso. 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan muutos on osa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n hanketta uudistaa 110 kv:n sähkön voimajohtolinja Hakkilan eteläosan ja Rekolan välillä. Energiamarkkinavirasto on 9.11.2009 päivätyssä lausunnossaan Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle esittänyt, että uusittavalle voimajohdolle tulee hakea Energiamarkkinavirastolta sähköjohdon rakentamislupa, jonka edellytyksenä on sähköjohdon tarpeellisuus sähkön siirron turvaamiseksi. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys johdon ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön. Vantaan Energia Sähköverkot Oy on 20.10.2009 käynnistänyt Rekola-Hakkila 110 kv:n voimajohdon uudistamista ja Honkanummen sähköaseman rakentamista koskevan ympäristöselvitystyön sähkömarkkinalain 18 :n mukaisesti. Lupaa voimajohdon rakentamiseksi haetaan Energiamarkkinavirastolta heti, kun ympäristöselvitys on valmistunut.

Sivu 5/31 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutokseen ei liity sopimuksia. Kaavoitettava ET-tontti 66204/8 myydään Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle kaavan voimaantulon ja tontinmuodostuksen jälkeen. 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee mäntyisellä kallioselänteellä Kaaripuistossa, liikenteellisesti keskeisellä Vantaan Akselin työpaikka-alueella Hakkilan keskiosassa. Kaavamuutosaluetta ympäröivät logistiikkaan tukeutuvat varastot, toimistot ja tuotantolaitokset. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö ja länsireuna rajautuu Lahdenväylään. Kolohongan asutus on lähimmillään n. 650 m:n etäisyydellä kaavamuutosalueen itäreunasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva SIJAINTI KAUPUNKI- JA MAISEMARAKENTEESSA Kaavamuutosalue sijaitsee Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymäalueen liikennemaisemassa. Alue on osa Hakkilanharjun kallioista ja havupuuvaltaista reunamuodostumaa. Lahdenväylän ja suunnittelualueen välissä oleva puusto estää osittain näkyvyyden Lahdenväylälle. Suunnittelualueen erottaa lännessä olevasta Keravanjokilaakson ja Hanabölen kulttuurimaisemasta niiden välissä oleva Rusokallion metsäinen lakialue. Kaukomaisemakuvassa suunnittelualue ei juuri erotu. Luonnonolot Muutosalueella ei ole inventoituja luontoarvoja. Pinnanmuodostus, maaperä ja rakennettavuus Muutosalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Kaaripuiston länsiosalla on pohjaveden korkeus mitattu noin 140 m päässä muutosalueesta korkeimmillaan tasolle noin +49,1 (vuonna 2007) ja lounaispuolella olevan varastorakennuksen alueella, noin 70 m päässä muutosalueesta korkeimmillaan tasolle noin +53,9 (vuosina 1995...2009). Sähköasemalle kaavoitettavan ET-tontin maaperä on kalliota, hiekkaa, soraa ja moreenia. Kalliopinnan syvyys maanpinnasta on noin 0...8 metriä. Kaavoitettavan tontin länsireunalla on paikoin avokalliota. Maanpinta vaihtelee tasolla noin +55...+58, laskien pohjoiseen ja itään, joissa myös maapeitteen paksuus kasvaa. Kaavoitettavan ET-tontin pohjoisosan maata on muokattu paikoin kaivu- ja täyttötoiminnalla. Täyttöalueesta on joulukuussa 2009 otettu 5 kpl maanäytteitä, joista on analysoitu mm. mineraaliöljy-, metalli- ja elohopeapitoisuudet laboratoriossa. Metallien osalta toinen sinkkitulos ylittää kynnysarvon mutta alittaa alemman ohjearvotason eli maamassat ovat käytännössä pilaantumattomia. Täyttö sisältää myös pienijakeista rakennusjätettä niin vähän, että massojen pitäisi kelvata yleiselle maankaatopaikalle. Täytön ylin kerros sisältää humuspitoisia multamaita, joiden alla on

Sivu 6/31 runsaasti savea sisältäviä kerroksia. Täytön massojenlaatu on huomioitava tulevien rakennusten ja rakenteiden perustamistapaa valittaessa. Täytön alueelle sijoitetaan mm. yksi sähkön voimajohtopylväistä. Maaperäkartan perusteella alue soveltuu rakentamiselle hyvin. Perustamisratkaisujen tulee perustua rakennuspaikkakohtaisiin pohjatutkimuksiin ja -suunnitelmiin. Vesistöt ja vesitalous Asemakaava-alue sijaitsee Valkoisenlähteen pohjavesialueella. Lähialueiden pohjavedentaso on aiempien kairaustietojen perusteella noin tasolla + 49,1...+53,9. Tulevan ET-tontin pihan arvioidaan olevan tasolla n. +56. Kasvillisuus Kaavamuutosalue on havupuuvaltaista virkistysaluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaavamuutosalue sijaitsee keskellä Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille kehittyvää, merkittävää kuljetukseen ja varastointiin perustuvaa yritysaluetta. Kaavamuutosaluetta ympäröivät teollisuus-, varasto- ja liikerakennukset ja alue tukeutuu hyviin liikenneverkostoihin ja yhdyskuntateknisen huollon järjestelmiin. Kaavamuutosalue on kumoutuvan asemakaavan mukaista, rakentamatonta virkistysaluetta, jonka kautta on yleiskaavassa osoitettu itä-länsisuuntainen ulkoilureitti. Kaupunkikuva ja rakennukset Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on suuria teollisuus- ja varastorakennuksia, jotka on rakennettu 1980 ja -90 -lukujen taitteessa.

Sivu 7/31 Kaavamuutosalueen pohjoispuolella sijaitsevat K-Rauta 75:n, v. 2004 valmistunut suuri liikerakennus ja siihen liittyvät varastorakennukset sekä n. 45 m korkea mainostorni. Lähialueen kaupunkikuva on kirjavaa ja suuria rakennuksia ympäröivät laajat liikennöintialueet. VIISTOILMAKUVA NYKYTILANTEESTA Liikenne Kaavamuutosalue liittyy Hakkilankaaren kautta Vanhaan Porvoontiehen, joka liittää alueen seudulliseen päätieverkkoon Kehä III:lle ja Lahdenväylälle. Joukkoliikenteen linja-autot kulkevat Vanhaa Porvoontietä pitkin, jonne etäisyys kaavoitettavalta sähköasematontilta on n 240 m. Alueen yhdistää Helsinkiin yksi seutulinja (732) ja Tikkurilaan yksi sisäinen linja (83), jotka liikennöivät n. 2 kertaa tunnissa. Virkistys Kaavamuutosalue on asemakaavoitettua virkistysaluetta, jonne on osoitettu yleiskaavassa ulkoilureitti. Reitistä on toteutunut n. 360 m:n osuus Kaaripuiston eteläreunasta Lahdenväylän ali Mittapuistoon. Reittiä ei ole toteutettu Kaaripuiston länsiosaan vaan se kulkee Hakkilankaaren katualueen reunassa Vanhalle Porvoontielle saakka. Ulkoiluyhteydet asuntoalueilta Kaaripuistoon ovat keskeneräiset. Tekninen huolto Kaavamuutosalue kuuluu teknisen huollon verkostojen piiriin. Kaavamuutosalueella on Vantaan Energian maakaapeleita ja kaukolämpöputkia. Vesihuolto Alueella on rakennettu vesihuolto. Jätevesi- ja sadevesiviemärit on rakennettu Hakkilankaaren katualueelle. Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueelle, Kaaripuiston kaakkoisosaan on rakennettu vesihuolto. Kaavaalueen vesijohtoverkko kuuluu Hakunilan painepiiriin. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon ja Tikkurilan painepiirin kautta. Hakunilassa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 1000 m³, HW = +93,90 ja NW = +87,70.

3.1.4 Maanomistus Vantaan kaupunki, asemakaavan muutoksen nro 002039 selostus, Hakkila 25.1.2010. Tarkistettu 14.6.2010. Sivu 8/31 Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2700 m³. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin +87.00 ja ylin noin +94.00. Painetasot on ilmoitettu N43-järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevesiviemäröinti Hakkilankaaren katualueelle on rakennettu jätevesiviemäröinti, joka on n. 63 m:n etäisyydellä kaavoitettavasta ET-tontista. Jätevedet johdetaan aluksi Vanhaa Porvoontietä etelään, Tikkurilantietä länteen, Keravanjoen eteläpuolella Suutarilan jätevedenpumppaamon kautta Helsingin viemäriverkkoon. Lopulta jätevedet menevät Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Sadevesiviemäröinti Sadevedet johdetaan sadevesiviemärissä Hakkilankaarta ja Vanhaa Porvoontietä Koivukylänväylälle ja siitä edelleen avo-ojassa Keravanjokeen. Sadevesiviemäri on n. 63 m:n etäisyydellä kaavoitettavasta ET-tontista. Ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalue ei sijaitse lentomeluvyöhykkeellä. Kaavamuutosalueen itäreunalle kantautuu liikennemelua Lahdenväylältä, jonka liikennemelutaso on 65 db - 100 db sekä nykyisin että v. 2030. Se aiheuttaa rakennuksen rakenteiden ääneneristävyydelle lisävaatimuksia, mikäli rakennuksissa työskennellään säännöllisesti päivittäin. Kaarrospuistoksi ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi asemakaavoitettavat alueet omistaa Vantaan kaupunki. Kaaripuistona säilyvän alueen omistaa Kesko Oyj.

Sivu 9/31 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Tavoitteita on tarkistettu 13.11.2008 ja tarkistukset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Erityistavoitteena mm. on, että pohjavesien suojelutarve otetaan huomioon. Energiaverkostojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Museovirasto on julkaissut listan valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) sisältyvistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vantaalta listaan kuuluu mm. viisi eri jaksoa Suuresta Rantatiestä (ID: 2 117), joihin kaavamuutosalueen tieosuus ei kuitenkaan kuulu. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka on tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie (i.e. Suuri Rantatie; Kuninkaantie; Turku-Viipuri-maantie). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

Sivu 10/31 Yleiskaava 2007 Suunnittelualue on osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv). Sähköasemaksi asemakaavoitettava alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), joka varataan yhdyskuntateknisen huollon toimitiloille ja laitteille. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu lähivirkstysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu itä-länsi -suuntaisena 110 kv:n voimansiirtolinja (Z1) ja ulkoilureitti. ET-alueen länsireunaan on merkitty historiallinen tie (i.e. Suuri Rantatie), joka on rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohde. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007 ja se on tullut voimaan 12.1.2010. Asemakaavan muutos on yleiskaavan 2007 mukainen. Asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava Hakkila 2 on Ympäristöministeriön 23.3.1984 vahvistama. Kaaripuisto on osoitettu kaupunginvaltuuston 29.4.2002 hyväksymällä asemakaavan muutoksella nro 001494 lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL. Alue on osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi merkinnällä pv2. Kaaripuiston länsireunassa on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa ja jätevesiviemäriä varten.

Sivu 11/31

Sivu 12/31 Vantaan kaupungin strategiat Vantaan tasapainotetun strategian 2009-2011 (KV 17.11.2008) tavoitteita ovat mm. toimivan yhdyskuntarakenteen turvaaminen ja kehittyvän infrastruktuurin takaaminen. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2001. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kaavamuutosalueen kiinteistöt ja tilat on merkitty Vantaan kaupungin ja valtion kiinteistörekistereihin. Alueella ei ole tontteja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi. Päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Kaavamuutostyön valmistelussa on käytettävissä mm. seuraavat päätökset ja selvitykset: Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi vuonna 2007 (Museovirasto). - Valkealähteen ja Koivukylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Vantaan kaupunki, ympäristökeskus, julkaisu A12/2000) - Vantaan kaupungin hulevesiohjelma (Kaupunginhallitus 11.5.2009) - VT 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III - Koivukylänväylä kehittämisselvitys (Uudenmaan tiepiiri, Vantaan kaupunki, 1999) - Vantaan Akselin yritysalueen maisemasuunnitelma (Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, tilaajana Vantaan Markkinointi Oy ja Vantaan kaupunki, 2007) - Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll Finland Oy, tilaajana Vantaan Markkinointi Oy ja Vantaan kaupunki, 2009) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n ja Vantaan kaupungin tavoitteena on toteuttaa nykyiseen Kaaripuistoon 110 kv:n sähkön voimajohtolinjaan liittyvä Honkanummen sähköasema yleiskaavan 2007 mukaisesti. Alue on asemakaavoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla sallitaan vain ulkoilua tai muuta yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Sähköaseman rakentaminen edellyttää, että osa Kaaripuiston asemakaavoitetusta lähivirkistysalueesta muutetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi ja tontiksi. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vantaan Energia Sähköverkot Oy ja Vantaan kaupunki ovat hakeneet asemakaavan muutosta 30.5.2008 päivätyllä hakemuksella. Asemakaavan muutos liitettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä 2008, jonka jälkeen käynnistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Kaavamuutostyön aloittamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 8.2.2009 ja kuulutettiin Vantaan kaupungin ilmoitustaululla. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Alueen ja naapurialueiden maanomistajat, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai/ja heidän edustajansa.

Sivu 13/31 Vantaan kaupungin toimialat, asiantuntijaviranomaiset ja liikelaitokset mm: Keskushallinto/maankäyttö (yrityspalvelu-, kaupunkisuunnittelu-, mittausosasto, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Muita viranomaisia: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan tiepiiri Muita tahoja: Tikkurilan aluetoimikunta, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan yrittäjät, Vantaan kauppakamariosasto, Vantaan Energia Oy, Helsingin Energia Oy, Fingrid Oy ja Elisa Networks Oy. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosaloitteeseen perustuva osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 9.2.2009 ja se toimitettiin kohdassa 4.3.1 on esitetyille osallisille lausunnoille ja kaavamuutoksen lähtökohtia koskevien mielipiteiden kuulemiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisälsi mm. alustavan tontinkäyttöluonnoksen. MRL 62 :n mukainen vuorovaikuttaminen järjestettiin 9.2.-13.3.2009. Määräaikaan 13.3.2009 mennessä saapui kirjallisena 4 mielipidettä ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 24.2.- 25.3.2010 ja siitä saatiin neljä lausuntoa ja yksi muistutus. Kaavamuutoksesta ei ole järjestetty asukastilaisuutta. Kaavahanketta on esitelty Vantaan kaupungin kotisivuilla (www.vantaa.fi). Asemakaavan muutosehdotusta on laadittu kaupungin sisäisellä asiantuntijayhteistyöllä, jossa ovat korostuneet kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiden kohteiden lisäksi pohjavesi-, hulevesi-, sekä palo- ja pelastusasiat. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n laatimasta, 110 kv:n voimansiirtolinjaa ja Honkanummen sähköasemaa koskevasta ympäristöselvityksestä ovat antaneet lausuntonsa Tiehallinto (5.11.2009), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (9.11.2009), Museovirasto (17.11.2009), Uudenmaan liitto (18.11.2009), Vantaan kaupunginmuseo (27.11.2009) ja Vantaan kaupungin ympäristökeskus (18.12.2009) Lisäksi Uudenmaan tiepiiri on ohjeistanut kaavamuutostyötä Lahdenväylän liikennealueeseen liittyvien näkemyksien huomioimiseksi. 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet ja suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutosalueen asemakaava ei vastaa Vantaan yleiskaavaa 2007. Alue on asemakaavoitettu Kaaripuiston lähivirkistysalueeksi mutta uudessa yleiskaavassa puiston itäosaan on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon toimitilojen ja laitteiden alue. Yleiskaavassa 110 kv:n sähkön voimajohtolinja on siirretty kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaalta Hanabölen peltolaaksolta Hakkilanharjulle Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän varteen, joiden välinen poikittaislinja on osoitettu Kaaripuistoon. Alueen asemakaavaa halutaan muuttaa siten, että se vastaa uutta yleiskaavaa. Hakkilaan on yleiskaavassa osoitettu kaksi itä-länsisuuntaista viher- ja ulkoilureittiä, joista Kaaripuisto muodostaa pohjoisemman yhteyden. Ulkoilureittien tulisi sijaita mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä. Kaaripuisto on kapeimmillaan alle 45 m leveä ja toisaalta sinne sijoitettavan 110 kv:n sähkölinjan vaara-alueella ei saa olla puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ylittää 4 m. Sähkölinja on sijoitettava Kaaripuistoon siten, että viherja ulkoilureitin tarvitsemaa viherympäristöä saadaan riittävästi. Asemakaavan muutoksella tulee eheyttää kaupunkikuvaa Lahdenväylän varrella ja Hakkilan yritysalueella. Vantaan hulevesiohjelman tärkein strateginen linjaus on luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn ottaminen maankäytön, yksityisten ja julkisten alueiden yleiseksi suunnitteluperiaatteeksi. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen järjestäminen tulee toteuttaa prioriteettijärjestyksen mukaisesti eli hulevedet ensisijaisesti käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan.

Sivu 14/31 Yleiskaavan, voimassa olevan asemakaavan ja kaupungin muun suunnittelun tavoitteita ja asemakaavan muutoksen suhdetta niihin on esitetty myös kohdassa 3.2.1. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutosalue on Valkoisenlähteen valtakunnallisesti merkittävällä I lk:n pohjavesialueella, jolla pohjaveden laatu ja määrä on turvattava. Suunnittelualueella on osuus kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Suuresta Rantatiestä, mikä halutaan säilyttää. Tien itäreunan ja Lahdenväylän välissä on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, kolmen kallioharjanteen muodostama kokonaisuus, joka on merkitty mm. Senaatin karttoihin (v. 1872). Kalliomuodostelma on mäntyvaltaisen alueen maisemallinen kohokohta ja se muodostaa suojan Kaaripuiston lähivirkistysalueen ja Lahdenväylän väliin, joten se halutaan säilyttää. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Osallisten tavoitteita Asemakaavan muutoksen hakijoiden mukaan Honkanummen sähköasemaa tarvitaan turvaamaan sähköenergian kasvavaa tarvetta Itä-Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueilla sekä Rekolan ja Vaaralan asemien vikatilanteiden että 80-luvun alussa valmistuneen Hakkilan sähköaseman saneerauksen aikaisten poikkeusjärjestelyjen hallintaan. Sähkönjakeluverkon kehittämisellä ylläpidetään ja parannetaan elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Itä-Vantaalla. Asemakaavan muutoksen hakijoiden tavoitteena on muodostaa Kaaripuiston koilliskulmaan sähkön muuntoasemalle tontti, jonka rakennusoikeuden määrä olisi 800 k-m². MRL 62 :n mukaisessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulemiseen liittyvässä vuorovaikutusmenettelyssä (katso kohta 4.3.3) saadut mielipiteet sisältävät oheiset tavoitteet, joiden huomioon ottaminen on kuvailtu kohdassa 4.5.4. Kuulemiseen sisältyi sähköasematontista ja 110 kv:n voimajohdon sijoittumisesta laadittu alustava maankäyttösuunnitelma. Museovirasto: Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on kuultava Vantaan kaupunginmuseota. Vantaan Energia Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy: Läheinen sähköverkko on huomioitu Honkanummen sähköaseman sijoittamisessa. Suunnittelualueella sijaitsee puistomuuntamo M1177, keski- ja pienjännitemaakaapeleita sekä kaukolämpöputkia. Niiden siirtokustannuksiin sovelletaan Vantaan kaupungin ja VE Oy:n 20.7.1993 laadittua yhteistyösopimusta. Päiväkummun Omakotitaloyhdistys ry. : Asemakaavamuutosta perustellaan turvata kasvavan kaupungin sähkönkulutustarvetta sähkönjakeluverkkoa kehittämällä ja erityisesti tarvetta parantaa Jokiniemen ja Hakkilan alueiden kasvavaa sähkönkulutusta ja Rekolan ja Vaaralan asemien vikatilanteiden poikkeustilanteiden hallintaa. Edellä olevat perustelut eivät tue tarvetta sijoittaa sähköasema tärkeälle 1-luokan pohjavesialueelle. Pohjavesillä on ympäristösuojelulain YSL (86/2000) mukaan ehdoton pilaamiskielto ja pelkkä teoreettinen riski riittää estämään hankkeen. Valkealähteen pohjavesialueelle on tästä huolimatta kaavoitettu ja rakennettu jo liian paljon tämän riskin omaavia toimintoja, ottamatta huomioon tärkeää pohjavesialuetta. Kaaripuisto on lähivirkistysaluetta VL ja on osa vanhaa kulttuurimaisemaa, jota ei muualla Hakkilan teollisuusalueella enää ole jäljellä. Alue on yleiskaavan (v. 1992) mukaan suojaviheraluetta EV ja alueelle on osoitettu itä-länsi suuntainen pääulkoilureitti.

Sivu 15/31 Sähköaseman toteutus uhkaa arvokasta kulttuurijäännettä, tuhoaa lähivirkistyspuiston sekä ulkoilureitin. Näiden perustelujen johdosta Päiväkummun omakotitaloyhdistys esittää, että sähköasemalle tulee hakea uusi sijoituspaikka, jossa se ei uhkaa ympäristöä. Asemakaavan muutoksesta tulee luopua ja säilyttää alue suunnitellussa käytössä. Rekola-Hakkila 110 kv:n voimansiirtolinjan ja Honkanummen ympäristöselvitys Vantaan Energia Sähköverkot Oy on 20.10.2009 käynnistänyt Rekola-Hakkila 110 kv:n voimajohdon uudistamista ja Honkanummen sähköaseman rakentamista koskevan ympäristöselvitystyön sähkömarkkinalain 18 :n mukaisesti. Ympäristöselvitys on mm. sisältänyt voimajohdon linjausta ja pylväiden alustavaa sijoittelua koskevat suunnitelmat sekä asemakaavaehdotuksen pohjana olleen maankäyttösuunnitelman sähköasemasta Kaaripuistoon. Ympäristöselvityksen lähtökohdiksi on annettu oheiset lausunnot: Tiehallinto (5.11.2009): Uudenmaan tiepiirin mukaan sähköasema ja sen koilliskulmaan tuleva 110 kv:n voimajohtopylväs voidaan sijoittaa asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Liikenneturvallisuussyistä sekä sähköasema että pylväs on suojattava asianmukaisesti mahdollisia tieltä suistumisia vastaan esimerkiksi massiivisella betonikaiteella tai sijoittamalla sähköasema ja pylväs siten, että maaston muotoilu estää raskaankin suistuvan ajoneuvon törmäämisen niihin. Tiepiiri edellyttää, että pylvään suunnittelua ohjautetaan heillä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (9.11.2009): Pelastuslaitoksella ei ole tässä vaiheessa huomauttamista suunnitelmaan. Pelastuslaitos ottaa kantaa kaavamuutokseen kaavamuutosprosessissa sekä rakennusten paloturvallisuuteen rakennusluvan yhteydessä pyydettävissä lausunnoissa. Museovirasto (17.11.2009): Rakennetun kulttuuriympäristön (Suuri Rantatie) osalta on asiassa kuultava Vantaan kaupunginmuseota. Uudenmaan liitto (18.11.2009): Vantaan yleiskaavassa 2007 voimalinjan linjausta on muutettu maakuntakaavan linjauksesta siten, että sitä on siirretty maisemallisesti parempaan paikkaan Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän varteen sekä osoitettu alue 110 kv/20 kv sähköasemalle. Yleiskaavassa osoitettu ratkaisu on perusteltu. Maakuntakaava ei ole voimassa niiltä osin, joilla uusi yleiskaava on lainvoimainen. (Huomio: Yleiskaava 2007 on kuulutettu lainvoimaiseksi 12.1.2010 koko Vantaan alueella.) Vantaan kaupunginmuseo (27.11.2009): Suuri Rantatie on Vantaan vanha rakennuskulttuurikohde, valmistunut 1600-1700 -luvulla ja kuuluu suojeluluokkaan A. Kaaripuistossa oleva osuus on ollut käytössä 1900-luvulle saakka. Kaupunginmuseo katsoo, että vanhaa tieosuutta voidaan käyttää suunniteltuna ajoyhteytenä sähköasemalle. Tavoitteena kuitenkin tulee olla, että tien linjaus ja mittasuhteet säilyvät mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Tien pintana on suositeltavaa käyttää sora-/hiekkapintaa. Vantaan kaupungin ympäristökeskus (18.12.2009): Sähköjohto ja muuntamo sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeällä Koivukylä- Valkealähteen pohjavesialueella, pääosin pohjaveden muodostumisalueella. Muuntamoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen sijoittamalla öljyjä sisältävät muuntajat suoja-altaisiin tai rakentamalla muuntamotila siten, että tilan lattia toimii tiiviinä suoja-altaana. Pohjaveden pinnan ja rakenteiden väliin tulee jättää riittävä maakerros. Sähköasema sijaitsee Vantaan yleiskaavassa itä-länsi-suuntaisella hyvin kapealla, mutta tärkeällä viherkaistaleella, jolle on myös osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

Sivu 16/31 Asemakaavan laadulliset tavoitteet Keskeinen haaste asemakaavatyössä on sähkön 110 kv:n voimajohtolinjan ja siihen liittyvien pylväiden sekä virkistysalueiden ja ulkoilureitin liittäminen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti hyvin toisiinsa ja ympäristöönsä. Tavoitteena on varmistaa hyvän ja edustavan kaupunkikuvan muodostuminen sekä laadukkaan työympäristön ja virkistysalueen syntyminen alueelle. 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vantaan yleiskaavassa 2007 Kaaripuistoon osoitettu ET-aluevaraus on suuripiirteinen ja on kooltaan n. 0,8 ha, mikä on n. 42 % kaavamuutosalueesta ja kumoutuvan asemakaavan virkistysalueista. Kaaripuiston virkistysalueen leveydeksi jää Hakkilankaarta vasten kapeimmillaan vain n. 25 m. Yleiskaavan mukaisen ET-alueen alle jäisivät Senaatin kartoissa (v. 1872) esiintyvä hieno kalliomuodostelma sekä valtaosa alueella olevasta Suuresta Rantatiestä. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n asemakaavan muutoshakemukseen liitetty maankäyttöluonnos Honkanummen sähköasemasta ja 110 kv:n sähkölinjasta Kaaripuistossa perustui Vantaan yleiskaavan 2007 mukaiseen ET-aluevaraukseen. Maankäyttöluonnoksessa sähköasemalle esitetyn ET-tontin pinta-ala oli n. 0,5 ha ja n. 26 % kaavamuutosalueesta. Valtaosa alueella olevasta Suuresta Rantatiestä ja kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta kalliomuodostelmasta olisi jäänyt ET-tontin alle. Tavoitteet kalliomuodostelman ja Suuren Rantatien jäänteiden suojelemisesta sekä virkistysalueen säilyttämisestä mahdollisimman leveänä ohjasivat maankäyttöluonnoksen laatimista siten, että sähköaseman tarvitsema ET-tontti saataisiin sijoitettua Kaaripuiston koilliskulmaan, kalliomuodostelman itäpuolelle ja Lahdenväylään kiinni. Näin sähköaseman isohkot rakennukset suojaisivat Kaaripuistoa Lahdenväylältä kantautuvalta liikennemelulta ja jäntevöittäisivät väylän kaupunkikuvaa. 110 kv:n voimajohdon vaara-alueen alle jäävälle alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä luontaisesti yli 4 m korkeammaksi kasvavia puita tai pensaita. Jotta virkistysalueiden ja ulkoilureitin edellyttämää puustoa säästyisi mahdollisimman paljon, voimajohto sijoitettiin mahdollisimman lähelle virkistysalueiden pohjoisreunaa, Kaaripuiston ja K-Rauta 75:n välisen tontinrajan suuntaisesti. Näin osa vaara-alueesta ja siihen liittyvistä rajoitteista siirtyi K-Rauta 75:n tontille. Maankäyttöluonnoksessa päätettiin myös esittää, että alueella olevaa osuutta Suuresta Rantatiestä voitaisiin hyödyntää ET-tontin tarvitseman ajoyhteyden osana, mikä säästäisi virkistysalueita. Maankäyttöluonnos esiteltiin kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä ja toimitettiin kaavatyön osallisille MRL 62 :n mukaisen vuorovaikuttamisen yhteydessä. 4.5.4 Asemakaavan muutoksen ratkaisun valinta ja perusteet Kaavaehdotuksen ET-tontin pinta-ala on n. 0,34 ha ja 17,8 % kaava-alueesta. Tavoitteet ETtontin pinta-alan minimoimiseksi viheralueiden määrän maksimoimiseksi ja maisemallisesti arvokkaan kalliomuodostelman säilyttämiseksi edellyttävät sähköaseman muuntajien ja muiden laitteiden sijoittamista mahdollisimman kompaktiksi kokonaisuudeksi. Tällöin öljyä sisältävät muuntajat ja laitteet on sijoitettava rakennuksiin ja sateelta suojaan, mikä käytännössä estää mahdollisesti öljyä sisältävien hulevesien muodostumisen. Ratkaisu on hyvä, koska se tukee pohjavesien suojelua. ET-tontin ja sähköaseman rakennusten sijainti kaavamuutosalueen koillisnurkassa Lahdenväylää vasten luo hyvät edellytykset kaupunkikuvan jäntevöittämiselle. Yleiskaavan osoittaman itä-länsisuuntaisen ulkoilureitin toteuttamisedellytykset ja virkistysalueiden puuston säilyttäminen onnistuvat parhaiten sijoittamalla 110 kv:n sähkön voimajohto ja sen tarvitseman vaara-alue kaavamuutosalueen pohjoisreunaan. Sähköasematontin ja sen pohjoispuolella olevan K-Rauta 75:n maanpintojen tasoero on yli 4 m, joten voimajohdon järeä kulmapylväs joudutaan kokonaisuudessaan sijoittamaan

Sivu 17/31 sähköasematontille, K-Rauta 75:n ja Lahdenväylän kulmauksessa olevaan tontin rajaan kiinni. Mikäli kulmapylväs olisi voitu osittain sijoittaa K-Rauta 75:n tontille, vaara-aluetta ja puuston korkeutta rajoittavaa aluetta olisi voitu siirtää vielä n. 5 m pohjoisemmaksi. Kulmapylväs sijaitsee voimalinjasta vuonna 2009 laaditun aluevaraussuunnitelman mukaisesti ja Uudenmaan tiepiiri on hyväksynyt ratkaisun. Ajoyhteyden järjestäminen sähköasematontille K-Rauta 75:n kiinteistön kautta siten, että se kulkisi virkistysalueisiin rajautuvan kiinteistön etelärajan ja rakennusalan välissä ei ole maaston suurten korkeuserojen vuoksi mahdollista. Ratkaisulla oltaisiin vältytty sähköasematontin ajoyhteyden sijoittamiselta virkistysalueille. Museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon mielestä kaava-alueella olevaa osuutta Suuresta Rantatiestä voidaan käyttää ajoyhteyden osana Hakkilankaarelta sähköasematontille. Suuren Rantatien jäänteiden ja sähköasematontin väliin pitää rakentaa lyhyt ajoyhteys, joka osoitetaan läjitettyjä maa-aineksia sisältävälle täyttöalueelle, kaavoitettavan Kaarrospuiston pohjoisosaan. Ratkaisulla vältetään kokonaan uuden tieyhteyden raivaaminen virkistysalueille. Sähköasematontin pohjoispuoleisella K-Rauta 75:n liikerakennustontilla oleva, n. 45 m korkea mainostorni joudutaan siirtämään pois voimajohdon vaara-alueelta. Mainostornin näkyvyyden varmistaminen eteläsuuntaan Lahdenväylälle edellyttää tornin siirtämistä sähköasematontille. Kaavamuutoksen hakijoiden ja Rautakesko Oy:n kanssa käytyjen neuvottelujen ja maastokäynnin 7.10.2009 perusteella todettiin, että sähköasematontille sijoitettavien toimintojen kannalta mainostornille sopivin paikka on ET-tontin eteläreunassa ja mahdollisimman lähellä moottoritien kaavanmukaista maantien alueen rajaa. Mainostornin perustukset mahtuvat sähköasematontin rajojen sisälle siten, että moottoritien pohjavesisuojaukset säilyvät ehjinä ja toimivina. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallisten mielipiteet ja kannanotot on esitetty kohdassa 4.4.2. Rakennetun kulttuuriympäristön (Suuri Rantatie) osalta on kuultu Vantaan kaupunginmuseota, kuten Museovirasto on edellyttänyt. Suurta Rantatietä koskevat suojelumääräykset on laadittu Vantaan kaupunginmuseon ohjeistuksella. Tiehallinnon vaatimukset Lahdenväylän liikenneturvallisuuden varmistamiseksi on huomioitu kaavaehdotuksessa, jossa määrätään, että sähköaseman korttelialueelta ei saa aiheutua liikenneturvallisuutta vaarantavaa häikäisyä ja Lahdenväylään vaikuttavat kiinteät rakenteet on suojattava mahdollisia tieltä suistumisia vastaan asianmukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen vaatimukset pohjavesien suojelemiseksi, suoja-altaiden rakentamiseksi öljyä sisältäville muuntamoille, sammutusvesien talteenottamiseksi ja likaisien hulevesien hallitsemiseksi on huomioitu kaavaehdotuksessa. Kaavan muutosehdotus on Vantaan yleiskaavan 2007 mukainen, mikä on Uudenmaan liiton kannan mukaista. Päiväkummun Omakotitaloyhdistys ry:n vaatimukselle luopua Honkanummen sähköaseman kaavamuutoksesta pohjavesien, kulttuurihistoriallisten kohteiden, itä-länsisuuntaisen ulkoilureitin ja virkistysalueen turvaamiseksi ei ole perusteita. Sähköaseman edellyttämän ETalueen sijainti Kaaripuistoon on ratkaistu Vantaan uudessa yleiskaavassa. Kaavamuutosehdotus turvaa pohjavesien ja em. asioiden suojelunäkökohdat alueella siten kuin asemakaavalta tontin tulevan rakentamisen ja muun toiminnan ohjaamiseksi edellytetään. Mielipiteiden huomioonottamista käsitellään myös kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta (25.1.2010) asetti asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijakoehdotuksen nähtäville 30 päiväksi ajalle 24.2.-25.3.2010 MRA 27 :n mukaisesti ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Lausunnot

Sivu 18/31 Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin 7 lausuntoa ja siitä saatiin 4 lausuntoa. Vantaan kaupungin ympäristökeskus toteaa, että ympäristötarkastajat Saara Juopperi ja Maarit Rantataro ovat osallistuneet asemakaavan valmisteluun ja ettei kaavasta ole huomautettavaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mielestä sammutusvesien talteenottoa koskevat, nähtävillä olleen kaavaehdotuksen määräykset tulee sellaisenaan sisällyttää uuden kaavan määräyksiin. Vastineessa pelastuslaitokselle todetaan ettei ko. määräyksiä ole nähtävillä olon jälkeen muutettu. ELY-keskus katsoo, että uuden riskitoiminnan sijoittaminen pohjavesialueelle on hyväksyttävissä, jos huolellisella suunnittelulla, rakentamisella ja jälkiseurannalla varmistetaan, että pohjavesiriskit voidaan hallita. Vastineessa ELYkeskukselle todetaan, että rakennusluvassa asetetaan rakennukselle (ml. rakentaminen, käyttö ja huolto) ja muille rakenteille pohjavesien suojelemiseksi tarvittavat lupaehdot. Rakennusluvan myöntävä viranomainen pyytää rakennusluvasta lausunnot Vantaan kaupungin ympäristökeskukselta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kemikaalien varastointia sisältävistä rakennuksista, jollainen Honkanummen sähköasema on. ELY-keskuksella on myös valitusoikeus lupapäätöksiin. Finavialla ei ole huomauttamista kaavasta mutta ennen rakentamista on tarkistettava ilmailulain mukainen lentoesteluvan tarve. Vantaan kaupungin rakennusvalvonta tarkistaa ilmailulain edellyttämänä rakennusluvan yhteydessä lentoesteluvan tarpeen aina kun rakenteiden korkeus ylittää 30 m. Lentoestelupa-asia liittyy kaavamääräykseen, joka sallii mainostornin sijoittamisen ET-tontille. Lausunnot eivät aiheuta kaavaehdotukseen tarkistuksia. Muistutukset Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin nähtävillä olon aikana (MRA 27 ) yksi muistutus, jossa esitettiin, että mainostornin sallivaa kaavamääräystä tarkistettaisiin siten, että tornin enimmäiskorkeudeksi määrättäisiin 45 m. Vastineessa muistutukseen todetaan, että 45 m korkeusrajoitus olisi ristiriidassa ilmailulain 165 :n lentoestemääräyksen (30 m) kanssa eikä näin ollen poistaisi lentoesteluvan tarvetta. Muistutus ei aiheuta kaavaehdotukseen tarkistuksia. Asiakirjoihin nähtävillä oloajan jälkeen tehtävät tarkistukset Kaavamuutosehdotukseen ei ole tehty nähtävillä oloajan jälkeen tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessiin sekä nähtävilläoloon ja lausuntoihin liittyvien asioiden osalta. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE JA MITOITUS Asemakaavan muutos koskee kumoutuvan asemakaavan virkistysalueita, joiden pinta-ala on n. 1,9 ha. Kaaripuiston lähivirkistysalueesta (VL) muutetaan n. 0,34 hehtaarin kokoinen osa-alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET) Honkanummen sähköasemaa varten. Korttelialueelle muodostetaan tontti 66204/8, jolle asemakaavoitetaan kokonaisrakennusoikeutta yhteensä 800 k-m². Muodostettava ET-tontti rajautuu pohjoisessa liikerakennusten korttelialueeseen (KL) ja idässä Lahdenväylän maantien alueeseen (LT). Tontille on mahdollista sijoittaa voimajohdon vaara-alueelta siirrettäväksi joutuva K-Rauta 75:n, n. 45 m korkea mainostorni. Tontille osoitetaan enintään 6 autopaikkaa. Pohjavesien suojelua ja hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä tarkennetaan. Kaaripuiston virkistysalueen itäisen osan nimeksi vahvistetaan Kaarrospuisto - Krökparken. Virkistysalueille osoitetaan ulkoilureitti, sähkön voimansiirtolinjan vaara-alue sekä ajoyhteys Hakkilankaarelta tontille 66204/8. Vaara-alueella on voimassa käyttöoikeuden supistus. Vaara-alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ylittää 4 m. Vaara-alueen rajalla puusto voi olla 10 metrin korkuista ja siitä edelleen 10 metrin päässä 20 metriä korkeaa. Kaarrospuistossa sijaitsevat, Senaatin kartastoon

Sivu 19/31 (v.1872) merkityt kalliomuodostelmat sekä osuus historiallisesta Suuresta Rantatiestä suojellaan. Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamääräyksillä ja merkinnöillä varmistetaan rakentamisen laatutaso. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.3 ALUEVARAUKSET Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamääräyksillä ja merkinnöillä varmistetaan rakentamisen ja lähiympäristön korkea laatutaso. Katso kohta 5.3.1. 5.3.1 Korttelialueet Tontti 66204/8 osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Korttelialue on mitoitettu vastaamaan Honkanummen sähköaseman ja siihen liittyvien toimintojen tarvitsemaa tilavarausta, joten rakennusala käsittää koko korttelin lukuunottamatta länsireunassa olevaa kalliomuodostelmaa, joka suojellaan. Kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin laatua ohjataan kaavamääräyksillä, joissa korostuvat miljöön kannalta keskeiset, Lahdenväylälle näkyvät katujulkisivut. Määräyksillä edistetään rakennusten ja rakennusosien valaisemista siten, että alueen kaupunkikuva kohentuu ja jäsentyy. Tontti sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesien laadun ja määrän turvaamiseksi on annettu tarvittavat kaavamääräykset (kts. myös 5.3.2). Sähköaseman kaksi päämuuntajaa sisältävät yhteensä 30 000 kg mineraaliöljyä, joka muuttuu erityisesti mahdollisessa palotilanteessa pohjavedelle vaaralliseksi. Öljyisien hulevesien syntyminen estetään määräämällä sijoittamaan muuntamot sateelta suojaaviin rakennuksiin. Onnettomuusriskin vähentämiseksi ja paloalueiden minimoimiseksi muuntamosuojarakennukset on sijoitettava erilleen sähköasemarakennuksesta ja varustettava tiiviillä suoja-altailla ja sammutusveden keräysaltailla. Sammutusvedet ja suoja-altaisiin kertyneet nesteet on pystyttävä ottamaan talteen, jotta ne voidaan puhdistaa ja käsitellä ennen niiden poiskuljettamista säiliöautolla tai johtamista viemäriin. Pohjaveden määrää ylläpidetään mm. sillä, että puhtaat hulevedet on ensisijaisesti imeytettävä tontilla eikä piha-alueita saa päällystää vettä läpäisemättömäksi ellei pohjavesien suojelu sitä edellytä. Likaisia hule- tai sammutusvesiä ei saa päästää pohjaveteen. Tontin tarkemman rakennussuunnittelun yhteydessä on rakennuslupaan liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma ja sammutusvesien talteenottosuunnitelma. Sähköasema ja järeä 110 kv:n voimajohtopylväs sijaitsevat moottoritielle liittyvän kiihdytyskaistan loppupäässä liikenteen sekoittumisalueella, jossa liikenneonnettomuus- ja tieltäsuistumisriski on muuta moottoritietä suurempi. Siksi Tiehallinto edellyttää, että sähköasema ja pylväs on suojattava asianmukaisesti mahdollisia tieltä suistumisia vastaan, mikä on huomioitu kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräyksillä varmistetaan ettei korttelialueen liikenne ja valaistus aiheuta liikenneturvallisuutta vaarantavaa häikäisyä Lahdenväylälle. Tiehallinto antaa tarkemman ohjeistuksen rakennuslupavaiheessa ja varaa lausuntomahdollisuuden tuleviin suunnitelmiin. Rakentamatta jääville tontin osille on istutettava puita ja pensaita. Istutettavat alueet sopeutetaan kaavamääräyksillä ympäristössä vallitsevaan ja maisemakuvan kannalta merkittävään mäntypuustoon. Tontin liittyminen viereiseen virkistysalueeseen viimeistellään sillä, että korttelialue on joko aidattava tai rajattava ympäristöstään rakentein tai istutuksin. Autopaikkojen enimmäismäärä rajoitetaan minimiin, jotta likaisia hulevesiä ja vettä läpäisemättömiä pintoja muodostuisi mahdollisimman vähän.

Sivu 20/31 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet (VL) Kaaripuiston itäisen osan nimi muutetaan Kaarrospuistoksi, koska viheralueen jakautuminen saman nimisenä niitä jakavan KL-tontinosan 66204/7 molemmille puolille ei ole tarkoituksenmukaista. Näin selkiytetään ko. viheralueiden ylläpitoa ja hallinnointia. Yleiskaavan osoittaman itä-länsisuuntaisen ulkoilureitin toteuttamisedellytykset varmistetaan määräämällä sijainniltaan ohjeellinen reitti (ur) johdettavaksi Kaaripuiston ja Kaarrospuiston kautta. Kaaripuiston ja Kaarrospuiston pohjoisreunaan joudutaan sijoittamaan 110 kv:n sähkön voimajohto, jonka alle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ylittää 4 m. Voimajohdon alue merkitään vaara-alueeksi (va), jolla on voimassa em. käyttöoikeuden supistukset. Vaara-alueen rajalla puusto voi olla 10 metrin korkuista ja siitä edelleen 10 metrin päässä 20 metriä korkeaa. Kaarrospuistossa sijaitsevat, Senaatin kartastoon (v.1872) merkityt, maisemallisesti hienot kalliomuodostelmat (sg) sekä osuus historiallisesta Suuresta Rantatiestä (st) suojellaan. ETtontin 66204/8 tarvitsemana ajoyhteytenä (ajo) Hakkilankaarelta hyödynnetään Suuren Rantatien jäänteitä siten, että historiallisen tien linjaus ja luonne säilyvät. Pohjavesialue (pv) Koko kaava-alue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv). Kaavan hule- ja pohjavesimääräykset eivät salli sellaista toimintaa alueella, joka vaarantaisi pohjaveden laadun tai merkittävästi sen määrän. Katso myös kohta 5.3.1. 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa. Arvioinnissa on kuvattu muutos voimassa olevan asemakaavan mukaisen nykytilan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Honkanummen sähköasemalla turvataan sähköenergian kasvava tarve Itä-Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueilla. Sähkönjakeluverkon kehittämisellä ylläpidetään ja parannetaan elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Itä-Vantaalla. Mikäli kaavaa ei muuteta, Itä-Vantaan sähkönjakeluverkon toimintaedellytykset heikkenevät ja alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen vaikeutuu. Asuminen, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueella ei asuta eikä sähköaseman rakentamisella lisätä asumisen määrää. Palvelut Asemakaavan muutoksella ei lisätä eikä vähennetä alueen palveluita. Yhdyskuntarakenne, kaupunki- ja taajamakuva Kaavamuutosalueen virkistysalueista n. 17,8 % muutetaan yhdyskuntateknisen huollon ja rakennusten korttelialueeksi. Korttelialue rajautuu liikerakennusten korttelialueeseen ja Lahdenväylän liikennealueeseen, jolloin se ei jää lähiympäristön rakennusalueista irralleen. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on vähäinen. Sähköasematontin rakentaminen kohentaa ja jäntevöittää alueen keskeneräistä kaupunkikuvaa ja erityisesti näkymiä Lahdenväylälle.

Sivu 21/31 Liikenne Liikennöinti sähköasemalle on vähäistä ja epäsäännöllistä eikä edellytä ympäröivään katuverkkoon muutoksia. Normaalitilanteessa sähköasemalla työskennellään yhtenä päivänä viikossa. Sähköaseman huoltotilanteet edellyttävät enimmillään 6:n työntekijän läsnäoloa. Kaavamuutoksella ei ole mainittavia vaikutuksia alueen liikenteeseen. Tekninen huolto Kaavamuutoksen mahdollistama Honkanummen sähköaseman rakentaminen on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sillä rakentamisessa voidaan käyttää hyväksi olevia rakenteita ja yhdyskuntatekniikan verkostoja. Mineraaliöljyä sisältävien muuntajien paloturvallisuusasioiden huomioiminen vaikuttaa vesihuoltoverkoston mitoitukseen. Hulevesien viivyttämistä ja imeyttämistä koskevien kaavamääräysten tiukentuminen säilyttää tai mahdollisesti vähentää nykyisen hulevesiverkon kuormitusta. Ympäristöhäiriöt Kaavamuutos ei käytännössä lisää ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa liikennettä alueella. Tontin rakennukset estävät jonkin verran Lahdenväylän liikennemelun kulkeutumista Kaaripuiston ja Kaarrospuiston virkistysalueille. Ihmisiin kohdistuvia sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia Kaavamuutosalueen virkistysalueesta n. 17,8 % muuttuu Honkanummen sähköaseman tarvitsemaksi korttelialueeksi Lahdenväylän reunassa. Kaavamuutosalueella ja sen lähistöllä ei ole asutusta ja virkistysalue on hankalasti asukkaiden saavutettavissa, joten sosiaaliset vaikutukset ovat vähäiset. Alueen työntekijöiden oloihin vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennemäärät, liikennemelu ja -päästöt eivät lisäänny. Taloudellisia vaikutuksia Kaavamuutoksesta ei aiheudu alueelle mainittavia taloudellisia vaikutuksia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Kaavamuutosalue on nyt virkistysaluetta, jonka pohjois- ja itäreunassa olevan täysikasvuisen puuston poistaminen voimajohdon vaara-alueelta ja ET-tontilta vaikuttaa hieman lähimaisemaan mutta ei mainittavasti suurmaisemaan. Tontin rakentaminen istutuksineen ja siinä yhteydessä tontin pohjoisosasta poistuva läjitysalue kohentavat alueen Lahdenväylälle näkyvää maisemakuvaa. Luonnonolot Pohjavesi Tontin rakentaminen vaikuttaa sadeveden imeytymiseen pohjavedeksi. Kaavassa määrätään ettei pohjaveden laatua eikä merkittävästi sen määrää saa heikentää ja puhtaat hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontin maaperään ja pohjaveteen. Puhtaiden hulevesien imeyttämiseksi tarvittavan imeytysalan järjestämiselle siten, että naapuritonteille ei ole imeyttämisestä haittaa, on suunnittelualueella hyvät edellytykset. Imeyttämisen tarkempi suunnittelu tehdään tonttien rakennussuunnittelun yhteydessä. Pinnanmuodostus Kolmen kalliokumpareen muodostama kokonaisuus säilyy Kaarrospuistossa ja ET-tontilla. ETtontin pihan taso asettunee lähelle nykyistä maanpinnan tasoa, jolloin muutos nykytilanteeseen ei ole suuri. Puistossa olevan Suuren Rantatien tieosuuden hyödyntäminen ET-tontin ajoyhteytenä ei aiheuta mainittavasti maaperän muokkausta viheralueilla. Kasvillisuus Tontin rakentaminen ja voimajohdon toteuttaminen vähentävät erityisesti puuston määrää jonkin verran virkistysalueiden pohjois- ja itäreunassa.