VeRaVERKKOLEHTI RAVIOLISTA



Samankaltaiset tiedostot
Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

-hyvinvointia päivääsi-

Tietoa ja inspiraatiota

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Koukun Helmen kotiateriapalvelu. Palveluksessanne!

Yhteenveto ravitsemuskoulutuksen työstöstä Tapanilan hiihtomajalla

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Trendejä meiltä ja maailmalta

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos

Keittäjä TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO


Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (45 osp)

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio?

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kissaihmisten oma kahvila!

Yhteenveto ravitsemuskoulutuksen työstöstä Tapanilan hiihtomajalla

1. Koulusi Vastaajien määrä: 33

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

Tehostettu palveluasuminen

Suurkeittiön ruokatuotanto 20 osp. Ammattitaitovaatimukset

1. Koulusi Vastaajien määrä: 37

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

HORECA-REKISTERI 2015

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

TERVETULOA TUTUSTUMAAN MENUMATIN ATERIAPALVELUUN! VALTAKUNNALLISET SAS- JA KOTIUTUSHOITAJAPÄIVÄT LAPPEENRANTA

Nutrime-älylinjasto. terveellisempiä palveluja ruokailijoille. Katarina Furstenborg /

Ateria- ja kahvituspalvelut 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus. Näytön tehtävät: Opiskelija

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

1. Koulusi Vastaajien määrä: 96

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä Paasitorni

Ravintola- ja catering-ala osaamistarjotin samiedu.fi

Informaatio voimassa 1. syyskuuta lähtien 2017 Lue enemmän: Ateriat kotiin. Kotiin kuljetuksen ohjeet

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Apua, tukea ja toimintaa

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Etätyökysely henkilöstöstölle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

Varhaiskasvatussuunnitelma

Vastuulliset Ruokapalvelut Tekme Oy Päivi Lindholm

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Ravitsemusfoorumi 2015 Ikääntyneiden ruokapalvelut kehittyvät käytäntöä ja hyviä kokemuksia Lappeenrannassa

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

Transkriptio:

Kevät 2015 VeRaVERKKOLEHTI RAVIOLISTA Sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Ravioli yhteistyökumppanina Teema RAVIOLI PANOSTAA YHTEISTYÖHÖN 4 5 Ravioli yksikkö yksiköltä: Tuotantopäällikkö Reetta Riihimäki Ravioli Oivan silmin Teema: Ravioli yhteistyökumppanina 6 Tilaustarjoiluasiakkaat 7 Potilasruokailu 8 Henkilöstöruokailu 9 Tavarantoimittajat 10 Osakkuusyhtiöt 11 12 14 Syömällä laihtuu myös lihavuusleikkauksen jälkeen Reseptin takaa: Italia-teema Raviolin lounasravintoloissa HUS Toimintakykyä työelämään KKI-hankkeen 2014 arviointi

RAVIOLIN VERKKOLEHTI 01/15 PÄÄKIRJOITUS KIRJOITTAJA: Kehittämispäällikkö Heini Uotila, HUS, Ravioli Julkaisija Ravioli Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS www.ravioli.fi etunimi.sukunimi@hus.fi Toimitus Johdon sihteeri Tuula Riihimäki-Hämäläinen Paino Kopio Niini Oy Ulkoasu KopioNiini Oy / Tarja Sartolahti Ilmoitusmyynti Ravioli Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS www.ravioli.fi Kannen kuva Juha Vääräkangas Palautteet lehdestä http://www.hus.fi/hus-tietoa/liikelaitokset-jatukipalvelut/ravioli/sivut/anna-palautetta.aspx Kevättä kohden Olemme vauhdilla menossa kohti kevättä ja lisääntyvää valon määrää. Aamuinen lintujen viserrys on varma merkki kevään tulosta. Ravioli Jorvin yksikkö ja tuotantopäällikkö Reetta Riihimäki on esittelyvuorossa tässä talven 2015 VeRa:ssa. Erityisesti Reetan terveiset työkavereille lämmitti mieltäni. Jokaisen meistä tulee huolehtia kunnostaan, osaamisestaan ja asenteistaan. Meidän tulee kohdella työkaveria samoin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan. Lounasravintoloissamme esillä olevat Oiva-naamat kertovat avoimesti asiakkaillemme yksiköidemme omavalvonnasta ja keittiöidemme hygieniatasoista. Nämä naamat myös kannustavat yksiköitämme huolehtimaan hygienia- ja omavalvonta-asioista jatkumona. Aina kun Oiva hymyilee, elintarviketurvallisuus on asiakkaan kannalta yrityksessä kunnossa. Ravioli Cateringin huomioi tilaustarjoiluasiakkaan tarpeet ja toiveet valmistaen tuotteitaan arjen tai juhlan keskelle. Nämä alan ammattilaiset haluavat luoda pienen tai suuremmankin virkistys- tai herkkuhetken asiakkailleen. Potilasruokailu on Raviolin toiminnan keskeisimpiä osa-alueita ja tämän tärkeän asiakasryhmän hoidamme keskitetyn ruokalistasuunnittelun avulla, huolehtien myös lukuisat tarvittavat erityisruokavaliot. Lounasravintolamme tarjoavat päivittäin aterioita henkilöstöllemme, huolehtien näin työntekijöiden päivittäisestä jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Sydänmerkkiateriamme viestittävät asiakkaillemme terveellisistä raaka-aine- ja elintarvikevalinnoista sekä vakioiduista resepteistä. Sydänliitto on myöntänyt jo noin 350 Raviolin reseptille sydänmerkin. Raviolin yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on muuttunut vuosien varrella yhä tiiviimmäksi ja avoimen läpinäkyväksi. Tiedon vaihto ja tiedon jakaminen hyödyttävät molempia osapuolia ja auttaa löytämään uusia strategisesti tehokkaita toimintamalleja yhteistyöhön. Uutena Raviolin yhteistyötahona on juuri toimintansa aloittanut Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy, joka valmistaa ruokaa niin sairaalan ja terveyskeskuksen potilaille kuin lounasravintolallekin. Uutena asiakasryhmänä ovat koulujen ja päiväkotien eri-ikäiset lapset ja nuoret. Lihavuusleikkaus ei laihduta, vaan auttaa rajoittamaan syödyn ruoan määrää. Ravitsemusterapeutit Jenni Kurkela ja Leena Virtanen kertovat meille lihavuusleikatun potilaan hoidosta, ruokavaliosta ja sen toteuttamisesta. Kunnossa kaiken ikää hanke on tuonut raviolilaisille toimintakykyä ja jaksamista työhön ja vapaa-aikaan. Erilaiset liikuntamuodot on tuonut meille tutuksi työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen, jonka iloinen ja kannustava asenne on motivoinut meitä liikkumaan ja hoitamaan hyvinvointiamme sekä työssä että vapaa-ajalla. Kevään teemaviikon 12 maut ja tuoksut tulevat Italiasta. Ajatus italialaisen ruoan teemaviikosta sai alkunsa Milanossa tänä vuonna järjestettävästä maailmannäyttelystä Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa. Hymyillään, kun tavataan ja nautitaan ruoasta yhdessä! Heini Kuva: Mikko Hinkkanen 2

PIRJON PALSTA KIRJOITTAJA: Toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen, HUS, Ravioli Ravioli yhteistyökumppanina RAVIOLILLA ON upeat mahdollisuudet kohdata päivittäin HUS:n piirissä toimivia ja asioivia ihmisiä yli 20 000 kertaa. Raviolin asiakkaita ovat potilaat, henkilökunta, vierailijat, HUS:n poliittiset päättäjät ja eri omistajakuntien yhteistyötahot. Kun palvelu pelaa ja ruoka maistuu, me tuskin kuulemme kiitosta. Me suomalaiset kun emme liikaa kiittele. Sen sijaan kun epäonnistumme, leviää viesti kauas hyvinkin nopeasti. Asiakkaan kokema palvelumielikuva koostuu lukuisista prosessin osasista. Jos koko ketjusta puuttuu yksikin osanen, voi asiakas saada hyvinkin ikävän palvelukokemuksen. Tosin saamme myös kiitostakin. Esimerkiksi Raviolin kliinisen ravitsemusterapiayksikön n. 20 ravitsemusterapeuttia antavat ravitsemusohjausta n. 10 000 asiakkaalle vuosittain ja palaute on erinomaista. HUS:n yksi keskeisimmistä kehittämismenetelmistä on tällä hetkellä Lean. Lean-menetelmän avulla pyritään kuvaamaan kaikki keskeisimmät toimintaprosessit. Pelkkä kuvaus ei riitä, vaan tavoitteena on, että me kaikki noudatamme yhteisesti sovittuja ja parhaita mahdollisia toimintatapoja. Siis teemme samalla tavalla. Kun meillä on yhdenmukaiset toimintatavat, pysyvät tilat järjestyksessä ja toimintamme on aina tasalaatuista ja hyvää. Raviolilla on toimintaa Porvoosta Tammisaareen. Pääasiallisia asiakkaitamme HUS:ssa ovat potilaat ja henkilökunta. HUS:ssa pyritään yhdenmukaisiin toimintalinjauksiin niin kliinisessä hoidossa kuin tukipalveluissakin. Henkilökunta ja potilaat liikkuvat yksiköistä toiseen ja vertailevat palveluja sisäisesti. Hyvät ja toimivat palveluprosessit myyvät itse itseään; hyviä palveluita halutaan yhä laajemmin ja laajemmin. Raviolin palveluiden piirissä on paljon myös jäsenkuntia ja hyvien palveluiden kysyntä kasvaa. Äidinmaitokeskuksen palvelut laajenevat ja Hyks:n alueen lisäksi ne ulottuvat huhtikuusta alkaen Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. HUS:ssa toimivalla Raviolilla on hienot mahdollisuudet olla laajojen moniammatillisten verkostojen hyvin tärkeä osa. Mistä löydämme toisen samanlaisen ympäristön, jossa verkostoituminen on yhtä helppoa? Kuva: Matti Snellman 3

RAVIOLI YKSIKKÖ YKSIKÖLTÄ RAVIOLI JORVIN SAIRAALA KIRJOITTAJA: Tuotantopäällikkö Reetta Riihimäki, HUS, Ravioli Tuotantopäällikkö Reetta Riihimäki Kuva: Iida Koivukoski Reetta Riihimäki Kerrotko hieman itsestäsi: Kuka olet ja mistä tulet? Olen Reetta Riihimäki Kirkkonummelta. Ennen Ravioli Jorvin sairaalaa työskentelin reilut 10 vuotta Puolustusvoimien Ruokahuollossa, joka muuttui vuoden 2012 alusta Leijona Catering Oy:ksi. Alkuun toimin Upinniemen varuskunnassa ravitsemistyönjohtajana, sitten Tammisaaressa Dragsvikin varuskunnassa ravitsemispäällikön perhevapaan sijaisena, ja pari viimeistä vuotta Upinniemen ravintolapäällikkönä. Puolustusvoimia aiemmin olen ollut pari vuotta Puolarmetsän ravintokeskuksessa ravitsemistyönjohtajana sekä kiertänyt muissa Espoon kaupungin keittiöissä eri tehtävissä. Koulutukseltani olen restonomi. Ammatillisen opettajan opinnot suoritin osittain työn ohessa vuonna 2011. Raviolissa toimii 15 eri yksikköä ja henkilökuntaa on noin 370 henkilöä. Palstalla esittelemme Raviolin työntekijöitä ja eri yksiköiden toimintaa. Esittelyvuorossa on Ravioli Jorvin tuotantopäällikkö Reetta Riihimäki, jota haastatteli johdon sihteeri Tuula Riihimäki-Hämäläinen. Milloin aloitit Raviolissa ja millainen on tyypillinen työpäiväsi? Aloitin Jorvissa tuotantopäällikkönä 20.10.2014. Työni on ollut hyvin monipuolista tutustumista ravintokeskuksen eri tehtäviin. Olen halunnut ja päässyt osallistumaan myös astiahuoltoon, varastointiin, ruoanvalmistukseen ja asiakaspalveluun. Se on auttanut ymmärtämään paremmin kokonaisuutta ja omaa osuuttani siinä. Tuotantopäällikkönä kaikki tuotannon prosessit ovat vastuullani ja haluan opetella tuntemaan tonttini hyvin. Teen myös vuoroesimiehen töitä ja elintarviketilauksia. Miten vietät vapaa-aikaasi? Minulle paras tapa heittäytyä vapaalle on ulkoilu. Talvella hiihtelen, kesällä retkeilen ja pyöräilen. Retkeilyyn kuuluu tietysti aina eväät, ainakin pienet sellaiset, jotka voi nauttia kauniissa ja rauhallisessa paikassa. Olen myös iloinen siitä, että löysin astanga-joogan 5 vuotta sitten. Se on täydellistä kehonhuoltoa ja rauhoittaa mielenkin. Kotona minulla on kaksi maatiaiskissaa, joista saa aina seuraa, kun istahtaa alas. Mitä kokkaat kotona mieluiten? Työpaikan lounas on todella ravitseva ja herkullinen. Melkein riittää, että kotona iltaisin keittelee vain teetä. Jos kotona joskus kokkailen, leivon yleensä jotain makeaa vieraita varten kahvipöytään, esim. marjapiirakkaa, maustekakkua tai pullaa. Tykkään selkeistä ja perinteisistä ruoista ja leivonnaisista, vaikka toisinaan saatan innostua kokeilemaan jotain uuttakin. Terveiseni työkavereille Pidetään mielessä, että meillä on aivan loistava työpaikka. Sellaisena se ei säily itsestään, vaan jokaisen on huolehdittava omasta osaamisestaan ja kunnostaan ja suhtauduttava työn tekemiseen vakavasti. Silti työssä voi viihtyä ja olla hauskaa, kun muistetaan kohdella työkaveria samoin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan. Työ vie ison osan elämästämme ja parasta siis olisi nauttia joka hetkestä! 4

KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Katja Peränen, HUS, Ravioli RAVIOLI OIVAN SILMIN Katja Peränen Kuvaaja: Juha Vääräkangas OLETKIN SAATTANUT jo huomata, että Raviolin lounasravintoloiden sisäänkäyntejä koristavat nykyään keltaiset hymynaamat, Oivat. OIVA-raportit kertovat kuluttajille ruokaa valmistavien keittiöiden elintarvikehygienian tasosta. Elintarvikehygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä välittömiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus alkutuotannosta kulutukseen (Maailman terveysjärjestön, WHO:n, määritelmä). Suurtalouskeittiöissä elintarvikehygienia on äärimmäisen tärkeä asia, sillä ruokaa tuotetaan sadoille tai jopa tuhansille ihmisille päivittäin. Elintarvikehygieniaa valvoo keittiöissä kaupunkien elintarvikevalvojat tehden hygieniatarkastuksia keittiöille. Jotta tarkastustapa olisi samanlainen kaikkialla Suomessa, on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tehnyt tarkastajille yhtenäisen tarkastusohjeistuksen, Oivan. Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygieniaa ja tuoteturvallisuutta. Leveimmän hymyn saamiseen edellytetään tarkkaa omavalvontasuunnitelman toteuttamista ja nykyaikaisia tuotantotiloja. Aina kun Oiva hymyilee, elintarviketurvallisuus on asiakkaan kannalta yrityksessä hyvää. Kuntien elintarvikevalvojat tarkastavat keittiöissämme mm. tilojen ja laitteiden kuntoa ja siisteyttä, ruoanvalmistustapojen hygieenisyyttä, elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Tarkastuksen perusteella jokainen keittiö saa oman Oiva-raportin. Suurtalouskeittiöissä on käytössä omavalvontasuunnitelmat, jotka ohjeistavat keittiössä työskenteleviä henkilöitä elintarvikehygieniaan liittyvien asioiden toteuttamisessa. Elintarvikehygieniaan liittyviä päivittäisiä toimia on esimerkiksi saapuvien raaka-aineiden tuoreuden ja laadun tarkastaminen. Myös lämpötiloja seurataan läpi koko varastointi- ja ruoanvalmistusprosessin ja puhtaudesta pitää huolehtia sekä keittiötiloissa että työntekijöiden henkilökohtaisen hygienian osalta. Elintarvikehygieniasta on aikaisemminkin huolehdittu, mutta nykyään siitä viestitään avoimesti myös asiakkaalle ravintolan ovella. Keittiöiden saamat Oiva-tulokset on vuoden 2014 alusta lähtien täytynyt julkaista ravintolan sisäänkäynnin yhteydessä. Asiakas voi myös tarkistaa Oiva-tuloksen netistä ravintolan nimellä. Oiva hymyilee tällä hetkellä kymmenen Raviolin lounasravintolan ovella. Pieniin parannuksiin on vielä tarvetta jotta hymy olisi kaikilla toimipisteillä suurin mahdollinen. Oiva-arvioinnissa näkyy paitsi keittiön saama yleisarvosana elintarvikehygieniasta, myös lyhyet sanalliset kommentit tarkastusosa-alueisiin liittyen. Lounastajan kannattaakin lukaista koko raportti, mikäli hän on kiinnostunut lounasravintolansa elintarvikehygienia-asioista. Lisätietoa Oivasta saa www.oivahymy.fi Kuva: Jonna Hilpi 5

TEEMA RAVIOLI YHTEISTYÖKUMPPANINA KIRJOITTAJA: Hovimestari Taisto Huovinen, HUS, Ravioli Kuva: Kaisa Hemminki Mango-passiontuorejuustokakku TILAUSTARJOILUASIAKKAAT Ravioli Catering mukanasi arjessa ja juhlassa Tilaisuudet ovat yksilöllisiä. Asiakkaiden tilausten helpottamiseksi olemme jo valmiiksi suunnitelleet tarjoiluvaihtoehtoja. Tarjoilemme arjen tai juhlan keskelle pienen virkistys- tai herkkuhetken, unohtamatta ravitsemuksellista puolta. Tilaisuudet toteutetaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ravioli Cateringin asiakasyhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Ravioli Catering kerää aktiivisesti asiakaspalautetta, jonka pohjalta olemme yhteistyökumppaniemme kanssa kehittäneet tilausjärjestelmäämme asiakasystävällisempään suuntaan. Jatkossa tuotekuvat ja tuoteselosteet tulevat internet-pohjaiseen tilausjärjestelmään, tilaaminen helpottuu ja asiakkaiden toivomat uudistukset ovat käytettävissä. Asiakkaamme ovat myös toivoneet, että tarjoiluvaihtoehtomme uudistuisivat nopeammin ja tähän toiveeseen olemme jo vastanneet. Tarjoiluvaihtoehtomme vaihtuvat 2-4 kertaa vuodessa. Asiakkaittemme toiveista olemme lisäksi sesonkiaikoina pitäneet tuotemyyjäisiä ja perjantaisin on Ravioli Meilahden ja Ravioli Biomedicumin toimipisteissä ollut oman leipomomme tuotteita myynnissä. Toimimme yhteistyössä myös Raviolin muiden yksiköiden kesken. Esimerkiksi Raviolin ravitsemusterapeutit sekä Ravioli Meilahden ja Ravioli Biomedicumin lounasravintolan henkilökunta ovat yhteistyökumppaneitamme. RAVIOLI CATERINGIN kolmas toimintavuosi Meilahden sairaala-alueella ja Biomedicum Helsingissä on meneillään. Asiakkaitamme ovat HUS:n tai sen omistajien kanssa yhteistyössä olevat yritykset, yhteisöt, sairaaloiden osastot sekä sairaaloissa vierailevat. Laaja asiakaskuntamme on meille tervetullutta. Tilaaminen on helppoa, meihin saat yhteyden sähköpostilla: ravioli.catering@hus.fi tai puhelimitse 050 427 0490. Tervetuloa asiakkaaksemme! 6

TEEMA RAVIOLI YHTEISTYÖKUMPPANINA KIRJOITTAJA: Kehittämispäällikkö Heini Uotila, HUS, Ravioli POTILASRUOKAILU Raviolissa valmistettavista potilasruokavalioista noin viidesosa on erityisruokavalioita. Eri erityisruokavalioita on lukuisia. Ruokapalvelusovellusohjelma Eväässä on noin 100 erilaista ns. valmiiksi luokiteltua ruokavaliota, kuten laktoositon, gluteeniton ja kasvisruokavalio jne, Tämän lisäksi osastojen on mahdollista tilata ns. yksilöllisiä ruokavalioita, mikäli potilaalle soveltuvaa ruokavaliota ei löydy valmiina ruokavaliolistalta. Bortskeitto Kuva: Juha Vääräkangas ERITYISRUOKAVALIOIDEN TOTEUTUKSESSA on oleellisen tärkeää, että keittiöhenkilökunnalla on ohjeet ja tarvittavat raaka-aineet ruokavalioiden toteutusta varten. Raviolin ravitsemuksen ammattilaiset (Hilpi, Laitila, Peränen ja Uotila) ovat koonneet tarvittavat ohjeet yksiin kansiin potilasruokavalioiden käytännön toteutusoppaaksi. Oppaasta löytyy lyhyt kuvaus ruokavaliosta ja ohjeet ruokavalion käytännön toteutukseen. Soveltuvuus-/vältettävät raaka-aineet -taulukko helpottaa erityisruokavalion valmistajaa työssään. Oppaan avulla uudet työntekijät oppivat ruokavalioiden toteutuksen nopeasti. Päivitetty opas (Potilasruokavalioiden käytännön toteutus Raviolissa) löytyy myös Raviolin nettisivuilta: http://intranet.hus.fi/organisaatio/ liikelaitokset-ja-tukipalvelut/ravioli/sivut Kolmen viikon kiertävä potilasruokalista on suunniteltu kaikille Raviolin yksiköille, joten sama lista voidaan kopioida lähes sellaisenaan kaikille kymmenelle ruokaa valmistavalle yksikölle. Niille Raviolin yksiköille, joille on suunniteltu pitkäaikapotilaiden ruokalista tehdään myös omat suunnitelmat. Pitkäaikapotilaiden ruokalista suunnitellaan aina kuudeksi viikoksi kerrallaan ja muu- toksia ruokalistalle tehdään jatkuvasti. Myös erityisruokavalioiden suunnittelu tehdään Raviolissa keskitetysti. Erityisruokavalioiden toteutukseen tarvittavat raaka-aineet ja elintarvikkeet tilataan ruokapalvelusovellusohjelma Aromin kautta. Tilausohjelmaan on syötetty erityisruokavalioiden sopivuuslistaan määritetyt raaka-aineet ja reseptit. Erityisruokavalioiden toteutuksen avuksi suunniteltu soveltuvuuslista on apuna keittiöillä päivittäisessä työssä. Lista kertoo kokeille, mihin erityisruokavalioihin perusruoka sopii ja mihin tarvitsee valmistaa omat ruoat. 7

TEEMA RAVIOLI YHTEISTYÖKUMPPANINA KIRJOITTAJA: Ravitsemispäällikkkö Kati Lämsä, HUS, Ravioli HENKILÖSTÖRUOKAILU Kuva: Merja Koski LOUNASTAUKO ON monelle työntekijälle tärkeä hengähdyshetki oman työn lomassa. Meidän raviolilaisten tehtävä on huolehtia, että kaikilla työssäkäyvillä, opiskelijoilla ja koululaisilla on mahdollisuus aterioida terveellisesti työpäivänsä aikana. Raviolin ylläpitämiä lounasravintoloita on kaikissa HUS:n sairaaloissa, jonka lisäksi Raviolilla on lukuisia sopimusravintoloita muualla kuin sairaalassa työskenteleviä huslaisia varten. Raviolin lounasravintolat tarjoavat neljä lämminruokavaihtoehtoa: keittolounas, omamaa, makumaa ja kasvislounas. Omamaa on perinteisempää, suomalaista perusruokaa, kun taas makumaa tarjoaa eksoottisempia makuja, makumaan ateriat voivat olla myös ruokatrendejä. Näistä trendeistä on tällä hetkellä suosiossa Lähi-idän ja Etelä-Korean mausteiset ruoat: lounaslistoillamme on mm. broilerwok etelä-korealaisittain ja porsaanliha bulgogi tortillan täytteenä. Raviolin lounasravintoloissa tarjottavan ruoan tulee täyttää ravitsemuksellisen laadun kriteerit, joissa huomioidaan suolan ja kuidun määrä sekä rasvan määrä ja laatu. Nämä kriteerit otetaan huomioon jo elintarvikkeiden hankintavaiheessa. Lounasravintoloissamme on ollut jo useamman vuoden käytössä sydänmerkkiateria. Sydänmerkkiaterialla Ravioli haluaa tehdä näkyväksi pitkäjänteisen työnsä terveyttä edistävien aterioiden, laadukkaiden raaka-aineiden käytön ja ravitsemissuositusten mukaisen reseptiikan kehittämisen. Raviolilla on jo 334 sydänmerkin saanutta reseptiä. Sydänmerkki-tunnus auttaa ruokailijaa tekemään parempia valintoja: merkin avulla voi entistä helpommin valita tarjonnastamme ne aterian osat, jotka tukevat jaksamista ja hyvinvointia. Asiakkaidemme suuressa suosiossa ovat olleet erilaiset teemaviikot, jotka ilahduttavat näkyvyydellään ja erilaisuudellaan. Olemme tarjonneet asiakkaille mm. makumatkan maailman ympäri, Lähi-idän ruokia ja tänä keväänä on vuorossa aina yhtä ihanat Italian teemapäivät! Teemapäivinä lounasravintolat somistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tarjoilijamme pukeutuvat teeman mukaisesti. On aina yhtä hienoa nähdä asiakkaiden yllättyneet ja iloiset ilmeet ruokailemaan saapuessaan. Asiakkaamme pääsevät antamaan palautteitaan ja toiveitaan jatkuvasti erilaisten palautekanavien kautta. Vuosittain järjestettävällä asiakastyytyväisyyskyselyillä saamme tärkeää tietoa ja palautetta toimintamme kehittämiseen. Tervetuloa lounasravintoloihimme nauttimaan maukasta ja terveellistä lounasta! Kati Lämsä 8

TEEMA RAVIOLI YHTEISTYÖKUMPPANINA KIRJOITTAJA: Kehittämispäällikkö Inkeri Savela, HUS, Ravioli TAVARANTOIMITTAJAT Yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on muuttunut vuosien varrella yhä tiiviimmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Tiedon vaihto ja tiedon jakaminen hyödyttävät molempia osapuolia ja auttaa löytämään uusia strategisesti tehokkaita toimintamalleja yhteistyöhön. YHTENÄ TÄLLAISENA tehokkaana toimintamallina voidaan pitää sähköisen tilauspalvelun hyödyntämistä raaka-aineiden tilaamisessa. Tilaukset voidaan tehdä suoraan ruokalistan perusteella hyödyntäen tuotannonohjausjärjestelmää. Tässä säästetään molempien osapuolten aikaa ja resursseja. Raaka-aineiden ennustepankki auttaa tavarantoimittajia varautumaan tuleviin toimituksiin ja näin voidaan varmistaa tuotannon raaka-aineiden tarpeenmukainen ja oikea-aikainen saatavuus. Elintarvikkeiden ja tarvikkeiden kilpailuttaminen tuo merkittävät säästöt toimipisteille. Hinta on yksi merkittävä kriteeri, mutta tuotteita ei valita pelkästään hinnan mukaan, vaan kriteereinä on myös tuotteen laatu, saatavuus, tuoteturvallisuus, logistiikka ja ympäristönäkökohdat. Vastuullinen toiminta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden merkitys on huomattavasti kasvanut viime vuosien aikana. Kotimaisuus korostuu erityisesti liha- ja kalaraaka-aineiden valinnoissa. Ympäristöasioiden mukaantulo jo kilpailutilanteessa on vaikuttanut tavarantoimittajien halukkuuteen kehittää kuljetuksia, raaka-aineiden pakkauskokoja ja pakkausmateriaaleja asiakkaalle sopiviksi. Logististen ratkaisujen kehittäminen on ollut merkittävä parannus tavarantoimituksissa. Raaka-aineiden toimitukset suoraan tukkuliikkeistä vähentävät mm. kuljetuskustannuksia, toimituslistojen käsittelyä ja tavarantoimitusten vastaanottoa toimipisteissä. Ruokalistasuunnittelu ja ravitsemuksellinen erityisosaaminen on Raviolin vahvuutena hakea markkinoilta oikeita raaka-aineita tuotantoon. Varsinkin laaja erityisruokavalioiden määrä potilasruokailussa asettaa laadullisia haasteita tavarantoimittajille. Näitä asioita mietitään ja suunnitellaan yhdessä Raviolin uutuustuotepäivien aikana ja sitä kautta saadaan uusia terveellisiä ja innovatiivisia tuotteita ruokalistoille ja asiakkaillemme. Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö auttaa tavarantoimittajia kehittämään oikeita tuotteita asiakkaille. Jatkuva kehitys ja haasteet parantavat molempien osapuolten kilpailukykyä muuttuvissa markkinatilanteissa. 9

TEEMA RAVIOLI YHTEISTYÖKUMPPANINA KIRJOITTAJA: Ravintolatoimenpäällikkö Sari Lipasti, HUS, Ravioli OSAKKUUSYHTIÖT NELISEN VUOTTA sitten syntyi ajatus uudenlaisesta yhteistyöstä Hyvinkään kaupungin ja HUS Raviolin kesken. Hyvinkään kaupungilla oli tuolloin tarve rakentaa uusi keskuskeittiö huonokuntoisten keittiöidensä korvaajaksi. Samaan aikaan Raviolin Hyvinkään sairaalan jo vuonna 1975 valmistuneet keittiötilat vaativat peruskorjausta. Hyvinkään kaupunki ja Ravioli näkivät, että yhdistämällä voimat ja rakentamalla kummankin tarpeisiin yhteinen tuotantokeittiö, voitaisiin ruokapalveluiden tuottavuutta entisestään kasvattaa. Suurempi yhteinen toimija mahdollistaisi myös osaamisen paremman kehittämisen sekä ruokapalvelun laadun edelleen kehittämisen. Vuonna 2010 Hyvinkään kaupunki ja HUS Ravioli sopivat yhteisen yhtiön, Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n, perustamisesta. Yhtiön toiminta-ajatuksena on tuottaa ruokapalveluja Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään kaupungin terveyskeskuksen potilasosastoille sekä Hyvinkään kaupungin kouluille ja päiväkodeille. Lisäksi yhtiö tuottaa henkilöstöruokailupalvelut Hyvinkään sairaalan alueelle. Hyvinkään kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 60 % ja HUS 40 %. Ruokapalveluiden yhteisyritys on kunta-alalla uusi toimintamalli ja Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy toimii tältä osin edelläkävijänä. Yhtiön tuotantotilat on toteutettu HUS:n omistamaan ja tätä varten peruskorjattuihin ja laajennettuihin Hyvinkään sairaalan Raviolin entisiin keittiötiloihin. Tuotantotilojen peruskorjaus ja rakentaminen alkoivat suunnitteluvaiheen jälkeen tammikuussa 2014 ja hanke valmistui suunnitellusti tammikuussa 2015. Yhteiskeittiö on nyt valmis ja uusittuja tuotantotiloja on hieman yli 1600 m 2 aiemman n. 900 m 2 :n sijaan. Tuotantokapasiteetti keittiössä on noin 9 000 annosta vuorokaudessa, joista toimitetaan Hyvinkään sairaalan ja terveyskeskuksen potilaille ja henkilökunnalle noin 2000 annosta, Hyvinkään kouluille noin 5 500 annosta ja päiväkodeille noin 1700 annosta. Tuotantomäärät tulevat vastaamaan lähes Meilahden kampusalueen tuotantomääriä. Ruokatuotanto Hyvinkään kouluille ja päiväkodeille alkoi viikolla 9. Kokemuksena tästä uudenlaisesta yhteistyömallista ja Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n toiminnan käynnistämisestä täytyy todeta, että kahden eri toimijan toimintatavat ja -kulttuurit ovat hyvinkin erilaisia ja niiden yhteensovittaminen vie aina oman aikansa. Sari Lipasti Kuvat: Fotoman Oy 10

KIRJOITTAJA: Ravitsemusterapeutit Leena Virtanen ja Jenni Kurkela, HUS, Ravioli Kuvat: Juha Vääräkangas Ravitsemusterapeutti työssään Syömällä laihtuu myös lihavuusleikkauksen jälkeen LIHAVUUSLEIKKAUS EI laihduta, vaan auttaa rajoittamaan syödyn ruoan määrää. Kun syö terveellistä vähäenergiaista ruokaa sopivassa määrin ja liikkuu säännöllisesti, voi lihavuusleikkauksen jälkeen laihtua noin 20-30 % ensimmäisen vuoden aikana. Laihtumisen jälkeen tarvitaan normaaleja painonhallinnan taitoja, jotta tulos säilyy. Lihavuuskirurgia on äärimmäinen hoitovaihtoehto, jota voidaan harkita vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa, jos terveydenhuollon seurannassa toteutetuilla elintapamuutoksilla ei päästä riittävään tai pysyvään laihtumistulokseen. Se ei ole kauneuskirurgiaa, vaan hoidon päämääränä on parempi terveys. Useilla leikatuilla esimerkiksi verenpaine- ja diabeteslääkityksen tarve vähenee ja laihtumisen myötä nivelvaivat voivat helpottaa. Yleensä liikunta- ja toimintakyky paranevat, mikä kohentaa myös mielialaa. HUS:ssa lihavuusleikkaukset on tällä hetkellä keskitetty Peijaksen sairaalaan. Lihavuuskirurgiseen hoitopolkuun kuuluu potilaalla kaksi käyntiä Peijaksessa ennen leikkausta, operaatio ja 1-2 päivää osastolla sekä yksi seurantakäynti. Ravioli kliinisen ravitsemusterapiayksikön ravitsemusterapeutit Peijaksessa tapaavat potilaat ensikäynnillä, johon sisältyy ryhmäohjaus leikkauksen jälkeisestä ruokavaliosta sekä yksilöohjaus preoperativiiseen laihduttamiseen. Lihavuusleikkauksen jälkeen pitää opetella syömään vähän kerralla, mutta usein, pureskelemaan ruoka huolellisesti sekä juomaan aterioiden välillä. Alkuun leikkauksen jälkeen potilaan tulee noudattaa kaksi viikkoa nestemäistä ja seuraavat kaksi viikkoa pehmeää sosemaista ruokavaliota komplikaatioiden ennaltaehkäisemiseksi, ennen normaalirakenteiseen ruokavalioon siirtymistä. Leikkauksen jälkeisiä ruokailuohjeita harjoitellaan konkreettisesti jo ennen leikkausta tulotarkastuksen yhteydessä ravitsemusterapeutin ohjaamalla opetuslounaalla Peijaksen sairaalan lounasravintolassa. Ravitsemusterapeutti tapaa potilaat vielä osastolla leikkauksen jälkeen ennen kotiin lähtöä sekä noin kuukauden kuluttua leikkauksesta seurantakäynnillä, jolloin arvioidaan mm. onko ravinnon saanti riittävää ja tuetaan sopeutumista leikkauksen jälkeiseen elämään. Yleensä ravitsemusterapeutti tapaa potilaat myös n. vuoden kuluttua leikkauksesta. Endokrinologi seuraa leikattuja 1-2 vuotta erikoissairaanhoidossa ja sen jälkeen heidän tulee käydä vuositarkastuksissa joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Yleisiä ravitsemusongelmia leikkaukseen jälkeen ovat esim. kuivuminen riittämättömän juomisen seurauksena, ummetus, ripuli, oksentelu, dumping-oireet, nälän tunteen katoaminen, raudan ja B12-vitamiinin puute sekä lihasmassan menetys. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla mm. etsitään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin ja pyritään ennaltaehkäisyyn. Leikkauksissa on aina omat riskinsä. Välillä saattaa tulla tilanteita, että nestemäisellä ruokavaliolla pitää jatkaa pitempään kuin tavanomaiset kaksi ensimmäistä viikkoa tai syöminen ja juominen suun kautta keskeytetään viikoiksi tai kuukausiksi ja ravinnon ja nesteen saanti turvataan ruokinta-avanteen kautta. Tällöin tarvitaan ravitsemusterapeuttia sopivan ateria- tai letkuravitsemussuunnitelman laatimisessa. Mikäli lihavuusleikattu joutuu myöhemmin sairaalaan, on tärkeää tilata hänelle mahalaukun leikkaus (lihavuusleikkaus) -ruokavalio, jotta hän saa pieniä kertaannoksia 8 kertaa päivässä. Aiheesta voit lukea lisää www.hus.fi/sairaanhoito/ sairaanhoitopalvelut -lihavuuskirurgia. 11

RESEPTIN TAKAA ITALIA KIRJOITTAJAT: Kehittämispäällikkö Heini Uotila, suunnittelija Minna Salin, ravitsemusasiantuntija Katja Peränen, HUS Ravioli Pastaa Jälkiruokia ITALIA-TEEMA RAVIOLIN LOUNASRAVINTOLOISSA VIIKOLLA 12 (18.-20.3.2015) 12

MAUT KEVÄISEEN teemaviikkoon tulevat tällä kertaa Italiasta. Idea teemaviikkojen aiheeksi syntyy usein ajankohtaisista tapahtumista ja esillä olevista aiheista. Ajatus italialaisen ruoan teemaviikosta sai alkunsa Milanossa vuonna 2015 järjestettävästä maailmannäyttelystä. Maailmannäyttelyn aihe liittyi sopivasti ruokaan teemalla Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa. Italialainen ruokakulttuuri on varmasti maailmalla esillä tänä vuonna. Välimeren ruoka, raaka-aineet ja maku ovat myös olleet suomaisten suosiossa jo pitkään. Italialaiseen ruokakulttuuriin kuuluu runsas oliiviöljyn, pastan, kasvisten, sipulien, tomaattien ja yrttien käyttö. Myös viini kuuluu oleellisesti ruoan valmistamiseen ja ruoan kanssa nautittavaksi. Italialaisessa ruoassa on mukavasti alueellisia eroja, kun verrataan pohjoista ja etelää. Italialaiset arvostavat mauissa aitoutta ja raaka-aineissa omavaraisuutta, sesonkeja sekä tuoretta laatua. Kotiruokaa arvostetaan eikä turha hienostelu kuulu perinteiseen ruoanvalmistukseen. Italialaiset osaavat nauttia ruoasta. Ruoan ympärillä voidaan viettää pitkiäkin aikoja ja ruokaa nautittaessa olennaista on myös hyvä seura ja ihmiset ympärillä. Italialaisiin liittyykin sanonta: Italialaiset eivät syö elääkseen vaan elävät syödäkseen. Kävimme kouluttautumassa Italian ruokakulttuuriin, ruokaohjeisiin ja raaka-aineisiin Ravintolakoulu Perhossa. Siellä kokkailimme yhdessä, esimiehet, kokit ja Keskiviikko 18.3. Italialainen naudanlihapata Apulian pasta Spagetti aglio Panzanella Vaniljapannacotta ja vadelmamelba Torstai 19.3. Italialainen lihapullakeitto Saltimbocca ja kasvis-caponata Kasvis-soijalasagne Sitruunasorbetti Perjantai 20.3. Pasta Carbonara Italialainen uunikala ja puttanesca Quornfile ja puttanesca Tiramisu suunnittelijat, ihan kuin suuri italialainen perhe. Teimme ruokaa suurella sydämellä ja ilolla. Tämän kyseisen illan aikana Perhossa suunniteltiin yhdessä ruokalista, jonka toteutamme viikolla 12. Ruokalistalla on pastaa eri muodoissa: kylmänä maustettuna, lämpimänä lisäkkeenä, salaatin ja keiton seassa. Yrttejä on käytetty monipuolisesti basilikaa pastan seassa, Saltimboccan broilerin kypsennämme salvian, pekonin ja valkoviinin kanssa ja uunikala on maustettu italialaisittain rosmariinilla, anjoviksella ja oliiviöljyllä. Ruokalistalle on valittu myös italialaisista ravintoloistakin tuttu kestosuosikki kinkku-pekonipasta eli Carbonara. Jälkiruoiksi valitsimme pannacottaa, sorbettia ja tiramisua eli perinteisiä ja hyviksi todettuja herkkuja. 13

KIRJOITTAJA: Työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen, HUS, Henkilöstöjohto HUS toiminta Kuva: Mikko Hinkkanen Taisto Huovinen RAVIOLI OLI viime vuonna yhdessä HUS-Desikon kanssa mukana Kunnossa kaiken ikää hankkeessa. Hankkeeseen osallistui kohderyhmästä 350 henkilöä. Kohderyhmä osallistutettiin jo ennen varsinaista käytännön toimintaa kartoittamalla haluttuja toimintoja sähköisillä kyselyillä. Hankkeessa työyksiköt tuottivat taukoliikuntajulisteita kaikkien yksiköiden käyttöön. Hankkeen vaihtoehtoiset sähköiset liikunta- ja ravitsemusvalmennusohjelmat tarjosivat erityisesti vuorotyötä tekeville mahdollisuuden osallistua sitoutumatta paikkaan tai aikatauluun. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä objektiivisesti että kyselyn avulla. Aktiivimittaus keräsi 126 käyttäjää, jossa päivittäinen keskimääräinen aktiivisuusaika oli 87 min eli tavoite 60 min aktiivisuusaika saavutettiin. Kuntotestaus oli hankkeessa suosituin toiminto. Hankkeen aikana oli yhteensä 86 liikuntaohjauskertaa, joissa oli mahdollista kokeilla 30 erilaista liikuntaohjausmuotoa. 14

kykyä työelämään KKI-hankkeen 2014 arviointi Terveys- ja hyvinvointikyselyssä vastaaja sai terveyskuntotodistuksen, jossa palautteella pyrittiin käynnistämään elintapojen muutoshalukkuutta. Palauteraportissa sai vinkkejä siitä, miten hyvinvoinnin parantamisen voisi aloittaa konkreettisesti. Ravitsemusterapeutin valmennuksessa olleista suurin osa halusi pudottaa painoa. Lisäksi tavoitteina olivat terveellinen ruokavalio, kasvisten lisääminen ja ruokavalio suhteessa liikuntaan. Oma valmennus-opas pyrki tukemaan yksilöä pohtimaan omia voimavarojaan ja hyvinvoinnin merkityksellisyyttä. 22 henkilöä ilmoittautui kannustamaan työkavereita tsemppareina. KKI-Facebook vertaistukiryhmään ilmoittautui 26 henkilöä. Kaikkien hankkeen toteutukseen osallistuvien yhteistyö oli toimivaa ja asiantuntijat antoivat omat tietonsa ja taitonsa hyvin hankkeen hyödyksi. Esimiehille suunnatun kyselyn tulokset kertovat, että hanke antoi merkittävää tukea työyhteisön vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Työntekijöille suunnatun kyselyn tulokset kertovat, että työkykyynsä on tyytyväisiä 78 % ja heistä 39 % aikoo kehittää sitä vielä eteenpäin. 5 % oli työkykyyn tyytymätön, mutta oli jo aloittanut työkykynsä kehittämisen. Ravitsemusvalmennus keräsi hankkeessa vähäisen määrän osallistujia, kuitenkin 19 % olisi kiinnostunut valmennuksesta, jos tulee vielä uusi mahdollisuus. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti lihaskuntoa harjoittaa 41 % vastaajista. Enemmistö 59 % harrastaa tätä vähemmän eli riittämättömästi. 46 % totesi fyysisen kunnon nykykunnon olevan hyvä tai erittäin hyvä. Kohtalaiseksi kuntonsa ilmoitti 43 % ja heikko tai erittäin heikkokuntoisia oli vain 10 %. Kestävyys- ja kehonkoostumusmittauksen tulokset tukevat fyysisen kunnon kokemuksen oikeellisuutta. Varsinkin osallistujien kestävyyskunto on kehittynyt parempaan suuntaan. Pidemmän aikavälin vertailussa Raviolin sairauslomat ovat vähentyneet 24 %. HUS Työolobarometrikyselyn tuloksissa ei ole tilastollisesti merkittäviä muutoksia vertailussa edellisen vuoden tuloksiin. TOB-tulokset ovat kiitettävällä tasolla kokonaisuudessaan ja ne yltävät HUS-tason tuloksiin. Raviolin liikkuvin työyksikkö-kisan v. 2014 voitti Ravioli Kätilöopiston sairaala. Onnittelut! 15

Mitä pidit VeRa-lehden kevätnumerosta? Kuulemme mielellään palautetta ja otamme vastaan toiveita siitä, millaisia aiheita tulevissa lehdissä voisimme käsitellä! Palautetta voi antaa kotisivujemme palaute-linkin kautta: http://www.hus.fi/hus-tietoa/liikelaitokset-ja-tukipalvelut/ravioli/sivut/anna-palautetta.aspx 16