H.ELS'N.<HN KAUPUNGN TLASTO ' ULKOMAAN KAUPPA, JA MERENKULKU VU.S SARJ A 8 '93738 H EL S NOl N K A U P U NOl N TLA S T 0 TO M ST 0 N JU L KA S E MA HELSNK 939 ~ ':'.
HELSNGfORS STADS STATSTK UTRKES HANDEL OCH $JÖFART NY SERE 8 93738 UT6VEN AV HELSNGFORS STADS STATSTlSKA BVRÄ STATSTlQUE DE LA VLLE DE "HfL_SJN'K (HELSNGfORS), COMMERCE EXTEREUR ET "NA VGATON NOUVELLE SERE 8 93738 PUBLE PAR LE B U"R E A U MUN C P'A L DES T A T ST Q U E HELSNK 939 MERCATORN KRJAPANO
ALKULAUSE. Esillä o[evq Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuosina 937 ja 938 selostava julkaisu on laadittu sarrrojen perusteiden ja suun.taviivojen mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen julkaisu. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastokonttorissa; ne perustuvåt Helsingin tullikamarien ilmoitus.kappaleisiin. Tuonti ja ilientitavarain luetteloissa (Taulut ja ) erinäiset tilastonumerot on, koko maan virallisessa.. kauppatilastossa käytäntöön otettua tavararyhm!tystä seurate.n, jaoitettu entistä yksityiskohtaisemmin, ryhmiin a),' b)' j. n. e., minkä kautta asianomaiseen tilastonumeroon sisältyvät suurimmat tavaralajit pääsevät esille. Tullinkantoa koskevatnumerotiedot on saatu tu'llihallituksen tiliosastolta ja julkaistaan ne tällä kertaa entistä yksityiskohtaisempina (kuuk.ausittaisina). Kauppalaivastoa ja ulko~aista merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen rekisteri~ ja tilastotoimistosta. Satainakannantaa valaisevat tiedot taasen on saatu kannantaviranomaisilta ja julkaistaan tällä kertaa tauluosaston lopussa (TaUlut l.ia ), mihin on sijoitettu myöskin edellisten julkaisujen tekstiosastossa ollut, Helsingin' makasiiniosakeyhtiön toimintaa valaiseva taulukko (Taulu 3). Tekstiosastossa julkaistaan katsaus makasiiniosakeyhtiön laiturihuoltoon koko sen tähänastisena toimintaaikana, vuosina 9338. ~elvyydert vuoksi huomautettakoon tässä kertakaikkiaan;' että tauluissa numeron sijalla oleva pisie (.) merkitsee, ettei asianomainen numerotieto ole ollut saatavissa t'ai ette"i sitä muusta syystä voida julkaista; viiva () taasen merkitsee, ettei sara~keen otsakkeen osoittamia tapauksia ensinkään ole esiintynyt, siis samaa kilin o. Julkaisun painatuksesta on 'huolehtinut aktuaari J. R. T'(J r pp a, joka myös on kirjoittanut te[cstin. Helsingissä, joulukuun 6 p:nä 939. Otto Bruun.
SSÄLLVSLUUTt:LO. ). ULKOMAAN KAUPPA.. Johdanto..... Tuonti.... 3. Vienti.... 4. Tullinkanto.... 5. Helsingin makasiinlosakeyhtlö Slv.. 3. 3. 7 4. 8 5. NNEHÅLLsrÖRTt:CKNNG.. UTRKES HAN'DEL.. nledning.... mport.... Export.... Tulluppbörden '"... : Helsingfors magaslnsaktiebo Sido lag... 8 ~ 3. 3. 7 4. 5. TABLt.:. DES MAT,ERES.. COMMERCE EXTEREUR. Page ntroduction... '... mportatlon... 3 Exportation.. '...,...,.., Drolts per.. us par la douane 7 Societe de depots... 8. MERENKULKU.. SJÖF ART.. NAVGATON.. Kauppalaivasto.... 0. Handelsflottan.... 0. La mari ne marchande 0.. Ulkomainen merenkulku.... SJöfarte.n på utlandet. N!lvlgation exterieure.,... Tauluja. Tabeller., Tableaux.. Tavarain tuonti ulkomailta. mpolten tili Helsingfor~ från. mportation i J! ville des Helsinkiin vuosina 93738. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina 93738 83* 3. Helsingin tulikamarin kanto vuosina 9938; verrattuna,koko 'maan tullinkanrqon.. 09* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset' alukset '. vuosien 93738 alussa ja lopussa.................. 0* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään' 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien 93738 lopussa,.,...,.,..... 0, 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuosien 93738 lopussa 3* 7. Ulkomaisessa. merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 937, ryhmitettyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... 4* 8. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 937, ryhmitettyinä määrämaan ja' kansallisuuden mukaan... 4* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 938, ryhmitet!yinä lähtö maan ja kansallisuuden mukaan...,...,... 36~' 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 938, ryhmitettyinä määrlimaan ja kansallisuuden mukaan... 46*. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina 93738... ".,.. ".. 56'!'. Katsaus satamakannantakonttorin maksuunpanoon ja kantuon vuosina 93438 57'".3. Helsingin makasiiniosakeyhtiön.. toiminta vuosina 934'38................ 57'" utlandet åren 93738'.. * differentes marchandises en 93738...... *. Exporten från Helsingfors tili.. Exportation de la ville des utlandet åren 93738.. 83* 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 9938; i förhållande tili tulluppbörden i hela landet... :.. 09* 4.. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton de!! däröver vid in och utgå"n'gen av åren 937 oeh 938.. 0* 5. stadcn hemmahörande fal'tyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 937 och 938, fördelade efter deras bruhodräktighet... ';' 6. staden hemmahörande fartyg. om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 937 oeh 938, fördelade efter Alder.. :,... 3* 7: utländsk.. sjöfart inklarerade 9 0: fartyg år 937, fördelade etter avgångsland och nationalitet '...'... 4* 8. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 937, fördelade efter destinationsland och nationalitet..,...,... 4* utländsk sjöfart inklarerade fartyg Ar. 938, fördelade etter avgångsland och nationalitet... '.... 36* utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 938, fördelade efter destinationsland' och nationalitet.... 46*. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren 937. 38... 56*. ÖvcrsiJd av hamnuppbördskon. torets debitering och uppbörd åren 93438... 57'" 3. Helsingfors magasinsaktiebolags verksamhet åren 93438...,.,...... 57'" differentes marchandises en 9.37.:38...... 3. Droits pel ';us par )a douane å Helsinki (f!els!!gfors) en 9938; ehiffres eorrespondants pour tout'le pays..., 4. Navires de la marine marehan de jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et å la fin de 93738..., 5." Navires de la marine marchande jalgeant 9!onneaux et audessus i a fin de 937 38; jauge en tonncaux bruts...,... "...,... 09* * 6. Navires de'ia marine marchande jaugeant 9.. fonneaux et. audessus i la fin de 937 38, casses selon l'age des, navires...,...,.,..' 3* 7. Navires en navigation exterieure en 937; repartition selon le pay.s de.,provenancc et la nationalite.,...,,,.,. 4'i' 8. Navires en navigation exterieure en 937; repartition selon le.pays de destinalion et la nationalite...,.., 9. Nav'ires en navigation exterieure en 938; repartition selon le pays de provenance et la nationalite...,. 36* 0. Navircs en navigation exte~ rieure en 938; repartition selon le pays de destination et la nationalite...,.. 46*. Droits debites et per~us par le Bureau de.perception des droits de port en 93738 56'!'. Apcr.;u des droits debites et per.;us par le Bureau de perception des droits de port en 93438. _... 57* 3. Societe de depöts en 934 38,..,..,... 57*
. ULKOMAAN' KAUPpA. UTRfKES HANDEL. COMMERCE EXTEREUR.. Johdanto.,nledning. ntroduction. y'leissilmäy'ksen 'Helsingi~ kaupungin, ja ~ell ohella k~ko maan,ulkomaankaupan kehitykseen vuosina 93438 saa. ~la öle~ast~taultlkosta, jossa esitetään Helsingin 'ja k,oko maill viennin ja tu.onnin sekä koko kallppavaihdon rahaarv\>o. Helsin'gin kautta kulkev.an 'ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkqmaankaupassa valaisevat taulukossa olevat prosenttil'uvul'"... Helsingin kauppatilastossa on, valtion virallisesta kauppatilastosta, poiketen, vuoteen 934 asti luettu tuontitavaroihin myöskin maah~n tuotu muuttotavarå. 'Sikäli kuin tässä tilastossa on esitetty koko maan tuontia koskevia 'ukuja, ovat myöskin nämä vastaavasti poikenneet virallisen tilaston, luvuista. Vuodesta 935 lähtien sitävastoin, lähinnä tilastoaineistoll käsittelyyn liittyvistä käytännöllisistä 'syistä ja huomioonottaen muuttotava'ran suhteellisen pieni merkitys koko tavarainva.ihdossa, ei muuttotavaraa ole myöskään Helsingin kauppatilastossa enää otettu huomioon. Vuoden 93 tuontia ja, koko k~uppavaihtoa. valais~vat luv:ut on yer,tailun helpottamiseksi laskettu uudelleen siten, ettei muuttotavara sisäljy niihin..'....',. '".'. '.... Vertqiltaessa toisiinsa!!ri yuosi~n lukuja on otettava huomioon, että tavarain hi.nnqissa on vuosina 934 38 tapantunut muutoksia, jotk'a jo'ssain määrin vaikuttavat kaupp~yaihdon rahaarvoon. Hintain' vaihtelujen su~nriasta ja suuruudesta saa yleiskä~i~yksen tullihallituksen tilastokonttorin.askemista hintaindekseistä. Kun vertauskohtana pi.detään vuoden 93 hi~t'~ja ja' nä'niä merkitään 00:la, oli tuontitavatain ltintaindeksi vuonna 934 644,v~onna 935 65, vuoiina 936 '(;9G, vuonna i 937 85 ja vuonna '938 753. ' Vientitavarain hintaindeksi oli vastaavasti 85< 805, 89, 008 ja 08.' Helsin'gin kaupungin ja koko maan tuonnin 'ja' viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina 93438. Värdet, av Helsingfors' stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren.93438. : de l'importation. de l'exportation et du mouvement. co'njmerciat totat de ta ville et du pays entier en 9348... Vuosi. Å r. Afzliee. Tuonti. mport. Vienti. Export. Koko kauppavaihto. mportation. Exporfalion. ljela handelsomsättni!gen. Mouvenlellt com//erdal total. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Koko maa. Helsinki. Helsinki. Hela landet. '. Helsingfors. Hela laridet.. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pnys entier. Pays entier. Pays entirr. 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. %. 934 935 936 937 938...... 47764'5 8538 n.h 65990 75769. 004M 3 Ö43 37 7.7... 5 3~4 39l 67405 50.0' 6 W 506 76759 :.3 58~ 900 34474 9.,... 6368953 38755 50./) 766 90975 b.6 359579 409 509 30.J... 930643 48577 5.7 937974 37 4 3. 868647 605858 3.4 86073. 473738 55.ll 83980 966650.5 7005344 5699388 33.... " Helsingin kauppavaihto kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maan kauppavaihto sen rahaarvon kas. vaessa vuosi vuodelta aina vuoteen 937 saakka, jonka jälkeen se vuonna 938 jonkin verran laski. Nousu oli vuonna 937 poikkeuksellisen suuri, 96.3 miljoonaa markkaa eli 47.9 % edellisen vuoden määrästä, ja suhteellisesti suurempi kuin Ulkomaan kauppa. Ulrikes ha"del 937...:."8.
koko maan kauppavaihdon kasvu, joka samaan aikaan oli 37.5 %. Vuonna 938, jolloin koko maan kauppavaihdon rahaarvo laski 9.0 % edellisen vuoden määrästä, Helsingin kauppavaihdon rahaarvo laski vain 5.8 % eli 353.5 miljoonaa markkaa. Tästä oli seurauksena, että Helsingin kauppavaihdon suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdosta yhä vahvistui ollen vuonna 938 siitä 33.5 % eli runsas kolmannes.. Rahaarvon kasvua ilmeni vuonna 937 sekä tuonnissa että.viennissä, mutta erittäin suurena se ilmeni Helsingin tuonnissa, jonka rahaarvo mainittuna vuonna ylitti edellisen vuoden tuonnin rahaarvon 634.0 miljoonalla markalla eli 5.4 %:la. Koko maan tuonnissa nousu oli 46. %. Vuonna 938 Helsingin tuonnin rahaarvo laski edellisen vuoden määrästä vain 83.0 miljoonaa markkaa eii.7 % vastaavan laskun ollessa koko rtlaan tuonnissa 7.5 %. Vuonna 935 jelsingin tuonnin rahaarvo ensimmäisen kerran kohosi täyteen' 50 %:iin koko maan tuonnin rahaarvosta. Tämä suhde on se'n jälkeen säilynyt ja vuosina 93738 se yhä vahvistui, niiri t;ttä Helsingin tuont{, rahaarvon mukaan mitattuna, oli viimeksi mainittuna vuonna jo tasan 55.0 % koko maan tuonnista. Viennissä kehitys ei ollut Helsingille yhtä edullinen. Vuonna 937 tosin Helsingin viennin rahaarvo kohosi 37. miljoonaa markkaa eli 36.0 % edellisen vuoden vientiä suuremmaksi, koko maan viennissä nousun ollessa vain 9.9 %, mutta vuonna 938 Helsingin viennin rahaarvo laski 70.5 miljoonalla markalla eli.9 %:la, kun koko maan viennissä lasku oli vain,0.5 %. Näin ollen Helsingin viennin suhteellinen osuus koko maan viennistä laski,5 %:iin, eli pienemmäksi kuin mitä se on ollut sitten vuoden 96, jolloin Helsingin vienti oli Koko maan viennistä vain 9. %. On kuitenkin huomattava, että Helsingin viennin absoluuttinen rahaar'vo vuonna 938 oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonja lukuunottamatta vuotta 937, joka on Helsingin kaupan kehityksessä ennätysvuosi. Kauppavaihdon rahaarvoon vaikuttivat.viime vuosina huomattavasti hintain vaihtelut. Kuten edellä olevista indeksiluvuista ilmenee, olivat tuontitavarain hinnat v.uonna 937 huomattavasti ja myöskin vuonna 938 jonkin verran korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Vientitavarain hinnoissa' ilmeni tuntuvaa nousua kumpanakin vuonna, varsinkin vuonna 937. Alempana oleva yksityiskohtaisempi katsaus tuontiin ja vientiin osoittaa tarkemmin, mihin suuntaan Hei": singin tuonnin jå viennin paljous on viime vuosina kehittynyt.. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien Hangon, Turun, Kotkan, Viipuril) (ja Uuraan) keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta: Suomen tärkeimpien satamain tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo 0/0' koko maan vastaavista arvoista vuosina 93438. Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsva. rande värden för hela landet, åren 934~8.. VaLeur de. l'importation et de l'exportation des principaux ports de (a Finlonde; Olo des chijjres correspondonts pour Le poys entier. en 93438. Tuonti. hnport.. Vienti. Export. mportation. Exporiation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouv(/m~nt commercial tot4. 934.935.936.937.'938. 934.935.936.937.938. i934 935.936. 937.938.. Hanko. Hangö.....~... 7,. 3.8.5 4.8 4.5.~.6.9.3. 3..5 Turku. Åbo... 5.4 4. 4.8 5.5 4.6 7.s 8'.8 9. 8. 9.5 0.8.3.8.8. Helsinki. Helsingfors... 47;8 50.0 50.0 5.7 55.0. ;3.6 3..5 7.7 9.7 30. 3.4 33.5 Viipuri. Vi borg... / 7." 8.3 8.5 8.0 7. l.5.9 4.7 3,8 3.3 9.8 0.8.8 0.9' 0. Uuras. Trångsund... 0.3 0". 0.'3 0. '0. 9. 7.3 6.9 6. 5.7 5.3 4.0 3.8 3..9 Kotka. Kotka... 5. 5.0 5.~ 4.tl 4.3.5 4.8 :(; 9.9 5.9 4.4 5.6 4.u.3 4.9 Yhteensä Summa (Tolal) 77.3 78.9/ 8. 8.7 8..4 65.4/ 68.6 69.7 65.8 67.8 70.6 73.S/ 75.0/ 73.7/ 75. Helsingin osuus koko maan kauppavaihdosta, rahaarvon mukaan'laskettunå, oli vuodesta 936 lähtien yli kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sa.taman, Kotkan. Tämä johtuu "etupäässä Helsingirt suuresta tuonnista, joka 'viime, vuosina on ollut yli puolet koko maan tuonnista. Kun Helsingin osuus viennistä on viime vuosina vaihdellut suhteellisen vähän. mutta sen osuus tuonnista on osoittanut säännöllistä nousua, on Helsingin osuus koko kauppavaihdostakin viime vuosina vahvistunut.. Viennissä Helsinki on säilyttänyt koh,nannen sijansa Kotkan ja ViipuririUuraan jälkeen. lman Uuraan tulli kamarin kautta tapahtunutta vientiäkin oli Viipurin vienti viime vuosina vähän Helsingin vientiä suurempi oltuaan aikaisemmin yleensä jonkin verran sitä pienempi. Vaikka Turun osuus viennistä on vuosi vuodelta melkein säännöllisesti kasvanut sen jälkeen kun voin vienti siirrettiin Hangosta sinne, ei se vielji välitti;imä~ti uh~ii Helsingin kolmatta sijaa...
3. Tuonti. mport. ~. mporlation. Taulussa julkaistaan yksi'tyiskohtåiset tiedot Helsipl:<iin vuosina 937 ja 938 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kninka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa: Nämä tiedo~ ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatila~tollisia tietoja. '., Samoin kuin valtion virallisessa kauppatilastossa on esillä olevassa Helsingin 'kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin h.wttu ne maahan tuodut tavarat, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti 'maahan tultua'an taikka oltuaan yhemmän taikka pitemmän ajan tulli varastossa, yleisessä talletusyarastossa tahi kantta kulku varastossa. Kuten johdannossa jo maipittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa..edellä jo tehtiin'yleispiirteittäin selkoa Helsingin tuonnista vuosina 93'38. Kun tänä aikana, kuten jo muutamina tätä ajanjaksoa edeltäneinä vuosina, tavarain hinna'f hyvin huomattavasti vaihtelivat ja kun nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet tuonnin rahaarvoon niin tuntuvasti. ettei ~ämä anna oikeaa kuvaa tuotujen tavarain paljoudesta eri'vuosina, on, oikean käsityksen saamiseksi tuonnin paljousvaihtehtista, hintavaihtelujen vaikutus saatava eliminoiduksi niistä pois. Tämä on '~ahdolli~ta siten, että lasketaan tavaralajeittain, kuinka suuri olisi tuonnin rahaarvo eri vuosina, jos tuotujen tavarain tuontiarvot olisivat koko ajan pysyneet muuttuma.ttomina. Kun tällainen arvojen muuntaminen, joka aikanaan suoritettiin vuosilta 955 ), on suhteellisen suuritöinen tehtävä, on seuraavassa käytetty apuna tullihallituksen tilastokonttorin lafkemia koko maan' yleisiä, s. o. koko.., tuontiin kohdistuvia hintaindeksejä ja niiden avulla muunnettu Helsingin koko tuonnin rahaåryot vuoden 93 hintoihin. Tällainen laskelma ei tosin anna yhtä luotettavaa tulosta kuin kuhunkin tavaralajiin erikseen' kohdistuva arvojen' 'muuntaminen, mutta ottaen huomioon, että Helsingin tuonti on noin puolet.koko maan tuonnista ja että siinä myöskin kaikki tavararyhmät ova,t melkoisen hyvin edustettuina, on katsottu tätä menetelmää voitavan nyt kysylllyk'sessä olevassa tarkoituksessa käyttää. Seuraavassa taulukossa on tämän' mukaisesti esitetty katsaus tuonnin vaihteluihin kymmenvuotiskausina 9938. Siinä esitetään ensiksikin, kolmessa ensimmäisessä sarakkeessa, tuonnin todelliljeri rahaarvo ja sen muutokset vuodesta toiseen' markoin sekä prosentein. Kahdessa seuraavassa sarakkeessa esitetään tuonnin todellinen rahaarvo indeksilukuina, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 ja toiset prosentteina vuoden 98 tuonnin arvosta. Kolmesta viimeisestä sarakkeesta näl<yvät vastaavasti tuonnin paljousvaihtelut eri vuosina, s. o. koko tuonnin rahaarvo laske't. tuna vuoden 93 hintojen' mukaan sekä indeksiluvut, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 tuonnista ja toiset prosentteina vuoden \)8 tuonnista. Vuosi 98, jolloin silloisen nousukauden tuonti kohosi huippuunsa, on otettu toiseksi vertausvuodeksi havainnollistam(!an erityisesti viime vuosien tuonnin nousuliikettä. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 9938. Aterblick på importen tili, Helsingfors åren 99:38. Aperru de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en 99~38. Vuosi. År. Anlzee. Milj. mk. Millions de mnrcs. 93 49.6 98 3856.0 99 39.7,930 57'.9 93 703.0 93 593.0 i933. 89.6 93 85.0 935 674.0 936 38.8 937 485.7 938 473.7, Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen m!lkaan mportens värde enlijrt faktiska priser de 'importation seloll les prix riels, Lisääntyminen (+) tai vähentyminen (). %:nl\ i % av Tuonnin rahaarvo v:n 93 hintojen mukaan mportens värde enligt 93 års priser de l' importation d' c;pres les prix de 93, ' Ökning (+) eiler minskning en % de l'imporlation en %:na i % av (). At:t:roissment( +) en % de l' importation en ou diminulion (). 93 98 Milj. mk. 93 98 Milj. mk. Millions vuoden tuonnin rahaarvosta. vuoden tuonnin rahaarvosta.. de ltarcs. års importvärde. MiL.ions de % års importviirde. (Volyymiindeksi. Volymmarcs. index. ndex du volume.) 00 3.9 49.6 00 37.0 577.9 00 403.8 69.0 00 564.8 4.6 00.3 85., 360.5 t.0 89.3 76.8.8 7. 66.8 343.3 9.;; 85.0 87.9 33.9 38., 44. 68.6 79.0 66 c 0.0 6.5 064.8 4.3.3 47.0 54.8 + 56.6 : 6. 36.4 48.0 70.4 80.7 67.0 + 435.9 + 3.6 57.7 59.3 354.9 37. 87.9 + 388.:; + 7.0. 787.4 69.3 40.8 74.6 0.7 + 507.8 + 9.0 6.9 8.0 457. 305.6 3.: +.:,633.9 + 5.4 39. 4.9 590.9 395.0 46.3 83.0.7 363.6.7 68.;; 40.J.55.6 ) Ks. Helsingin kaupungin tilasto, Ulkomaan kauppa 40, vv. 995.
4 Kun tarkastetaan edellisessä taulukossa olevia, todelisten hintain mukaan laskettuja tuonnin rahaarvoja, huomataan, 'että vuonna 937 tuonnin rahaarvo 4.u %:la ylitti vuoden 98 tuonnin rahaarvon, joka edustaa silloisen nousukauden huipputuontia. Vaikka tuonnin rahaarvo vuonna 938 oli vähän pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna, oli se tällöinkin vielä.7 % suurempi kuin mainittuna aikaisempana huippuvuonna.. Kun taasen tarkaste.taan niitä tuonnin rahaarvoja, jotka on laskettu vuoden 93 hintojen mukaan, ja niitä osoi'ttavia indeksilukuja, jotka '~iis.~uvast'avat tuonnin paljous vaihteluja, huort)ataan,!!ttähelsingin tl9n,ti, joka jo vuonna 93(> oli paljoudeltaan kohonnut vuodet) 9,8 tuonnin: tasolle, VUWln'! 937 ylitti sen 46.3 %:la ja vuonna 938 '.55.6, %:la. Niinikään hupmati\an, ettei tuonnin nousu v!;lonna 93, iähinn'ä edell'isen vuoden tuontiin verrattu~a paljoudeitaan ollut yhtä jyrkkä, vain 9.' %, kuin tuon'nin i:~haar'vori nousu, joka oli 5.4 % ja johon vaikutti k6hottavasti silloin tapahtunut hintojen nousu. Sen sijaan tuonti kasvoi' pajjo'udeltaan myöskin vuonna 938, tosin vafn vähän, tl.. 4 %, vaikka tällöin laskevielj J:!intojen vaikjltuksesta t~on riin rahaarvo, kuten. edellä osoitettiin, hiukan (. 7 %) laski. On 'huomattava, että tuo.ntihintaan vai~uttavat tavaran ostohinnan' ohella my9skin' rahain kurssit ja tavarain kuljetusmaksut maan rajain ulkopyolella........, Seuraavasta taulukogta nähdään, miten tuonnin rahaarvo vuosin,! (J34;{8 jakautui eri tavarary hmien osal.le.. '..',_, '. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuqsina 934..,...38. mportens värde efter 'varugrupper åren J93438. de l'importalion en 934.38, par groupes de marchandises :r' Tavararyhmät. V a r u g" r p per., 93~., Oroupts de mårchaizdises.. Eläviä eläimiä. levande djur..... Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livsmedel... Spamimäl oeh spannmåls. Viljaa ja viljatuotteita. produkter.... V. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder oeh,frö ' V. H!!delmiä, keittiökasveja, elä fruktj!r, köksväxter, leviä kasveja y. m.. vande växter 0, dyl. _. V. Siirtomaantavaroita ja maus Kolonialvaror oeh krydteita. dor........ V. Säilykkeitä ilmanpitävästi sul Konserver i hermetiskt tilljetuissa pakkauksissa. slutna förpaekningar., V. Juomia, Dryeker.... X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen '.'.... X. lankaa ja punontateoksia. Oarn oeh repslageriarbeten X. Kankaita. Vävnader.... X. Sekalaisia kutomateolisuus Diverse textilindustriva X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. tavaroita, Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa, oksia y, m. s.' ja niistä valmistettuja teoksia. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niistä valmistettuja teoksia. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. Metalleja ja metalliteoksia. Koneita ja laitteita. Kuljetusneuvoja. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. Kivi ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä., Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita ror... :.,":,.. Trävirke oell träarbeten., Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten där av....... Pappersmassa, papp oeh papper.samt därav förfärdigade arbeten. _.. Tagel, borst, fjäder sam! 'ben, horn oeh andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav.... Hudar oeh skihn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metalcr oeh metalarbeten Maskiner oeh apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument oeh ur.... Sten oeh jordarter samt arbeten diirav.... Asfalt, tjäror, hartser, kautsehuk o. dyl. samt tillverkningar därav... _. Oljor, fett oeh vax samt tillverkningar därav. 93 8 6605 56689 79!3 4856 46 47838 80600 7765 54770 60499 ;;70 8 889 7778 707 60 39507 35455 03857 587 " 4480 93975 563 000 mk. 000 mu'rcs. 466 63.86., 68994 4900 jlo 57.3 5566 594 4896 76934 84694 78384. 70486 0QO.,73 4~i 367 74730 487 44 34 77 4653 3373 48645 96566 47 4 403 07 567 6696. 0 80, 8557 3555 50390 90559 94669 07769 84684 9 ~0 0687 4877 4395 59053 670394 39 78 90485 40864 9083 946 65444 ~:,!) 493 " 9756 9397' ' 84839 33438 68.570 64477 4435 8964 3480 543 7068 48!)6, 346 389 0885 0034 6484 380064 6604 3805 64989 5305 " 9:J8... () 594,. 4,540. 05664 77753 60378 6076,.. 6763 74496 0077 945 30375 84 83 50!) 35' 66 380 87993 96 4 706 77 34043 8533 4848 3776 43844
5 ", Tavararyhmät. \' a r u g r u p p' e r. 934. 935. 936. 937. 938. t Oroupes de marchandises 000' mk. 000 marcs. " ;,...=,! l',, XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholi Etrar, estra~ oeh alkohol ',.' lajeja,,erikseen mäinitsemat arter, ej särskit,n~mnda, tomia,'haihtuvia öljyjä,,kos flyktiga (eteriska) oljor, meettisia 'aineita v' 0, kosmetiska medel m, m. 788 8596 066 3993 983 XXV. Värejä "ja 'värjiiysaineita. Färger oeh färgningsämnell' 47087 49 ~O! 5355 66806 67849 XXV. Räjähdysaineita, ampumatar Sprängämnen, ammunition, vikkeita, sytytysvälineitä ja tändmedel oeh fyrverkeriilotulitustavaroita, varor... 448 4945 6009 8070 8353 XXV. Kemiallisia alkuaineita ja ni Kemiska grundämnell' oeh den yhdistyksiä sekä lääk förenillgar av dem samt keitä, läkemedel... 6544 77555 83 064 0093 XXX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen... 5893 709,3784 3946 3655 XXX. Kirjallisuus ja taidetuotteita, Litteratur Qeh konstalster, " opetus välineitä, konttoritar undervisningsmat., kon peita' y, m, torsförnödenheter m. m XXX.,Muualla mainitsemattomia ta \'aror, ej allnorstädes 34655,"!.' H67 48,j'9..' 6.3 735 70964 varoita. nämnda... 6989 83086 7368 43485 9634 Koko tuonti Hela importen (llporlation totale) 8558 67405 38755 48577 473738 Tuonnin nousuliikkeen yleisyyttä tuonti kaupan eri aloilla vuonna 937,kuvaa m. m. se, että' tuonti arvon nousua ilmen tällöin kaikissa tavararyhniissä. Viidessä tavararyhmässä tuontiarvon nousu lähimmän edellifen vuo~en määrään verrat,tuna oli yli 00 miljoonaa markkaa,'nimittäin X:ssä (kankaita) lq4.7 milj. mk eli 50.4 %, XVlll:ssa (m~talleja ja metalliteoksia) 330.9 milj. mk eli 49.' %, XX:ssä (koneita ja laitteita) 56.8 milj. mk eli 65.6 %, XX:ssa (kuljetusneuvoja) 89.6 milj. mk eli 99:; 0/c, ja XX :ssa (kivi ja maa lajeja sekä niistä valmistettuja teoksia) 7.7 rttilj. mk eli. 67. %. Suhteellinen nousu oli huomattavan suuri, vähintään 50%, lisäksi seuraavissa tavararyhmissä: :ssä (eläviä eläimiä) 0.5 %, V:ssä (säilykkeit'ä ilmanpitävästi suljetuissa pakkauksissa) 60.6 %; X:ssä (kehruuaineksia) 57.3 %,' X:,ll:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) 7. %, XV ll:seä (vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m.) 74. %. XX :ssa (soittokoneita, kojeita ja kelloja) 6.6 %, XX :ssa (asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä) 79. i %, XXV:ssä (öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita) 5.5 %, XX X:ssa (lannoitusaineita) 65.8 % ja X'XX :ssa '(muualla mainitsemattqllia tavaroita) '9.3.8 %., ' Vuonna 938 tuonnin nousuliike pysähtyi sikäli, että, kuten edellä mainittiin, tuonnin koko rahaarvo oli mainittuna vuonna hiukan pienempi kuin,edellisenä vuonna. Silloinkin tuonnin rahaarvo kohosi 7:ssä ja laski, vain 4 :'ssä tavararyhmässä. Rahaarvon nollsu ensinmainituissa tavararyhmissä on, yhteensä 56. miljoonaa markkaa sekä ~sku viimeksimainituissa 339. miljoonaa markkaa. Yksityisissä tavararyhmissä oli niin nousu,kuin laskuliikekin suhteellisen vähäistä., Jyrkin nousu, 36.8 %, tapahtui XXX:ssa (muualla mainitsemattomia tavaroita) ja jyrkin lasku, 8.s %, X:ssä (kehwuaineksia) tavararyhrnässii. ' ". Kymmenessä tavararyhmässä tuonniri rahaarvo kohosi vuosina '93738, joko kumpanakin vuonna yhteensä, taikka jompanak!!mpana vuunna, niin paljon, että nousu, vuonna 038 eräissä ta,vararyhmissä tapahtuneesta laskusta huolimatta, oli vuoden!j36 tuontiarvosta laskettuna vähintään 50 %. Nämä tavararyhmät ovat (eläviä eläimiä), ',(eläimistä saatuja ruokatavaroita), V (hedelmiä, keittiökasveja; eläviä kasveja y. m.), V (säilykkeitä illllanpitävästi suljetuissa pakkauksissa), X J (sekalaisia kutomateollisuustavar'oita), ~ (puutavaroita ja puuteoksia), XV (jo,uhia, harjaksia, höyheniä sekä luita. sarviå ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niistä valm'i.stettuja teoksia), X X koneita ja laitteita), XX (kuljetusneuvoja), XX (soittokoneita, kojeitå ja kelloja), XX X (lannoitusaineita) ja XXX (muualla mainitsemattomia tavaroita). ', Helsingin tuonnin arvo'eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista 'sekä Helsingin tuonnin osuus 'koko maan tuorinista eri tavararyhmissä vuosina!)34,,3> ilmenee seuraavasta taulukosta.
Tuonnin rahaarvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsin~ koko tuonnista Ja koko maan tuonnista vastaavissa tavararyhmissä, vuosina 93438.. mportvärdet inom olika varugrupper, i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande ta för hela landet, åren 93438.. relativf! de l'importation en 93438. par groupes de marchandises. X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. XXV. lxxv. lxxv. XXV. XXX. XXX. [ XXX Ta v'a r a r y h m ä t. V a r u g r u p.p e r. Oroupes de llarchandises. 0lo Helsingin koko tuonnista. 0lo av hela importen tili H~lsingfors. 0/0 de l'illlporlation totale de la vle. 0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0' ~v hela landets motsvarande import. 0/0 de 'illlporlation correspondantl' pour le pays entier. 934.!935.936.! 937.! 938. 934.\ 935.! 936.!937.! 938. ~~~ J. Eläviä eläimiä. Levande djur.... 0.0 0., 0. o.~i 0. 35.9 8.3 7.3 67.4/ 80.6. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livsmedel... 0.8 ~d 0.4 0.4! 0.0 48.8 6U 56.. 64.6 63. Spannmål oeh spannmålsprodukter.....9'.6.;;'., l.9.4 '.7.6 6.. Viljaa ja viljatuoth:ita. V. Karjanrehua ja siemeniä.. Kreatursfoder oeh frö.....0.8.8.6 38.5 38. 33'S 46.4 40.i V. Hedelmiä, keittiökasveja, frukter, köksväxter,levande växter 0: dy..... 3.5 3.4 3.3.8; 3.4 76.0 76.i 74. 77.5 77.7, 'eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaanta varoita ja Kolollialvaror c:>eh kryddor.... 6.5 5.8 5.8 4.4 5.5 37. 4. 40.5 43.0 45.0, mausteita. V. Säilykkeitä ilmanpitävästi KOlserver i hermetiskt tillslutna förpaekningar. 0. 0. 0. 0. 87. 89.0 87.3 9.0 95. suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. Dryeker......8.0.6 99.7 99.6 99.8 99.9 99.9 X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen.... 3.5.9.8. 4.0.7.6 8.0 7.6 X. Lankaa ja punontateoksia. Gllrn oeh repslageriarbeten 3.,' 3 <, 3.0.5 57.4 60:9 56.4 54.8 59.6 X. Kankaita. Vävnader.... 6.M 6.7 6.5 6.4 70.0 7. 7.8 7. 7. X. Sekalaisia kutomateoli Diverse textilindustrivasuustavaroita. Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa. oksia ror.....,.... Trävirke oeh träarbeten:. y. m. s. ja niistä valmis Bark, rör, kvistar m. m. tettuja teoksia. dyl. samt arbeten därav Pa'perivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp oeh paperia sekä niistä valmis papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten... Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn oeh andra formmuovailtavi'a aineita, erik!;lara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav.... Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar oeh skinn, läderteoksia. turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m.. Metalleja ja metaliteoksia. Metaller oeh metallarbeten Koneita ja laitteita. Maskiner oeh' apparater.. Kuljetusneuvoja. Transportmedel.... Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instru kelloja. ment oeh ur.... Kivi ja maalajeja. sekä Sten oeh jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav.... Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, h,artser, kautkautsua y. m. sekä valmis s<;huk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav..... Öljyjä, rasvoja ja vahoja.. Oljor, fett oeh vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita.tillverknirigar därav.. Eelterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar oeh alkoholholilajeja, erikseen mainit. arter, ej särskilt nämnda, semaltomia, haihtuvia öljy fyktiga (eteriska) oijor, jä, kosmeeltisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. Värejä ja värjäysaineita. färger o. färgningsämnen Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä tänd.medel oeh fyrverja ilotulitustavaroita. kerivaror.... Kemiallisia alkuaineita ja Ken)iska grundämnen oeh niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel.... Lannoitusaineita. Gödningsämnen.... Kirjalisuus ja taidetuot Lilteratur o. konstast., unteita, opetusvälineitä, kont dervisningsmateriel, kontori tarpeita y. m. torsförnödenheter m. m. Muualla mainitsemaltomia Var?,r, ej annorstiides tavaroita. namnda... ;.....6 0.6 0.4 0.8 0.7.0 7.8 0.8 4.5. 6 <, 4. 5.5 0.3. 0..9. 3..6 0.4 0.4 0.8 0.8.~ 8.~.8 5.s.8 5.(; 0.8.8 0".9 0.8.7 3..7 0.3 0.3 0.8 0.8.~..3 6.0., 6.0.9 5. 0.8 Li 0..(; 0.7.5.3 0..3 3.0.7 6.5.4 0.3 0. 0.6 0.7. 0.8 3.5 7.9.4 6.6 3.4 5. 0.3.4 0.:. 0.8.3 3.0..7 '6. 0.4 8.. 6l.!. 6.8 9.0.. 63. 6. 64. 9. 0. 4.B 40.3 39.4 4.3 44.0 O.M 78. 80.0 8.4 79.!' 8. 0.8.9 9.6 4.9 6.8.8 5.3.9 5 ') 0.8... 0.. 0.8.5 4. 84.0 40.8 58.0 65.0 6. 77. 39.8 69.8 46.6 66.6 58.D 6.7 30.3[. 8.0 73.8 84.4 40.9 58.0 6.6 69.0 78.0 39. 66. 46.8 67.0 59.4 6.8 33.7 6. 8.4 86.0 83. 37.6 63.4 65.3 55.5 77.7 38:0 60.8 44.3 70.0 64.6 69. 3.7 8. 8. 75.8 84. 39.7 59.5 6.6 6.0 78.7 38.6 63.3 48.3 68.[; 66.0 69.r, 3.7/ 7.:; 83.0 8.3 "' 45' 65. 63.0 67.4 80.9 37.6 67.3 48.4 7:8 70.4 63.0 3. 6. 86." 83.6
376 7 Kun tuonnin vaihtelut ilmenivät jokseenkin tasaisina kaikissa tavararyhmissä, pysyi.yksityisten tavararyhmien suhteellinen OS!lUS Helsingin tuonnista pääpiirtein ennallaan. Kuitenkin kasvoi X X:nteen (koneiden ja laitteiden) ryhmään kuuluvien tavarain osuus Helsingin tuonnista nnn' paljon, että se, oltuaan vuonna 934 0.3 %, vuosina 93738' oli 3.5 ja 4.9 % siitä. Helsingin suhteellinen osuus koko mitan tuonnista vahvistui myöskin jokseenkin, tasaisesti useimmissa yksityisissä tavararyhmissä, suhteellisesti enimmän l:ssa (eläimistä saatuja ruokatavaroita), X:ssä (kehruuaineksia), X J:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) ja XXV J:ssa (värejä ja värjäysaineita). Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija maamme satamakaupunkien joukossa melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien tuonti oli koko viime viisivuotiskauden ajan Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautt.a, ja lannoitusaineiden tuonti jakaantui Helsingin, Turun ja Kotkan kesken jokseenkin tasan. ' Vuosina 93438 kulki nimittäi'. lannoitusaineiden tuonnista Helsingin kautta.6.8.7.5 ja 6. %, Turun kautta 9.97.78.9.4 ja 7.7 % sekä Kotkan kautta 3.00.89.85.5 ja 9. %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä viljan ja viljatuotteiden ryhmässä Viipurin tuonti vuonna 937 ylitti Helsingin tuonnin nousten 5.3 %:iin koko maan vastaavasta tuonnista; Helsingin tuonnin vastaava suhdeluku oli.5 %. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien t.uontipaljous ja arvo vuosina 93438 käy selville seuraavasta taulukosta. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja arvo vuosina: 93438. mportmän~der och värden för de vikti~aste varusla~en åren 93438., Quantite et valeur des marchandises prillcipates de fimportation en 93438. io <: ;:j s~ :::J ~~, 000 mk. Värde, 000 mk. ~~ 3;'g Tavaralaji. V a r u s l a g. Quantite., 000 marcs. ~a 'g ~'3 Marchandises. ~ ~ ~ ~~? 93. 935. 936. 937. 938. 93,. 935. 936 937. 938. 3 Suolia. Tarmar... ton. 70 479 496 77 8 7346 9347 7376 040 63 43 Silliä, suolattua. Si, saltad..... 49 56 85 44 4 5 35 9 389 66 5360 Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål:.. t 567 990 5656 44338 39688 30433 3758 76863 8460 678 53 rukiita. råg....... t 94 89 5530 64 78 666 09 649 67 784 56 kauroja. havre'... t 934 9893 44 535 9 0 5303 36 4007 57 vehniä. vete,) 536 4944 664 4079 434 0579 6 7804 3368 784 58 maissia. majs ) 8595 608 057 704 039 8600 85 304 504 883 670 Jauhoja: Mjöl:.......» 3644 90 95 7696 077 6753 443 3448 550 987 67 vehnä, lestyjä. vete, siktat...» 364 4 9467 765 066 670 4335 3360 5000 9034 779 Ryynejä: Oryn:.. t 870 53 008 66 8 4364 378 653 76 3493 74 vehnä vete.., t 06 995 645 86 608 83 99 6C6 7 653 76 riisi ris... ','"... t 655 46 54 304 443 69 C5 79 977 363 9 Perunajauhoja. Potatismjöl... t 475 444 78 400. ' 40' 43 98 06 04 93 Vehnänleseitä. Vetekli.... t 053 486 74 759 50 339 5633 83 58 7797 9~ Rukiinleseitä. Rågkli.... ~......., 535 4 740 6076 05 550 4799 856 054 3874 00 Öljykakkuja : Oljekakor: ; t 54 3667 554 4676 6748 850 45 795 796 04 06 maapähkinäkakkuja. jordnötskakor. t 83 638 640 7 567 056 45 597 397 476 4 Maissi ja muita öljy Mjöl av majs och an kakkujauhoja y. m. dra oljekakor m. m.» 494 603 590 755 386 94 783 374 39 6943 69 Siemeniä. frö. '. ;. t 304 409 403 3950 558 986 7648 3643 4045 97 3039 Hedelmiä, tuoreita: frukter, färska: ) 9663 994 964 5689 9099 49037 58('5 6637 8509 03308 30 omenia äpplen ~ > 984 64 539 4030 5090 9 ~86 884 354 034 5585 3 appelsiineja apelsiner ) 4438 463 585 586 7393 7606 593 4448 7743 3655 34 viinirypäleitä vindruvor... 66 674 597 706 70 5 6347j 5443 6578 754 36 banaaneja bananer... 93 544 04 96 343f 8374 848 60 5773 8433 40:5 Hedelmiä, kuivattuja: frukter, torkade:.. t 0 53.575 3465 445 7048 9606 00 9056 30 4 llumuja, viskunoita plommoll, sviskon ja bruneleja. och bruneller» 750 76 907 83 498 4 850 4,4 5 068 7 483 7 403 '4 rusinoitaja korintteja. russin och korinter 54 78 696 88 7 350 484 3996 5899 6608 47 mantehiita. mandel... 40 80 56 65 98 3070 3779 468 553 5897 86 Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt... 857 980 37 657 796 84740 906 07506 90 447 9596 Sokeria, puhdistamatonta. Socker, oraffinerat.. 080 64 7449 99 33460 3803 856 3739 37099 5568 3 Lehtitupakkaa, valmistar:natonta. Bladtobak, oarbetad.. 660 688 76 056 3 H36 668 9754 660 3784 5657 Väkiviinaa. Sprit... & 55 060 099 806 993 34007 3067 399 36637 456 5960 Viinejä tynnyreissä. Vin på fat... t 4 383 536 96 00 758 457 599 960 048 40 53 505 766 783 9444 67 679 666 6350 80 Lampaanvillaa. Fårull... :;l39 3 4 555 475 57480 576 63795 86734 6405 663 0 muissa astioissa. andra kärl.. :
., 8 87 883: 33 33 33847 34445 346 3H49 35070 3994 <49 405 '346 433 4:4 438. 440 45 4GO 47 47985 658 68 660 66 66768 673 8 69700 706 7i50 7935 73644 7748 8055 805 890 Ta varalaji. V a r u s la g. Lumppuja. Puuvillalankaa : rihmaa, penissä,. vähittäiskauppaan tarkoitetuissa pakkauksissa. Side ja purjelankaa sekä punon lateoksia. ViJlalankaa: mqnisäikeistä, valkaistua, viirjättyä tai painettua. pienissä, vähitläis 'kauppaan tarkoitetuissa pakkauksissa. Silkkiä, kehrättyä. Puu villa kankaita. Villakankaita sekä huopaa. Silkki kankaita. Nauhoja,. punoksia ja punosteoksia. Sukankutomaleoksia: sukkia, puuvillaisia käsineitä» sukkia. villaisia. mll;nlaisia» Mattoja, \,edenpitäviä. Pöytäliinoja, huiveja y. m. Vaatteita ja muita ompeluksia, erikseen mainitsemattomia, vedenpitäviä. Hattuja, 000 kpl. Vuotia ja nahkoja, joita ei voida kea turkiksiin:. nautaeläinten, muokkaamattomia. tuoreita tai suolattuja. s:n, s:n, kuivattuja. muita lajeja,' muokattuja. jalkineita. Turkiksia. Takkirautaa. Palkki, kulma ja muu ta kuumillaan valssattna rautaa. Marc/zandises. Levyä, rauta ja teräs. Putkia ja putkenosia,.' rauta ja teräs. Levy ja läkkipelliteoksia. Rautatie ja raitiotietarpeita:. kiskoja. Takeita ja valuraudasta vaimistettuja teoksia. kappaleen nettopaino: enin!. 0,0 kg Lump... on. Garn av bomull:...» tråd, i mindre, för detaljhandeln lämpade förpacknil) gar...» Bind, segelgarn och repslageriarbeten..» Garn av ull:...» fertrådigt, blekt, färgat eiler tryckt» i mindre, för detalj,, handeln lämpade förpackningar...». Silke, spunnet... :..» Vävnader av bomull... ','...» Vävnader av ull s,!,mt fill...» Vävnader av silke..» Band. snören och snörmakeriarbeten...» Strumpstolsarbeten:..» slrumpor av bomull» vantar» strumpor av ull..» andra..» Mattor, valtentäta..» Bord och huvuddukar m. m... ;.....» Kläder oeh andra söm. nadsarbeten, ej särskilt nämnda. vattentäta..... Haltar... 000 sl. Hudar och skinn, ej hänförliga. tili pälsvaror:..... ton. nötkreaturs, oberedda; färska eiler saltade... '. d:o, d:o, torkade..» and~a slag, beredda: Skodon... Pälsverk......» Tackjärn...» Balk,' vinkel och annat varmvalsat järn... Plål, järn oeh stål..» Rör oeh rördelar. järn.. oeh stål.... Plål och bleckiillverkningar...... järnvägs och spårvägslillbehör:...» skenor...,...» Smide och tiilverkningar av gjutgods, vägande per stycke netto: högst 0.5 kg...». Kvantitel. QllalJ.tite..,., 000 mk. V~rde, 000 mk., 000 marcs. /934. [935. 936.937. 938. 93..935.,936.937. 938. 30 545 45 98 58 85 6 57 855 77 8 99 7 0 4 " 584 9 ' 85 8&5' 90'. 4 9~4 6'l 80 07..' " 5 375 70 56 75 0 978 83 0 4 97 8 T 5 8 75 36 5 77 4 97 83 78 6 408 889 00 5 0 4 4':. 8 90. 36 60 3 68 449 39 03 87 399 359 i 8 '7 5 3 '8 0 4 58 55 80 339 79 6 5 45 6 9 789 733 855 969 76 486 5 96 84 9 5 6 4 6 3 9 53 4 705 5 5773 39 0'" 43 474 870 4847 7493 987463 3757 797 943 3683 9333 74 7Q'5' 84460 36 39 869' 006 354'5 395,408 9 88 '7 86 57 ~~9' 5 336 7 8~5 40:{ 468 496) 0964 605 < 84 5 043 5 509 '6 353 6 903 343 494 906 4578 35509 7930 3. 6 707 ' 9~ 5 93 8 39 8 98 76 576 6498 769'5 906/ 7947 54 3'55 4 6~7 6890 3606 8670 46 )4 00 656 796834 48) 8 04 08 7698 87305 034 4067 3675 4 8734 076 9 6938 6056 7 57 9 Hl 5 5 85 305 4070 96 3837 748 497,7388 350 4 759 947 3683 007 : g 75 9369 355 4757 5.. 853 69 38 97 305. 44'7.. ' 83 3' 3367 97 7804 555 7959 005. 3345. 3033 3,87 7387 6 5 799 3 C6:{ ' 4 977 698 ~ 696 30,43 4 7' 67H 56H 773 650574!983 37 460 4370 50 3380 58097 4800 980: 6566 907 8790 038 0456 0 606.6450 088 4784 976 08 7096 9 498 66 835 6'4 0 909 9089 450 7045 4465 0598 08 755 67 9830 5~ 99 055 6059 73 33935 7009 577 37 373 6584 47 645 54 897 05 6 735 53'385 69894890476 66603387 40469 4.595 7876 76M8 f 8 375. 844 9436,303 3337 739 938 07 75 889 3488 337 3805 3790 395 3398 5 366 608 887 9 55 3 596 4 73 6 865 46 9 766 04, " ~ " 45 6 404 409 865 08, i '34 6939534
Textilmaskiiier 46':'_ 9 0_, 000 mk. Värde, 000 mk. Ta v a r ala j i. V a r u s la g.., 000 marcs. Q...". Marchandises. 934. l' 935. 936. '937. 938. 934. 935. 936. 937. 938. mer än 895 yli 0." kg:n kg 0.5 kg kg ton 59 75 77, 03 78 93 945. 744 408 55 9)0 & 0 0 0 73' 43 363 506 565 798 4 069 698 8468 903 0 t 50' 0 ''50 &,. 3 '0 359 534 5 6348 8590 733 544 57 905 50 50 '» 68 8!8 8:J 05 845 986 4.495 377 85 75 906 Lyijyä, valmistamatonta Bly, obeill belat samt sekä romua. skrot. ;... ' 98 nnila, valmist,matonta Te~n, obearbetat samt 897 '.54 78 3. 756, 504 678: 9996 85 9077 sekä romua. skrot... :... 0 0 45 33 69 307 050 07 08,6 438 355 94 Aluminiumilevyä. AluminiumplA"t...» 3 75 5 9 5 394 ' 4,6 63 7780 7737 95 Kuparilevyä. Kopparplät...,... '! 4' 5"3 449 5 507 5636 6 9~( 6 39~ 9444 789 93 )Kuparitankoja. " Koppå'rställger_.,... '. i 6 56 3 C84 3453.535 046 33( 3f) 934 554 6034 933 'Kupariputkia. Kopparrör... '...» 396 4, 434, 57, 467 6 687 69 54' 8.43 94950 Kupari y. ; teoksia, 'Koppar o. a. tillverkerikseen mainitsemat ningar,,ej särskilt tomia. nämnda..........» 43 495 590 873 907 6979 33069 388 5988 649 96600 Maanviljelyskoneita ja Lantbruk~lJaskineroch j : laitteita. apparater... 356 59 54 9 579 ' 399 505 54 4 886, 00, Meij~rikoneita ja ait Mejerimaski?er och j tel ta. 'apparatel... t 54 79 04 78 03 899 934 357 7 5 8 66 : 039 Sähkökoneita ja ait Elektriska'maskineroch ~,,. teita:.a'pparater: '... 364 448 54, 7860" 8 37 30644 ]:76 70 7 969 34 059 373 53 0,04,' generaatloreja ja generatorer och mo. 06 J moouoreja. torer... 068 erist~ttyjä sähköjoh isolerade elektriska 408 88 ' 847 594,.. 557 _ 748 8359 3065 59368 68040,toJa. ledningar... '" 633 C9~ 49 88 060 87 3505 6997 3498 33705 (;33 sähkövarolailteita. e'ektr. säkerhetsapparater... 303 407 490 739 64 099 4 635 39697 444 035 hehkulamppuja. glödla~'por... 55, 3 39 38 5 669 4587 643 8734' 780 li!36 puhelin koneita y. m.. telefonapparater. : m.m...... 48 70 07 47 9885 694 988 7786 9749 039 sähköteknillisiä erikoislaitteita, erik' elektro\ekniska speseen mainitsemat cialapparater, 'ej j', tornia., ' ": särskilt, nämnda" 5. 38i. 557 75 938 36,500 54 648 74050 04658 043 0507 Paperiteollisuuskoneita.. Pappersindustrimaskiner... 7 64 5 399 94 '6 687 35 5 536 9486 033 08 Kutoniateollisuuskorieita... 0... 3 7'. 468 567 39 803 8098 4 9444 5583 09 Suutarin, räätälin ja Skomakeri"skrädderiompelukoneita. samt symaskiner.. 3 83 473 589 400 6545 9 736 4,58 4 934 0 587 3 Koneita ja laitteita, Mas'kiner och apparamuunlaisia. ter, andra... 756 499 046 935 793 4 808 437"(n 36486 58498 84593 3637 Automobiilejä, kpl. Automobiler... st 585 979 570 354 4'05995035773560787744670 Polkupyöriä, Velocipeder, 39 40. moottori, kpl. muunlaisia 0 motor.. andra... 55 C97 57 434 448 88 559 545 850 4065 5 C0 448 0B 3 075 594 494 6997 48 45 Ajo ja kuljetusneuvojen Underreden tili äkpon alustoja ja kumiren och transportmedel kaisia pyöriä:.. tonn. samt med gummiringarförsedda hjul: tojl 83 59960 7998 0366 78096 "4057 alustoja... kpl. nnderreden... st. 578 85 3 733 43 60 8487380780037 pyöriä... tonn. hjul... ton. 68 663 30 3H 8 87 8789 40 08 40 0 6769 Taskukelloja, kpl. fickur... st. 3976 5686 66080587 395 687 8876 805 0739 945 0 Kivihiiliä. Stenko... ton. 3380 C36 374 7 469 59 359 588 5585 4990 78490473 95603 3 Koksia, Koks... 4879 3! 75887937946347088 35075 35 87 5356!i 88 833 56 574 4046 Tiiliä. Tegel....... 4567 495 363 7356 849 4330 5 006 5 507 0 436 8 93 303 Kautsua, guttaperkaa ja Kautschuk, guttaperka balataa. och balata... 558 966 38 858 646 7407 4444 099 59538 39438 3433 Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja ba Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, g,uttaperka teoksia: och balata:... 389 automobiilinrenkaita. automobilringar.. ' 33 kautsujalkineita. kautschukskodoji.. Ulkomaan kauppa. Utrikeshandel 93738. 090 70 30 964 593 9 944 47' 57 84 36 69 45 45 070 37 49 36493 5 3 5 664 838933 ()(,3 969j 658 6034 4 70 459, 786 3 47 448
0 ~[ :;' 0 ~~.. =:c '" ~~ ~~ ~ tn~, 000 mk. Värde, 000 mk. j~ Tavaralai,i. V a'r u 5 l a g. Quantiti., 000 marr:s. Marr:lzandises. 934. 935. 936. 937. 938. 934 935. 936. 937. 938. 340 Naftaa y. m. kivennäis' Nafta '0. a. mineralöljyjä, raakoja. oljor, råa... ton 879 9444 0538 758 46 643 7354 756 489 07 34 Petrolia. Petroleum......... t 377 558 36'30 39895 3549 8 835 9 4658 34558 34 Petrolibentsiiniä, gaso Petroleumbensin, g,aliinia, igroiinia ja solin, 'ligroin,och puhdistusöljyjä. putsoljor..... t 544 844 9967 4396 5479 888 3569 3753 6500 7430 344 Voiteluöljyjä, rasvauomia. Smörjoljor, icke feta,. 783 884 7065 8593 935 540 3408 554 3868 3345 35 Pellavaöljyä, keiuämätöntä. Liitolja, okokt... ~. t '707. 76 4 438 507 6836 86 65 3594 398 356 Kookosöljyä. Kokosolja... 667 080 47 68 600 6347 9577 49 643 504 45 Sinkkivalkoista. Zinkvitt... 93 G99 877 6 03 4605 5059 400 6856 5897 478 Tervavärejä ja väri Tjärfärger samt färg. 478 530 544 563 uutoksia, joihin 0 extrakter med tilllisätty liuotin tai sats av lösnings och peittausaineita. betningsämnen.... 78 95 96 375 34 566 6437 7869 384 3380 Keittosuolaa. Koksalt..... 0965 860 36 64 30 309 3436 3505 380 405 Kemiallisia preparaat Kemiska preparat, droteja, rohdoksia ja val ger och färdiga lämiita lääkkeitä, eriks. kemedel, ej särskilt mainitsemattomia: nämnda.. '... 38 389 46 657 790 598 04 6799 33935 430 Sanoma ja aikakaus Tidningar och,tidskriflehtiä y. m. ter m.ll... 8 39 3 375 483 663 4374 497 4807 873 Kirjoitus ja laskuko~ Skri~ och räknema neita. skmer...'... 4 5 56 87 9 073 304 450 3 46/ 4 03 Suurin osa maahan tuoduista tavarois,ta tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille ei, ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tllvarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, e,sitetään seuraavassa niiden tuontitavarairi painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan, sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaava painomäärä, joka, on laskettu edellyttäen, ett"ä rahaarvon ja painon. välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan.. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virheellisyyskoko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soittokoneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule m<l;ahan rahtitavarana m.uilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulukossa koko tuonti toisaalta 9 nettorekisteritonnin vetoisia ja sitä suurempia aluksia lukuunottamatta toisaalta nämäkin lukuunotettuina. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sekä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että,koko tuonnin äsken sclostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 93438:
Tuontitavarain laskettu painomäärä vuosina 93438. mportvarornas sammanlagda beräknade vikt åren 93438. Poids des marchandises importies passees en douane les annees 93438. Muun perush~en mukaan tullatut tuontifavarat, Painon mukaan tullatut tuonti tavarat. rahaarvo. laskettu koko tuonti, tonnia. Efter annan enhet tullbe Efter vikt tullbehandlade importvaror. Beräknad total import, ton. hal)dlade importvaror, värde. Marchandises importies passfes en douane Marchandises importies pou,. mportation totali!' calculee,,d'apres [ellr poids. esquelles les d,oits de douane ' en lonnl's. V u 0 s i. ont eli calcules sur une Å r. auln base, valeur.,. Annie. Rahaarvo. Värde.. Muuta tavaraa. Laivoja laivat %kok'o tuonti Laivoja '). Paino, tonnia Andra varor. lukuunotta lukuunarvosta. Fartyg'). Vikt; ton. A utrt's ljar matta. otettilina. 000 mk. % av hela Navirt's '). Qllantitt! en chandises. Exklusive nklllsive 000 marcl. importvärdet. tonnes. fartyg. fartyg. % de tollle 000 mk., marcs. Navirt's exclus. Navirn inclus. ['imporlation. 934... 70049 94.95 9045 0544. 9495 94889 95046 935... 463378 9. 879935 953 9 4 94830 95569 936... 94948 9.93 3687 33 35674 4 43 34 937... :... 4396 89.66 38505 7346 4950 5075 543650 938... 4804. 89. 8996 557 48996 3907 363,3. Vienti. Export.. Exportation. Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä vuosina 937 ja 938 on julkaistu taulussa, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen rahaarvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluwn vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. johdannossa.esitettiin jo tiedot Helsi~gin koko viennin rahaarvosta vuosina 93438. Samalla myös lyhyesti viitattiin hintain vaihtelujen vaikutukseen viellrlfu rahaarvoon. Yleinen, kaikkien maasta vietyjen tavarain hintaindeksi osoittaa, kuten johdannossa niinikään jo mainittiin, vientihintain vuonna 937 olleen huomattavastikorkean}pia kuin edellisenä vuonna, ja vuonna 938 vielä vähän korkeampia kuin vuonna 937. Prosenteissa laskien vientihintaihcl.eksi vuohna ] 937 kohosi 3. % ja vuonna 938 edelleen.0 %. Jos koko vientiä edustavat indeksiluvut vastaisivat myöskin Helsingistä vietyjen tavarain hintasuhteita, voitaisiin päätellä, että Helsingin vienti oli vuonna 937 paljousmäärältään huomattavasti suurempi kuin edelliseljä vuonna, koska viennin rahaarvo silloin kohosi tuntuvasti enemmän, 34.7 % tai, jos takaisinvientikin otetaan huomioon, 36.0 %, kuin vientitavarain hinnat. Syistä, jotka edehä jo mainittiin, koko maan vientihintaindeksiä kuitenkaan tuskin voidaan ilman muuta sovittaa Helsingin vientiin. Kun hintaindeksin laskeminen erityisesti Helsingin viennin paljousvaihteluiden selvittämiseksi olisi suhteettoman suuritöinen tehtävä, ei tässä ole syytä siihen ryhtyä. Vientitilaston yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että useimpien vientitavarain vienti määrä vuonna] 937 kasvoi, samoin koko viennin laskettu painomäärä niinkuin siv. 7 olevasta taulukosta näkyy. Näiden ilmiöiden perusteella voidaan päätellä, että Helsingin viennin rahaar,von nousu vuonna 937 ei ollut yksinomaan kohonneiden hintojen ansiota, vaan johtui osaksi myöskin vientipaljouden kasvusta. Viimeksi mainitun suuruutta ei kuitenkaan voida ilman hintain nousun vaikutuksen eliminointia tarkemmin määritellä. Yhtä ilmeistä on, että vienti vuonna 938 jäi paljoudeltaan huomattavasti pienemmäksi kuin lähinnä edellisenä vuonna Tähän viittaa jo johdannossa mainittu viennin rahaarvqn aleneminen! mika oli 0.4 % tai, jos takaisinvienti otetaan huo ') Vetomäärältääh vähintäin 9 nettorekisteritohnia. ') Av en nettodräktlghet om minst 9 registerton. ') Jaugmnt 9 tonneaut nets et au.dessus.