UTRl K'ES HANDEL ULKOMAAN KAUPPA. HELSINGfORS STADS STATISTlK HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO
|
|
- Anni-Kristiina Saarinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO HELSNGfORS STADS STATSTlK ULKOMAAN KAUPPA UTRl K'ES HANDEL UTGVEN AV H EL S 1 N G 1. N K A U P U N GN TLA S T 0 K 0 N TT 0 R 1 N H EL S 1 N G f 0 R S ST A D S S TA T 1 S T 1 S K A K 0 N TOR JULKASEMA HELSNGSSÄ 1927 MEJ{CATOJ{N l\l~japano OSAl\EYHTO HELSNGFORS 1927 MERCATORS TRYCl\ERl Al\TEBOLAG
2 STA;rSTQUE DE LA VJLLE DE~HELSNGfORS COMMERCE EXTEREUR PUHLE PAR LE BUREAV. DE STATSTlQUE DE. LA VLLE DE HELSNGfORS '... ' HELSNGfORS, 1927
3 , ALKULAUSE. FÖRORD. Esilltt oleva Helsingin kaupungin kauppatilaston yhdestoista vuosikerta, jok~ kasittelee kaupungin ulkomaa'nkauppaa vuonn.a. 1926, on toimitettu 'saman suunnitelman mukaan kuin ltthinnl1 edellinen vuosikerta. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 23 p:ntt 1927 tekeml1n paatoksen johdosta ovat kuitenkin muutamat taulukot supistetut tahi kokonaan poistetut ja teksti on tuntuvasti lyhennetty. Numeroaineisto paatauluihin on, kuten aikaisemminkin, otettu Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleista, mika tyo on suoritettu tullihallituksen tilastokonttorissa. Julkaisun painatuksesta on ensimml1inen aktuari S. J. L i'e t 0 pitanyt huolta; tekstiosasto on myoskin hanen kirjoittamansa. Foreliggande eift~" årgdng av Helsingfors stads handelsstatistik, som belyser stadens utrikeshandel dr 1926, har 'redigerats enligt samma principer" sam nl1rmast foregdende drgång. Tili foljd av stadsfullmaktiges den 23 mars 1927 fattade beslut ha dock' några tabeller sammantrangts eiler helt och Mlet uteslutits och texten.har betydligt forkorlats. Siffermaterialet tili huvudtabellerna har, liksom forut, extraherats ur Helsingfors tullkammares exemplar av angivningsinlagorna, vilket arb"ete verkstallts d tullstyrelsens statisliska kontor. Publikationens utgivande har ombesorjts av forsta aktuarien S. J. Lieto, som jamval utarbetat textavdelningen.. FOr undvikande av missforstdnd md en gång for V l1arinkl1sitysten valltamiseksi huom.autettakoon alla påpekas, att i tabellerna inforda punkter (.) beteckna, kerta kaikkiaan, efta tauluissa olevat pisteet (.) merkitsevl1t, ettei tietoja ole ollut saatavissa, viivat (-) taas, ettei sarekkeen otsakkeen osoittamif.l. tapauksia ole lainkaan esiintynyt, s. o. samaa. kuin 0 merkki. att uppgifter icke foreligga, streck (-) dter, att illtet. fall av den art kolumnrubriken anger forekommit, m. a. o. detsamma som siffran O. Helsingfors stads statistiska kontor den 18 juli Helsingin kaupungin tilastokonttori~sa.,h,e.ifl.tt.r:'!u,! 'pa!vana Otto Bruun.
4 SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLSFÖRTECKNNG. TABU DES MATERES. 1. Johdanto 2. Tuonti Vienti Tullinkanto Satamakannantakonttorin kanto.... Siv : nledning.... mport.... Export.... ~.... TuUuppbörden.... Hamnuppbördskontorets uppbörd Helsingin makasiinlosakeyhtlö Helsingfors magasinsaktiebolag Sido Page ntroductlon... 1 importatlon... 2 Exportation... 8 Droits per~us par la douane 12 Droits per~us par le Bureau de perceptloa des droits municipaux Socil5te de depöts å Helsing-. lors Taulusto. \. Eri tavaralajien tuonti ulkomailta Helsinkiin vuonna Eri tavaralajien vienti Helsingistä vuonna Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vuosina Helsingin tullikamarln kanto vuosina Satamakannantakonttorin mak-'. suunpano ja kanto vuosina Helsingin makasiiniosakeyhtiön toiminta vuosina Tabeller. \. mporten tili Helsingfors från' 2* utlandet år * 2. Exporten frän Helsingfors tili 58* utlandet år * 3. Värdet av Helsingfors stads im-'.port och export samt uppbörden vid dess tullkammare 1 76* förhållande tili hela landets Aren * 4. Uppborden~vid Helsingfors tull- 76* kammare ån~n * 5. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd år~n * * 6. Helsingfors magasinsaktiebolags 77* verksamhet ären * Tableaux. \. mportation a Helsingfors des differentes marchandises en Exportation de Helsingfors des differentes marchandises en de l'importation et de 'exportation et droits per~us par la douane a Helsingfors en ; chiffres correspondant pour le pays entier 4. Droits per~us pat la douane a Helsingfors en DroJts portes et per~us par le Bureau de perception des droits municipaux en , Societe de depöts a Helsingfors en * 58*.76* '76*. 77* 77*
5 Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja koko maan ulkomaankaupan arvoon vuosina 1913 ja antaaseuraava taulukko: 1. JQhdanto. - nledning. 1 n troduction. En översikt av värdet av Helsingfors stads och hela landets utrikeshandel åren '1913 och meddelas följande tabell: de l'importation, de l'exportation et du mouvement commercial total de Helsingfors et du pays entier en 1913 et Vu 0 s i. Tuonti. 1m port. Vienti. Export. mporlation. Exporlafion. Koko kauppavaihto. liela handelsomsäuningen, Mouvement comlllercial tolal.,, År. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Allntfe. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pnys entier. Helsingfors. Pays entier, Helsingfors. Pays entier. Helsingfors., 1000 mk mk.! % mk mk.! % mk mk.! % , , ~ ' ",..., ' ' Koko maan tuonnin ja viennin arvo oli vuonna 1926 Värdet av hela landets import och export varår 1926 edellisen vuoden vastaavaa arvoa hiukan korkeampi. något lägre än motsvarande värden föregående år. För Tuontiin nähden oli nousu, 2.7 %, jyrkempi kuin vientiin, importen var stegringen, 2.7 %, starkare än för exporten, 1.1 %, joten kauppatase, joka edellisenä vuonna osoitti 1.1 %, så att handelsbalansen, som föregående år visade ett 49.0 miljoonan markan vienti voittoa, muuttui passiiviseksi, exportöverskott, av 49.0 miljoner mark, blev passiv, i det ollen tuonti nyt 35.6 miljoonaa markkaa vientiä suurempi. att importen nu översteg exporten med 35.6 miljoner marko Koko kauppavaihdon arvon nousu oli 1.9 %. Värdestegringen för hela handelsomsättningen var 1.9 %. Helsingin kaupunkiin nähden tapahtuivat vastaavat 'arvon muutokset vuonna 1926 päinvastaiseen suuntaan; För Helsingforsstad gingo motsvarande värdeförändringar år 1926 i motsatt riktning; värdet av importen var tuonnin arvo oli 2.5 %, viennin 21.7 %, ja koko kauppa- '2.5 %, av exporten 21.7 % och av hela handelsomsättningen vaihdon!irvo 6.7 % edellisen vuoden arvoa alempi. Näin 6.7 %' lägre än föregående år. Sålunda minskades även de ollen alenivat myöskin ne prosentti luvut, jotka valaisevat procenttal, vilka ange Helsingfors betydelse såsom import- Helsingin merkitystä tuonti-ja vientisatamana. och exporthamn. Helsingin asema maamme muiden tärkeimpien satama- Helsingfors ställning jämförd med övriga viktigare hamnkaupunkien - Hangon, Turun, Kotkan ja Viipurin - 'städer i landet - Hangö, Åbo, Kotka och Vi borg - framgår keskuudessa käy selville 'seuraavasta taulukosta; luvut ur Jöljande tabell; siffrorna utvisa värdet av importen, ilmaisevat kunkin kaupungin tuonnin, viennin ja kauppa- exporten och hela handelsomsättningen i procent av motvaihdon arvon prosenteissa koko maan vastaavasta arvosta. svarande värden för hela landet. de l'importation et de l'exportation - des ports" de HanglJ, Abo, Helsingfors, Viborg et Kotka - ainsi que de leur total, par rapport aux chiffres correspondants pour le pays entier en Tuonti. 1m port. Vienti. Export.. mporlation. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouvement commerdal tolal !1923.!1924.!1925.! ! 1923.! 1924.! 1925.! ! 1923.!1924.! 1925.! Hanko. Hangö ' Turku. Åbo Helsinki. Helsingfors , Viipuri. Viborg Kotka. Kotka...,-, " ~ Yhteensä - Summa (Totaljl ' Ulkomaan kauppa. Utrikes handel '
6 2 Tuontiin nähden on Helsinki aivan erikoisasemassa muitten kaupunkien edellä, mutta viennissä se kilpailee kolmannesta sijasta Hangon kanssa. Poikkeuksellisen leuto talvi vuonna 1925 näyttää aiheuttaneen, että varsinaisten talvisatamien - Hangon ja Turun - osuus maan koko kauppavaihtoon oli tänä vuonna tavallista vähäisempi ja m. m. Helsingin osuus tuontiin, nähtävästi etupäässä Hangon osuuden kustannuksella, tavallista suurempi. Helsingfors befinner sig' beträffande importen i en särställning framom alla andra städer, men tävlar med hänsyn tili exporten med Hangö om tredjerummet. Den ovanligt milda vintern år 1925 synes hava förorsakat, att de egentliga vinterhamnarnas - Hangö oeh Åbo - andel i landets hela handelsomsättning detta år var mindre oeh bl. a. Helsingfors andel i importen, synbarligen i främsta rummet på bekostnad av Hangö, större än vanligt. ' Yksityiskohtaiset tiedot tuonnista Helsinkiin vuonna 1926 ovat julkaistut taulussa 1, johon sisältyvät tiedot siitä, paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kutakin yksityistä tavaralajia on kaupunkiin tuotu. Tuontia koskevat tiedot ovat kuitenkin siinä suhteessa,puutteelliset, että muilla kotimaisilla paikkakunnilla tullatut tavarat eivät s'isälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessakin kauppatilastossa kohdistuvat tiedot taulussa 1, kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat jätetyt vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi tulli varastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa oltuaan. Johdannossa jo esitettiin tiedot Helsingin tuonnin koko arvosta vuosina Kuinka tämä tuonnin arvo on jakaantunut eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: 2.,Tuonti. - mport. 1 mportation. De detaljsiffror; som föreligga angående importen tili Helsingfors, äro publieerade i tab. 1, i vilken ingår för varje varuslag uppgift om den importerade kvantiteten oeh dess värde. Uppgifterna om importen äro ikväl så tili vidå ofullständiga, att de.icke innefatta varor, som förtullats på andra orter inom landet, en närmast av praktiska svårigheter föranledd bristfällighet, som förefunnits även i alla tidigare handelsstatistiska uppgifterrörande Helsingfors. ikhet med uppgifterna i den officiella handelsstatistiken hänföra sig uppgifterna i tab. 1, iksom övriga i denna publikation meddelade importsiffror, tili de importerade varor, som under året blivit överlämnade i den fria rörelsen, antingen omedelbart eiler efter att ha varit upplagda på nederlag, allmänt upplag eiler transitoupplag. inledningen meddelades redan uppgifter om hela värdet av importen tili Helsingfors åren Huru detta importvärde fördelat sig på de olika varugrupperna, framgår av följande tabell: de l'importation par groupes de marchandises en T a v a r a r y h 1M ä t. V a r u g r u p per Oroupes de marchandises mk marcs. 1. Eläviä eläimiä. Levande djur Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska ivsmedel Spannmål oeh spannmåls Viljaa ja viljatuotteita. produkter ~ V. (arjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder oeh frö V. Hedelmiä, keittiökasveja, elä- Frukter, köksväxter, leviä kasveja y. m. vande växter o. dyl V. Siirtomaan tavaroita ja maus- Kolonialvaror oeh krydteita. dor V. Säilykkeitä i1manpitävästi sul- (onserver i 'hermetiskt tilljetuissa pakkauksissa. slutna förpaekningar V. Juomia. Dryeker X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen X. Lankaa ja punontateoksia. Garn oehrepslageriarbeten X. Kankaita. 'Vävnader xn. Sekalaisia kutomateollisuus- Diverse textilindustrivatavaroita. 'ror X!. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke oeh träarbeten XV. Puunkuorta, ruokoa, oksia Bark, rör, kvistar m. m. y. m. s. ja niistä valmistet- dyl. samt arbeten därtu ja teoksia. av
7 3 Tavararyhmät. V a r u g r u p per Oroupes de marchandises mk marcs. XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis- papper samt därav för-, tettuja teoksia. färdigade arbeten XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder sam! sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra muovailtavia aineita, erik- formbara ämnen, ej särseen mainitsema\tf;)mia, sekä skilt nämnda, samt tillniistä valmistettuja teoksia. verkningar därav XV. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller och metallarbeten XX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel XV. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. Hudar och skinn, läder- varor, pälsvaror m. m.. XX. Soiltokoneita, kojeita ja kel- Musikinstrument, instruloja. ment och ur XX. Kivi- ja maalajeja sekä niistä Sten- och jordarter samt valmistettuja teoksia. arbeten därav XX/. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kalltkautsua y. m. sekä valmis- schuk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä Oljor, fett och vax samt XXV. Eelterejä, esterejä ja alkoholi- Etrar, estrar och alkohol- ajeja, erikseen mainitsemat- arter, ej särskilt nämnda, tomia, haihtuvia öljyjä, kos- flyktiga (eteriska) oljor, meettisia aineita y. 10. kosmetiska medel m. m XXV. Värejä ja värjäysaineita. Färger och färgningsämnen XXV. Räjähdysaineita, ampumatar- Sprängämnen, ammunition, ' vikkeita, sytytysvälineitä ja tändmedel och fyrverkeriilotulitustavaroita. varor XXV/. Kemiallisia alkuaineita ja nii- Kemiska grundämnen och den yhdistyksiä sekä lääk- föreningar av dem samt keitä. läkemedel..... XXX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen... XXX. Kirjallisuus- ja taidetuolteita, Litteratur- och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar- undervisningsmat. konpeita y. m. torsförnödenheter m. 10, XXX. Muualla mainitsemauomia ta- Varor, ej annorstädes varoita. nämnda Koko tuonti - Hela importen (mporlation tola/ej Tuontiarvon nousua on vuonna 1926 havaittavissa kaikkiaan 21 tavararyhmässä, joiden arvo yhteensä oli miljoonaa markkaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Muissa 10 ryhmässä on tuonnin arvo alentunut yhteensä 333"1 miljoonalla markalla. Koko tuonnin arvo on näin ollen 60.2 miljoonaa markkaa (2.5 %) pienempi kuin vuonna Aivan erikoisen suuri oli arvon alentuminen viljan ja viljatuotteiden ryhmässä, 84.6 miljoonaa markkaa (36.7 %), ja siirtomaan tavaroiden ryhmässä, miljoonaa markkaa (53.7 %). ' Tähän on ilmeisesti ollut syynä muutamien näihin ryhmiin kuuluvien tavaroiden tullinkoroitukset. jotka astuivat voimaan vuoden 1926 alussa. Muista ryhmistä, joiden tuonti arvo vuonna 1926 'aleni, mainittakoon karjanrehua ja siemeniä käsittävä ryhmä, jonka arvo oli 19.2 miljoonaa markkaa (18.8 %) pienempi kuin vuonna 1925, ja vuoti en sekä nahkojen ryhmä, jonka arvo alentui 21.6 miljoonalla markalla (17.5 %)., Huomattavin oli arvon nousu taasen seuraavissa ryhmissä: kankaiden ryhmässä 25.8 miljoonaa markkaa (13.1i %), En ökning av importvärdet kan år 1926 iakttagas för inalles 21 varugrupper, för vilka det sammanlagda värdet av importen var 273.'2 miljoner mark större än föregående år. För de övriga 10 varugrupperna hår importvärdet nedgått med inalles miljoner marko Värdet av hela importen var sålunda 60.2 miljoner mark (2.5 %) mindre än år Synnerligen stor var värdeminskningen för gruppen spannmäl och spannmålsprodukter, 84.6 miljpner mark (36.7 %) och i kolonialvarugruppen, miljoner mark (53.7%). Detta har synbarligen förorsakats av de förhöjningar av tullsatserna för några tili dessa grupper hörande varor, vilka trädde i kraft i början av år Av övriga grupper, för v'ilka importvärdet nedgätt, må nämnas gruppen kreatursfoder och frö, som uppvisade ett 19.2 miljoner mark (18.8 %) lägrc värde än år 1925, och gruppen hudar och skinn, för vilken importvärdet minskades med 21.6 miljoner mark (17.5 %). Värdestegringen äter var mest betydande för följande grupper: för gruppen vävnader 25.8 miljoner mark (1.3.5 %),
8 4 sekalaisten kutomateollisuustavaroiden ryhmässä 22.9 miljoonaa markkaa (24.4 %), metallien ja metalli teosten ryhmässä 60.6 miljoonaa markkaa (22.8 %), koneiden ja laitteiden ryhmässä 46.4 miljoonaa ma'rkkaa (28.7 %) sekä kivija maalajien ryhmässä 23.1 miljoonaa markkaa (25.3 %). Helsingin tuonnin arvon suhteellinen suuruus eri tavararyhmissä samoinkuin myöskin Helsingin osuus näiden ryhmien koko tuontiin vuosina ilmenee seuraavista prosenttiluvuista: för gruppen diverse textilvaror 22.9 miljoner mark (24.4 %), för gruppen metaller och metallarbeten 60.6 miljoner mark (22.8 %), för gruppen maskiner och apparater 46.4 mil~ joner mark (28.7 %) samt för gruppen sten och jordarter 23.1 miljoner mark (25.3 %). De olika varugruppernas procentuella andel i Helsingfors stads hela importvärde ävensom Helsingfors andel i importen tili hela landet inom varje grupp under åren framgår ur följande procenttal: relative de l'importation å Helsingfors par groupes de marchandises en T a'v a r a r y h ni ä t. Qroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0lo Helsingin koko tuonnista. 0/o av hela importen tili Helsingfors. Plo de l'imporlation totale i Helsingfors. 0lo koko maan vastaavasta tuonnista. 0lo av hela landets motsvarande import. olo de 'imporfation correspondante pour le pays entier ' V. V. V. V. V. X. X. X. X. X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. xx. XX. XX. XX. XXV. lxxv. Viljaa ja viljatuotteita. Karjanrehua ja siemeniä. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. Siirtomaantavaroita ja mausteita. Säilykkeitä, ilmanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. Juomia. Kehruuaineksia. Lankaa ja punontateoksia. Kankaita. 1. Eläviä eläimiä.. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Sekalaisia kutomateolisuusta varoita. Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erik,seen mainitsema(tomia;sekä niistä valmistettuja teoksia. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. Metalleja ja metaliteoksia Koneita ja laitteita. Kuljetusneuvoja. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. Eetterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitsemaltomia, haihtuvia öljyjä, kosmeettisia aineita y. m. Levande djur.... Animaliska ivsmedel... Spannmäl och spannmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.... frukter, köksväxter,levande växter o. dy\.... Kolonialvaror och kryddor... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackn'ingar.. Drycker Spänadsämnen Garn och repslageriarbeten Vävnader.... Diverse textilindustrivaror...,.... Trävirke och träarbeten.. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav' Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten... Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav.... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och metallarbeten Maskiner 'och apparater.. Transportinedel.... Musikinstrument, instrument och ur.... Sten- och jordarter samt arbeten därav.... Asfat, tjäror,hartser, kautschuk o. dyl. samt tillverkningar därav.... Oljor, felt och vax samt tillverkningar därav... Etrar, estrar och alkoholarter, ej särskilt nämnda, f1yktiga (eteriska) oljor, kosmetiska medel m. m r (; < u f ' D r l , u » ~
9 5 Tavararyhmät. Qroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 Helsingin koko tuonnista. 0/0 av hela importen tili Helsingfors. % de L'importation tolale i Helsingfors /0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela laridets motsvarande import. Olo de l' importation correspondanle pour le pays enlier XXV. Värejä ja värjäysaineita. färger o.färgningsämnen XXV. Räjähdysaineita, ampuma- Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä tindmedel och fyrverja ilotulitus tavaroita. kerivaror XXV. Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel XXX. Lannoitusaineita. Oödningsämnen XXX. Kirjallisuus- ja taidetuot- Litteratur- o. konsta 1st., unteita, opetusvälineitä, kont- dervisningsmateriel, kontoritarpeita. y. m. torsförnödenheter m. m. Li XXX. Muualla mainitsemattomia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda , Koko tuonti - Hela importen (Jmportation totalej!100.0!100.o!100.0!100.0! ! 40.8! 40.4! 43.3! 41.1 Suurin muutos eri ryhmien suhteellisessa suuruudessa on havaittavissa viljan ja viljatuotteiden sekä siirtomaantavaroiden ja mausteiden ryhmissä. Näiden ryhmien suhteellista suuruutta esittävien prosenttilukujen alentumiseen ovat olleet syynä jo aikaisemmin mainitut vehnäjauhojen, kahvin ja. sokerin tullinkoroitukset, jotka aiheuttivat tavallista runsaamman tuonnin vuoden 1925 loppu- ja sitä vastaavan, tavallista.pienemmän vuoden 1926 alkupuolella. Kuten jo johdannossa huomautettiin on Helsingin osuus koko maan tuontiin vuonna 1925 katsottava satunnaisen korkeaksi ja johtuneeksi poikkeuksellisen leudosta talvesta. Niinpä alenikin tämä osuus jälleen seuraavana vuonna ja sama oli asianlaita melkein kaikkiin yksityisiin ryhmiin nähden. Poikkeuksina tästä olivat ainoastaan elävien eläinten, kehruuaineksien, soitto koneiden, kojeiden ja kelojen sekä muualla mainitsemattoolien tavaroiden ryhmät. Useimpien ryhmien tuonnista tapahtuu varsin runsas osa Helsingin kautta. Kuten koko tuontiin on Helsingillä melkein kaikkien yksityisten ryhmienkin tuontiin nähden ensi sija. Ainoastaan keh~uuaineksien ja lannoitusaineiden tuonti on koko -viime viisivuotiskauden <)ikana ollut Turun kautta suurempi kuin Helsingin. Edellisten tuontiarvosta tuli Turun osalle vuosina %, 56.8 %, 46.2 %, 52.1 % ja 50.1 %, jälkimäisten arvosta taasen 31.5 %, 37.2 %, 26.6 %, 24.0 % ja 32.2 %. Mitä muihin ryhmiin tulee on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Näitä tapauksia on vuosina sattunut ainoastaan kolme, nimittäin kemiallisten alkuaineiden ryhmässä vuonna 1923, jolloin Viipurin osalle ryhmän tuonnista tuli 24.8 %, elävien eläinten ryhmässä. vuonna 1925 sekä karjanrehun ja siementen ryhmässä vuonna 1926, jolloin Turun osuus edellisten tuontiin oli 57.2 % ja jälkimäisten %. Den största förändringen'i de olika grtippernas relativa betydelse kan iakttagas för grupperna spannmål och spannmålsprodukter samt kolonialvaror och kryddor. Minskningen av de procenttal, som utvisa den relativa storleken av dessa grupper, har förorsakats av den redan omnämnda färhöjningen av tullsatserna för vetemjöl, kaffe och socker,. som framkallade en mer än vanligt stor import Olot slutet av åre11925 och en motsvarande ovanligt iten i början av året Såsom redan i inledningen påpekades bör Helsingfors stora andel i hela landets import. år 1925 anses ha varit av tillfällig natur och en följd av den exceptionellt milda vintern. Sålunda minskades även denna andel åter under följande år och detsamma var förhållandet jämväl beträffande de flesta enskilda varugrupper. Undantag från denna regel voro endast grupperna levande djur, spånadsämnen, musikirtstrument, instrument och ur samt varor, ej annorstädes nämnda. En synnerligen stor del av (ie flesta gruppernas import försiggår via Helsingfors. Liksom för hela importen är fallet intager Helsingfors det främsta rummet även med hänsyn tili de flesta enskilda grupper. Endast med avseende å importen av spånads" och gödningsämnen har Abo ui1der hela den senaste femårsperioden överträffat Helsingfors. Av importvärdet för förstnämnda grupp föll under åren på Abos andel 44.3 %, 56.8 %, 46.2 %, 52,.1 % och 50.1 %, fär sistnämnda grupp åter 31.5 %, 37.2 %, 26.6 %, 24.0 % och 32.2 %. Vad de övriga grupperna beträffar har den import någon annan stad kunnat uppvisa endast tillfälligtvis överstigit importen tili Helsingfors.. Detta har under åren inträffat endast tre gånger, nämligen för gruppen kemiska grundämnen år 1923, då Viborgs andel var 24.8 %, för gruppen levande djur år.1925, samt för gruppen kreatursfoder och frö år 1926, då 57.2 % av importvärdet för de förstnämnda och 33.1 % för de sistnämnda kom på Åbos- andel.
10 6 Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niiden tuontipaljoudet ja arvot vuosina selville seuraavasta taulukosta: Vad de viktigaste enskilda varuslagen vidkommer, framgå deras importkvantiteter och värden för åren ur följande tabell: Quantite et valeur des marchandises principales de l'importation. -! ~~ ::3 cn~, mk: Värde mk. 5::i J:-f Tavaralaji. Va ru 5 a g. ~~ a~g Qua~tite., nzarcs..(i"a ~ ~å Marchandises. ;::~!' :"'''''('1) -9 t't Sianlihaa, suolattua. fläsk, saltat.... ton Suolia. Tarmar... t hraa. ster...» Silliä, suolattua. Si, saltad Jauhamatonta viljaa: Oinalen spannmäl:» rukiita. rag Jauhoja: Mjöl: vehnä-, lestyjä. vete-, siktat Ryynejä: Oryn: kaura-. havre riisi-. ris t Perunajauhoja. Potatismjöl Vehnäleseitä. Vetekli... t , Öljy kakkuja : Qljek!lkor:... t maapähkinäkakkuja. jordnötskakor Maissi- ja muita öljy- Mjöl av majs och ankakkujauhoja y. m. dra oljekakor m. m Siemeniä. frö Omenia, tuoreita.. Äppel, färska Lllumuja, viskunoita ja Plommon, sviskon och brunelleja, kuivia. bruneller, torra Rusinoita ja korintteja, Russin och korinter,, kuivia. torra Perunoita, raakoja. Potatis, rå Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt.. :...» Sokeria, puhdistama- Socker,. oraffinerat, tonta, rouhimatonta okrossat eiler icke tai jauhamatonta. pulveriserat Lehtitupakkaa, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad..» Lampaanvillaa. fårull Lumppuja. Lump » Puuvillalankaa : Oarn av bomull: rihmaa, pienemmissä, vähittäiskauppaan tråd, i mindre, för tarkoitetuissa pakka- detaljhandeln lämuksissa. pade förpackningar Bind- och segelgarn Side- ja purjelankaa samt repslageriarsekä punontateoksia beten...» Villalankaa : Oarn av ull: useampisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai f1ertrådigt, blekt, painettua. färgat eiler tryckt pienemmissä, vähit- i mindre, för detaljtäiskauppaan tarkoi- handeln lämpade förtetuissa pakkauksissa. packningar Puuvillakankaita. Vävnader av bomull» Villakankaita sekä huo- Vävnader av ull samt paa. filt.....» Silkkikankaita. Vävnader av silke Nauhoja, punoksia ja Band, snören och' snörpunosteoksia., makeriarbelen... t Sukankutomateoksia: Slrumpslolsarbeten: sukkia, puuvillaisia slrumpor av bomull y. m. m.m Mattoja, veden pitäviä. Mattor, vattenläta Pöyläliinoja, huiveja Bord- och handdukar y. m. m. m....» "
11 7, mk. Värde mk. Ta v a r ala j i. V a r u s 1 a g. Quantire. Va/eur, marcs. Marchandises Vaatteita ja muita ompeluksia, erikseen mainitsemattomia, vedenpitäviä Hattuja, 1000 kpl Vuotia ja nahkoja, joita ei voida.ukea turkiksiin: 660 nautaeläinten, muokkaamattomia, tuoreita tai suolattuja. 661 s:n, s:n, kuivattuja muita lajeja, muokattuja jalkineita Turkiksia. 706 Takkirautaa Palkkio, kulma- ja muuta kuumiltaan vasattua rautaa Levyä, rauta- ja teräs Pitkia ja putkenosia, rauta- ja teräs Levy- ja läkkipeltiteoksia Rautatie- ja raitiotietarpeita: 805 kiskoja. 930 Kuparitankoja Maanviljelyskoneita ja -laitteita Meijerikoneita ja -laitteita Sähkökoneita ja -laitteita: ,} geneeraattoreja 1016 moottoreja. ja eristettyjä sähköjohtoja hehkulamppuja Suutarin-, räätälin- ja ompelukoneita Automobiilejä,!epl Ajo-kuljetusneuvojen alustoja ja kumirenkaisia pyöriä Taskukelloja, kpl Kivihiiliä Koksia Tiiliä Kautsua, guttaperkaa ja balataa Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja balatasta valmistettuja teoksia: automobiilirenkaita. kautsujalkineita. Petrolia. Petrolibentsiiniä, gasoliinia, igroinia ja puhdistusöljyjä Voiteluöljyjä, rasvattomia Sinkkivalkoista: Kläder och andra sömnadsarbeten, ej särskiltnämnda, vattentäta.... ton. Hattar sl. Hudar och skinn, ej hänförliga tili pälsvaror:... ton. nötkreaturs-, oberedda, färska eiler saltade... & d:o, d:o, torkade.. t andra slag, beredda Skodon...» Pälsverk... t Tackjärn ; Balk-, vinkel- och annat varmvalsat järn t Plät,.jäTn- och stäl-. t Rör och rördelar, järnoch su-.... D OlO Plät- och blecktillverkningar t järnvägs- och spärvägstillbehör:... skenor....» Kopparstänger... "» Lantbruksmaskineroch apparater...» Mejerimaskiner och -apparater Elektriska maskineroch -apparater:...» generatorer och motorer isolerade elektriska ledningar..... D. 604 glödlampor Skomakeri-, skrädderisamt symaskiner Automobiler... sl. 304 Underreden tili äkdon och transportmedel samt med gummi ringarförseddahjulton fickur.... sl Stenko... ton Koks...» Tegel...» Kautschuk, guttaperka och balata... D 222 Arbeten av mjuk kautschuk,. guttaperka och balata:... & 504 automobilringar..» 82 kautschukskodon.. D 162 Petroleum Petroleumbensin, ga solin, igroin och putsoljor D Smörjoljor, icke feta.. D Zinkvitt..... D
12 8 -i S-~ =~: ~ft å ~g.g:a ~ ~s:: ~ Q.!'1 ~~. '" ~? 1( valltitet., 1000 mk. Värde 1000 mk. T a v a r a! a j i. V a r u s a g. Quantiti., marcs M archandises Tervavärejä ja väri- Tjärfärger samt färguutoksia, joihin on extrakter med tilllisätty liuotin- tai sats av lösnings- och peitlausaineita. betningsämnen.. ton (eittosuolaa. (oksalt... ~ Kemiallisia preparaatteja, rohdoksia ja val- (emiska preparat, dromiita lääkkeitä, erik- ger och färdiga läseen 1563 mainitsematto- kerriedel, ej särskilt mia. nämnda (i7 (irjoitus- ja laskuko- Skriv- och räknemaneita. skiner... t [ Yksityiskohtaiset tiedot vuoden 1926 viennistä ovat jul-. kaistut taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä poistetut tavarat. johdannossa esitettiin jo tiedot Helsingin viennin kokonaisarvosta vuosina Kuinka tämä viennin arvo on jakaantunut eri tavararyhmien kesken selviää seuraavasta taulukosta: 3. Vienti. - Exporten. Exportation. Detaljsiffrorna angående exporten under år 1926 äro offentliggjorda i tab.2, vari för varje varuslag ingår uppgift om den exporterade kvantiteten och dess värde. l ikhet med den officiella handelsstatistiken upptager denna tabell, iksom fallet varit även tidigare, 'såsom exporterade alla de varor, som utförts från den fria rörelsen. l inledningen meddelades redan uppgifter om totalvärdet av exporten från Helsingfors under åren Huru detta exportvärde fördelade sig på de olika varugrupperna, framgår ur följande tabell: de l'exportation de Helsingfors par groupes de marchandises en Tav~rary'hm~t. V a r u g r u p'p e r Qroupes' de marchandises mk marcs. J. Eläviä eläimiä Levande djur ' Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska ivsmedel Spannmål och spannmåls-. Viljaa ja viljatuotteita. produkter : V. (arjanrehua ja siemeniä. (reatursfoder och frö V. Hedelmiä, keittiökasveja, Frukter, köksväxter, le vaneläviä kasveja y. m. de växter o. dyl V. Siirtomaantavaroita ja (olonialvaror och krydmausteita. dor ~ 2828 V. Säilykkeitä, i1manpitävästi (onserver i hermetiskt tillsuljetuissa pakkauksissa. slutna förpackningar V. JU(~mia... Drycker... [0.3) 1-1 [0.6) X. (ehruuaineksia. Spånadsämnen.. '...' X. Lankaa ja punontateoksia. Garn och repslageriarbeten X. (ankaita. Vävnader X. Sekalaisia kutomateolli- piverse textilindustrivasuustavaroita. ror
13 9 Tavararyhmät. Qroupes de marclumdises. V a r u g r u p per mk marcs. X. Puuta varoita ja puuteoksia. Trävirke och träarbeten.. XV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmis- Bark, rör, kvistar m. m. tettuja teoksia. dyl. samt arbeten därav XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis- papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten... XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra formmuovailtavia aineita, erik- bara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda,' samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav... XV. Vuotia ja nahkoja, nahka- Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m.. varor, pälsvaror m. m. XV. Metaleja ja metalli teoksia. Metaller och metalarbeten XX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater.. XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel... XX. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instrukelloja. ment och ur... XX. Kivi- ja maalajeja sekä Sten- och jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav... XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis- schuk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav... XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, felt och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav.. XXV. Eetterejä, esterejä ja alko- Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit- arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy- f1yktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXV. Värejä ja värjäysaineita. Färger och färgningsämnen XXV. Räjähdysaineita, ampuma- Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverja ilotulitustavaroita. kerivaror... XXV. Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel... XXX. Lannoitusaineita. Oödningsämnen... XXX. Kirjallisuus- ja taidetuot- Litteratur- och konstalster, teita, opetusvälineitä, kont- undervisningsmat., kontoritarpeita y. m. torsförnödenheter m. m. XXX. Muualla mainitsemattornia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda... Yhteensä - Summa (Totat)j Takaisinvienti - Reexport (Riexporlation) Koko vienti - Hela exporten (Ensemble)! , j j j ! ! ! ! Helsingin viennin kokonaisarvon vaihtelut parina viimeisenä vuotena saavat selityksensä jyrkästi vastakkaisista ilmastosuhteista samoina aikoina. Tämä huomataan helposti, jos tarkastetaan muutamien toisten satamien vastaavia vientiarvojen muutoksia. Niinpä aleni varsinaisten talvisatamien, Hangon ja Turun, vienti vuonna 1925, jolloin taivi oli poikkeuksellisen leuto, jyrkästi edellisen 30.4 %:la ja jälkimäisen 38.7 %:la, jotavastoin esimerkiksi Kotkan vienti nousi 40.2 %:la. Mitä Helsinkiin tulee, oli vientiarvon nousu 25.0 %. Vuonna 1926, jolloin talvi oli ankara, tapahtuivat muutokset päinvastaiseen suuntaan; Hangon viennin arvo nousi 69.3 %:la ja Turun ULkomaan kauppa. Utrikes handel Växlingarna i totalvärdet för exporten från Helsingfors under de två senaste åren få sin förklaring i de starkt kontrasterande väderleksförhållandena under samma tid. Detta finner man lätt, om man granskar motsvarande förändringar r några andra hamnars exportvärden. Sålunda nedgick exporten från de egentliga vinterhamnarna, Hangö och Abo, år 1925, då vintern var exceptionellt mild, starkt, den förstnämndas med 30.4 %. och den sistnämndas med 38.7 %, varemot exporten bl. a. från Kotka stegrades med 40.2 %. Vad Helsingfors beträffar var stegringen av exportvärdet 25.0 %. Ar 1926, då vintern var sträng, gingo föränctringarna" i motsatt riktning; exporten från Hangö steg 2
14 10 %:la, jotavastoin Helsingin aleni %:la ja Kotkan %:la. Mitä yksityisiin ryhmiin tulee on suurin vaikutus viennin kokonaisarvon muutoksiin vuosina ollut samaan suuntaan tapahtuneilla eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti arvon muutoksilla. Näitä m'uutoksia ovat vaimentaneet päinvastaiseen suuntaan sattuneet paperi ryhmän 'arvonvaihtelut. Nämätkin,ilmiöt ovat johtuneet vuosien sääsuhteista. Niinpä kohosi vuonna eläi ;mistä saatlljen ruokatavaroiden vienti Helsingin kautta paljon jyrkemmin kuin Hangon kautta tapahtuneen vien,nin, ollen lisäys Helsinkiin nähden kokonaista % ja Hankoon 3,6.8 %, jotavastoin seuraavana vuonna Hel 'singin vienti aleni 60.2 % ja Hangon nousi 6.0 %:la. Mitä paperi ryhmään tulee näyttää Helsingin ja tärkeimmän,paperivientisataman, Kotkan, viennin välillä olevan jossain määrin samallainen riippuvaisuus kuin edelliseen ryhmään nähden Hangon ja Helsingin välillä. Niinpä aleni vuonna 1925 paperin vienti Helsingin kautta 26.6 %:la samalla kun Kotkan nousi 49.6 %:la, kun taas vuonna 1926 Helsingin vient! kohosi 27.8 %:la ja Kotkan aleni 24.9 %:la. Helsingin' viennin suhteellinen arvo eri tavararyhmissä ja Helsingin osuus näiden' ryhmien koko maan vientiin vuosina ilmenee alla olevista prosenttiluvuista: med 69.3 % och frän Åbo med %, varemot exporten frän Helsingfors nedgick med 21.7.% och från Kotka.med 18.9 %. Vad de enskilda varugrupperna beträffar har det största inflytandet pa förändringarna av exportens totalvärde ären skett genom de i samma riktning gäende förändringarna i exportvärdet för animaliska livsmedel. Dessa förändringar hava motvägts avo de i motsatt i"iktning gäende växlingarna i pappersgruppens 'exportväroe. Även dessa företeelser hava föroj:sakats av väderleksför~ällandena under åren' Sälunda stegrades år 1925 exporten.<j.y.animaliska livsmedel från Helsingfors mycket starkare än motsvarande export från Hangö, i det att stegringen.för Helsingfors utgjorde. hela %'öch för Hangö 36.8 %, varemot under det följande året exportepfrån Helsingfors nedgic.k. ro~d 60.2 % och från.h;wgö ökades med 6.0 %. Vad pappersgruppen beträffar synes ett i viss män liknande sam. band existera mellan exporten frän Helsingfors och frän den viktigaste exporthamnen för papper, Kotka, som med av :&eende.ä den förstnämnda gruppen mellan Hangö och Helsingfors. Sälunda nedgick exporten av papper frän Helsingfors är 1925' med26.6 %, medan exporten frän Kotka ökades med 49.6 %, -dä äter är 1926 exporten frän Helsingfors ökades med % och frän, ~otka minskades med 24: 9 %. Den relativa storleken av värdet av.den tili de olika varu 'grupperna hänförda exporten fr~n Helsingfors och Helsingfors andel i exporten från hela landet inom varj'e grupp.imder ären framgår ur ~edanstående procenttal: relalive de l'exportation par groupes.de marchandises en , Olo Helsingin koko viennistä. 0lo koko maan vastaavasta viennistä. 0lo av hela exporten frän 0lo av hela landets motsvarand~ Tavararyhmät. Va r u g r u p per.. Helsingfors. export. Qroupes de marr:llandises. % de L'exportation totale 'de 0/0 de '~xportation correspondante felsingfors. pour le pays entier. " 1922./ /: 1924./1925:/ Elä,viä eläimiä. Levande djur / , ' ~ Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska ivsmedel... ' ' Spannmäl 6ch spannmåls Viljaa ja viljatuotteita. produkter V.. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö V. Hedelmiä,. keittiökasveja, Frukter, köksväxter, levan-, eläviä kasveja y. m. de växter o. dyl V. Siirtomaantavaroita ja Kolonialvaror och krydmausteita. dor '" ' V. Säilykkeitä, i1manpitävästi Konserver i hermetiskt tillsuljetuissa pakkauksissa. slutna förpackningar V. Juomia.. Drycker X. Kehruuaineksia. Spänadsämnen..' ' X. Lankaa. ja punontateoksia. Garn och repslageriarbeten 0.1 ' X. Kankaita. Vävnader i X. Sekalaisia kutomateolli- Diverse textilindustrivasuustavaroita. ror ) X. Puutavaroita ja puuteoksia Trävirke och träarbeten ) 4.1) XV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmis- Bark, rör, kvistar ~.m. tettuja teoksia. dy. samt arbeten därav XV. Paperivanuketta, pahvia ja. Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis- papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten / ,.
15 Tavararyhmät. Qroupes de marclzand4es. V a r u gr u p per. 0/0 Helsingin koko viennistä. 0/0 av hela exporten från Helsingfors. Olo de l'exportation tofale de Helsingfors. 0/0 koko maan vastaavasta viennistä. 0/0 av hela lande"fs motsvarande export. olo de l'exportation correspondanle pour le pays entier. 1922,11923, , : '26. XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikse'en mainitsemattornia, sekä niistä valmistettuja teoksia XV. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XV. Metalleja ja metaliteoksia. XX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XX. Soittokoneita, kojeita' ja kelloja. Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverk!1ingar därav.... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m. Metaller och metallarbeten Maskiner ocb apparater.. Transportinedel.... Musikinstrumeitt, instrument ocb ur.... Sten- och jordarter samt arbeten därav... Asfalt, tjäror, hartser, kautschuk o. dyl. samt XX. Kivi- ja maalajeja sekä.. niistä valmisiettuja teoksia. XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. ' tillverkningardärav. 6.8 XXV. Öljyjä, rasvoja ja vaboja Oljor, fett och vax samt sekä niistä te.lityjä tuotteita tillverkningar därav XXV.' Eetterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitarter, ej särskilt nämnda, Etrar, estrar och alkoholsemattornia, haihtuvia öljyjä, kosmeettisia aineita}'. m. kosmetiska medel m. m, 0.5 f1yktiga (eteriska) oljor, XXV. Värejä. ja värjäysaineita. Färger och färgningsämnen 0.0 XXV. Räjähdysaineita, ampuma- Sprängämnen, ammunition, ; tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverkerivaror ja, ilotulitustavaroita. XXV. Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av.dem samt lääkkeitä. läkemedel XXX. Lannoitusainei,ta. Gödningsämnell... - XXX. Kirjallisuus-. ja taidetuot- Litteratur- och konstalster, l.-g 1.0 o.i i.l , O.U 2.2 ' , , u , , ' 69, ' ' , teita, opetusvälineitä, kont- undervisningsmat., kontoritarpeita y. m. torsförnödenheter m. m, XXX. Muualla mainitsemattornia Varor,. ej annorstädes tavaroita. nämnda... " , Koko vienti: - Hela exporten (Exportalion totale) \ 100.0\ 100.0\ 100.0\ 100.0\ Vienti on siis etupäässä keskittynyt eläimistä saatujen ruokatavaroiden, puutavamiden ja. puuteosten ryhmiin sekä paperivanuketta, pahvia ja paperia ynnä vuotia ja nahkoja käsittäviin ryhmiin. Näiden neljän ryhmän vienti oli yhteensä vuonna %, vuonna %, vuonna %, vuonna % ja vuonna % koko viennin arvosta. Erikoisesti on nytkin huomattava eläiolistä saatujen ruoka tavaroiden prosenttiluvun jyrkkä aleneminen sekä paperivanukkeen, pahvin ja paperin pr07 senttiluvun jyrkkä nousu vuonna Kuten niistä prosenttiluvuista, jotka osoittavat Helsingin osuutta koko maan vientiin, voidaan havaita, on useimpien ryhmien viennistä varsin tuntuva osa tapahtunut Helsingin kautta. Jyrkkänä poikkeuksena tästä säännöstä on kuitenkin puutavaroiden ja puuteosten ryhmä sekä parina viime vuotena myöskin paperirybmä. Kun näihin 'ryhmiin sisältyy pääosa koko maan viennistä, on tästä seurauksena, että kun on kysymyksessä koko vienti Suomesta, -:lelsin,~in osuus jää varsin alhai~e!<si. Exporten har s~lunda 12.5\ 11.5\' 10.4\ , \ i huvudsak koncentrerats pa grupperna aninaliska ivsmedel, trävirke och träarbeten, pappersmassa, papp och papper samt hudar och skinn. Expor"tim av dessa fyra grupper utgjorde tillsammantaget Ar %, år 19;! %, år %, år % och år % av helaexportvärdet. Särskilt bör även nu observeras den starka. nedgången av procent.talet för animaliska ivsmedel samt den stora ökningeq av procenttalet för pappersmassa, papp och pqpper år Såsom av d.e procenttal, vilka utvisa Helsingfors andel i hela landets export, kan observeras, har för de f1esta varu. grupper en väsentlig-del av exporten försiggått över Helsingfors. Ett avgjort undantag utgör gruppen trävirke och,träarbeten iksom även under de två senaste åren pappersgruppen. Då största delen av hela landets export hänföres tili dessa grupper, följer härav, att då det är fråga om totala exporten från Finland, Helsingfors a\1del häri är särdeles liten.
16 12 Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niiden vientipaljoudet ja' arvot vuosina selville seuraavasta taulukosta: Vad de viktigaste enskilda varuslagen vidkommer, framgå deras exportkvantiteter och värden för åren ur följande tabeu: Qualite et valeur des marchandises-principales de l'exportation. en , -1, 1000 mk. Värde, mk. S-~ :J ~ ~ r;:~ S ~ Ö Tavaralaji. Va r u s a g. Quantifi. Valpur, marcs. :o:a- 3r;g Marchandises. ~~~:ha ~ Cb...,.. ~ / / /1925. / /1923. /1924./ /1926.? 14 Linnunlihaa. fågelkött... ton Kermaa. Grädde... D Voita dritteleissä. Smör i drittlar... D Juustoa. Ost... D Puolukoita. Lingon... & Marmeladeja. Marmelad D Puuvillakankaita, erikseen Vävnader av bomull, mainitsemattomia, vär- ej särskilt nämnda, jättyjä tai painettuja. färgade eiler tryckta.& Paperi- ja hiomopuita. Pappers- och slipved m Lankkuja, höyläämättömiä. Plankor, ohyvlade. & Soiroja, s:n. Battens, d:o & Lautoja s:n. Bräder, d:o... & Lautoja, höylättyjä. Bräder, hyvlade Laatikkolautoja, höyläämättömiä. Lådbräder, ohyvlade.. & S:n, höylättyjä. 0:0, hyvlade...» faneeria. faner.... ton Rihmarullia. Trådrullar PaperivanukeUa, mekaanisesti valmistettua, kui- Pappersmassa, mekavaa. niskt beredd, torr.. t Sulfiittisellulosaa, kuivaa. Sulfilcellulosa, lorr :! Sulfaattisellulosaa, s:n. Sulfatcellulosa, d:o Pahvia, erikseen mainitse- Papp, ej särskilt nämnd, maton ta, valkoista. vit S:n, s:n, ruskeata. 0:0, d:o, brun..., Käärepaperia, ruskeata. Omslagspapper, brunt D S:n, muunlaista. 0:0, annat Sanomalehti paperia. Tidningspapper & Kirjoituspaperia. Skrivpapper.... & _ Silkki paperia. Silkespapper Savukepaperia. Cigarrettpapper Paperia, erikseen mainit- Papper, ej särskilt sematonta. nämnt i Vasikannahkoja, muokkaamaltomia. Kalvskinn, oberedda Muiden nautaeläinten, s:n. Andra nötkreaturs, d:o & Turkiksia, oravan- ja jä- Pälsverk, ekorr- och niksen-. har-... & Separaattoreja. Separatorer Hartseja ja liimaa. Hartser och lim Tulitikkuja. Tändstickor... & Kirjoja. Böcker Tulli'lkanto. - Tulluppbörden. Droits perfus par La douane. Helsingin tulikamarin kantoa vuosina valais 'taan seikkaperäisesti taulussa 4. Kuten tästä taulusta voidaan havaita, on kaupungin tullinkannon kokonaismäärän Uppbörden vid tullkammaren i Helsingfors under åren belyses i detalj uti tab. 4. Såsom denna tabell utvisar, har importtuuens storlek utöv.at ett avgörande
17 13 suuruuteen ratkaisevasti vaikuttanut tuontitulin suuruus ja ovat kannon kokonaismäärän muutokset oleellisesti riippuneet tuontitullin suuruuden vaihteluista. Helsingin koko tullinkannosta tuli vuosipa ' yksinomaan tuontitullin osalle 96.6 %, 97.1 %, 97.8 %, 98.6 % ja 98.5 %. Kaupungin koko tullinkanto aleni vuonna %:lla ja tuontitulin kanto 15.4 %:lla. Tämä alentuminen oli ilmeisesti seurauksena eräiden suurien tuontitavaroiden, etupäässä vehnäjauhojen, kahvin ja sokerin, tuonnin alenemisesta. Kuten taulusta 3 voidaan havaita, on myöskin koko maan tullinkanto vuonna 1926 alentunut. Alentuminen (12.6 %) 011 kuitenkin jonkun verran vähäisempi kuin Helsingin tullinkannon, joten Helsingin osuus koko maan tullinkantoon nyt oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vertailua varten esitetään allaolevassa taulukossa maan suurimpien tullikamarien. kanto vuosina : inflytande på totalbeloppet uppburna tullavgifter och hava förändringarna av den totala uppbördens storlek väsentligt berott på importtullens växlingar." Av Helsingfors hela tulluppbörd kom under åren %, 97.1 %, 97.8 %, 98.6 % och 98.5 % enbart på importtullens andel. Stadens hela tulluppbörd minskades år 1926 med 15.3 % och uppbörden av importtull med 15.4 %. Denna minskning berodde tydligen på nedgången av importen av några betydande importvaror, i främsta rummet vetemjöl, kaffe och socker. Såsom ur tabell 3 kan observeras, har även hela landets tulluppbörd under år 1926 nedgått. Nedgången (12.6 %) var dock något mindre än nedgången av Helsingfors tulluppbörd, så att Helsingfors andel i hela landets tulluppbörd nu var mindre än föregående år. För jämförelses skull belyses uppbörden vid de större tullkamrarna landet under åren i följande tabell:. Droits percus par la douane å Helsingfors et dans quelques autres villes de Finlande en ,. (aupungit S t ä der. Villes Miljoonaa markkaa. Miljoner marko Millions de marcs. Helsinki. Turku. Viipuri. Vaasa. Kotka. Hanko. Oulu. Pori. Pietarsaari. Tampere. (uopio. (okkola. Rauma. Helsingfors... ','...'... 1 Åbo Viborg...'......".... Vasa (otka....'... :.... Hangö... : Uleåborg Björneborg Jakobstad Tammerfors' (uopio Oamlakarleby Raumo Eri kuukausien osalle Helsingin tullinkanto vuonna 1926, peruutukset y. m.' vähennettyinä, jakaantui seuraavajla tavajla:. Fördelad på olika månader, steg tujluppbörden i Helsingfors' år 1926, med avdrag av restitutioner m. m., till följande belopp: Droits percus par la douane å Helsingfors en 1926, par mois., (uukausi. Markkaa ja (uukausi. Markkaa ja penniä. penniä. M å n a d, M än ad. Mark och penni. Mark och penni. Mois. Mois. Marcs et penni. Marcs et penni. Tammikuu. Januari ljanvier) '55 Elokuu. Augusti (Aout) Helmikuu.. februari (Fevrier) Syyskuu.. September (Sepfembre) Maaliskuu. Mars (Mars) Lokakuu. Oktober (Octobre) Huhtikuu. April (A vril) Marraskuu. November (Novembre) Toukokuu. Maj (MaO Joulukuu. December (Decemhre) (esäkuu. Juni ljuin)'" Heinäkuu.. Juli ljuillet} ~ Yhteensä - Summa (TOta1J !)
18 14 5. Satamakannantakonttorin kanto. - Hamnuppbördskontorets uppbörd. Droits perrus par Le Bureau de perception des droits municipaux. Satamahallinnon vuonna 1921 tultua uudesti järjestetyksi keskitettiin vuoden 1922 alusta alkaen liikennekonttoriin kaikkien liikennettä rasittavien kunnallisten maksujen, niidenkin, joiden periminen aikaisemmin oli kuulunut satamakonttorille, maksuunpano ja kanto; konttori sai uuden nimen satamakannantakonttori ja satamakonttorin tilalle tuli nykyinen satamaliikennekonttori. Taulu 5 käsittää ainoastaan sen osan satamakannantakonttorin maksuunpanosta ja kannosta, joka aikaisemmin kuului entiselle ii ken nekonttorille. Tuulaakin maksuunpano on vuonna 1926 alentunut 1.4 miljoonalla markalla (15.5 %). Tämä on ilmeisesti johtunut muutamien tärkeiden tuontitavaroiden, nimittäin kahvin, sokerin ja vehnäjauhojen, tuonnin vähenemisestä, mihin taasen oli syynä tullimaksujen koroitukset, jotka astuivat voimaan vuoden alusta. Liikennemaksut sen sijaan ovat viime vuosina kohoamistaan kohonneet ja oli niiden maksuunpano vuonna 1926 suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Efter det hamnförvaltningen omorganiserats år 1921, koncentrerades debiteringen och uppbörden av samtliga kommunala avgifter å trafiken tili trafikkontoret, även av sådana, vilkas uppbörd tidigare ankommit å hamnkontoret; kontoret erhöll den nya benämningen hamnuppbördskontoret och i hamnkontorets ställe trädde det nuvarande hamntrafikkontoret. Tab. 5 berör endast den del av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd, som tidigare ålåg det förra trafikkontoret. Debiteringen av tolagsavgifterna minskades under år 1926 med 1.4 miljoner mark (15.5 %). Detta har synbarligen föranletts av den minskade importen av några viktiga importvaror, nämligen kaffe, socker och vetemjöl, vilket återigen förorsakades av förhöjningen av tullsatserna vid årets början. Trafikavgifterna däremot hava under de sista åren kontinu~rligt stigit och var debiteringen av desamma år 1926 större än någonsin tidigare. 6. Helsingin makasiiniosakeyhtiö. Helsingin makasiiniosakeyhtiön toimintaa vuosina valaistaan taulussa 6. Viimeisenä viisivuotiskautena on yhtiön toiminta ollut vilkkaampaa kuin kos-. kaan aikaisemmin. Suurimmillaan oli varastoon pantujen ja varastosta otettujen tavaroiden määrä, samoin myös kanto ja vuosivoitto vuonna 1925, johtuen nähtävästi poikkeuksellisen runsaasta tuonnista tänä vuonna. Vuonna 1926 oli varastoon pantu tavaramäärä 7.9 % ja varastosta otettu'16.8 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan oli varasto vuoden lopussa suurempi kuin aikaisemmin. Tavaraliikkeen vaihtelut makasiiniyhtiön yleisessä talletusvarastossa ja tullivarastossa vuosina käyvät tasaisin tuhatluvuin ilmi seuraavasta: Sociiti de dipots a Helsingfors.. Helsingfors magasinsaktiebolag. Helsingfors magasinsaktiebolags verksamhet under åren be lyses i tab:6. Under den sista femårsperioden hiu bolagets verksanihet vari~ ivligare än någonsin tidigare. Störst var mängden insatta och uttagna. var'or ävensom uppbörden och årsvinsten år 1925, tydligen beroende på den exceptionellt stora rmporten under detta år. Ar 1926 var den insatta varumängden 7.9 % och den uttagna 16.8 % mindre än under föregående år. Däremot var lagerbeståndet i slutet av året större än tidigare. Växlingarna i varurörelsen å magasinsbolagets allmänna upplag och tullnederlag under åren framgå i jämna tusental kg. av följande tabell: Mouvement des marchandises dans les magasins generaux et entrepms de la Societe de deprjts en Vai h t o. Om s ä tt n i g. Mouvement Tuhansia kg. Tusental kg. Milliers de kg. Panoja. nsättningar (Entrees). Yleiseen talletusvarastoon. Å allmänt upplag (Dans es magasins generallx) Tullivarastoon. Å nederlag (Dans es entrepots) Yhteensä - Summa (Total) Otto)a. Uttagningar- (Retirees). Yleisestä talletusvarastosta. Å allmänt upplag (Des magasins geniraux) Tullivarastosta. Å nederlag (Des entrepots) Yhteensä - Summa (Total) Kaikkiaan - Totalsumma (Somme totale)
19 TAULUJA. - TABELLER. TABLEAUX.
20 Taulu 1. Tab. 1. Eri tavaralajien tuonti mporten tili Helsing- mporfation a HelsinJdors des difji- c Tavaralaji. V a r u s a g. Marclzandises. Kvantite!. Quantile. ~Ul C"O.. ~[- _._. C!~;r _.", f}~ö ~= ~~c 1:1,:: 3 ~3~ ~30 ~'t'l!::.,!'. T a v a r a- V a r u- Marchan- 1. Eläviä eläimiä. Levande djur Z0 26 Makkaraa.".",...,, !) Hevosia: varsoja.,... kpl. muunlaisia... '.» Nautaeläimiä: lehmiä... ~ härkiä » hiehoja ja vasikoita» Sikoja Lampaita ja vuohia» Lintuja: hanhia...» kanoja...» muunlaisia ~ Mehiläisiä., Multa lajeja, erikseen maillitsemaftomla... Hästar: föl... st. andra ~ Nölkrealur: kor...» oxar...» ungnöt och kalvar..» Svill,...» Får och getter » Fåglar: gäss...» höns,...» andra » Bin mk Alldra, ej särskilt lämnda... ~ G Eläimen lihaa tai elänosia sisältäviä tuotteita, erikseen malllltsemattornia...,.,.,.... l.ihamehustetla, tiivlstettyjä soppia, soljaa ja kastikkeita.... hraa Rasvaa, sulatettua Oeomargariillla.,...,.. Maitoa...,.,... Kermaa.... Tiivlstettyä ja kuivaa maitoa ja kermaa Eläimistä saatuja ruokatavaroita, Sianlihaa: tuoretta..... suolattua.... savustettua.... Animaliska livsme del. Fläsk: färskt... kg sallat rökt...» R !) (j Voita: luonnollisia.... keinotekoista (margariinia)...,.,.... Juustoa Munia Hevosenlihaa: tuoretta.... suolattua.... savustettua tai kuivattua... '" Linnunlihaa.... Hästkötl: färskt » saltat » rökt eiler torkat...» Fågelkött....» Uhaa, erikseen mlllllltse- Kött, ej särskilt matonta: lämnt: tuoretta färsk t » suolattua... sallat... '.' » savustettua tai kuivattua...,... ". rökt eiler torkat...» Suolia.... Vasikallvatsoja.... Tarmar...» Kalvmagar » !l Kalaa: tuoretta: silliä "... lohta.... silakkaa ja breslinkiä.... muunlaisia.... suolattua tai mauslettua: silliä.... lohla.... silakkaa ja breslinkiä..... muunlaista.... savustettua.... kuivattua: sei-kalaa ja turskaa muunlaista Verta ja eläillosla, eorikseen mainitsemaltomia Blod och djurdelar, ej särskih nämllda...» 50 Kaviaaria ja muunlaista kalanmätiä....
ULKOMAAN KAUPPA. II. 1922. HELSINGIN KAUPUNGIN TlLASTO. HEI,..SINOIN KAUP\JNOIN rll-astokonttorin HELSINKI 1923 MERCATOR'IN.KIRJAPAINO QSAK~YHTIQ
HELSINGIN KAUPUNGIN TlLASTO. II. ULKOMAAN KAUPPA. 7. 1922. HEI..SINOIN KAUP\JNOIN rllastokonttorin JULKAJS~MA HELSINKI 1923 MERCATOR'IN.KIRJAPAINO QSAK~YHTIQ STATISTIQut DE LA V.ILLE DE HELSINGfORS..l
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES -HANDEL OCH SJÖFART
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO-HELSNGfORS STADS STATSTK - ~ \C.\.\~O) B~, 5, -ltl ~ N\
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 6 93334 H HS NG N KAUPUNGN TLASTOTO MSTON JULKASEMA HELSNK 936 HELSNGfORS STADS STATSTK UTRiKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 6. 93334 UTGVEN
ULKo'MAAN "KAUPPA JA MERENKULKU
helsngn KAUPUNGN' TLASfO-H,t:tSNGfORS STADS STATSTK - ULKo'MAAN "KAUPPA JA MERENKULKU UTRKES f-andel/ OCH SJÖFART UUS SARJA NY SERE 2, '928, - HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA UTOVEN AV HEt'SN'GP"O'RS'
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO-HELSNGfORS STADS STATSTlK -. ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRKES HANDEL OCH SJÖFART UUS SARJA NY SERE 3 929 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA UTGVEN AV H ELS N G f 0 RS
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART
HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-HELSINGfORS STADS STATISTIK II-III ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART UUSI SARJA NY SERIE 4 930 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA UTOIVEN
ULKOMAAN :KAUPP A. II HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN HELSINKI 1924 MERCATOR'IN KIRJAPAINO QSAKEYHTIÖ
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO. ULKOMAAN :KAUPP A. 8.. 1923. HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA. HELSNK 1924 MERCATOR'N KRJAPANO QSAKEYHTÖ. ' STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGfORS.. COMMERCE EXTEREUR. 8.
ULKOMAAN KAUPPA HANDEL. UrRI/KES HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. HELSINGfORS STADS STATIISTIK ka~pp . ' HELSINGIN KAUPUNOIN TILASTOKONTTORIN
HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO?i I (lgoj I 33~. '5. Hf.l..Sll' \(. \ fll.a... ro"t" \) LI
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU
HELSNGN KAUPUNGN T LASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 7 93536 H HS NG N KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK t 938 HELSN.GfORS STADS STATSTlK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 7.. 93536 UTGVEN
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
flrestotie KORPIVAARA & HALLA 0.-V. HELSINKI, Itä-Heikink. 9 HINNASTO N:o 10 PRISLISTA 15. KORPIHALLA Sähköosoite: KORPIHALLA Telegramadress:
15. HELSINGFORS, Telegramadress: Gäller PRISLISTA flrestotie HINNASTO N:o 10 4. 26. No 10 Voimassa toistaiseksi, sitoumuksetta tillsvidare, utan förbindelse KORPIVAARA & HALLA 0.V. HELSINKI, ItäHeikink.
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
ULKOMAA.N K.. A U P PA HELSINGIN KAUPUNGI~ TILASTO. HELSINKI 1925 MERCATOR'IN 'KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ:
HELSNGN KAUPUNG~ TLASTO. 1.1 ULKOMAA.N K A U P PA. 9. 1924. HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA. HELSNK 1925 MERCATOR'N 'KRJAPANO OSAKEYHTÖ: STATSTQUE. DE LA VLLE' DE. HELSNGfORS.. COMMERCEEXTERUR
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?
HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta
HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. t t. ULKOMAAN KAUPPA. 1917. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA. HELSINKI
HELSNGN KAUPUNGN TLASTO. t t. ULKOMAAN KAUPPA. 2. 97. HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA. HELSNK FUlNCKELLN K~JAPANO-OSAKEYHTÖ 99. S T A T ST Q U E DEL A V L L E DE H EL S N GrO R S.., COMMERCE
Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002
Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö
Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu
Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti
PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
Suomen ja Kanadan välinen kauppa
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti
AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.
Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako
.!llkomaankauppa Ja merenkulku
Helsingin kaupungin tilasto -: 37-38.!llkomaankauppa Ja merenkulku uusi sarja 976-77 Helsingin kaupungin tilastokeskuksen julkaisema Helsinki 979 Viimeksi ilmestyneet julkaisut Helsingin kaupungin tilasto
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan
TEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman
Kehoa kutkuttava seurapeli
Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU
HELSINGIN KAUPUNGIN TILAS.""O 3' c. 4'&0) )'!,~. 5. b5b.6. Ii tl~ \\IKI TIlAS TOT () WO H "M ka.)vyl\ l"'(~';:'~i;toli.
MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015
MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin
Suomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)
Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme
Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
ULKOMAAN KAUPPA. II. 6.' ll2b . HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. HELSINGISSÄ
ll2b. HELSNGN KAUPUNGN TLASTO.. ': \ (L\8J ) '; ~ 5.5. \4E.LS \ ~ k. \ T _A.~ TD\ V!..\
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 100/2002 vp Työmatkakulujen vähennysoikeuden muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Vaikka eduskunta onkin toistuvasti nostanut työmatkavähennyksen ylärajaa, silti työmatkakulujen vähennysoikeudessa
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size
Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars
Kohdeapurahahakemus Ansökan om projektstipendium
PL 185, 00101 Helsinki PB 185, 00101 Helsingfors Saapumispäivämäärä Ankomstdatum Kohdeapurahahakemus Ansökan om projektstipendium Dnro Rn Hakuohjeet www.taike.fi/fi/web/taike/hakuohjeet-taiteilijalle Ansökningsanvisningarna
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?
Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
Lasten tarinoita Arjen sankareista
Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka
MALLI MODELL. Päivämäärä Datum
Vaarallisten aineiden kuljetus () Lähettäjä Avsändare From sbelopp Kääntöpuolella lähettäjän vastuut ja kuljetusasiakirjan täyttöohjeet. Avsändarens ansvar och anvisningar för ifyllning av transportdokumentet
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan
PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ NORFLEX INJEKTIONESTE ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN
PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin