.!llkomaankauppa Ja merenkulku

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tilasto -: !llkomaankauppa Ja merenkulku uusi sarja Helsingin kaupungin tilastokeskuksen julkaisema Helsinki 979

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut Helsingin kaupungin tilasto II -II. Ulkomaankauppa ja merenkulku. Suomenkieli nen teksti, taulut myös ruotsiksi ja englanniksi Helsingin kaupungin tilastouisia selvityksiä A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen te kot, taulut ja tiivistelmät myös ruotsn lanniksi VI Opetuslaitokset. Suomen ja ruotsinkielinen, ot sikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi Helsingin kaupungin kunnauiskertomus. Suomen- ja ruotsinkielinen painos. 97 Erikoistutkimukset. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 (irtolehtikokoelma). Suomen ja ruotsinkielinen. 9. Helsingin asuntokanta ja ammatissa toimiva väestö Otantatutkimukseen perustuvia ennakkotietoja tilastokeskuksen Asunto ja elinkeinotutkimuksesta. Suomenkielinen. 0. Asunto- ja elinkeinotutkimuksen ennakkotietoja Helsingistä II Suomenkielinen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällys luettelo myös englanniksi Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tihistelmät Helsingin kaupungin vuosikertomus. A. KeskushaIlintoelinten päätökset. Suomenkielinen. 976 B. HaIIintokuntien toimintakertomukse Suomenkielinen. 976 Helsingin kaupungin kunnauiskalenteri. Suomen- ja ruotsinkielinen painos Helsingin kaupungin kunnauinen asetusko} Suomen- ja ruotsinkielinen painos Helsingin kaupungin säädöskokoelma., Suomen- ja ruotsinkielinen irtolehtikoke

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO J {"/j'tj -,t ~J : jj Y-J {YNJ -e2y 3/ (""tj -~r?) ~ ~ "I.d' (rj'tj-:ij H [LS I~\( \Li\~TOT U~~OMAAtJW ~YA M't RfN\<.~L,.<.J - ULKOMAANKAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKESKUKSEN JULKAISEMA -. V \ ~ \,

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK - UTRIKESHANDEL OCH SJÖFART NY SERIE ~77 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS ST A TISTIKCENTRAL STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) - FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEWSERIES PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN

5 SISÄLLYSLUEITELO lnnehallsförteckning CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 3 INLEDNING 3 INTRODUCTION Page 3 I. ULKOMAANKAUPPA. Koko kauppavaihto Tuonti Vienti... 9 I. UTRIKESHANDEL. Total handelsomsättning.. ~ 9 2. Import Export I. FOREIGN TRADE. Total Exchange Imports Exports... 9 II. MERENKULKU. Kauppalaivasto Ulkomainen merenkulku Kotimainen merenkulku Tavara- ja matkustajaliiken- i ne...' 30 II. SJöFART. Handelsflottan Sjöfart på utlandet... ~ Inrikes sjöfart Varu och passagerartrafik.30 II. NAVIGATION. Merchant Fleet Foreign Shipping Capotage Cargo- and passenger traf lie TAULUSTO. a Tuonrl Helsinkiin vuonna b Tuonti Helsinkiin vuonna a Vienti Helsingistä vuonna b Vienti Helsingistä vuonna a Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 976 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan b Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 977. lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan a Helsingistä lähteneet alukset vuonna 976 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan b Helsingistä lähteneet alukset vuonna 977 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan TABELLER. a lmporten tili Helsingfors år b lmporten till Helsingfors är a Exporten från Helsingfors år b Exporten från Helsingfors år a TiIl Helsingfors ankomna fartyg år 976 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland b Till Helsingfors ankomna. fartyg år 977 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland a Från Helsingfors avgångna fartyg år 976 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... ; b Från Helsingfors ankomna fartyg år 977 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland TABLES. a Imports to Helsinki (Helsingfors) in "'. b Imports to Helsinki (Helsingfors) in a Exports from Helsinki (Helsingfors) in b Exports from Helsinki (Helsingfors) in a Vessels arrived to Helsinki in 976 by country of departure and nationality b Vessels arrived to Helsinki ' in 977 by country of de- I parture and nationality a Vessels departed from Hei sinki in 976 by country of destination and nationality..,... " b Vessels departed from Helsinki in 977 by' country of destination and nationality... '"... 82

6 Alkulause Viimeistä kertaa julkaistava Helsingin kaupungin ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy kaksoisnumerona käsittäen vuodet Soveltuvin osin tilastot tullaan julkaisemaan tulevaisuudessa Taloustilastot-julkaisussa. Tullinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle; tietoja edellisestä julkaistaan Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaan kauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen toimintakertomuksessa. Merenkulkua koskevassa osassa käsitellään myös kotimaista rannikko- ja matkustajaliikennettä. Tietokonemenetelmällä laadituissa liitetauluissa. a,. b, 2. aja 2. b, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin, on käytetty nelinumeroista tariffinimikkeistöä aikaisemman seitsemännumeroisen sijasta. julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. julkaisun toimitustyöstä ovat huolehtineet tilastosihteeri Marjatta Markkula ja tilastotutkija juha Suokas. Helsingissäjoulukuussa 978 Eero Heikkonen

7 3 JOHDANTO - INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. V:n 975 jälkipuoliskolla alkoi taloudellinen kasvu eräissä maissa elpyä, ja noususuhdanne näytti päässeen hyvään vauhtiin useissa maissa v:n 976 alkupuoliskolla, jolloin kokonaistuotannon kasvuvauhti nopeutui syvän laman jälkeen runsaaseen 6 %:iin. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Yhdysvaltoja lukuun ottamatta jäänyt v:n 976 jälkipuoliskolta lähtien selvästi odotettua vähäisemmäksi. OECD-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote kasvoi v % verrattuna 5.2 %:iin v Euroopan OECD-maiden tuotanto lisääntyi v % eli vajaat puolet edellisen vuoden kasvusta. Teollisuustuotannon määrä jopa supistui useissa Euroopan maissa v. 977 ja kapasiteetin käyttöaste on edelleenkin selvästi alhaisempi kuin kymmenenä edellisenä vuotena. Bruttokansantuotteen kasvuvauhdin hidastumiseen on vaikuttanut eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ja nykyiselle elpymisvaiheelle ominainen poikkeuksellisen heikko toiminnallisten investointien kehitys. Työttömien määrä kohosi v:n 977 loppupuolella OECD-maissa jo yli 6 miljoonan ja työttömyysaste 5.4 %:iin. Laimeasta kysynnästä, huolimatta inflaatiovauhti ei hidastunut v:n 977 aikana.. Kuluttajahinnat kohosivat OECD-alueella 8.9 % v. 977 verrattuna 8.6 %:iin ~dellisenä vuonna. Euroopan OECD-maissa hinnat nousivat v %. Tilanne Suomessa. Kansainvälinen lama heijastui Suomeen täydes~ä laajuudessaan v:n 976 kuluessa ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen jatk~i seuraavana vuonna. Kotimainen kysyntä väheni huomattavasti tarkasteluajanjaksona, mikä johtui ennenkaikkea tehdasteollisuuden invelltointien jyrkästä supistumisesta, v ja v %. Viennin kasvun ansiosta kokonaistuotanto kasvoi kuitenkin v %. Teollisuustuotannon määrä lisääntyi 2. %, mutta jäi kuitenkin pienemmäksi kuin esimerkiksi v.974. Talonrakennustoiminnan volyymi,supistui peräti 2.3 %. V. 977 tuotantotoiminnan elpymistä ei ollut havaittavissa ja kokonaistuotanto laski 0.5 % edellisvuotisesta, vaikka julkinen kulutus ja vienti kasvoivat huomattavasti. Tuotanto polki paikallaan jo kolmannen peräkkäisen vuoden aktiviteetin ollessa heikkoa kaikilla toimialoilla. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tar C kasteluajankohtana selvästi alle 80 % normaaliarvon oilessa yli 90 %. V. 977, Suomen markan ulkomaista arvoa laskettiin kahteen otteeseen tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuotantovaikeuksien vuoksi työttömyys laajeni saavuttaen v:n 977 loppupuolella poikkeukselliset mitat. Työttömyysaste oli v % ja v. 977 se kasvoi 6. %:iin. Kustannusten nousu hidastui merkittävästi, mutta oli kuitenkin selvästi nopeampaa kuin kilpailijamaissa. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 4.3 % v. 976 ja seuraavana vuonna nousu oli 2.7 %. Nousuvauhti hidastui kuitenkin v:n 977loppua kohti. Ulkomaankaupan suhdanteet. Taloudellisen elpymisen seurauksena kaupankäynti vilkastui v. 976, jolloin ma~lmankaupan volyymi kasvoi n. 0 %. Kaupan kasvu' hidastui kuitenkin seuraavan vuoden aikana, jolloin sen määrä kasvoi vain n. 5 %. OECD-maiden yhteenlaskettu vaihto taseiden alijäämä kasvoi jyrkästi v. 976 ja oli määrältään 24.5 miljardia dollaria. Tuonnin supistumisen myötä useiden maiden vaihtotaseiden alijäämä supistui v Kuitenkin OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotasealijäämä oli 32 miljardia dollaria. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltojen kaupan suuresta tuontienemmyydestä. Kuudennesta koko OECD-alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta edustavien ns. pienten OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotaseen vaje oli Iv. 976\6 miljardia dollaria ja v.' miljardia dollaria eli n. 2/3 koko alueen vaihtotasealijäämästä. Pienistä maista ainoastaan Suomessa on vaihtotase tasapainottunut huomattavasti. Kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja siinä voidaan todeta useiden maiden vaihtotase ongelmien vakavuus. Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase. Suomessa kuitenkin viennin elpymisen

8 '.. ja ennenkaikkea tavaratuonnin supistumisen ansiosta kauppatase.tasapainottui. V. 976 kauppataseen alijäämä oli 4050 milj. markkaa oltuaan vielä vuotta aikaisemmin ennätyksellisen suuri eli milj. mk. V. 977 kauppatase oli jo 233 milj. mk ylijäämäinen. Kuviosta 2 nähdään kauppa. taseen kehitys v Kokonaiskauppataseen tasapainottuminen näkyy myös maaryhmittäisten kauppataseiden tasapainottumisena. Kauppatase EFTA-maiden kanssa oli v milj. mk ylijäämäinen oltuaan vuotta aikaisemmin 699 milj. mk alijäämäinen. Samoin EEC-maiden kanssa käydyssä kaupassa v. 976 < 044 milj. mk:n alijäämää näyttänyt kauppatase kääntyi v. 977 positiiviseksi ollen 629 milj. mk ylijäämäinen. Näin EFTA- ja EEC-maiden yhteenlaskettu kauppatase oli v milj. mk ylijäämäinen oltuaan vielä v miij. mk alijäämäinen. Itärylunän maiden kanssa käyty kauppa oli v milj. mk ja v milj. mk alijäämäinen, mikä johtui suurelta osin Puolan-kauppamme suuresta tuontienemmyydestä. Suuren öljyn tuonnin takia kauppatase muiden maiden kanssa oli v milj. mk ja v milj. mk alijäämäinen. Yksityiskohtaiset tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät sivuilla 6 ja 7 olevasta asetelmasta. Kaupan jakautuminen maaryhmittäin nähdään myös kuviosta 3.' 4 Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen v Figur. Underskott i några länders bytesbalanser ijämförelse med bruttonationalprodukten åren Figure. De/iät 0/ Current Account in some countries in relation to Gross National Product in '.. ;l. II I;! 2. TI II... TlHt..lI:T :. IT\' \I.T\.n':':'n.KKI~.: II. :'\... ~".TIIT\~\\ \I.T\ FnHBl... U~Ht:' RlJlI.t:\ T'I'!Ot..L,"J -:. \\lt:rllo..n "III':-;\\I.I.\T. \"'t:fllfi.,..,;,.nllnt,!'it-\ft'h

9 5 Kuvio Figur Figure Kauppataseen kehitys v. 968-~ HandelsbaIa..sens utveckling åren Balance oftrade in ;0 ;"2. ;: 7j,, _ _---_..._ '.....,;:,":;;:... '.. ~ i-~~~~~~~ ~~ ~ t ~..._... '" I - /'-\' \, li,... '- " " ".,' ',, : '.. /'.. ~"'.,',. '\, /.:, " ",. ----~.-~. ~" """"." '\,! I ",.,....,...'.,..."" '\ \~ "/ ""'""" '~ r-i _... \ \ \ / I: ~ - \ \. \, / l' ".. ",.:,... OIW... ~IIPPA"rAS.: TUTAI. \ H.\NIIF.I.snALANS.:N KAUPPATASI: HTA MAIII.:N KA~SS.~ HANllr.LSHAI.A~SI:N MEII UT\ I.~Nm:K ',", \ \.. ' =!, : ',. V =.t '\ '-,:,.... '/':', " :...."... ""! = ',\( l,..--_... : --- \! :. : \! \ f V -.woo K~IIPPATAS.: F.I:C MAlm:N KANSSA HANIII:I.~IIAI.ANSI:N MEII E.:C I.\Nm:K KAIIPP.H\S.: IT.'K YH~I.~N KANSS.\ IIANIIHSIIAI.ANS.:N MUl OSTIlI.OKKF.T KAUPPATASI: MIIIIIE~ "AIIII:N K\NSS\ IIANIIEI.'IIAI.ANSI:N MW i"vku;c\. 'Nm:K iooo

10 Kokonaisviennin arvo kasvoi v miij. mk eli 2.0 %jav milj. mk. Tämäjohtui ennenkaikkea viennin volyymin suuresta kasvusta. Viennin volyymi kasvoi 7.0 % v. 976ja 0.2 % v Vientihintojen kasvu oli v % ja v %. Ulkomaankaupan vaihtosuhde eli terms of trade heikkedi v. 976 lukuun 97 oltuaan vuotta aikaisemmin 00. Heikkeneminenjatkui.v. 977, jolloin vaihtosuhde laski yhden pisteen lukuun 96. Tämä johtui tuontihintojen vientihintoja nopeammasta kasvusta. Tuontihinnat nousivat v %ja v %. Näin, vaikka tuonnin volyymi supistui v % ja v %, kokonaistuonnin arvo oli v milj. mk eli 2.0 % suurempi kuin v. 975,ja v. 977 tuonnin arvo nousi 2 53 milj. mk eli 7.5 % v:sta Maa - Land Country Vienti - Export Exports Milj. mk Millions ofmarks Muutos ed. v:sta Förändring fdn föreglende lr Change from the previous year Osuus Andel Share EFTA... _..... _. Ruotsi - Sverige.... Norja - Norge Sveitsi - Schweiz.... Itävalta - Österrike.. _. Portugali - Portugal...,.!sian ti - Island..... EEC Saksan löttotasavalta F örbundsrepubliken Tyskland..... Englanti - England... Tanska - Danmark..... Ranska - Frankrike.. Hollanti - Holland... Belgia Luxembwg - Belgien Luxembwg.. _.. Italia - Italien.... Irlanti - Irland.. Itäryhmä - Östblocket ) Neuvostoliitto J Sovjetunionen _ Muut maat- ÖVriga länder !l50 8! !l !l49! 9! !l !l ! !l9!l66! !l ! ! ! !l !l :8!I !I.!I l.!i 0_ Kaikkiaan - Tillsammans Together !l ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Kiina, Korean Kansantasavalta, Mongolia ja Pohjois-Vietnam - Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänien, Bulgarien, Albanien, Kina, Folkrepubliken Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

11 7 Vientimme suwltautui. suurelta osin EEC-maihin. Ryhmittymän»muut maat» osuus viennistämme kasvoi v. ' %:iin oltuaan v %. Tuontimme oli edelleen suurinta EEC-maista. EFTA-maiden osuus koko tuonnistamme supistui 26.5 %:ista v %:iin v Itäryhmän maiden osuus tuonnista nousi 23.7 %:iin v Ryhmän muut maat osuus tuonnista nousi 20.9 %:iin v. 977 oltuaan 5.6 % v Yksittäisistä maista huomio kiintyy Ruotsiin, jonka kanssa käydyssä kaupassa kauppataseen alijäämä oli v milj. mk,mutta v. 977 kauppatase osoitti 764 milj. mk:n ylijäämää. Kauppataseen vaje oli edelleen suurin Saksan liittotasavallan kanssa käydyssä kaupassa,'vaikka alijäämä supistuikin 089 milj. mk:aan v. 977 oltuaan v milj. mk. Tuonti - Import lmports Milj. mk Muutos ed. v:sta F örändring från föregående är Osuus Andel Kauppatase Handelsbalans milj. mk Balance of trade l ;; !l ~ 5, !H !

12 8 Kuvio 3. Koko maan viennin ja tuonnlnjakaantuminen kauppa-alueittain v. 977 Figur 3. Export från samt import tili hela Iandet enligt handelsområden år 977 Figure 3. Exports from and imports to the whole country to districts of trade in VIENTI EXPORT TUONTI IMPORT 50 o :::::::::::::::: IT ÄR YHMÄ :.:.:.:.:.:.:.:..._ östblocket _ EEC MUUT MAAT övriga LÄNDER

13 9. ULKOMAANKAUPPA UfRlKESHANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto-total handelsomsättning Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta. Helsingin kauppavaihto vähentyi v %, mutta lisääntyi v %. Koko maan kauppavaihto kasvoi v % ja v %. Tuonnin osuus Helsingin kokonaiskauppavaihdosta oli v % ja v %, kun se koko maassa oli 53.8 %ja 49.8 %. Helsingin kautta kulki vajaa kolmasosa ulkomaankaupastamme, mutta 2/5 tuonnistamme. Helsinki on yhä edelleen ylivoimaisesti suurin tuontikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien paikkojen kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Mainittakoon, että taulun 2 tiedot saadaan eri lähteestä kuin taulun sisältämät tiedot ja näinollen luvuissa saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia. Kuviossa 4 on näiden tuonti- ja vientipaikkojen tuonnin ja viennin arvot havainnollistettu pylväsdiagrammoin~ Maan tärkeimmät vientikaupungit olivat Helsinki ja Turku, joiden jälkeen tulivat Lappeenranta ja Kotka. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors och hela lande~~ import, export och totala handelsomsättning åren Value of imports, exports and total exchange of Helsinki and of the whole country in Tuonti Import Vienti - Export Koko kauppavaihto lmports Exports Totala handelsomsättningen Total exchange Vuosi Koko maa Iu Hela landet Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Year Whole country Helsingfors Hela landet Helsingfors - Hela landet Helsingfors 000 mk - marlts % 000 mk % 000 mk % 'l I Helsingin k~uppavaihto on aina ollut tuontivoittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään eli v:een 973 saakka enemmän kuin puolet koko maan tuonnista. V. 974 se oli supistunut 43.7 %:iin, lisääntynyt v %-yksikön verran ja supistunut jälleen käsiteltävinä vuosina 40.6 ja 40.5 %:iin. Helsingin merkitys vientikaupunkina on vähitellen kasvanut, tosin v:sta 973 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä on jonkin verran vähentynyt.

14 0 2. Suurimpien tulo- ja menopaikkojen tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arv~ %:eina koko maan vastaavista arvoista vuosina Värdet av import, export och totala handelsomsättning i de största ankomst- och avgångsplatsema i procent av motsvarande värden för hda landet åren Value of imports and exports from the most important places of arrival and departure total value of the country in Tulo- ja menopaikka rruonti - Import Vienti - Export Koko kauppavaihto Ankomst- mports Exports Totala " handelsomoch avgangsplats sättningen PlIlces of arrival and Total exchange departure Helsinki - Helsingfors Turku -Abo Kotka Lappeenranta - Willmanstrand. 7_ Hamina - Fredrikshamn _0 4. Pori - Bjömeborg Naantali - Nådendal Rauma - Raw JO Hanko - Hangö Imatra_ Porvoo - Borgå Kemi Summa Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihto suhde eli terms of trade oli v ja v eli tuotujen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin vietyjen. Tullihallituksen suorittamien indeksilas,kelmien mukaan tuontihinnat kohosivat v % ja v % sekä vientihinnat v % ja v %. Tuonnin ja viennin yksikköarvoindeksit lasketaan Laspeyresin ja volyymi-indeksit Paaschen indeksikaavaa käyttäen. Em. indeksit, 975=00, otettiin käyttöön v. 977 alusta lähtien. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat: Vuosi Ar ' Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex JOO Viennin yksikköarvoindeksi Exportens enhetsvärdeindex JOO 03 9

15 Näitä indeksejä käyttäen Helsingin kauppavaihto saa v seuraavat arvot. Vuosi Ar Arvo - Värde milj. mk Lisäys tai vähen tyminen Okning eller minskning % % v:n 975 arvosta % av 975 års värde Helsingin kauppavaihto siis supistui v milj.mkeli 9. '?'oja v l.8 milj.mk eli. % v;n 975 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto kasvoi v milj.mk:lla eli 4.6 %ja v milj.mk:lla eli 0.6 %. Kuvio 4. Maan suurimpien tuuikamareiden tuonnin ja viennin arvot v. 977 Figur 4. Värdet av de största finska tuukamrarnas import och export år 977 Figure 4. Values ofimports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in 977 VII ::-.'TI ":XPORT "":Y.I PUI(\PO 05(:\,,,,\T" \ \''''''' I,\\(;n H \li~.'\ P,\I'YO "\\~T \LI ',\-:"',\. pu'h IlJnfl'F.~lfltH;!I,\:'AI""-\ "'qt:"~i"!", H-\":I"" I. \PPF.F.'II_ Q."~T'" "II.L" \:'Ii-!'o,P.\:o.IJ "'0"""" "00 TI'R~ \~IO "":I..'H "<. : "'00 ' :000 00' \III.J..,.

16 3. Helsingin kauppavaihto kuljetusmuodon mukaan vuosina Helsingfors bandelsomsättning enligt transportsätt Aren Total exchange of Helsinki according to Jorm of transport in KuljetuBlDuoto Tuonti - Import Impo, s Vienti - Export Exports Transportsätt I ~aljous - Kvantitet Arvo - Värde l'aljous - Kwntltet Arvo - Varde Form of transport Quantity, % Value, % % % Laiva - Blt Ship... ' Autolautta - BAtfärja CarFerry Lentokone - Flygplan Aeroplane Posti - Post Mail Muut - Andra Others , , Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v ilmenee edellä olevasta taulusta 3. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivallaja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuo~iin vähäinen määrä tavaroita,joiden arvo oli kuitenkin suhteellisen huomattava. Tyypillisiä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, maijat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. 4. Helsingin vientija tuonti maaryhmittäin vuosina Export frän samt import tili Helsingfors enligt'landgrupper nen Exports to and imports from Helsinki according to country in Vienti - Export Exports Tuonti - Import Imports Maa - Land Country Milj.mk Osuus Milj. mk Osuus MiUions Ande Andel ofmarks Share %.% ' ' " 9;7 r" " EFTA Ruotsi - Sverige Norja-Norge ' '7. Sveitsi - Schweiz Itävalta - Osterrike Portugali-Portugal Islanti - Island EEC Saksan liittotasavalta - Förbundsrepubliken Tyskland / ls.7 4..'. Englanti - England Tanska - Danmark Ranska - Frankrike Hollanti - Holland Belgia Luxemburg - Belgien Luxemburg ' l.3.6 Italia - Italien Irlanti - Irland SEV Neuvostoliitto - Sovjetunic;men...,495 ' ' Muut maat - Ovriga länder ' S '80 2, Kaikkiaan - Tillsammans Together

17 3 Sivuilla 6-7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakautumisesta maittain. Taulussa 4 on vas taavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi' kuviossa 5 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakautuminen kauppa-alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilastotoi~istoss.. laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkinverran muista ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumisesta maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta, että EFTA-maihin vietiin v. 976 Helsingin kautta jokseenkin yhtä paljonjav.977 jonkin verran enemmän kuin keskimäärin koko maasta. EEC-maihin vietiin v. 976 jonkin verran vähemmän ja v. 977 jokseenkin yhtä paljon kuin koko maasta keskimäärin. Muut maat-ryhmän maihin vietiin Helsingin kautta kumpanakin katsausvuonna huomattavasti enemmän kuin koko maasta keskimäärin. Helsingin kautta tapahtuvaa kauppavaihtoa itäryhmän maiden kanssa ei voida verrata koko maan lukuihin, koska Helsingin osalta ovat käytettävissä vain SEV-maita koskevat tiedot. Kuvio 5. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain v. 976 Figur 5. Export från samt import till Helsingfors enligt handelsområden år 976 Figure 5. Exports from and imports to Helsinki according to districts of trade in 976 TUONTI IMPOKT VI~;NTI r.xpoht MUUT ~AAT ov KI(; ~,,' ~ ur,h 2. Tuonti-Import Imports Tauluosaston tauluissa.a ja l.b julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 976 ja v. 977 suuntautuneesta tuonnista. Siitä' nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta Kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin'kutakin tavaraa. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikenteeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulussa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Tuonnin arvo käyvm hinnoin oli v. 976 vähentynyt 0.2 % ja v. 977 lisääntynyt 7.4 % edellisestä vuodesta. Tuonnin vaihteluita osoittavat taulussa olevat myös v:n 975 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin todellinen arvo oli v %ja v % pienempi kuin edellisenä vuonna.

18 4 5. Katsaus Helsingin tuontöd vuosina Aterblick pa importen tili Helsingfors Aren Survey of imports to Helsinki in Vuosi Ar Year TuolUlin arvo käyvinhin noin Importens värde enligt gängse priser Valueof importsat current prices Hinta Lisäys (+) tai vähentyminen (-) indeksi Okning (+) eiler minskning (-). Prisindex lncrease (+) or decrease (-) Price indices 975=00 Tuonnin arvo v:n 975 hinnoin Importens värde enligt 975 års priser Vaille of importsat 975 prices % v:n 975 tuontiarvosta % av 975 års importvärde Percent of the vaille of 975 imports milj. mk - Millions of marks % milj.mk Taulusta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty graafisesti kuviossa 6. Tavararyhmillä tarkoitetaan tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetumeuvot, kasvituotteet, epäjalot metallit, kemian teollisuuden tuotteet, tekstiiliaineet ja -tavarat. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista laski 5.6 %-yksikön verran katsausvuosina edelliseen vuoteen verrattuna. Taulun 6 ja kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus koko maan tuonnista on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmien kuten optisten ym. laitteiden, antiikki- ja taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokiven ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden ryhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lento teit se kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja maijojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Tärkeimmät yksittäiset tuontitavarat ilmenevät taulusta 7. Höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia tuotiin lähes 2 miljardin mk:n arvosta, mikä on v % ja v % vähemmän kuin v Sähkökoneita-, laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin v ja v miljardin mk:n edestä; vähennys v:sta 975 oli v % ja v. 97'7 5.5 %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin v. 976 n. 644 ja v. 977 n. 577 milj. mk:n arvosta, mikä on v %ja v % vähemmän kuin v Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat kahvi, jota tuotiin v ja v milj. mk:n arvosta, muovi ja -tuotteet, joiden tuonnin arvo lisääntyi v % ja v , sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet, joiden tuonnin arvo sen sijaan supistui v % ja v % v:een 975 verrattuna.

19 5 6. Helsingin tuonnin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko tuonnista sekä koko maan vastaava tuontija Helsingin osuus sötä vuosina \ Vänlet av importerade varugrupper och deras proc:entandel av hela importen i Helsingfors samt hela landets motsvarande import och Helsingfors andel av den åren The value of to Helsinki importeå commoåity gro/!.ps anå the percentile share of those in the total imports as well asthe corresponding imports ofthe country and share of Helsinki in them in Ryhmä n:o Grupp siffra Group number Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers 000 mk' marks % Hclsingin koko tuonnista Av totala importen tili Hclsingfors Of total imports of Helsinki Koko maan tuonti Hela landcts import lmports of the country Hgin osuus koko maan tuonnista Hfors' andcl av hela landcts import Share of Hki of total imports the country I.... o IV... V VI.. VII. VOI IX. X XI.. xn... xni.... XIV. XV XVI.. XVO xvm XIX. XX XXI Koko tuonti. Hcla importcn Total ofimports II , ' I. Elävät eläimet; eläintuotteet - Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet - Vegetabiliska produkter III. Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ym. - Animaliska och ve.getabiliska fetter och oljor rp.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka - Produkter av livsmedelsindustri; drycker,m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet - Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen löttyvän teollisuuden tuotteet - Produkter av kerniska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym. - Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. - Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puuteokset; korkki ym. - Trä och varor därav; kork m.m.

20 6 X. Paperinvalmistusaineet; paperi' ja pahvi ym. - Material för papperstiliverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym. - Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat - Varor av sten och aridra mineraliska ämnen: keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhemet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.: metalliraha - Naturpärlor, ädestenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym.. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. - Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XVII. Kuljetusneuvot - Transportmedel XVIII. Optiset, valokuvaus-, mittaus:, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat - Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. instrument och apparater; Ul: musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat - Vapen och ammunition: delar tili dem XX. Erinäiset tavarat - Diverse varor XXI. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet - Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter 7. Tärkeimpien tavarain tuontipaljousja -arvo vuosina Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen ken Quantity and value of the most important commodities imported in Ta v a r a aj i - Va r u 5 a g Commodity Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat - Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och knölar. " Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi - Kaffe Oljysiemenet ja -hedelmät - Oljehaltiga Erön och fruk ter Sokeri Socker Alkoholijuomat. Alkoholdrycker... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat stenkol och koks Lääkkeet - Läkemedel Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, färger, lacker m.m..... Kosmeettiset ja toalettivamisteet - Kosmetiska pre parat och toalettmede Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet. Fotografiska och kinematograilska produkter Muovit ja -tuotteet Plaster samt varor av dem Kautsu ja teokset. Kautschuk och -arbeten... Siitä:Därav ulko- ja sisärenkaat kaikenlaisia pyöriä varten - Ringar för alla 8ags hjul Painotuotteet ym. - Tryckalster m.m..... Paljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tons Arvo Värde Value 000 mk - matks lO Jatkoa Forts. Canto

21 7 Jatkoa - Forts_ Tekokuidut - Konstfibrer... Puuvillakankaat - Bomullstyger... Neuletuotteet, vaatteet, wode-ja talousliinavaatteet - Trikllvaror, kläder, säng- om hushllslinne Jalkineet - Skodon Kiviteokset - Varor av sten. Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset - Järn om stlll samt varor av järn om stäl Kupari ja -teokset - Koppar och tiliverkningar AIumiinija -teokset - Aluminium och -tiliverkningar Työvälineet - Arbetsredskap..... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat - Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem. _ Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat - Elektriska maskiner, apparater och elektrisk materia\; delar tili dem Traktorit - Traktorer... Autot ja niiden alustat, moottorein varustetut - Automobiler om underreden tili dem, försedda med motor Auton, traktorin ym. kumirenkaiset pyörät ym. osat - Hjul med gwnmiringar o.a. delar tili automobiler, traktorer o.a. ' Alukset - Fartyg. Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopiliiset ym. kojeet ja laitteet - Optiska, fotografiska,och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater.... Kellot ja niiden osat - Ur.och delar tili dem Tupakka - Tobak.... Puu ja puuteokset; puuhiili - Trä om träarbeten; träkol... Keraamiset tuotteet - Keramiska produkter Lasi ja lasiteokset - Glas och varor av glas. Lentokoneet - Flygmaskiner. Gramofonit, magnetofonit YlI}s. - Grammofoner, magnetofoner m.nt.. Huonekalut - Möbler Röntgenlaitteet - Röntgenapparater.. Aseet ja ampumatarvikkeet Vapen och ammunition _ Urheiluvälineet ja -tarvikkeet - Sportartiklar och -tillbehör

22 Kuvio 6. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista v Figur 6. Helsingfors andel av Iandets import enligt varugrupper åren 96- Figure 6. The share of Helsinki ofimports to Finland in o II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI TAVARARYI VAKUGRUPl

23 9 3. Vienti-Export Exports Y.ksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 976 ja v. 977 julkaistaan tauluosaston tauluissa 2.aja 2.b, joissa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määräja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä katsausvuosina oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Taulusta 8 käy ilmi vuosien ~73-77 vienti käyvin hinnoin ja vuoden 975 hinnoin. Hintoja m,:,unnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 975 hintojen mukaan nousi edellisestä vuodesta v %ja v %. 8. Katsaus Helsingin vientön vuosina Aterblick på exporten frln Helsingfors hen Survey 0/ exports from Helsinki in Vuosi Ar Year 97! Viennin arvo käyvinhinnoin Exportens värde enligt gäbgsc priser Value of exports at current prices Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Ökning (+) eiler ininskning (-) increase (+) or decrease (-) milj. mk - millions of marks % !l !I!I.8 Viennin arvo v:n 975 Hinta- hinnoin % v:n 975 indeksi Exportens vientiarvosta Prisindex värde enligt % av 975lrs Price 975 lrs priser exportvärde indices Value of Per cent ofthe 975=00 exports at value of prices e~orts milj. mk !4.2 85!I !l!l98!_ Taulusta 9 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 7. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi v milj.mk ja 2. %ja v milj. mk, 33.8 %, edellisestä vuodesta. Sen osuus koko maan viennistä pysyi v. 976 samana kuin edellisenä vuonna ja kasvoi v. 977 %-yksikön verran. Helsingin viennin osuus koko maan viennistä lisääntyi v ja v ryhmässä ja pienentyi v ja v ryhmässä. Lisääntyminen oli huomattavinta ryhmissä liu ja XIV sekä supistuminen ryhmässä VIII. Useiden tavararyhmien vienti kasvoi markkamääräisesti, eniten kuljetusneuvojen sekä koneiden ja mekaanisten laitteiden. Mar~kamääräisesti eniten vietiin Helsingistä koneita ja mekaanisia laitteita, sähkö tarvikkeita ym., niiden osuus Helsingin viennistä oli v %ja v, %. Paperiteollisuuden tuotteiden ja kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen.. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v ilmenevät taulusta 0. Markkamääräisesti.eniten vietöd Helsingistä höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita. Näiden vienti lisääntyi sekä määrällisesti että myös arvoltaan v % ja v % v:een 975 verrattuna. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin paperia, pahvia sekä -tuotteita. Sähkökoneiden, -laitteiden ja tarvikkeiden sekä niiden osien vienti oli myös huomattava. Verrattaessa tauluja 0 ja 7 keskenään voidaan

24 20 9. Helsingin viennin tavararvhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko viennistä sekä koko maan vastaava vienti ja Helsingin osuus siitä vuosina Värdet av exporterade varurc;upper och deras procentaodel av hela exporten frän Helsingfors samt hela laodets motsvaran e export och Helsingfors andel av den åren The value 0/ from Helsinki exported comttlodity groups and the percentile share o/those in the total exports in as well as the corresponding exports 0/ the country and the share 0/ Helsinki in them Absoluuttiset luvut % Hgin osuus Absoluta tai koko maan ' Absolute numbers viennistä Helsingin koko Koko maan Hfors' andel viennistä vienti av hela lan- Av hela exporten Hela landets dets export Ryhmä n:ol~ från Helsingfors export ShareofHki Grupp siffra ) 000 mk marks Oftotal exports of Exports of of exports of Group number ) Helsinki the country tll" -:ou ntry I II m IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV ' !.7 XV !6!l O!l O!lI 2.2!. XVI !l !I xvn !! !9!l89!I 5! XVIII XIX !! XX...!I !I.4!I.5!l !l !! XXI... ' !l !.4 Koko vienti Hela exporten Total of exports ! !l todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat myös tärkeimpiä tuontitavaroita. Ies. s Se Se p. 5-6

25 2 0. Tärkeimpien tavarain vientipaljousja -arvo vuosina Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen ken Quantity and value of the most important commodities exported in Ta v a r a aj i - - V a r u 5 a g Commodity Voi- Smör Juusto - Ost Sokeri ja sokerivajniisteet - Socker och sockerkonfektyn:r Värit, Irjaalit ja!akat - Färger, mälningsfårger samt lacker.. :. _. ".... Muovit ja muovituotteet - Plaster samt varor av dem Turkisnahat ja turkikset - Pälsskinn och pälsvaror'. Sahattu tai leikattu puu - Sägat eiler skmet virke Siitä - Därav: lankut, soirot. ja kapeasoirot - plankor, battens och scantlings _.. Puu teokset - TräaIbeten Siitä - Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu - faner och kryssfaner Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset - Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp Painotuotteet ym. - Tryckalster m.m..... Tekokuidut - Konstfiber.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet - Trikävaror, käder, säng- och hushällslinne Lasi ja lasiteokset - Glas och varar av glas. Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet - Järn och stäj samt varor av järn och stäj... _ Kupari ja -teokset - Koppar och -tillverkningar Höyrykattilat, koneet ja mek.laitteet sekä osat - Angpannor, maskiner och mek.appar. samt dear Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat - Elektrlska maskiner, apparater och eektriskt material samt dear..... Huonekalut ja vuodevaatteet - Möbler och sängkäder Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja - Vete samt blandsäd av vete och rig Makkara yms. tuotteet - Korv m.m. s. produkter Suklaa yms. tuotteet - Chokolad m.m.s. produkter Valmistettu tupakka, tupakkauutteet ja -esanssit - Bearbetad tobak, tobaksextrak och -essenser Nahkateokset - Lädervaror.... Puuvillakankaat - Bomullstyger.. _ Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet - Silver och halvfabrikat därav. _.. Nikkei ja -teokset - Nicke och varor av nicke Alumiini ja -teokset - Aluminium och varor av aluminium _.. Muut epäjalot metallit - Andra oädla metaller. Traktorit, kuonna- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat - Trakton:r, Iastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar tili dessa.. _ Röritgenlaitteet - R.öntgenapparater..... Aseet ja ampuma tarvikkeet - Vapen och ammunition Urheiluvälineet ja -tarvikkeet - Sportartik.lar och -tili behör _ Paljous, tonnia Kvr _ltitet, ton Quantity, tons Arvo - Vårde Vaille 000 mk marles

26 22 Kuvio 7. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan viennistä v Figur 7. Helsingfors andel av landets export enligt varugrupper!ren Figure 7. The share of Helsinki of exports from Finland according to the commodity groups in ':ilmi _ ~ , UMIO II IV V VI VII IX X XX XXI TAVARARYHM V ARUGRUPftI

27 23 II. MERENKULKU SJOF ART -NA VIGATION I. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijätjne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon.. Kauppalaivasto vuosien lo~ussa Handelsflottan vid utgången av uen Merchant fleet at the end of the years Höyryal~lIetl ) Moottorialukset Proomut Vuosi Angfartyg ) Motorfartyg Prlmar Ar Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg.tom Antal Bruttoton Antal Bruttoton Antal Bruttoton ' v. 976 Helsingin varsinainen kauppalaivasto väheni 5 moottorialuksella, brt,joista 2, yhteensä brt, myytiin ulkomaille, ja yksi, 284 brt, siirrettiin toiselle paikkakunnalle, yksi, 345 brt, tuomittiin hylyksi ja yksi, 99 brt, väheni la,jin muuttumisen vuoksi. Uusia moottorialuksia hankittiin, yhteensä brt. Näistä yhdeksän, 6348 brt, oli rakennettu ulkomailla. Kahden aluksen, 352 brt, laji muuttui. Kauppa-alusten määrä väheni v. 976 neljällä aluksella, kun sen sijaan tonniston nettolisäys oli brt eli ~.7 %. V. 977 kauppalaivasto väheni 0 aluksella, brt, joista kahdeksan, brt, myytiin ulkomaille ja kaksi, 37 brt, poistettiin muista syistä. Uusia aluksia hankittiin, yhteensä brt. Näistä yksi, brt, rakennettiin kotimaassa, kuusi, yhteensä 8650 brt, ulkomailla, kaksi, brt, ostettiin ulkomailta ja kaksi, 8 77 brt, siirrettiin toiselta paikkakunnalta. Kauppalaivaston nettolisäys oli siis yksi alus ja 2 34 brt eli.3 %. Koko maan kauppa,laivaston bruttovetoisuus lisääntyi v %ja v %. :Helsingin kauppalaivaston kasvuvauhti oli siis hiukan keskimääräistä suurempi. Samanaikaisesti Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivastosta kasvoi 46.4 %:sta 48.7 %:iin. Helsingin proomukanta väheni v. 976 kahdella rautaproomulla, yhteensä 352 brt,lajin muuttumisen ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealu8 apukonein, 06 tonnia. ångfartygen ingh ända til h 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.