ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 3ICI.j,?O) 'J ~g: ':i: HELSINorN 'KAUPUNOINTILASTO H!;l~\l<. TIl.:A<:.,:O':' 'J I..I<DN,',I'.;'" I~Al)r PA M 'C 9,E i'\ '<'J..x',' ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 5 93' 3 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA.,,. ':. I HEtSIN'KI 933 f) I h.\"

2 HELSINGfORS STADS STATISTIK IIII I UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSINGfORS STADS STATISTlSKA BYRA STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS, COMMERCE EXTERIEUR ET NAVIGATION" NOUVELLE SERIE PUBLIE PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS HELSINKI 933 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ

3 ALKULAUSE. Vahvistaessaan kaupungin menoarvion vuodeksi 93 valtuusto säästäl'äisyyssyistä kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ei ottanut menoarvioon määrärahaa Helsingin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuonna 93 valaisevaa tilastojulkaisua varten. Sen sijaan vuodeksi 933 vahvistettuun menoarvioon valtuusto otti määrärahan julkaisua varten, jossa oli käsiteltävä yhtä aikaa vuoden 93 ja vuoden 93 kauppa ja merenkulkutilastot. Esillä oleva julkaisu sisältää tämän mukaisesti selonteon Helsingin ulkomaan kaupasta ja merenkulusta vuosina ~ Muuten on esillä oleva julkaisu toimitettu niiden periaatteiden mukaisesti, jotka hyväksyttiin v. 97 toimitetussa kaupungin tilastollisten julkaisujen uudelleen järjestelyssä, ja liittyy lähinnä 930 vuoden vuosikertaan. Maaliskuun p:nä kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan julkaistaan tämän jälkeen kaupllngin tilastojulkaisujen tekstit yksinomaan suomenkielisinä ja vain niiden taulukoissa käytetään suomen ja ruotsinkieltä rinnan. Helsingin ulkomaankauppaa ja merenkulkua valaisevaan tilastosarjaan kuuluvista julkaisuista nyt esillä oleva on ensimmäinen, jonka kieliasu on mainitun valtuuston päätöksen mukainen I Numeroaineisto ulkomaan kauppaa koskeviin päätauluihin on otettu Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleista, mikä työ on suoritettu tullihallituksen tilastokonttorissa; merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilastotoimistosta. Julkaisun painatuksesta on aktuari J. R. Tor pp a pi~änyt huolta; tekstiosasto on myöskin hänen kirjoittamansa. Väärinkäsityisten välttämiseksi huomautettakoon kerta kaikkiaan, että tauluissa olevat pisteet (.) merkitsevät, ettei tietoja ole ollut saatavissa, viivat () taas, ettei, sarekkeen otsakkeen osoittamia tapauksia ole lainkaan esiintynyt, s. o. samaa kllin omerkki. Helsingin kaupungin tilastotoimistossa heinäkuun 3 päivänä 933. Otto Bruun.

4 SISÄLLYSLUETTELO. INNEHÅLLSfÖRTECKNING. TABLE DES MATIERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRIKES HANDEl.. COMMERCE EXTERIEUR. Slv. Sld. Page. Johdanto..... Tuonti Vienti TullInkanto HelsingIn makaslinlosakeyhtlo Inlednlng.... Import.... Export...' Introductlon... Importatlon... Exportatlon... 9 TulluppbOrden Drolts per~us par la douane 4 Helsingfors magasinsaktlebo 5. Socl~t~ de d~pots å Helsinglag... 5 fors II. MERENKULKU. II. SJÖF ART.. NAVIOATION.. Kauppalaivasto._ Handelsflottan la marlne marchande Ulkomainen kauppameren~. HandelssJOfarten pä utlandet 8. Navlgatlon commerciale exkulku t~rleure... 8 Tauluja.. Tavarain tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina 933 *. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina 933 8* 3. Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä 'sen tulli kamarin kanto koko maahan verraten vuosina 933.;... 08* 4. Helsingin tullikamarin kanto vuosina * '5. Satamakannantakontiorin maksuunpano ja I<anto vuosina ,... 09* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähinhlän 9 neitorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien 933 alussa ja lopussa * 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 neitorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien 933 lopussa * 8. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuosien 933 lopussa 3* 9. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 93, ryhmitetiyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... 4* 0. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 93, ryhmitetiyinä määrä maan ja kansallisuuden mukaan... 0*. 'Ulkomaisessa kauppamerenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 93, ryhmiteuyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... 6*. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 93, ryhmiteuyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 3* Tabeller.. Importen tili Helsingfors från utlandet åren *. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren * 3. Värdet av Helsingfors stads Import och export samt uppbörden vld dess tullkammare I förhållande tili hela landets åren * 4. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren * 5. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren ,... '09* 6. staden hemmahörande fartyg om 9 netioreglsterton och däröver vid In och utgången av åren 93 och * 7. staden hemmahörande fartyg om 9 netioregisterton och däröver vid utgången av åren 93 och 93, fördelade efter deras bruttodräktighet... '... 0: 8. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 93 och 93, fördelade efter ålder * 9. utländsk handelssjöfart inklarerade fartyg år 93, fördelade etter avgångsland samt efter nationalitet... 4* 0. utländsk handelssjöfart utklarerade fartyg år 93, fördelade efter destinationsland samt efter nationalitet 0* II, utländsk handelssjöfart inklarerade fartyg år 93, fördelade efter avgångsland samt efter nauonalitet..,.. 6*. utländsk handelssjöfart utklarerade ~ fartyg år 93, för~elade efter destinationsland samt efter natlonalitet 3* Tableaux.. Importation å Helsingfors des differentes marchandises en *. Exportation de Helsingfors des differentes marchandises en ~... 8* 3. de I'importation et de I'exportation et droits per~us par la douane å Helsingfors en 933; chiffres correspondants pour le pays entier 08* 4. Droits per~us par la douane a Helsingfors en 933 '08* 5. Droits debltes et pen;us par le Bureau de perception des droits de port en * 6. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et a la fin de ,... 0* 7. Navires de la marine marchand'e jaugeant 9 tonneauxet audessus å la fin de 93 3; jauge en tonneaux bruts... I* 8. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus å la fln de 93 3, casses par I'åge des navires... 3* 9. Navires en navigation commerciale exterleure en 93; repartltion par pays de provenance et par nationalite 4* 0. Navlres en navlgation commerciale exterieure en 93; repartition par pays de destination et par natlonalite.. 0*. Navlres en navigatlon commerciale exterleure en 93; repartitlon par pays de provenance et par nationalite.. 6*. Navires en navigation commerciale exterieure en 93; repartit on par pays de destination et par nationalite.. 3*

5 . ULKOMÄAN KAUPPA'. UTRIKES HANDEL. COMMERCE EXTERIEUR.. Johdanto. Inledning. Introduction. Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja koko maan ulkomaankaupan arvoon vuosina 983 antaa seuraava taulukko Värdet av Helsingfors stads och hela landf>ts Import, export och totala handelsomsättnlng åren 983., de l'importation. de l'exportation et du mouveml'nt commerdal total de Helsingfors et du pays entier en Koko kauppavaihto. Tuonti. Import. Vienti. Export., Hela liandelsomsättningen. Importatio,!. Exportation. Vuosi. Mouvement commerr:ial /0/. Ar. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Annee. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. flelsingfors. Pays entih. flelsingfors. Pays entier. flelsingfors. 000 mk.. ' 000 mk. I %. 000 mk. 000 mk. I %. 000 mk. 000 mk. I % OQ ~ J Vertailuja tehtäessä on pidettävä muistissa, että kaikkien tavarain hinnat viime vuosina ovat huomattavastllaskeneef. Koko maan kauppavaihdon rahaarvo pieneni yhä vuonna 93 ollen se tällöin.7 miljaardia markkaa eli 5.6 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 93 sitä vastoin oli huomattavissa vähäistä kaupan vilkastumista; kauppavaihdon rahaarvo oli tällöin 0. miljaardia markkaa eli.7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämänsuuntainen kehitys ilmeni sekä tuonnissa että viennissä. Kuitenkin oli tuonnin supistuminen vuonna 93 suhteellisesti suurempi (34.0 %) kuin viennin supistuminen (7.6 %), ja taas vuonna 93 viennin rahaarvo kohosi hiukan enemmän (3.9 %) kuin tuonnin rahaarvo (. %). Seurauksena tästä oli, että kauppataseessa, joka jo vuonna 930 oli kääntynyt vientivoittoiseksi, viennin enemmyys muodostui yhä suuremmaksi tehden vuonna: ja vuonna markkaa. Helsingin kauppavaihto riippuu jossain määrin talven laadusta, mikä jääsuhteiden kautta vaikutta~ satamain liikennekelpoisuuteen talvikausina. Siv. 8 tehdään lähemmin selkoa 93 ja 93 vuosien jääsuhteista. Kuten selonteosta näkyy, eivät ne olleet Helsingin meriliikenteelle erikoisen edulliset. Helsingin tuonnin rahaarvo vuonna 93 pieneni suhteellisesti hiukan vähemmän (33.8 %) kuin koko maan tuonnin rahaarvo, ja Helsingin osuus tuonnissa oli tällöin vähän suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 93 Helsingin tuonnin rahaarvo yhä pieneni (6.3 %), kun sitävastoin koko maan tuonnin rahaarvo tällöin hiukan kasvoi. Helsingin suhteellinen osuus tuonnissa tämän johdosta huomattavasti pieneni. Helsingin viennissä sen sijaan oli havaittavissa päinvastainen kehityssuunta. Sen rahaarvo vuonna 93 pieneni suhteellisesti vähemmän (6. %) ja vuonna 93 kasvoi suhteellisesti enemmän (. %) kuin koko maan viennin rahaarvo. Helsingin osuus koko maan viennissä näin ollen kasvoi kumpanakin vuonna ja oli vuonna 93 suurempi kuin'minään aikaisempana vuonna. Huolimatta siitä, että Helsingin tuonti vuonna Ulkomaan kauppa. Utrtkes handel /93/3.,

6 93 ei supistunut suhteellisesti yhtä paljon kuin koko maan tuonti ja vaikka myöskin Helsingin viennin kehitys silloin oli edullisempi kuin koko maan viennin kehitys, Helsingin koko kauppavaihdon rahaarvo tällöin pieneni suhteellisesti enem,män (8.s %) kuin koko maan kauppavaihdon, ja Helsingin suhteellinen osuus koko kauppavaihdossa jäi täten hiuk<\n piellemmäksi kuin edellisenä vuonna. Tämä ensi silmäyksellä ristiriitaiselta näyttävä tilastollinen ilmiö saa selityksen siitä, että niin koko maan kuin Helsingin tuonnin osuus koko kauppa vaihdossa huomattavasti pieneni vientiin verraten. Kun tuonti on Helsingin kauppavaihdossa suhteellisesti paljon suurempi tekijä kuin koko maan kauppavaihdossa, sert supistuminen vaikutti Helsingin kauppavaihtoon suhteellisesti enemmän kuin koko maan kauppavaihtoon. Vuonna 93 Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa pieneni varsin huomattavasti ja oli tällöin pienempi kuin viisivuotiskauden minään vuonna. Edellä sanotusta ilmenee, mistä tämä johtui.. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien ' Hangon, Turun, Kotkan ja Viipurin (tähän luettuna Uuras, jossa 99 vuodesta alkaen on oma tulli kamari) keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta; luvut ilmaisevat kunkin kaupungin tuonnin, viennin ja kauppavaihdon rahaarvot prosenteissa koko ma~n vastaavista arvoista. Värdet av de viktigaste flnska hamnstädernas Import; export och totala handelsomsättnlng. I procent av motsvarande värden för.hela landet. åren 983. de l'importation et de l'exportation des princfpaux ports de la Finlande; % des chijjres correspondanls pour le pays entier. en 983. Tuonti. m port. Vienti. Export. Imporlation. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouvement commerdal Iotat Hanko. Hangö Turku. Åbo Helsinki. Helsingfors Viipuri. Viborg { s r s { Uuras ). TrAngsund ) Kotka.. Kotka Yhteensä Sll~ma (Totaljl Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, tämän rahaarvon mukaan laskien, oli n. kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman kauppavaihdon. Tämä johtuu etupäässä Helsingin suuresta tuonnista, joka viime vuosina on kohonnut lähes puoleen koko maan tuonnista. Viennissä Helsinki kilpailee kolmannesta sijasta Hangon kanssa, jos toiselle sijalle asetetaan Viipuri lukemalla sen vientiin myöskin Uuraan kautta tapahtunut vienti senkin jälkeen kuin slnqe on perustettu oma tullikamari. Sen johdosta, että yleismaailmallisen lama kauden vaikutukset tuntuivat suhteellisesti voimakkaammin tuonnissa kuin viennissä, Helsingin, joka on etupäässä tuontisatama, sekä vientlsatamain kauppavaihdon suuruusero on viime vuosina jonkin verran pienentynyt. Helsingin vienti sen sijaan on suhteellisesti kasvanut.. Tuonti. Import.. Imporlation. Taulussa julkaistaan 'yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 93 ja 93 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessakin kauppa tilastossa kohdistuvat tiedot taulussa, kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitava~oihin, jotka vuoden' kuluessa ovat joutuneet vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi oltuaan t!livarastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Johdanno~sa jo esitettiin tiedot Helsingin koko tuonnin rahaarvosta vuosina 983. Kuinka tämä tuonnin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: ) Ennen vuotta 99 sisältyy Uuraan liikenne Viipurin tulli kamarin tietoihin,

7 3 Importens värde, efter varugrupper, åren 983. de l'importation par groupes de marchandises en 983. TavararyhmäL Varugruppe~ ' Oroup~ de marchandis~. 000 mk. 000 marcs. 93. < J. Eläviä eläimiä. Levande djur II. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska Iivsmedel Spannmål och spannmåls. Viljaa ja viljatuotteita. produkter IV. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö.. V. Hedelmiä;keittiökasveja, elä frukter, köksväxter, leviä kasveja y. m. vande växter o. dy\.. VI. SIirtomaantavaroita ja maus Kolonialvaror och krydteita. dor. VII. Säilykkeitä imanpitävästi sul Konserver i hermetiskt tilljetuissa pakkauksissa. slutna förpacknlngar VIII. Juomia. Drycker IX. Kehruuaineksia. Spänadsämnen X. Lankaa ja punontateoksia. Garn och repslageriarbeten Xl. Kankaita. Vävnader.... XII. Sekalaisia kutomateollisuus Diverse texti\ndustriva tavaroita. ror... XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke och träarbeten XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia Bark, rör, kvistar m. m. y. m. s. ja niistä valmistet dyl. samt arbeten därtuja teoksia. av... XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis papper samt därav för e tettuja teoksia. färdigade arbeten XVI. Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och,andra muovailtavia aineita, erik formbara ämnen, ej sär seen mainitsemattornia, sekä skilt nämnda, samt tiilniistii valmistettuja teoksia. verkningar därav.. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m.. XVlIl. Metalleja ja metalli teoksia. Metaller och metallarbeten XIX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater XX. XXI. Kuljetusneuvoja. Transportmedel. Soittokoneita, kojeita ja kel Musikinstrument, instruloja.. ment och ur XXII. Kivi ja maalajeja sekä niistä Sten och jordarter samt valmistettuja teoksia. arbeten därav. XXllI. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis schuk o. dy\. samt tillteita niistä. verkningar därav.. XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä Oljor, fett och vax samt niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav XXV. Eetterejä, e terejä ja akoholi' Etrar, estrar och aikohoilajeja, erikseen mainitsemat arter, ej särskilt nämnda, tornia, Iiaihtuvia öljyjä, kos' fyktiga (eteriska) oljor, meettis,ia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXVI. Värejä ja värjäysaineita. färger och färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampumatar Sprängämnen, ammunition, vikkeita, sytytysvälineitä ja tändmedel och fyrverkeriilotulitustavaroita. varor... XXVIlI. Kemiallisia alkuaineita ja nii Kemiska grundämnen och den yhdistyksiä sekä lääk föreningar av dem samt keitä. läkemedel... XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen XXX. Kirjallisuus ja taidetuotteita, Litteratur och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar undervisningsmat.,. konpeita y. m. torsförnödenheter m. m. XXXI. Muualla mainitsemattomia ta Varor, ej annorstädes varoit!!. nämnda ~ Koko tuonti Hela importen (Importation totalell I I I I 597 4

8 4 Tuontiarvon nousua oli vuonna 93 havaittavissa vain kahdessa tavararyhmässä yhteensä.6 miljoonaa markkaa; muiden 9 tavararyhmän tavarain tuontiarvo aleni yhteensä miljoonaa markkaa. Vuonna 93 sen sijaan tavararyhmän tavarain tuontiarvo nousi yhteensä 76.9 miljoonaa markkaa ja vain 0 tavararyhmän laski yhteensä 85. miljoonaa markkaa. Helsingin koko tuonnin rahaarvo oli näin ollen vuonna miljoonaa ja vuonna miljoonaa markkaa pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna.. Tuontiarvon nousu oli vuonna 93 niissä tavararyhmissä, joissa sitä ilmeni, nimittäin VIII:ssa (juomia) ja XXXI:ssä (muualla mainitsemattomia tavaroita), suhteellisen pientä. Vuonna 93 sen sijaan oli nousu neljässä tavararyhmässä(hyvin huomattava, nimittäin VII I:ssa (juomia) 68.3 miljoonaa markkaa (74.3 %), IX:ssä (kehruuaineita) 7.4 miljoonaa markkaa (77.6 %), XIII:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) 3.8 miljoonaa markkail. (64.4 %) ja XX:ssä (kuljetusneuvoja) 34.4 miljoonaa markkaa (60.4 %). Tuontiarvon poikkeuksellisen suuri kohoaminen VI I:ssa tavararyhmässä saa selityksen siitä, että vuonna 93 kumottiin kieltolaki ja astui voimaan uusi alkoholilainsäädäntö, jonka sallima alkoholijuomien maahan tuonti suurimmaksi osaksi kulki Helsingin kautta. Muissa,mainituista ryhmistä tuonnin supistuminen edellisenä vuonna oli ollut poikkeuksellisen suuri, mistä johtuu, että nousu vuonna 93 näyttää suhteellisen isolta. Tuontitavarain rahaarvo alerii vuonna 93 useimmissa tavara ryhmissä hyvin tuntuvasti, kolmessa tavara ryhmässä enemmän kuin puolella, nimittäin I:ssa (eläimistä saatuja ruokatavaroita).4 miljoonalla markalla (5. %), XIII:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) 9.7 miljoonalla markalla (6. %) ja XXIV:ssä'(öljyjä, rasvoja, vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita) 65.4 miljoonalla markalla (55.7 %). Lisäksi seuraavissa tavararyhmissä tuontitavarain rahaarvo sekä suhteellisesti että absoluuttisesti aleni varsin huomattavasti, nimittäin. UI:ssa (viljaa ja viljatuotteita) 4.6 miljoonaa.markkaa (37.7 %), V I:ssa (siirtomaan tavaroita ja mausteita) 98. miljoonaa markkaa (45.7 %), XII:ssa (sekalaisia kutomateollisuustavaroita) 43.8 miljoonaa markkaa (38. %), XVII:ssä (vuotia, nahkoja y. m.) 34.0 miljoonaa markkaa (4.8 %),. XVIII:ssa (metalleja ja metalliteoksia) 4.4 miljoonaa markkaa (35. %),. XIX:ssä (koneita ja laitteita) 77.6 miljoonaa markkaa (3. %), XX:ssä (kuljetusneuvoja) 48. miljoonaa markki;la. (45.8. %) ja XXIII:ssa (asfalttia, tervaa y. m.) 45.9 miljoonaa markkaa (35.3 %). Vuonna 93 tuontiarvon. aleneminen ei ollut läheskään yhtä jyrkkää kuin edellisenä vuonna niissäkään tavararyhtnissä, joissa alenemista oli havaittavissa. Vain I:ssä tavara ryhmässä (eläviä eläimiä) se oli suhteellisen iso (68.8 %), mutta elävien eläinten tuonti oli jo aikaisemmin supistunut niin vähäiseksi, ettei sillä tällöin ollut mitään käytännöllistä merkitystä. Sekä suhteellisesti että absoluu ttis esti huomattavan suuri oli tuonti arvon supistuminen viimeksi mainittuna vuonna seuraavissa tavararyhmissä: XI:ssä (kankaita) 54.0 miljoonaa markkaa (39.5 %), XlI:ssa (sekalaisia kutomateollisuustavaroita) 6.8 miljoonaa markkaa (37.8 %), XXIIl:ssa (asfalttia, tervaa y. m.) 7.0 miljoonaa markkaa (3. %) ja XXIV:ssä (öljyjä, rasvoja y. m.) 36.3 miljoona,a markkaa (7.6 %). Niihin tavararyhmiin, joiden rahaarvo enimmän on pienentynyt, sisältyy m. m. ylellisyystavaroita ja sellaisia raakaaineita taikka valmisteita, joita käytetään rautatie y. m. rakennustoiminnassa sekä moo.ttoriajoneuvoiiikenteessä. Kun näitä on tuotu maahan suhteellisen runsaasti Helsingin kautta ja kun yleistaloudellisten olojen vaikutuksesta tuonnin supistaminen on kohdistunut suhteellisesti. voimakkaana ylellisyystavaroihin, autoiiikenteeseen sekä rakennustoimintaan ja kun rautateiden rakentamisohjelmaa on supistettu, selittää tämä, miksi Helsingin tuonti on supistunut vuonna 93 koko maan tuonnin tällöin jo kasvaessa. Vuoden 98 jälkeen Helsingin tuonnin rahaarvo on jyrkästi laskenut ollen se vuonna 93 vain 4.4 % vuoden 98 tuonnin rahaarvosta. Muutamissa yksityisis3ä tavararyhmissä tuonnin supistuminen on ollut vieläkin jyrkempi. Niinpä vuoti en ja nahkojen tavararyhmän rahaarvo oli vuonna 93 vain 5:8 %, sekalaisten kutomateollisuustuotteiden 4.9 % ja kuljetusneuvojen 3. % vuoden 98 vastaavista tuontiarvoista. Vuonna 93 kuljetusneuvojen tuonti oli vieläkin pienempi (0.0 % vuoden 98 tuonnista), mutta se kohosi jonkinverran vuonna 93. Helsingin tuonnin arvon suhteellinen suuruus eri tavararyhmissä samoin kuin myöskin Helsingin osuus näi,den ryhmien koko tuontiin vuosina 983 ilmenee seuraavista prosenttiluvuista: Importvärdet Inom ollka varugrupper, I procent av stadens hela Importvärde och av motsvarande tai för hela landet, åren 983. relative de l'importation d Helsingfors par groupes de marchandises en 983. Olo Olo koko maan vastaavasta Helsi~gin koko tuonnista. tuonnista. Olo av hela importen tili T a v a r a r y h m ä t. Va r u g r u p per. Olo av hela landets motsvarande I:felsingfors. import. Oroupes de marr:handises. Olo de L'imporlation toiale Ii Ofo de fimporlaiion colnspondanie Helsingfors... pour Le pays entier ;. Eä~iä eläimiä. Levande djur S II. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livamedel... ~.~ SpannmAl och spannmåls. Viljaa ja viljatuotteita. produkter

9 5 T a v a r a r y h m ä t. Oroupes de 'marchandises. V a r u g r u p per. olo Helsingin koko tuonnista. olo av hela importen tili Helsingfors. olo de l'imporlation tolllle d Helsingfors. 0/0 koko maan' vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela landets motsvarande import. Ofo de r imporlatidn correspondante pour le pays entier. H~ ' IV. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö ' 38. V. Hedelmiä, keittiökasveja, frukter, köksväxter,levaneläviä kasveja y. m. de växter o. dyl VI. Siirtomaan~varoita ja Kolonialvaror o~h krydmausteita. dor ft VII. Säilykkeitä, ilmanpitävästi Konserver i hermetiskt tillsuljetuissa pakkauksissa. slutna förpackningar VIII. Juomia. Drycker IX. Kehruuaineksia. Spänadsämnen X. Lankaa ja punontateoksia. Garn och repslageriarbeten XI. Kankaita. Vävnader XII. Sekalaisia kutomateolli Diverse textilindustrivasuustavaroita. ror ' XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke och träarbeten XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmis.bark, rör, kvistar m. m. tettuja teoksia. dyl. samt arbeten därav XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten... XVI. Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra formmuovailtavia aineita, erik bara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav XVII. Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller och metnllarbeten , XIX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater xx. Kuljetusneuvoja. Transportmedel XXI. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instrukelloja. ment och ur XXII. Kivi ja maalajeja sekä Sten och jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis schuk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä, niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav XXV. Eetterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit arter, ej särskilt nämnda, semattomia. haihtuvia öljy flyktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeetti!!ia aineita y. m. kosmetiska medel m. m XXVI. Värejä ja värjäysaineita. färger o. färgningsämnen l XXVII. Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverja ilotulitus tavaroita. kerivaror XXVIII. Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen XXX. Kirjallisuus ja taidetuot Litteratur o. konstast., unteita, opetusvälineitä, kont dervisningsmateriel, kontori tarpeita y. m. torsförnödenheter m. m XXXI. Muualla mai_nitsemattomia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda )76. ) Koko tuonti Hela importen (Jmporlation t0lle) ) Korjattu luku.

10 6 Eri tavararyhmien suhteelline'n osuus Helsingin tuonnissa on tietenkin jossain määrin muuttunut sen johdosta, että eri tavarain tuonti on supistunut eri paljon, mutta toisaalta tuonnin melkein kauttaaltaan tapahtunut supistuminen on ollut vaikuttamassa siihen, että eri tavararyhmien keskinäiset rahaarvosuhteet ovat pysyneet pääpiirtein ennallaan. Johtuen tuonnin jatkuvasta supistumisesta elävien eläinten, eläimistä saatujen ruokatavarain, viljan ja viljatuotteiden, karjanrehun ja siemenien, kankatden ja sekalaisten kutomateollisuustavarain, vuotien, nahkojen ja nahkateoksien, kuljetusneuvojen sekä soitto koneiden, kojeiden ja kellojen suhteellinen osuus tuonnissa viime vuosina on ollut yleensä vähenevä. Useiden tavararyhmien suhteellinen osuus kasvoi sen johdosta, et~ei niiden tavarain tuonti supistunut yhtä paljon kuin yleensä muiden tavararyhmäin tavarain, joskin niidenkin tuonti vu6sina 93 ja.93 oli pienempi kuin aikaisempina vuosina. Sellaisia ovat varsinkin seuraavat tavararyhmät: V (he.delmiä), IX (kehruuaineksia), X (lankaa ja punontateoksia), XXII (kivija maalajeja), XXV I (värejä ja värjäysaineita) ja XXV (kemiallisia alkuaineita ja lääkkeitä). Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien tuonti on koko viime viisivuotiskauden ajan ollut Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautta, sekä lannoitusaineiden tuonti muina viisivuotiskauden vuosina paitsi vuonna 930, jolloin näiden tuonti Helsingin kautta oli hiukan suurempi kuin Turun. Edellisten tuontiarvosta tuli Turun osalle vuosina %,.5.9 %,57. %,50. % ja 47.0 %, jälkimmäisten arvosta taas 8.5 %,3.7 %,9.3 %,7. % ja 6. %; vuonna 93 oli lannoitusaineiden tuonti sitä paitsi Kotkan kautta vähän suurempi (6.8 %) kuin Helsingin kautta. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä elävien eläinten ryhmässä Turun tuonti vuonna 93 ylitti Helsingin tuonnin nousten 60.5 %:iin koko maan vastaavasta tuonnista; Helsingin tuonnin vastaava suhdeluku oli 7.3 %. Viljan ja viljatuotteiden ryhmässä oli Viipurin tuonnin arvo vuonna % koko maan tuonnin arvosta, kun vastaava prosenttiluku Helsingin tuontiin nähden oli 8.5. Kemiallisten alkuaineitten sekä lääkkeitten ryhmässä Viipurin ja Uuraan tuonnin yhteenlaskettu rahaarvo vuosina 9303 oli 4. %, 6.5 % ja 8.3 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vastaavasti vain 3.6 %,.8 % ja 9.7 %. Puutavarain ja teosten ryhmässä oli Kotkan tuonnin rahaarvo vuonna % ja vuonna 93.8 % koko maan vastaavasta tuonnista, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vastaavasti.4 % ja. %. Muualla mainitsemattomien tavarain ryhmässä oli Turun tuonnin rahaarvo vuonna %, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vain 39.5 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta. Mitä tärkeimpiin yksityisiin. tavaralajeihin tulee, käyvät niiden tuontipaljoudet ja arvot vuosina 983 selville seuraavasta taulukosta: Importmängder och värden för de vlktlgaste varuslagen åren 983. Quantite et valetir des marchandises principates de l'importatlon en 983. l ~[ "!!'~ r:::~_ ;;;.", a =g T la ~ ~3 ~~ ~ ~~? I, 000 mk. Värde, 000 (mk. a v a r ala j i. V a r \ s I a g. Quaniife., 000 marcs. Marchandises I 4 Sianlihaa, suolattua. Fäsk, saltat.... ton Suolia. Tarmar Ihraa. Ister D Silliä, suolattua. SiII, saltad.: Jauhamatonta viljaa: Oml!len spannmäl:.. t rukiita. räg... t Jauhoja: '. Mjöl:... D vehnä, lestyjä. vete, siktat Ryynejä: Gryn:...» ' kaura havre... t tiisi ris... " Perunajauhoja. Potatismjöl Vehnäleseitä. Vetekli..., Öljykakkuja : Oljekakor:...,t maapähkinäkakkujå. jordnötskakor... ' Maissi ja muita öljy Mjöl av majs och ankakkujauhoja y. m. dra oljekakor m. m. D Siemeniä. frö D Omenia, tuoreita. Äppel, färska Luumuja, viskunoita ja Plommon, sviskon och brunelleja, kuivia. bruneller, torra.., Rusinoita ja kotintteja, Russiit och korinter, kuivia. torra Perunoita, raakoja. Potatis, ra..... D

11 7 ::! I(vantitet.,, 000 mk. Värde, 000 mk. i~ cnöi" :::: O:le. T a v a r ala j i. Va r u s I a g. Quantire. Va/eur, 000 marr:s. ~g ~a == '"9 Marchandises. ~~ ~td ' ? 86 I(ahvia, paahtamatonta. I(affe, obränt. ton Sokeria, puhdistama Socker, oraffinerat, tonta, rouhimatonta,okrossat eiler icke tai jauhamatonla. pulveriserat... t ~i Lehtitupakkila, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad Lampaanvillaa. Pårull.... D Lumppuja. Lump : Puuvillalankaa : Gam av bomull: rihmaa, pienemmissä, vähittäiskauppaan tråd, i mindre, för tarkoitetuissa pakka detaljhaodelo lämuksissa. pade förpackniogar Bind och segelgam 33 Side ja purjelankaa samt repslageriarsekä puoontateoksia. beten Villalankaa : Gam av ull: useampisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai fertrådigt, blekt, '. painettua. färgat' eiler tryckt f pienemmissä, vähit imindr!!, för detalj.. täiskauppaan tarkoi handeln lämpade för t tetuissa pakkauksissa. packningar Puuvillakankaita. Vävnader av bomull Villakankaita sekä huo Vävnader av ull samt paa. fill Silkki kankaita. Vävnader av silke ~ Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snörpunosteoksia. makeriarbeten Sukankulomateoksia: Strumpstolsarbeten:. I sukkia, puuvillaisia strumpor av bomull. '... y. m. m. m... t MaItoja,. veden pitäviä. Mattor, valtentäta Pöytäliinoja, huiveja Bord och huvuddukar ',.,. y. m. m. m Vaatteita ja muita om I(läder och andra sömpeluksia, erikseen nadsarbeten, ej särmainitsematlomia, skillnämnda, vattenvedenpitäviä. läta t ' Halluja, 000 kpl. Hattar sl Vuotia ja nahkoja, joita Hudar och skinn, ej ei voida lukea.tur hänförliga tili pälskiksiin: varor:.. too nautaeläinten, muok. nötkreaturs, obekaamattomia, tuoreita redda, färska eiler I tai suolattuja. sallade s:n, s:n, kuivattuja. d:o, d:o, torkade , muita lajeja, muo andra slag, beredda t kalluja Jalkineita. Skodon : Turkiksia. Pälsv!!rk Takkirautaa. Tackjäm... D Palkki, kulma ja muu' Ia kuumiltaan valssal Balk, vinkel och antua rautaa. nat varmvalsat jäm D Levyä, rauta ja teräs. Plål. jäm och sui.. t Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, jämrauta ja teräs. och. stål... t '7748 Levy ja läkkipeltiteok Pli! ocb blecktillverk~ sia. ningar... D Rautatie ja r~i!iotie Jämvägs och spårtarpeita: vägstillbehör: D kiskoja. skenor I(uparitankoja. ( opparstän ger

12 .. ~ 8 B"G cscniö Kvantitet., 000 mk. Virde, 000 mk. Va r u cs'~ Tavaralaji. s I ag. ~a B IiFg QUilntite. " 000 marr;$.q' B =" Marchandises. = Q. ~!~ " ~ Maanviljelyskoneita ja Lailtbruksmaskineroth ' laitteita. apparater... ton MeijerIkoneIta ja Iait Mejerlmaskiner och teita. apparater..., Sihkökoneita ja Iait Elektriska maskineroch teita: apparater: , 04, } generaattoreja ja generatorer och mo 06 moottoreja. torer eristettyji sihköjoh. isolerade elektriska toja. ledningar ;~ hehkulamppuja. glödlampor Suutarln, riiltälin ja Skomakeri, skrädderiompelukoneita. samt symaskiner ' Automobiilejil, kpl. Automobiler... st Underreden tili ilkdon 45 Ajo ja kuljetusneuvojen och. transportmedel austoja ja kumlren samt med gummikalsia pyöriä. ringarförsedda hjulton Taskukelloja, kpl. Fickup st Kivihiilii. Sten koi... lon Koksia. Koks Tiiliä. TegC;I...» Kautsua, guttaperkaa ja Ka~tschuk, guttaperka balataa. och' balata Pehmeilsti! kaulsusta, guttaperkasta ja ba Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, guttaperka teoksia: och balata: automobiilirenkaita. automobilrlngar kautsujalklneita. kaulschukskodon Petrolia. Petroleum Petrolibentsiiniä, gaso Petroleumbensin, ga,, liinia. Iigroiinia ja solin, Iigroin och puhdistusöljyji. putsoljor Voiteluöljyji, rasvattomia. Smörjoljor, icke feta Sinkkivalkoista. Zinkvitt...» , Tervavärejil ja virl Tjärfärger samt färguutoksia, joihin on extrakter med tili ' lisätty Iiuotin tai sats av lösnings och peittausalneita. betningsimnen Keittosuolaa. Koksalt Kemiallisia preparaat teja, rohdoksia ja val Kemiska preparat, dromiita liäkkeitä, erik seen mainitsematto ger och firdiga li kemedel, ej särskilt mia. nämnda Kirjoitus ja laskuko Skrlv och, riknema neita. skiner Vuoden 98 jälkeen on seuraavain tavarain tuonti supistunut enimmän: matkustajaautomobiileja tuotiin vuonna 98 8 miljoonan ja vuonna 93 vain 6.8 miljoonan markan arvosta; bentsiiniä vuonna miljoonan ja vuonna 93 3 miljoonan markan arvosta; tiiliä vuonna miljoonan markan arvosta, mutta vuosina 93 ja 93 ei ensinkään; rautatiekiskoja vuonna 98 3 miljoonan ja vuonna miljoonan markan arvosta; sekä rautaisia pyöräpareja vuonna 980 miljoonan markan arvosta ja vuonna 930. miljoonan markan arvosta., Kivihiilen tuonti sitä vastoin on pysynyt melkein ennallaan ja koksin lisääntynyt. Suurin osa maahan tuodulsta tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille' ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavaraln painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan, sekä koko tuonnin rahaarvoa I

13 0 vastaava painomäärä, joka on laskettu ~dellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virhee\lisyys koko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitse.väksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, ono suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soittokoneiden tavararyhmissä. 0 Seuraavasta taulukosta ilmenevät sekä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todel\iset että koko tuonnin 0 äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina o 983. Importvarornas sammanlagda beräknade vlkt åren 983. Poids des marchandises importies passies en douane. å Helsingfors les annies PalDon mukaan tullatut tuonti tavarat. Efter vikt tullbehandlade importvaror. Marchandises imporlies passia en douane d'apris Ieur poids. Laskettu koko tuonti, tonnia. V u 0 I i. Rahaarvo. Värde.. Å r. Beräknad total Annie. % koko tuontl iin port, ton. Paino, tonnia. arvosta. Imporllltion Vikt, ton. Iolale 000 mk. % av hela calculie, en IonlU'S. Quantite en 000 mara. importvärdet. Ionnes. % de Ioule l' imporllltion. I is I '" '508 Ei ainoastaan tuonnin rahaarvo, vaan myöskin sen painomäärä on viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Vuoden 98 jälkeen tuonnin painomäärä on supistunut pyörein luvuin noin puoleen siitä, mitä se oli mainittuna vuonna. Exporten. 3. Vienti. Exportation. Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä vuosina 93 ja 93 on julkaistu taulussa, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen rahaarvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. Johdannossa esitettiin jo tiedot Helsingin koko viennin raha~arvosta vuosina 983. Kuinka tämä viennin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta talukosta: Exportens värde, efter varugrupper, åren 983. de l'exportation de Helsingfors par groujjes de marchandises en 983. T a v a r a r y h m äl. Va r u g r u p per. 98. Oroupes de marr:/uzndises. I 99. I mk. 000 marcs. I 93. I 93.,. Eläviä eläimiä. olevande djur II. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livsmedel 0 Spannmil och spannmils. Viljaa ja viljatuotteita. produkter... 0 IV. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö Ulkomaan kauppa. Utr(kes handeli93j3.

14 0 Tavararyhmät. Oroup~ de marchandises. Va r u g r u p per mk. 000 marcs. 93., 93. V. Hedelmiä, keittiökasveja, VI. eläviä kasveja y. m. Siirtomaantavaroita mausteita. ja VII. Säilykkeitä, imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. Juomia. Kehruuaineksia. Lankaa ja punontateoksia. Kankaita. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. XXIV. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa, oksia Fmkter, köksväxter, levande växter o. dyi.... Kolonialvaror och kryddor.... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar... Drycker.... Spånadsämnen.... Oarn och repslageriarbeten Vävnader.... Diverse textilindustrivaror..... Trävirke och träarbeten.. y. m. s. ja niistä valmis Bark, rör, kvistar m. m. tettuja teoksia. dyl. samt arbeten därav XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä valmis papper samt därav för, tettuja teoksia. färdigade arbeten... XVI. Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra formmuovailtavia aineita, erik bara ämnen, ej särskilt seen mainitsematlomia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav.... XVII. Vuotla ja nahkoja, nahka Hudar och sklnn, läderteoksia, turkiksia y. m., varor, pälsvaror m. m. XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller och metallarbeten XIX. Koneita ja laitteita: Maskiner och apparater.. XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel.... XXI. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instmkelloja. ment och ur.... XXII. Kivi ja maalajeja sekä Sten och jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav.... XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfali, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis schuk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav.... Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, felt och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav.. XXV. Eetterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit arter, ej särskilt nämnda, sematlomia, haihtuvia öljy fyktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeettisia aineita y.li. kosmetiska medel m. m. XXVI. Värejä ja värjäysaineita. färger och färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunition,. tarvikkeita, sytytysvälineiti tändmedel och fyrverja ilotulitustavaroita. kerivaror XXVIII. Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föteningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel... : XXIX. Lannoitusaineita. Oödningsämnen XXX. Kirjallisuus ja taidetuot Litteratur och konstalster, teita, opetus välineitä, kont undervisningsmat., kontoritarpeita y. m. torsförnödenheter m. m XXXI. Muualla mainitsema Uomia Varor, ej annorstädes tavaroit~a_. n~å~ m~n~d~a~_._._._.._._.~.~.~.~ ~ ~~8~7~+ ~~9~3_~ ~~~7~6+ ~8~8~ ~4~7 I Yhteensä Summa (Tota/JI [0.) " ' ~ ' ~T~a~ka~i~si~n~v~ie~n~ti ~R~e~e~xp~o~r~t~(~R~k~x~p~o~ rlu~u~on~j+ ~3~4~8~6~4~ ~35~3~4~ ~4~~3~~3~ 3~~95~~ ~6~5~~~0 I, Koko vienti Hela exporten (EnsembleJ! 8630! 76033! 63944! 6008! VIentiarvon nousua tapahtui vuonna 93 Helsingin viennissä tavara ryhmässä yhteensä 7.5 miljoonaa markkaa ja laskua 0 tavararyhmässä yhteensä 0. miljoonaa markkaa. Vuonna 93 viennin rahaarvo kohosi 7 tavararyhmässä yhteensä 5. miljoonaa markkaa ja laski 4 tavararyhmässä yhteensä 8.6 miljoonaa markkaa. Koko viennin rahaarvo, takaisinvientiä lukuunottamatta, vuonna 93 oli näin ollen 9.6 miljoonaa markka (4.9 %) pienempi kuin vuonna 930. Sen sijaan

15 vuonna 93 Helsingin koko viennin rahaarvo, takaisinvientiä lukuunottamatta, oli 33.4 miljoonaa markkaa (5.9 %) suurempi kuin vuonna 93. Jos otetaan lukuun myös takaisinvientl, aleni Helsingin viennin rahaarvo v miljoonalla markalla (6. %), mutta kohosi vuonna miljoonalla markalla (. %). Muutamissa pienissä tavararyhmissä suhteellinen vieiitiarvon nousu tai lasku oli varsin suuri, mutta viennin kokonaismäärään nämä vaikuttivat vain vähän. V tavararyhmässä (hedelmiä y. m.) vientiarvo kohosi vuonna 93.0 miljoonaa markkaa (70.7 %) ja vuonna miljoonaa markkaa (87.6%), etupäässä metsämarjain lisääntyvän viennin ansiosta. XV tavararyhmässä (paperivanuketta, pahvia ja paperia y. m.) vientiarvo kohosi vuonna miljoonaa markkaa (35.8 %) etupäässä sulfiitti ja sulfaattis~lluloosan, pahvin ja sanomalehtipaperin I~sääntyneen viennin ansiosta. Tämän tavararyhmän vientiarvo lisääntyi vielä vuonna 93, mutta vain suhteellisen vähän, 0. miljoonaa markkaa (4.3 %). Vuonna 93 lisääntyi myöskin II tavararyhmän (eläimistä saatuja ruokatavaroita) vientiarvo 7.6 miljoonaa markkaa (3.5 %), X tavararyhmän (lankaa ja pllnontateoksia).3 miljoonaa markkaa (66.9 %), XI tavararyhmän (kankaita).5 miljoonaa markkaa (60.Q %), XVIII tavararyhmän (metalleja ja.metalliteoksia) :4 miljoonaa markkaa (47.3 %), XXII tavararyhmän (kivi ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia) 8.8 miljoonaa markkaa (86.9 %) sekä' XXVII tavararyhmän (räjähdysaineita, ampumatarvikkeita y. m.).4 miljoonaa markkaa (38.4 %). Huomattavan suuri oli vientiarvon aleneminen vuonna 93 seuraavissa tavararyhmissä: II:ssa (eläimistä saatuja ruokatavaroita) 39.5 miljoonaa markkaa (3. %), X:ssä (lankaa ja punontateoksia).3 miljoonaa markkaa (39.9 %), XI:ssä (kankaita) 8. miljoonaa markkaa (66. %), XIV:ssä (puun kuorta, ruokoa, oksia y. m.) 3.0 miljoonaa markkaa (33.3 %), XVII:ssä (vuotia ja nahkoja y. m.).8 miljoonaa markkaa (67. %), XVIII:ssa (metalleja ja metalliteoksia) 3.6 miljoonaa markkaa (4. %), XIX:ssä (koneita ja laitteita) 5.3 miljoonaa markkaa (34.8 %), XX:ssa (kuljetusneuvoja) 5.5 miljoonaa markkaa (9.3 %), XXIII:ssa (asfalttia, tervaa y. m.) 8.0 miljoonaa markkaa (5.4 %) sekä XXVII:ssä (räjähdysaineita, ampumatarvikkeita y. m.). miljoonaa llarkkaa (36. %).. Takaisinvienti on lisääntynyt vuoden 9,8 jälkeen muina vuosina paitsi vuonna 93, jonka pieni takaisinvientimäärä tuli seuraavana vuonna hyvinkin tasoitetuksi. Eri vientitavarain osuus Helsingin viennissä sekä Helsingin viennin osuus koko maan vastaavassa viennissä, laskettuina tavararyhmittäin tavarain rahaarvon mukaan, vuosina 983 ilmenevät seuraavista prosenttiluvuista: Exportvärdet Inom olika varugrupper, I procent av stadens hela exportvärde och av molsvarande tai för hela landet, åren 983. Yaleur relative de l'exportation par groupes de marchandises en 983. Tavararyhmät. Groupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 Helsingin koko viennistä. '0/0 av hela exporten fran Helsingfors. Olo de fexporlation totale de Helsingfors. 0/0 koko maan vastaavasta viennistä. 0/0 av hela landets motsvarande export. Olo de l' exporlation correspondtinfe pour le pays entier Viljaa ja viljatuotteita. IV. Karjanrehua ja siemeniä. \,. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. VI.. Si!rtomaantavarolta ja mausteita. VII. Säilykkeitä, imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. VIII. Juomia. IX. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. XI. Kankaita.. Eläviä eläimiä. n. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. xn. Sekalaisia kutomateollisuusta varoita. XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja, paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Levande djur Animaliska Iivsmedel.. Spannmål och spannmålsprodukter... Kreatursfoder och frö... frukter, köksväxter, levande växter o. dyl..... Kolonialvaror och kryddor... Konserver.i hermetiskt tillslutna förpacknlngar. Drycker Spånadsämnen... Gam och repslageriarbeten Vävnader Diverse texlilindustrivaror.... Trävirke och träarbeten. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och papper samt därav föri färdigade arbeten '

16 Ta v.a ra r y h m ä t. Qroupes de marrlwndises. Va r u g r u p per. olo Helsingin koko viennistä. olo av hela exporten fran Helsingfors. olo de t'e~porlation totale de Helsingfors. olo koko maan vastaavasta viennistä. olo av hela landets motsvarande export. Ofo de l' e~porlation correspondanfe pour le pays entier XVI Jouhia, harjaksil!, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt seki luita, sarvia ja muita ben, horn och andra muovailtavia aineita, erik formbara imnen, ej sirseen mainitsemattomia, sekä skilt nämnda, samt tillnilsti valmistettuja teoksia. verkningar därav.. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m.m. XVIII. Metalleja ja metalli teoksia. Metaller och metallarbeten XIX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater. XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel... XXI. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstmment, instmkelloja. ment och ur... XXII. Klvi ja maalajeja sekä Sten och. jordarter samt niistä valmistettuja teoksia: arbeten därav... XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautsua y. m. sekä valmis kautschuk o. dyl. samt telta niistä. tillverkningar därav.. XXIV. Öljyj!, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav.. XXV. Eetterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy flyktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXVI. Värejä ja vlrjlysaineita. Färger och färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunltion, tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverja ilotulitus tavaroita.. kerivaror XXVIII. Kemiallisia alkuaineita ja Kemlska grundämnen och nhden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt l~äkkeltä. läkemedel _ XXIX. lannoitusaineita. Oödningsämnen... XXX. KlrJallisuus ja taidetuot litteratur och konstalster, teita, opetusvälineitä, kont undervisningsmat., kontoritarpeita y. m. torsförnödenheter m. m. XXXI. Muualla mainitsema Uomia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda : Koko vienti Hela exporten (Exportation totaleji00.0! Vienti on siis etupäässä keskittynyt eläimistä saatujen ruokatavaroiden, puutavaroiden ja puuteosten sekä paperivanuketta, pahvia ja paperia käsittäviin ryhmiin. Näiden ohella, vaikka huomattavasti vähemmän merkitsevinä, voi vielä mainita vuotia ja nahkoja y. m. käsittävän ryhmän sekä myöskin asfalttia, tervaa y. m. käsittävän ryhmän. Kolmen ensinmainitun tavararyhmän vientiarvot yhteensä olivat vuosina %, 78.6 %, 74.4 %, 83.6' % ja 8.6 % Helsingin koko viennin arvosta. Kaikkien viiden ryhmän yhteenlaskettu vientiarvo oli' vastaavasti 90.0 %, 87. %, 85.0 %, 89.6 % ~a 87. %. Kuten voidaan havaita niistä prosenttlluvuista, jotka osoittavat. Helsingin osuuua koko maan vientiin, useimpien ryhmien viennistä varsin tuntuva osa on tapahtunut Helsingin kautta.. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat kuitenkin puutavaroiden ja puuteosten ryhmä sekä myöskin paperiryhmä. Kun näihin ryhmiin sisältyy pääosa koko maan viennistä, on tästä seurauksena, että, kun on kysymyksessä koko "denti Suomesta, Helsingin 'osuus jää varsin alhaiseksi. Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niid,en vientip,aljqudet ja arvot vuosina 983 selville seuraavasta taulukosta:

17 3 Exportmängder och värden för de viktlgaste varuslagen åren 983. Quantiti et valeur des marchandises principales dtr l'exportation en 983.! B~:S~ ;: ', mk. Värde, mk. ~~ ä ~ 8 T a v a r ala j i. Va r u s I a g. Va/,ur, 000 marr:s. Z.cf 9 e ~ Marr:handises ~Q.~~~ p Linnunlihaa. figelkött.... ton Kermaa. Grädde...., 8 (0..6) [0..00] Voita dritteleissä Smör i drittlar... t Juustoa. 05t..., Puolukoita. Lingon Marmeladeja. Marmelad ' Puuvillaka!kaita, erikseen Vävnader av bomull, mainitsemattomia, vär ej särskilt nämnda,.' jättyjä tai painettuja. färgade eiler tryckta Paperl ~a hiomopuita. Pappers och slipved ni s Lankkuja, höyläämättömiä. Plankor, ohyvlade Soiroja, s:n. Battens, d:o , Lautoja, s:n. Bräder, d:o Lautoja, höylättyjä. Bräder, hyvlade , Laatikkolautoja, höyläämättömiä Lådbräder, ohyvlade S:n, höylättyjä. 0:0, hyvlade... ~ faneeria. faner... '" ton Rihmarullia. TrAdrullar Paperivanuketta, mekaanisesti valmistettua, kui Pappersmassa, mekavaa. niskt beredd, torr Sulfiittisellulosaa, kuivaa. Sulfitcellulosa, t6rr Sulfaattisellulosaa, s:n. Sulfatcellulosa, d:o Pahvia, erikseen mainitse Papp, ej särskiit nämnd, matonta, valkoista. vit..... '" t S:n, s:n, ruskeata. 0:0, d:o, brun Käärepaperia, ruskeata. Omslagspapper,.brunt, S:n, muunlaista. 0:0, annat Sanomalehti paperia. Tidningspapper Kirjoituspaperia. Skrivpapper Silkki paperia. Silkespapper : 6 Savukepaperia. Cigarrettpapper , 65 Paperia, erikseen mainit Papper, ej särskilt sematonta. nämnt...., Vasikannahkoja, muok, kaamattomia.' Kalvskinn, oberedda ton Muiden nautaeläinten, s:n. Andra nötkreaturs, d:o, Turkiksi,a, oravan ja jä Pälsverk, ekorr och niksen. har _.... ton Separaattoreja. Separatorer Hartseja ja liimaa. Hartser och lim Tulitikkuja. Tändstickor ' Kirjoja.. Böcker Kun vienutavarat, muutamia tavaralaatuja lukuunottamatta, tullataan painon mukaan, voidaan suurempaa virheeillsyyttä aiheuttamatta koko viennin painomäärä laskea rahaarvon perusteella samalla tavalla kuin edellä siv. 9 on tehty tuonnin painomäärää laskettaessa. Puutavarain ryhmässä, joka on varsin suuri ja jonka tavarat tullataan kuuuotilavuuden mukaan, on kuitenkin painomäärät alla olevaa taulua laadittaessa laskettu erikseen asiantuntijain arvioimien keskimääräisten yksikköpainojen mukaan. Eri tilastonumeroiden kohdalla on siten käytetty seuraavia kuutiometrin painomääriä: n:oiden 63, 65,66,67,70. ja 0.5 kohdalla m" = 550. kg; n:oiden 64, 7, 74, 77, 80., 8, 83, 87, 88, 90., 9'ja 94 kohdalla m a = kg; n:oiden 68, 69, 75, 79, 85, 89, 9, 93, 95, 96, 97, 99, 0. ja 0. kohdalla ml = 480. kg; n:on 7 kohdalla ml = kg; n:oiden 73, 76 ja 0.3 kohdalla ml = 650. kg; n:oiden 78,. 8, 84 ja 86 kohdalla ml = 450. kg; n:oiden 98 ja 0.0. kohdalla ml = 460. kg sekä n:on 0.4 kohdalla ml = kg. Takaisinviennin rahaarvoa vastaava painomäärä on laskettu painoitaan tunnettujen tuontitavarain rahaarvon ja painon välisen suhteen mukaan.

18 4 Seuraavasta taulusta ilmenevät sekä painon mukaan tullauujen vientitavarain todell!set että ylempänä mainittujen perusteiden mukaan lasketut koko,viennin painomäärät vuosina 983. Exportvarornas sammanlagda beräknade vlkt åren 983. Poids des marchandises exportees passees en douane å Helsingfors les ann~es 983. Painon mukaan tullatut vientitavarat. Efter vikt tullbehandlade exportvaror. Matrhandises expormes passees en douane d'apres, Lear poids. Laskettu koko vienti, V u tonnia. 0 S i. Rahaarvo. Vitde. Valear. ", Beräknad total Å r. Annee. % koko vienti export, ton. Paino, tonnia. arvosta. Exporlation Iotale Vlkt. ton. 000 mk. % av hela Mlculie, en tonnes. 000 marcs. exportvirdet., Quantitl en tonnes. % de Ioute l'exportåtioh J ~ " Tullinkanto. Tulluppbörden. Droits perfus pat ta dduane. Helsingin tullikamarin kantoa vuosina 933 valaistaan seikkaperiiisesti taulussa 4. Kuten tästä taulusta voidaan havaita, kaupungin tullinkannon kokonaismäärän suuruuteen on ratkaisevasti vaikuttanut tuonti tullin suuruus ja ovat kannon kokonaismäärän vaihtelut oleeliisesti riippuneet tuontituliin suuruuden vaihteluista. Helsingin koko tuliinkannosta tuli esimerkiksi viisivuotiskautena 983'yksinomaan tuontituliin osalle 98.6'%, 98.4 %, 98.0 %, 98. % jll 94.6 %. Vuonna 93 tuontituliin suhteellinen osuus koko tullinkannossa oli kuitenkin jonkin verran pienempi kuin edellisinä vuosina. Tämä aiheutui siitä, että varas'toonpanoma~suja ja n. s. sekalaisia varoja, (toimitusmaksuja y. m.) kertyi vuonna 93 tuntuvasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Va~astoonpanomaksujen lisääntyminen aiheutui nähtävästi yleistaloudellisista oloista, joiden vuoksi tuojat pitivät tavaroitaan varastoissa enemmän kuin aikaisemmin. Sekalaisten varain lisääntymisen taas aiheutti vuonna 93 kannettu bentsiinivero; se nimittäin kannettiin lullikamarien kautta ja, vietiin tilastossa mainitun otsikon alle. Vientitul\in tuotto väheni vuonna 93 melkein plemattomiin, johtuen siitä, että tällöin poistettiin vienti tulli erinä! siltä puutavaroilta. Vaikka erinäisiä tulleja korotettii~ vuoden 93 alussa"helsingin samoin kuin koko maan tullinkannon tuotto mainittuna vuonna huomattavasti väheni, mikä aiheutui tuonnin suuresta supistumisesta. Tähän suuntaan vaikutti osaltaan myöskin se, että edellisen vuoden lopulla tuojat kiiruhtivat hankkimaan mahdollisimman paljon tavaroita ja tullaamaan ne ennen korotusten voimaantuloa. Helsingin tul\inkanto ei kuitenkaan tällöin pienentynyt suhteellisesti yhtä paljon kuin keskimää,rin muiden tullikamarien, mistä oli seurauksena, että Helsingin suhteellinen osuus koko maan tullinkannossa tänäkin vuonna, kuten useina edeliisinä vuosilla, ka.woi (44.8 %:iin). Kun tuonti väheni yhä vuonna 93, aleni tällöin myöskin niin Helsingin kuin koko maankin tullinkannon tuotto. Mainittuna vuonna Helsingin tullinkanto väheni suhteellisesti enemmän kuin koko maan tullinkanto ja Helsingin osuus viimeksimainitussa jäi pienemmäksi (4. %) kuin mitä se on.ollut vuodesta 97 lähtien.

19 5 Verlailua varten esitetään alla~evassa taulukossa maan suurimpien tullikamarieli kanto vuosina 983: Tulluppbörden I Helsingfors och några andra städer I Finland åren 983. Droits per~us par la douane a Helsingfors et dans quelques autres villes de Finlande en 983. K a u p u n g i t. 98. S t ä der. Vil/es Miljoonaa markkaa. Miljoner marko Millions de marrs. 93. I Helsinki. Helsingfors... '.. : ~.... : : Turku. Åbo..., Viipuri. Vlborg Vaasa. Vasa! Kotka. Kotka Pori. Björneborg :9 Oulu. Uleåborg ~., Tampere. Tammerfors... "... '.'... ~ Pietarsaari. Jakobstad Kuopio. Kuopio..., Kokkola.. Oanilakarleby Hanko. Hangö ,' Rauma. Raumo s ' Eri kuukausien osalle Helsingin tuliinkanto vuosina 93 ja 93, peruutukset y. m. vähennettyinä, jakaantui seuraavalla tavalla: Tulluppbörden I Helsingfors åren 933, månadsvls. Droits per~us par la douane d Helsingfors en 933. par mois I 93. II II 93. Kuu k a us'i. Kuu k a u s i. M A n a d. Markkaa ja penniä. MAnad. Markkaa ja penniä. Mois. Mark och penni. Mois. Mark och penni. 'Marrs et pennis, Marrs et pennis. :i Tammikuu. Januarl (janvierj Elokuu Augusti (Aott) Helmikuu. Februari (Fevrier) Syyskuu. September (Seplembre) Maaliskuu. Mars (Ma~) Lokakuu. Oktober (Odobre) Huhtikuu. April (A vril) Marrask. November (Novembre) Toukokuu. Maj (MaO JQulukuu.December (Deambre) Kesäkuu. Juni (juin) Heinäkuu. Juli, (juillet). Yhteensä Summa (Total) Helsingin. makasiiniosakeyhtiö. Helsingfors magasinsaktiebolag. Sociiti de dipots a Helsingfors. Helsingin makasiiniosakeyhtiön toimintaa vuosina 983 valaisee seuraava taulukko: Helsingfors magaslnsaktlebolags verksamhet åren 983., SocieU de depfjts d Helsingfors e~ :JO I I Varastoon panojen luku, Antal insäuningsposter. (EntTies) Varastoon pannut tavaramäärät. InsaUa varumäligder. (Quantitis entrees) kg. Varastosta ottojen luku. Antal uttagningsposter. (Sorlies) Yarastosta otetut tavaramäärät. UUagna varumängder. (Quantites refities) kg. Tavaroita vuoden lopussa. Vid Arets utgång inneliggande varor. (Man:handises Ii ta Iin de fannt!e) : kg, Annettuja yksinkertaisia vastaanouotodistaksia. Utfärdade enkla mouagningsbevis. (Accuses simples)..._ Talletustodistuksia :ynnä varrantteja.. Upplagsbevis jämte varrant (Accuses de depöts avec warrants) ',' TuUimaksujen kanto. Uppbörden av tullavgifter.,( pen:eption des droits de douane)... : mk Tuulaaki ja liikennemaksujen kanto. Uppbördeo av tolags och trafikavgifter. (Perr:eption des droits de quai etc.) mk Tulot. Inkomster. (Recettes) Menot. Utgifter. (Depenses) Vuosivoitto. Å,~inst. {Benellce annuel}

20 II. MERENKULKU. SjÖFART..NAVIQAT0N.. Kau.ppalaivasto. Handelsflottan. La marine marchande.. Helsingin kaupungin Il:auppalaivastoon luetaan kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset, joita käytetään kauppamerenkulkuun tai matkustajien kuljetukseen. Alla olevasta taulukosta ilmenevät tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttotonnimäärät vuosien 983 lopussa., Vuosi. Ar. Handelsflottan vld utgången av åren 983. La marine marchande å La Iin des annees 983. Höyryalukset. Moottorialukset. Purjealukset. Proomut. Yhteensä. Angfartyg. Motorfartyg. Segelfartyg. PrAmår. Summa. Muunnettu Navm d vapeur. Navlrn d mouur. Navm d voi4s. CluJ/iznds. Tota/. tonnimäirä. ;;;! 'til ;;;! til ;;;! til ~ til ;;;! til förmedlat ;a til., ;a til., ;a til., ;a til ;a til., tontal. ~>r' B., c ~~I'" B ä ~~r' i ä ~~i Ba i ~~r; B ä Annle. c ::: iii : C : :: a iils"~ r::: :: a l:i_~ 0 iii... ~ Tonnage Oö ~ l:i_o:' C)S"PI:" ~ 0 0 ~ 0 0 Qo"'c Qoe,c o 0 = ::: o a 0 ~ : F ~~F reduit ). C)o Ö : ~:F Qoo= ~ :. Qoo= ~ a = Qoo= Qoo= E!.!:". ~ F' a ~" 'j 5' i = E!.!". '"!:"!:"!:" :' ' ' Helsingin kauppalaivaston alusten lukumäärä väheni vuonna 936:lIa mutta lisääntyi vuonna 93 l:liä. Laivojen lukumäärän väheneminen tuli etupäässä proomujen ja moottori alusten osalle, jota vastoin höyryalusten luku kumpanakin vuonna kasvoi, edellisenä :lia ja jälkimmäisenä 9:Iä. Vuoden 93 lopussa höyrylalvain luku ylitti 99 vuoden määrän (04), joka tähän asti on ollut suurin. Vuonna 93 lalvaln luvussa tapahtuneiden muutosten kautta kauppalaivaston tonni määrä ei sanottavasti muuttunut, mutta vuonna 93 tonni määrä kasvoi ~dellisestä vuodesta bruttotonnia eli 37.3 %, mikä vastaa muunnettua tonnia eli 38.8 %. Näiden muutosten kautta Helsingin kauppalaivasto uudistui varsin huomattavasti, kuten taulusta 6 lähemmin ilmenee. Vuonna 93 tuomittiin hylylksi tai muuten poistettiin luettelosta kaikkiaan 8 alusta, jotka kalk~i olivat puisia, niistä 6 proomua, ja vuonna 93 lisäksi 5 alusta, nimittäin 3 höyryalusta ja moottorialusta, niistä höyry ja moottorialus puisia. Lisäksi myytiin ulkomaille kumpanakin vuonna alusta sekä siirrettiin toiselle paikkakunnalle vuonna 93 6 alusta, joista 5proomua. Haaksirikkoutumisen kautta poistui laivastosta 3 alusta. Sen sijaan ostettiih vuohna 93 7 ja vuoima 93 4 alusta, jotka yhtä lukuunottamatta olivat rautaisia höyryaluksia. Koko bruttotonnimäärästä tuli vuosina 98'3 höyryalusten osalle 89.6 %, 93. %, 9.4 %, 93.3 % ja 9. %. Jos höyry ja moottorialukset otetaan yhtenä ryhmänä, huoma'taan, että niiden yhteenlaskettu bruttotonnimäärä on viime vuosina säännöllisesti kasvanut, tehden se vuoden' 930 lopussa' 94.6 %,' vuotlen 93 'Iopussa 95. % sekä vuoden 93 ) Höyry ja moottorialusten tonnimiirä + /3 purje ) Ång och motorfartygens tontal + /3 av se.gelalusten ja proomujen tonnimäärästä fartygens och pramamas tontal.. ) Le tonnage des navins d vapeur et des navirn d moleur + I/a du tonnage dn navirts d voi/ta et des cha/ands.