ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 1967 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO : 28 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut. lhelsin~ kaupungin tilaet~toimisto ju1kaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupudgin tilaeto I Terveyden- ja sairaadhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset) Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) IJ-m Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi V Kaupunpu tilinpllatös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. Suomen-ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englan~ niksi VB Erikoistutldmukset. 5. Otantaväestölaskenta Helsingissä v Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiiviste1mät. B. HelsinginkaupUDgin tilaetollinen vuosikirja. Suomen -ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. Kertomus Helsingin kaupudgin kllnnajjisbajjinnosta. Suomenkielinen (v ei vielä ilmestynyt). D. Helsingin kaupudgin virastot ja laitokset. Suomenkielinen E. Helsingin kaupudgin kllnnajjiskaj.enteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset F. Helsingin kaupudgin virastojen ja laitosten asiabakemisto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä. G. Helsingin kaupudgin kllnngjjinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupudgin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmi. J. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomeu- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivis~e1mät Senast utkomna puhlikationer (Alla utom A V utges av HelsiD:gfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik I HiUso. oeh sjukvård. Finsk text, tabeuerua ocksa på svenska och engelska. Förra delen (usberättelser) Senare delen (statistisk översikt) :""'()5 n-m Utrikes handel oeh sjöfart. Finsk text, tabellerua ocksa pa svenska och engelska V Stadens bokslut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor. Finsk- och svensksprakig, sammandrag pa engelska VI UndervisningsTlsen. Finsk-och svensksprakig, rubrikerua, tabeuerua och sammandragen även pa engelska VB Speeialundersölrningar. 5. Stickprovsfolkräkningen i Helsingfors år Finsk-och svensksprakig, sammandrag pa engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors stad. Finsk- och svensksprakig, rubrikerua och innehaust6rteckning iven pa engelska C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. FinsksprAkig (Ar har ej ännu utkommit). D. Helsingtors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspråkig E. Helsingforsstads kommllnajkajender. Finskoch svensksprakiga upplagor F. Sakregister för Helsingfors. stads ämbetsverk 000 inrättningar. Finskspråkig. Lösbladssystem. G. KommunalförfattningssamJingför Helsingfors stad. Finsk- och svensksprakiga.upplagbr H. Författningshandbok för Helsingtors stad. Finsk- och svensksprakiga upplagor. Lösbladssystem. J. Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svensksprakig text, sammandrag pa engelska

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO 1>\(,-\j$() ) 1,'jCj,5. (., 56.', I H.lS\N\<. \ T (~I\S 1(::,1 LJ l \.<.ch"\aat\ik.au~: -". t1 E. P,f N l<..ul \.(U ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1969

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-III FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 1969 MERCATORIN KIRJAPAINO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan vuosittain, ja se on kertomusvuonna laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan käyttöön otetun Suomen tullitariffin mukaisesti, joka noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, maaliskuussa Karl-Erik For8berg

6 SISÄLLYSLUETTELO ENNEHALLSFÖRTECKN[NG CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION 1. ULKOMAAN KAUPPA 1. UTRIKES HANDEL 1. FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto 7 1. Totala handelsold8ättningen 7 1. Total Exehange 7 2. Tuonti Import Imports Vienti E"Port E"Ports... 17,. TnIlinkanto... 21,. TnIIuppbörden 21,. Customs Duties Colleeted Vara8toimis ja laiturihuolto Upplag8rörelsen oeh kajkon. 5. Storage and Quay Goods Serriee 22 trollen Page 5 II. MERENKULKU II. SJÖFART II. NAVIGATION 1. Kauppalaivasto Handel8f1oHan Merehant Fleet Ulkomainen merenkulku Sjöfarten på utlandet Foreign Shipping TAULUSTO "TABELLER TABLES 1. Tuonti Helsinkiin vuonna 1. Importen tili Helsingfors år 1. Imports to Helsinki (Hel '" '" singfors) in * 2. Vienti Helsingistä vuonna 2. Exporten från Helsingfors 2. Exports from Helsinki (Hel * år * singfors) in * 3. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 1967 alussa ja lopussa... 51'" 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 1967 lopussa... 52'" 5. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 1967 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 54'" 6. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 1967 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 62'" 7. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 1967 verrattuna koko maan tullinkantoon 70* 8. Satamalaitoksen tulot vuonna '" 3. 1 staden hemmahörande fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgången av år I staden hemmahöra~de fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver fördelade efter dräktighet o. ålder vid utgången av år '" 5. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 1967 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland... 54'" 6. Från Helsingfors avgångna fartyg år 1967 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland 62'" 7. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 1967 i förhållande tili tulluppbörden i hela landet '" 8. Hamnverkets inkomster år '" 3. Vessels of the merchant fleet of 100 gross regis tered tons and over at the beginning and at the end of the year * 4. Vessels of the merchant fleet of 100 gross registered tons and over at the end of the year 1967 classified by tonnage and age 52'" 5. Vessels arrived to Helsinki in 1967 by country of dee parture and nationality 54'" 6. Vessels departed from Helsinki in 1967 by country of destination and nationality Customs duties collected by the Customs' House of the City in 1967 compared with the corresponding figures for the whole country '" 8. Dues collected by Port Authorities in '"

7 JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuoden 1966 lopulla alkoi kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen, joka laajeni aina vuoden 1967 kesään saakka, jolloin kehitys muuttui hitaasti elpyväksi loppuvuoden aikana. Suomen ulkomainen maksuvalmius oli tuntuvasti heikentynyt, joten viennin elvyttämiseksi toteutettiin markan devalvointi, jolloin ulkomaisten valuuttojen kurssit kohosivat 31.25%. Gatt'in piirissä tapahtuneet ns. Kennedy-kierroksen neuvottelut yleisistä tullinalennuksista päättyivät toukokuussa 1967 melko suotuisaan tulokseen. Teollisuustuotteiden tulleja alennettiin keskimäärin 35%, joka toteutetaan viidessä erässä vuosina Pohjoismaiden Neuvoston 15. istunto pidettiin Helsingissä Siinä päätettiin yhteisestä suhtautumistavasta Kennedyn kierrokseen ja EEC:hen sekä kehotettiin pitämään huolta siitä, etteivät Helsingin sopimuksen säännökset jää kuolleeksi kirjaimeksi, vaan että kaikki pohjoismaat käytännössä toteuttavat sopimuksessa osoitettua linjaa. Vuoden 1965 viimeisenä päivänä alennettiin Suomen osalta EFA-sopimuksen mukaisesti tuontitullit 20%:n tasolle lukuun ottamatta ns. hidastuslistaan kuuluvia tuotteita, joiden tullit alennettiin 4O%:iin. EFTA:n jäsenmaat poistivat tullisuojan ja tuontirajoitukset mennessä ja Suomi EFA-sopimuksen mukaisesti , jolloin devalvaation johdosta myös hidastuslistan tullit poistettiin. Uusittu globaalituontiohjelma vuodelle 1967 vahvistettiin 554 milj.:aan. Maamme ulkomaankaupassa oli jo vuodesta 1960 lähtien syntynyt huomattavaa vajausta, ja kauppataseen alijäämä kasvoi edelleen jonkin verran, kun tuonti v nousi 563 milj. vientiä suuremmaksi, vaikkakin vaihtotaseen vajaus on siis pienentynyt. Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 270 milj. eli 4.9% (edellisenä vuonna saman) ja tuonnin volyymi pysyi yhtä suurena kuin vuonna 1966, mutta viennin arvo kasvoi 413 milj. edellisestä vuodesta. Suhteellisesti viennin arvo nousi 8.6% ja sen volyymi n. 6%. Viennin markkamääräisestä kasvusta tulee siis vain 1/3 vientihintojen nousun osalle. Ulkomaankaupan vaihtosuhde, viennin hintaindeksin suhde tuonnin hintaindeksiin, muuttui kertomusvuonna Suomen kannalta vähemmän edulliseksi aleten 108:sta v :een kertomusvuonna. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät, EECmaiden osuus taas pieneni. Viennin osuus itäryhmän maihin kasvoi myös vähän, kun sen sijaan niiden tuonnin osuus pysyi ennallaan. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Ruotsi ja Länsi-Saksa, joihin yli puolet' viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska.

8 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 196& Vienti Export Exports Tuonti. Import Jmports ') ') Ylijäämä tai vajaus Overskott eiler brlst Surp/us or dtl/cltncy ') mllj. mlllions 01 marks % milj. % milj. % mllj. % milj. EFTAl) EEC") Itäryhmä. Ostblocket 8 ) Muut. Andra Oihers Summa Toial Helsingin jäätalvi vuonna Joulukuussa 1966 oli alkupäiviä lukuun ottamatta pakkasta koko kuukauden. Satamat jäätyivät , ja satamajäänsärkijä Turso ryhtyi vähitellen avustustehtäviin. Kuukauden lopulla oli paljon lumisateita. Tammikuun 1967 aikana oli kovia pakkasia melkein koko kuukauden, ja veden korkeus oli normaalia alempi. Jäänsärkijä Otso saatiin ajokuntoon , mutta sitä ei tarvittu paljon, sillä Turso, joka on halvempikäyttöinen, selvisi useimmiten yksin. Vielä oli Suomenlinnan ulkopuolella avovettä. Talviliikenne Porkkalan kautta alkoi , ja suljettiin Särkän salmi, jolloin laivojen oli käytettävä Kustaanmiekan salmea. Helmikuun aikana pakkaset alkoivat jo heikentyä, ja maaliskuussa lämpötila oli koko kuukauden O:n paikkeilla. Särkän salmi avattiin liikenteelle 13.3., ja meriliikenne Harmajan kautta alkoi taas Runsasluminen talvi haittasi purkaustöitä, vaunujen siirtoja ym. Huhtikuussa oli lämpötila + puolella, ja jo kuukauden alussa kaikki satamat olivat jäättömiä. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu alkaen voimaan tulleen tulli tariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri toimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin teksti osastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jää tilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. 1) Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, Osterrlke, Schwelz och Portugal. 1) Belgia, Luxemburg, Hollanti, Saksan Liittotasavalta, Ranska ja Italia. lisäksi assosioltuneita jäseniä Kreikka ja Turkki sekä eräitä Afrikan maita Belgien. Luxemburg, Holland, Förbundsrepubllken Tyskland, Frankrike och Itallen. Därtlll som assoslerade medlemmar Orekland och Turkiet samt nagra afrlkanska IInder. ') Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakla, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiina sekä Korean, Mongolian ja Vietnamin kansantasavallat Sovjetunlonen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänien, Bulgarlen, Albanien och Kina samt folkrepublikerna Korea, Mongollet och Vietnam. ') Korjatut luvut Korrigerade siffror.

9 1. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v U7 antaa seuraava taulukko 1, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti alenivat v vähäsen edelliseen vuoteen verraten. 1. Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in Vuosi Tuonti lmport Vienti Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättnlngen Jmports Exports Total txchangt Ar Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Ytar Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country marks I % 1000 I % 1000 I % ) ) Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kim sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisen seitsemän vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V Helsingin osuus koko maan viennistä aleni vähäsen, mutta sen osuus tuonnista aleni yli 3%-yksikköä. 1) KorJatut luvut. Korrlgerade siffror.

10 8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista hintaindekseistä. 2. Indeksiluvut v Indexbd åren The indices in Vuosi Ar Year Tuonti. Import Imports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex Unit value index Volume Index Vienti. Export Exports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex Vientihinnat nousivat 2.7%edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat lähes 6%. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (1962= 100), joka v osoitti pistelukua 108, aleni v pistelukuun 105 eli 2.8% edellisestä vuodesta. Asetelmassa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta laskettuina vuoden 1962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 17. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähentynyt lähes 6% edellisestä vuodesta. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 1962 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsingfors stads tobda handelsomsättning enligt 1962 års priser, åren Toial value of trade of the City in ai 1962 prices Vuosi Ar Year Arvo Värde Value Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Ökning (+) eiler minskning (-) Increase (+) or decrtast (-) milj. ml/llons 0/ marks % % von 1962 arvosta I % av 1962 års värde Per unt 0/ the value In ,

11 9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 10 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen tärkeä tuonti- ja vientisatama. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko. kauppavaihdo.n raha-arvo. %:eina ko.ko. maan vastaavista arvo.ista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas impo.rt, expo.rt o.ch to.tala handelsomsättning i procent av mo.tsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per cent of the total value 0/ the country Kaupunki Tuonti. Import Vienti. Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsät!ningen I 1966 I 1967 I 1966 I 1967 I 1967 Stad lmports Expor/s To/al txchangt Town I 1966 : Helsinki Helsingfors Vaasa Vasa Kotka Hamina Fredrikshamn Hanko Hangö Turku Abo Naantali Nådendal... La Rauma Raumo Pori Björneborg Oulu Uleåborg a Kaikki Samtliga All I 83.2 I 83.2 I 80.3 I 74.6 I 75.8 I 75.0 I 79.2 I 79.7 I 77.8 Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulukossa 5 on tehty. Koko maahan verrattuna v vielä 30% tuonnista, v enää n. 19%, tuli Helsingin kautta. Kotkan osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt, samoin Naantalin. Uutena tulokkaana on Sköldvikin öljysatama Porvoon lähellä, joka jo v. 1966, mutta varsinkin v on tuontisatamista suurimpia. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Oulu, Kemi, Pori ja Rauma. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin ja viennin osuus on edelleen vähentynyt. 5. Maan tärkeimpien satamien tuo.nnin ja viennin määrän o.suus koko. maan vastaavista luvuista Volymen av de viktigaste hamnarnas import o.ch export i % av motsvarande siffror för hela landet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent 0/ the corresponding totals 0/ the whole country Kaupunki Stad Tuonti. Import lmpor/s Vienti Export Expor/s Town 1962 I 1963 I 1964 I 1965 I 1966 I I 1963 I 1964 I 1965 I 1966 I 1967 Helsinki Helsingfors Sköldvik,.,., Kotka Hamina Fredrikshamn Koverhar La Turku Abo Naantali Nådendal Rauma Raumo Pori Björneborg Rautaruukki Oulu Uleåborg Kemi

12 10 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä 1 OOO-tonniluvuin. Huomattava on, että Vuosaaren Kallvikin satama v alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar Koko maa. Hela landet Tuonti Vienti Import Export SIIU Helsinki Därav Helsingfors Tuonti Vienti Import % Export % Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kymmenvuotiskautena Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. Kivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä. Edellisten osuus oli v jälleen kasvanut, mutta jälkimmäisten huomattavasti pienentynyt. Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena. Helsingin sataman merkityksen väheneminen 1960-luvulla johtuu etupäässä öljyn tuonnin kasvusta ja kivihiilen tuonnin vähentymisestä, joka on suuntautunut maan muiden satamien hyväksi. Helsingin vientilukuja on myös alentanut se, että satamaa entistä vähemmän on käytetty talvisatamana, koska jotkut muutkin maan satamat kykenevät nykyisin toimimaan ympäri vuoden.

13 6. Helsinkön ulkomailta meritse saapunut tavara Tili Helsingfors frän utlaudet sjöledes an1änt gods Qoods imported by sea to Helsinki from abroad 11 MetallltJa KivihilIlja metalli- Siltä suomalaisilla aluksilla Vuosi Vilja koksi teokset Kappale- Kivennäls- Muu tavara Därav på f1nska fartyg Metaller och tavara öljyt Yhteensä Ar Spann- Stenkoi och metallmai koks Stycke- Mlneral- Summa Dlverse gods Thereo/ by Finnish vessels Year arbeten gods oljor Olher Cereals Coal and Mtlals and merchandise Tolal coke Piect goods Mineral oils Kivennäisöljyt Kaikki metal manu- /aclures Mineraloljor Samtliga 1000 tonnia ton lons I % % ~ ' p Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Frän Helsingfors tili utlaudet sjöledes utfört gods Qoods exported by sea from Helsinki abroad 1000 tonnia. ton lons Yhteensä Summa Total Sahattua puutavaraa Paperi, Såga<le trävaror Selluloosa Muuta pahvi ja Sawen goods ja puuhloke puutavaraa kartonki Kappale- Vuo,1 Papper, Cellulosa och Muu tavara Diverse slipmassa tavara Ar Kaikkiaan Siitä suomalal- papp och Diverse go<ls trävaror sllla aluksilla kartong Woodpulp Styckegods Ytar Samtliga Olhtr 1) Olhtr sawtn Paptr and (chtmical Pltct goods mtrchandist Ali goods paptrboard and (cardboard) mtchanlcal) Siitä suomalalsllla aluksilla DArav på finska fartyg % , ~ & ) Diirav Då flnska fartyg Thtrto/ by Finnish Vtsstls

14 12 2. Tuonti Import- Imports Tauluosaston taulussa 1 julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Asetuksella perustettiin lukien Helsingin tullikamarin alaisena toimiva Inkoon tulliasema. Tästä johtuen sisältyy Helsingin tuontiin ja vientiin vuodesta 1965 lähtien Inkoon kunnassa sijaitsevien satamien kautta tuotujen ja vietyjen, Helsingin tullikamareissa tulliselvitettyjen tavarain määrä ja arvo. Helsingin tullipiiriin kuuluu myöskin Kirkkonummen kunnassa sijaitseva, v valmistunut Kantvikin teollisuussatama, jota käyttävät mm. Helsingistä sanottuun kuntaan siirtynyt sokeritehdas ja sinne rakennettu kaapelitehdas. Tähän satamaan saapuneet ja sieltä lähetetyt, Helsingin tullikamareissa tulliselvitetyt tavarat sisältyvät myöskin Helsingin ulkomaankauppaa i1moittaviin lukuihin. V liitettiin Helsinkiin Vuosaaren alue, jolloin myös siellä sijaitsevan Kallvikin sataman kautta tapahtuva tuonti alkaa esiintyä Helsingin luvuissa. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin Inkoon ja Kantvikin satamien kautta vuosina tavaraa seuraavasti: Inkoo-Ingd Tuonti Import Kivihiili ja koksi StenkoI och koks.... Kivennäisöljyt Mineraloljor.... Puutavara' Trävaror... :.... Muu tavara' Diverse gods.... Kappaletavara Styckegods.... Summa Tonnia Ton Vienti Export Sahattu puutavara' Sågade trävaror.... Paperi- eli hiomopuu Pappers- eiler slipved.... Kaivospylväät (propsit). Gruvstolpar (props).... Puuhioke ja selluloosa' Slipmassa och cellulosa.... Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong.... Vaneri Faner.... KapPilletavara. Styckegods.... Muu tavara' Diverse gods.... Kantvik Summa Tuonti Import. Kivihiili ja koksi. StenkoI och koks.... Metallit ja metalli teokset Metaller och metallarbeten.... Kivennäisöljyt Mineraloljor.... Muu tavara' Diverse gods.... Summa Vienti. Export Muu tavara' Diverse gods Summa

15 13 Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Nykyinen, melko vapaa ulkomaankaupan sopimusjärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko 1) ilman Iisenssiä, 2) globaalilistan puitteissa tai 3) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollari-alueen ja punta-alueen maat sekä muut läntiset kauppamaamme. Bilateraalimaista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut Itä-Euroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFA-sopimuksen tultua voimaan Iievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Multilateraalimaiden lukua on vuodesta toiseen lisätty, ja samalla tuonti on asteittain vapautettu lisenssipakosta, niin että annetun asetuksen jälkeen, joka jälleen supisti säännöstelyyn jäävien tavaroiden lukua, varsinaisista globaalikiintiöistä oli enää kertomusvuonna hyvin vähän jäljellä. Kuitenkin tarvittiin useiden tullinimikkeiden, kuten esim. polttoaineet ja monet elintarvikkeet, tuontiin edelleen yksittäislisenssi. Bilateraalisessa idänkaupassa on usein päädytty pitkäaikaissopimuksiin, ja jo v alusta vapautettiin myös bilateraalinen tuonti osittain Iisenssioinnista. EFTA oli muiden varsinaisten jäsenmaiden osalta täysin toteutunut v lopussa, ja Suomen EFA-sopimus toteutui vuoden 1967 loppuun mennessä, jolloin tullit ja muut tuontirajoitukset poistettiin myös ns. hidastuslis- tankin osalta, jonka olisi pitänyt vielä olla voimassa kaksi vuotta. Vastaavia tullinalennuksia kuin tuonnissa EFTA-maista sovelletaan myös tuontiin Neuvostoliitosta. Säännöstely on pääasiallisesti enää vain muodollista. Sekin osa EFTA-maiden tuontia, joka vielä on globaalisäännöstelyssä, vapautuu v alusta lisenssipakosta. Samoin poistuvat lisenssirajoitukset muunkin vastaavan länsituonnin osalta, ja Kennedy-kierroksen tullinalennukset tulevat asteittain voimaan. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v vähentynyt 0.9% edellisestä vuodesta. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat myös v:n 1962 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v vähäistä laskua. 8. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Återblick på importen tili Helsingfors åren Survey 0/ imports to Helsinki Vuosi Ar Ytar Tuonnin raha arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) lmportens värde Ökning (+) eiler minskning (-) enjigt faktiska priser Incrtast (+) or decrtast (-) Value of imports al currtnt prices milj. muuons of marks I % Tuonnin raha-arvo Hinta- von 1962 hintojen % von 1962 tuontiindeksi mukaan arvosta Prisindex lmportens värde 1 % av 1962 Ars Price enjigt 1962 Ars priser importvärde Indices Valut of imports Per cenl of the value 1962=100 at I962 prices of I962 imports milj " Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavara ryhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä.

16 14 Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta noussut. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvituotteet, epäjalot metallit ja vasta niiden jälkeen kuljetusvälineet, jotka useita vuosia ovat olleet toisella sijalla, sekä kemian teollisuuden tuotteet ja tekstiilit. Autojen tuonnissa v alkanut vähentyminen jatkui v. 1967, jolloin henkilöautojen määrä väheni yli kpl ja niiden tuontiarvo lähes 42 milj., pakettiautojen lähes 14 milj., autojen alustojen n. 30 milj. ja traktorien lähes 47 milj.. Yhteensä väheni erilaisten kuljetusneuvojen tuonti n. 124 milj.. Erilaisten kauppa-alusten tuonti sensijaan nousi v lähes 20 milj. :lla. Tärkeimmät näistä olivat uusi ulkomailla rakennettu bruttotonnin ms Saara Aarnio, lähes 21 milj., ja käytettyinä ulkomailta ostetut alukset Nanna ja Arkadia. Kivihiilen ja kaasu- ja polttoöljyjen tuontisumma väheni kaikkiaan n. 22 milj. ja erilaisten lihalaatujen lähes 16 milj.. Kasvistuotteista sen sijaan tuotiin paahtamatonta kahvia yli tonnia enemmän, n. 5., milj., sekä öljysiemeniä ja -hedelmiä tonnia, n. 10 milj., edelllstä vuotta enemmän, näistä olivat eniten kasvaneet erilaiset kylvösiemenet, kopra ja pellavansiemenet. Mutta vehnää ja sekaviljaa, joita edellisenä vuotena oli Helsingin kautta tuotu maahan n. 33 milj. kg, lähes 9 milj. :n arvosta, tl!otiin kertomusvuonna rautateitse tai muun kuin Helsingin sataman kautta. Elintarviketeollisuuden tuotteita tuotiin kertomusvuonna lähes 20 milj. :lla enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten kasvoi juurikas- ja ruokosokerin, 6 milj., erilaisten viinien ja alkoholijuomien, lähes 4.5 milj., ja raakatupakan, myös n. 4.5 milj., tuonti. Kaikkein enimmän nousi kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, yhteensä n. 25 milj., niistä tärkeimpinä orgaaniset kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, synteettiset väriaineet ja valokuvaus- ja elokuvaustarvikkeet. Eräiden muovien ja kautsuteosten, mm. autojen kumirenkaisten pyörien, arvo oli noussut 6.7 milj., vaikka määrä oli alentunut 480 tonnia. Rautaa ja terästä sekä alumiinia tuotiin kumpaakin runsaasti 10 milj. :lla enemmän. Erilaisten vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden sekä neuletuotteiden tuonti nousi lähes 12 milj. :lla. Myös antibioottisten valmisteiden hinta oli noussut, niin että tuonnin vähetessä 91 tonnia sen arvo nousi 6 milj., samaten värit, lakat ja vernissat, joiden tuonti väheni 86 tonnia, maksoivat yli 5 milj. enemmän. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista oli v laskenut yli 3%-yksikköä edellisestä vuodesta. Varsinkin koneiden ja kuljetusvälineiden ryhmien osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli laskenut huomattavimmin sekä myös kasvituotteiden, kivennäistuotteiden, keraamisten tuotteiden ja lasitavaroiden sekä korujen jonkin verran vähemmän. Vain harvojen tavararyhmien, kuten muovi- ja kautsu, paperinvalmistusaineet ja paperi sekä aseet ja ammukset, sekä määrä että arvo oli noussut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 10.

17 15 9. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Värdet av importen efter varugrupper åren och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren Value of imports in by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and of the whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolut. numbtrs Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsingin koko tuonnista tuonnista Orupp siffra Av hela importen tili Av hela landets mot marks Group numbtr Helsingfors svarande import 0/ total Imports 0/ the City 0/ total Imports 0/ the whole country % , II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI Koko tuonti Hela importen Total of imports / / I I I I Elävät eläimet; eläintuotteet Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet Vegetabillska produkter 111. Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ym. Anima Iiska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och närstående industrier VII. Muovit ym.; luonnqnkautsu, synteettinen kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. VIII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, sklnn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym.. ~ Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI.Tekstliliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja korukivet, jalometallit ym.; metalli raha Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XVII. Kuljetusvälineet Transportmedel XV II 1. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medlcinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem XX. Erinäiset tavarat Diverse varor XX 1. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter

18 Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina Imporbnängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren Quantity and value 01 the most important commodities imported in Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia, ton Quantity, tons \965 I 1966 I \967 Arvo. Värde Value \ 000 marks 1965 I 1966 I 1967 Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym.. B1omster- Iökar, pian tor av prydnadsväxter m.m... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat... Tee Te... Mausteet. Kryddor.... Öljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltiga frön och frukter.... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eiler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet. Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenkoi och koks.... Moottori- ja polttoöljy. Motor- och brännolja.... Bensiini!) Bensin!)... Voiteluöljyt Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskinn och pälsvaror... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m Villa UII...: Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... VilIa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka. Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat ~ Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hilshållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål Kupari ja -teokset Koppar och -tjllverkningar Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar ) Jatkoa Forts. Contd.

19 Jatkoa Forts. Contd. Tavaralaji Varuslag Paljous. tonnia. ton Arvo. VArde I 1966 I I 1966 I 1967 Työvälineet Arbetsredskap.... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem.... Traktoritl) Traktorer l ).... Autot!) Automobilerl).... Auton alustatl) Automobilunderredenl).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler.... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopeder l ).... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör tili dem.... Aluksetl) Fartygl).... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o.dyl. instrument och apparater.... Kellot ja niiden osat. Ur och delar tili dem Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v julkaistaan taulu osaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 1962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. n. Viennin indeksiluvut tavararyhmittäin Indextal för exporten enligt varugrupper Price indices by groups 0/ commodities exported 1962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet Industriprodukter Muut tavarat 2 ) Andra varo(2) ') kpl st. 1) Käytetty ylelsindeksiä Använt totalindex.

20 18 Taulukosta 12 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v. 1962~7 sekä myös v:n 1962 hintojen perusteella uudelleen lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 1962 hintojen mukaan on vähentynyt edellisestä vuodesta. 12. Katsaus Helsingin vientiin vuosina Återblick på exporten frän Helsingfors åren Survey of exports from Helsinki in Viennin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen(-) Hinta- Vuosi Exportens värde enligt Ökning (+) eiler minskning (-) indeksp) faktiska priser Ar Prisindex') Value 01 exports 1ncrease (+) or decrease (-) Year at currtnt prices Price indices' ) 1962 = 100 mil]. millions 01 marks I % Viennin raha-arvo v:n 1962 hintojen mukaan % v:n 1962 Exportens värde enligt vientiarvosta 1962 års priser 1 % av 1962 års Value 01 exports exportvärde al I962 prices Per unt 01 the value 01 I96a exports mllj Taulukosta 13 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Helsingin kautta tapahtuva vienti oli kertomusvuonna markkamääräisesti pysynyt miltei edellisen vuoden tasolla, mutta sen osuus koko maan viennistä oli laskenut. Helsingin osuus kasvoi jonkin verran v ryhmissä 1, 111, IV, X 111, X IX, ja XX, mutta aleni miltei kaikissa muissa ryhmissä, eniten kuitenkin ryhmässä VIII, turkikset. Sekä paperiteollisuuden tuotteiden että puutavaran viennissä oli vähäistä laskua edellisestä vuodesta, niiden yhteinen osuus Helsingin viennistä oli v alentunut 37.o%:sta 34.7%:iin. Niinpä paperivanukkeen vienti oli vähentynyt lähes 38 milj. kg, 13.5 milj. :lla. Sen sijaan oli painotuotteiden viennissä pieni lisäys, ja käärepaperin ja sanomalehtipaperin vientimäärät olivat.vähän nousseet. Lankkujen, soirojen, lautojen ja kapealautojen vienti oli kertomusvuonna n k-m 3, 12 milj. pienempi, mutta koivuvanerin vienti oli kasvanut 5000 k-m 3, 4.5 milj.. Raaoissa minkin nahoissa oli yli kappaleen, n. 27 milj. :n vähennys, mutta sen sijaan oli muokattujen minkin nahkojen sekä vientimäärä että -arvo vähäisen noussut. Paperikoneiden ja niiden osien vienti oli vähentynyt 10 milj.. Sianlihaa oli kertomusvuonna viety maasta 2.5 milj. kg, 4.3 milj. :lla enemmän, ja kasviöljyjen vienti kasvoi myös 4.7 milj. kg, yli 4 milj.. Uusvienti kasvoi suhteellisesti eniten verrattuna jo perinteelliseksi katsottaviin vientitavaroihin. Sen tärkeimpiä artikkeleita olivat edelleen tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäistuotteet sekä lasi-, taide- yms. esineet. Suurimmat ulkomaille viedyistä aluksista olivat V/O Sudoimportin v Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta samana vuonna ensimmäisinä valmistuneiden kahden asuntolaivan lisäksi kuluvana vuonna valmistuneet 4500 bruttotonnin Imatra, Olonka, Onda ja Vuoksa, sekä saman yhtiön tilaama bruttotonnin puutavarankuljetusalus Jose Diaz. Nämä alukset rakennettiin Valmetin Helsingin telakalla. Wärtsilän Hietalahden telakalla valmistui Silja-varustamolle Turkuun viides autolautta, 3440 tonnin Botnia, sisaralus Scandialle ja NordialIe. Edellisestä vuodesta oli alusten vientiarvo noussut n. l/a:lla. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 14. ") Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelman 11 osoittamia indeksijukuja Vid omräkningen av vårdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 11. For the computalion 01 the converted values in the next column the indices in lable II have betn used instead 01 these indices.

21 Viennin raha-arvo tavararyhmittäinvuosina ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina Värdel av exporten efter varugrupper åren och i procenl av sladens hela exportvärde om av motsvarande tai för hela landel åren Value 0/ exports in by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports 01 the City and 01 the whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolule numbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp siffra') Av hela exporten från Av hela landets mot- I 000 marks Group number Helsingfors svarande export 0/ lolal exporls 0/ the City 0/ lotal exporls 0/ the whole country % ~ 28.4 II , ( II IV V , VI VII VIII IX X ' XI , XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX La XXI Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports ') Ks. s. 15 Se s