ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKUL'KU

Transkriptio

1 1956 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : 18 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKUL'KU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 ~VH:me:ksi Umestyne:et juucaisut (~tj1lit _!P,l!lt~f A V ja V julkaisee Helsingin kaupu~~in, (ilastotoirriisto) A., 'D.e!~i!:l~n' kaupungin tilasto., )k\te~eraen- Ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti,,, "tq:ulukot myös ruotsiksi Ja englanniksi.,",iedelliniil} osa (vuosikertomukset). 4'f; :.'Jäid~Jllnen osa (tuastokatsaus). ;~9-41. i~ u-m. Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomen -,',kicillnen teksti, taulukot ja tavaranlmlkkelstö,,m~ö.sruotslksl Ja englanniksi. 1'(. :t,95~,1 V.lre~sliU" 'kaupungin teoulsuuslaltokset. Helsingin 'k,fuplu).gm, teollisuuslaitosten lautakunnan Jul ":"~s,ma vuosikertomus. Suomenkielinen teksti, taulukot myös, ruotsiksi. 4,1~ ' ~. v. K~li.puualu tlut Ja toluplltll8. Helsingin kaupungin ",tahatolmlston Julkaisema. Suomen- Ja ruotsinlpellneu; englanninkielinen katsaus. ~'1i.' 'V. Qpllt~slal,okset. Suomenkielinen Ja ruotsinkielinen laitos; tl!.ulukot myös englanniksi. ~3.i954/55. B. '.treili,~gln kaupungin tilastollinen vuosikirja. SqoDien- Ja ruotsinkielinen. englanninkielinen slsllllysluettelo ,957: C.,Kedomus Helsingin kaupungin kunnalllshalllnn~sta. Suomenkielinen. 68,.1955 t:dellinen osa (vuosikerta 1952 ei vielä, ole,ilmestynyt). 67,; 1954 Jälkimmäinen osa., p. Helilnl'n kaupjlngln kunnalllskalenterl. Suomen-.,kielinen Ja ruotsinkielinen laitos. ~9. 1,957. J;:. 'l:,ellllngfn kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. _. ~ijod;lenklelinen Ja ruotslnklellnen laitos.,,34. il' 'F. ae:l8~g~o kaupuagln säädöskokoelma. Suomen "kielinen Ja ruotsinkielinen laitos.. NlUlk'!htalnen rtoleht\lärjestelmäli käyttäen. ' G. TUlf8tolllsla. kuuka!lsltletoja Helsingistä. Suomen Ja ruotslnklellnen teksti Senast utkomna pu-bukaiioner, (A~a utom A V och V utgivoa av Helsingfors stads statlstiska byra), A. Helsingfors stads statlstlk. 1. Hl18o- ooh sjukvard. Flnsk ted, tabellerna 'lven på svenska och engelska. ' ", Förra delen (Arsberättelser) Senare delen (statlstlsk överslkt) D-m. Utrlkes handel oeh sjolan. Flnsk text, tabeller och varuförtecknlng även på svenska och. engelska V. Helsingfors. stadi ndustrlverk. Arsberättel~e utkiven av Helsingfors "tads ndustr1verklidäi:n~d. Flnsk text, tahellerna även svensksprtklga ' V. Stadens rlkenskaper ooh bokslu'. ~tg1ven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk- ocb svenskspråklg, överslkt på engelska V. Undervlsnlngsvlsen. Flnsk- och sveuskspråklg upplaga; tabellerna ockbå på. engelska /55. B. Statlstlsk årsbok för Helsingfors stad. Flnsk- och svenskspråklg, lnnehållsförteckning också påi engelska C. Berättelse angående Helsingfors stads kommu,. nalförvaltnlng., Flnskspråklg Förra delen (årgången 1952 har ej äunu utkommlt) Senare delen. D. Helsingfors stads kommunalkalender. (tlll 1955 Kommunalkalender för Helsingfors stad). Flnsk- och svenskspråklg upplaga E. Kommu,-al rörfattnlngssamllng rör Helslngrors stad. Flnsk- och svenskspråklg upplaga F. Författnlngshandbok rör Helsingfors stad. Flnskoch svenskspråklg upplaga Aktuell enllgt lösbladssystem. G. Statlstlska månadsuppglf.ter fllr Helsingfors. Flnsk- och svenskspråklg text

3 .i.{-%~ H E L S NOl N K A. U P U NOl N T L A. S T ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNON KAUPUNON TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 'l958

4 HELSNGfORS STADS STATSTK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE UTOVEN AV HELSNGFORS STADS. STATSTSKA BYRA S TA T 1ST les 0 f THE C T Y 0 f H E L S N K (H EL S N 0 f 0 R S) FOREGN TRADE AND NAVGATON NEW SERES PUBUSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK. HELSNK 1958 MERCATORN KRJAPANO

5 Alkulause Kaupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaan on painatuskustannusten vähentämistarkoituksessa kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistava siten, että tuontia ja vientiä koskevat päätaulut supistetaan painattamalla kunkin tavaranimikkeistön nimikkeen kohdalle ainoastaan sen numero ja jättämällä pois nimikkeen sisällystä selostava teksti. Julkaisuun, joka. tällöin on toimitettava joka vuosi, on kuitenkin liitettävä täydellinen suomen-, ruotsin- ja ranskankielinen tavaranimlkkeistö, joka samalla kertaa painetaan useiden vuosien tarvetta varten. Vieraana kielenä on julkaisussa aikaisemman ranskankielen sijasta v:sta 1950 lähtien käytetty englantia. Julkaisun toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, helmikuussa 1958., Karl.Erik Forsberg

6 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÅLLSfÖRTECKNNO CONTENTS Sivu JOHDANTO 5 NLEDNNO Sida 5 NTRODUCTON Page! 5 1. UlKOMAAN KAUPPA 1. Koko kauppavaihto... 6 Z. Tuonti Vienti' Tullnkanto Varastolmls- Ja laiturihuolto 17. MERENKULKU 1. UTRKBS HANDEL 1. Totala handelsomsättnlngen.. Z. mport Export TuUuppbörden Upplagsrörelsen och kajkontrollen SJÖFART 1. FOREON TRADE 6 1; Total Exhange Z. mports J. Ex ports Customs dutles collected. 5. Storage and Quay Ooods Ser- 17 vlce NAVOATlON 1. Kauppalaivasto ' HandelsfloUan Merchant Fleet Z. Ulkomainen merenkulku 20 Z. SJöfarten på utlandet 20 Z. Forelgn shipping TAULUSTO 1. Tuonti Helsinkiin vuonna Vienti Helsingistä vuonna Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 1956 alussa ja lopussa ' Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteritonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän mukaan vuoden 1956 lopussa Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteritonnin suuruiset alukset än mukaan vuoden 1956 lopussa Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 1956 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 1956 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingin tullikamarin kanto vuonna 1956 verrattuna koko maan tullinkantoon. : Satamalaitoksen maksuunpano vuonna Lte: Tavaranlmikkeistö (tullitariffin mukainen). Muutokset tavarlulimlkkeistöön... / TABELLBR 1. mporten tili Helsingfors år Exporten fran Helsingfors år staden hemmahörande fartyg om 19 netto registerton oeh däröver vid in- oeh utgången av år staden hemmahörande fartyg om 19 nettoregisterton och däröver vld utgången av år 1956, fördelade efter deras bruttodräktlghet staden hemmahörande fartyg om 19 nettoregis-' terton och däröver vid utgången av år 1956, fördelade efter ålder Tili' Helsingfors ankomna fartyg år, 1956, fördelade efter avgångsland och fartygets hemland Från Helsingfors avgångna fartyg år 1956, fördelade efter destlnationsland och fartygets hemland Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 1956 förhållande tili tu 11- uppbörden hela landet Hamnverkets debiterlng år Bllaga: Varuförtecknlng (överensstämmande med tulltariffen). Ändrlngar 1 varuförteckninsen.... TABLBS mports to Helsinki (Helsingfors) in Exports from Helsinki (Helsingfors) in Vessels of the merchant fleet of 19 net registered tons and over at the beginning and at the end 'of the year Vessels of the merchant fleet of 19 net,reglstered tons and over at the end of the year 1956 c1asslfied by tonnage Vessels of, the merehant fleet of 19 net registered tons and over aecording to their age at the end of the year Vessels arrived to Helsinki in 1956 accordlng to their country of departure and n~tlonality Vessels departed from Helsinki n 1956 according to their country of destlnation and nationallty Customs duties collected by Customs' House of the City in 1956 as compared wlth eorresponding figures of whole country Dues collected by Port Authorltles n Appendb:: Designation of Goods (conforms with the Customs Tarlff). Amendments to Designation of Goods

7 Johdanto - rntroduction nledning Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuosi 1956 merkitsi käännekohtaa maan taloudellisessa kehityksessä. Maaliskuun yleislakko kärjisti osaltaan taloudellisia vaikeuksia ja jo aikaisemmin vallinnut tasapainottomuus maan hinta- ja kustannustason sekä ulkomaiden vastaavan hintatason välillä suureni yhä. Ulkomaan kaupan vaihtosuhde huononi lisäksi vuoden aikana n. 10%. Alkupuolen vuotta pysyi taloudellinen kokonaisaktiviteetti yleislakon aiheuttamaa keskeytystä lukuun ottamatta melko. korkealla tasolla puunjalostusteollisuuden tuotteiden vilkkaan kansainvälisen kysynnän vuoksi, mutta kansainvälisen suhdannekehityksen heikkeneminen vuoden jälkipuoliskolla vähensi tuotteiden kysyntää ja alensi hintoja maailmanmarkkinoilla. Myös kotimaassa hintojen ja kustannusten kehitys oli epäedullinen, ja markan arvon aleneminen ulkomailla vähensi viennin laajuutta ja merkitystä. Selluloosan ja eri paperilaatujen kulutus eri maissa on edelleen kasvanut, ja kun sanomalehtipaperin tuotanto on johtavissa kulutusmaissa noussut kulutusta hitaammin, on Suomen lisääntyneelle tuotannolle löytynyt sijoitusmahdollisuuksia. Tavallista aikaisempi ja ankarampi talvi sekä yleislakosta johtunut laivausten keskeytyminen aiheuttivat viennissä alkuvuodesta vajausta edelliseen vuoteen verraten,.mutta laivausten päästyä täydellä teholla käyntiin voitiin tätä koko lailla ottaa kiinni. Kertomusvuonna on Euroopassa työskennelty useiden taloudellisten liittoutumissuunnitelmien hyväksi, joiden tulokset tulevat myöhemmin näkymään meidänkin ulkomaal1kaupassamme. Vuonna 1956 Suomi myös liittyi Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi, ja elokuusta alkaen ovat suomaiaiset edustajat osallistuneet Pohjoismaisen taloudellisen yhteistyövaliokunnan ja sen alaisten selvityselinten työskentelyyn. jääolot Helsingin satamassa. Kun talvi oli ankara ja jääsuhteet epäsuotuisat, 011 Helsingin satama kertomusvuonna suljettuna välisen ajan. Kovat pakkaset jatkuivat koko helmikuun, ja kuukauden lopulla raivonneet ankarat lumimyrskyt lamauttivat liikenteen. Satama oli täynnä aluksia, niinpä satamassa oli 6 purkavaa, 24 lastaavaa ja 3 odottavaa alusta, joista 26 aluksen oli jääesteiden takia jäätävä tänne talvehtimaan. Työt satamassa sujuivat poikkeuksellisen hitaasti, sillä ankarien pakkasten vuoksi vaikeutui rautatievaunujen saanti satamaan, ja niiden siirtäminen satamaraiteilla oli työlästä. Maaliskuun 1 päivänä puhkesi yleislakko. Tällöin satamassa pii 16 lähtövalmista alusta ja lisäksi 10 alusta, joiden lastaustyöt olivat osaksi kesken. Lakko päättyi , mutta vasta Voima avusti satamaan 7 tuontilastissa saapunutta alusta. Yleislakon ja jäätilanteesta aiheutuneiden satamien sulkemisten vuoksi Helsingin satamassa vallitsi yhtiimittainen ruuhka toukokuule saakka.. Liikenteen huippu oli huhtikuun lopulla, jolloin satamassa oli päivittäin n. 60 alusta, joista Ya joutui vuorollaan odottamaan laituripaikkaa. Jäänmurtaja Otso lopetti avustustoimintansa Turson osalta talvikausi päättyi vasta Seuraavassa selvitetään ulkomaan kaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa; ne perustuvat Helsingin tullikamari~n i1moituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu v voimaan tulleen tullitariffin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain niinikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri.toimistossa. Satamakannant~a valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satama laitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen vuosikertomuksesta;

8 1. ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL - FOREON TRADE 1. Koko kauppavaihto - Totala handelsomstttningen Total Exhange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulukko 1, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Koko maan ja samoin Helsingin vienti pieneni v jonkin verran edelliseen vuoteen verraten, mutta oli edelleenkin suurempi kuin muina katsauksen esittäminä vuosina v:n'1951 koko maan vientiä lukuun ottamatta. Tuonti, joka jo v oli voimakkaasti Uousussa, on edelleen kasvanut. 1. Helsingin kaupunllln Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina VArdet av Helsinllfors stads och hela landem import, export och totala handelsomsåttnlng Value 0/ imports, exports and total exhange 01 the City and 01 the whole country in Koko kauppavaihto Tuonti mport Vienti') Export ') Totala handelsomsäunlngen mports Exports ') Vuosi Total txhangt Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Ytar Hela landet Helslngfon Hela landet Helslngfon Hela landet Helsingfors Whole country,1000 mk % 1000 mk % 1000 mk % 1950, / / , , ,, s , Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa ~auppavaihdon kallistuessa milloin tuonti-, milloin vientivoittoiseksi. Lähinnä edellisinä kolmena vuotena on kauppavaihto ollut jonkin verran vientivoittoinen, mutta v on tuonnin enemmyys huomattavan suuri. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja ') Tähän ei sisälly sotakof'vaustavaroita v Häri ingår ej krigsskadeståndsvaror åren Ooods delivered to Soviet Union in without any compensation in accordance with the Armistice and Peace Treaties (war reparation) not incluåecl.

9 7 niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus'koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin, jonka tuonti jo vuodesta 1927 lähtien sotavuosia lukuun ottamatta oli runsaasti puolet koko maan tuonnista. ja vienti. lähes kymmenes osa koko maan viennistä, osuus koko maan tuonnista ja viennistä on v vähäisen pienentynyt. Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuo,nti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu eorityisiä indeksilukuja osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista hintaindekseistä. Ulkomaan kauppaa valaisevia indeksejä on tullihallituksessa laskettu v :sta 1919 lähtien, aluksi yksikköarvoindeksejä, perusvuotena 1913, ja v:sta 1939 alkaen myös volyymt-indeksiä, jölloin molempien indeksisarjojen perusvuodeksi otettiin vuosi Nyt on nämä indeksit uusittu ja perusvuodeksi valittu vuosi Uudet indeksisarjat, tuonnin ja viennin yksikköarvoindeksit ja niiden nojalla lasketut volyymi-indeksit, on laskettu taaks~päin aina vuoteen 1949 saakka. Uusien indeksien etuna vanhoihin verrattuna on ennen kaikkea se, että laskelm'en perustana oleva tavaravalikoima vastaa maamme ulkomaan kaupan nykyistä rakennetta sekä se, että uudet indeksien ryhmittelyt tarjoavat entistä paremman pohjan hintojen ja määrien vaihtelujen arvostelemisessa. Tuonnista on otettu 269 nimikettä, jotka edustavat 72% perusvuoden tuontia~osta, ja viennistä 75 nimikettä, vastaavasti 81%. Vastaavat luvut olivat v:n 1935 tuonnin kohdalla 221 nimikettä eli 62% ja 75 nimikettä eli 84%. Samalla on suoritettu uusi tuonti- ja vientitavaroiden ryhmitys, jonka mu.ltaan tavarat jaetaan kolmeen pääluokkaan entisen neljän sijasta. Tuonti jakautuu seuraavasti: 1) raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet, jolloin indeksimateriaaliin sisältyy 153 nimikettä ja se edustaa 77% pääluokan arvosta ja 44% koko tuonnin arvosta v. 1954, 2) poltto- ja voiteluaineet, vastaavasti 7 nimikettä sekä 96 ja 11%, ja 3) valmiit tavarat, vastaavasti 109 nimikettä sekä 55 ja 17%. Viennin pääluokat ovat: 1) maataloustuotteet, joka sisältää 7 nimikettä ja edustaa 71% päälu'okan ja 2% koko viennin arvosta, 2) metsätaloustuotteet, vastaavasti 8 nimikettä sekä 96 ja 8%, ja 3) teollisuustuotteet, 60 nimikettä, vastaavasti 81 ja 71%. Seuraavassa esitetään uudet yleisindeksit rinnakkain vanhojen, vuotta 1935 perusvuotena käyttäen laskettujen yleisindeksien kanssa. 2. Vanhat ja uudet indeksit v Gamla och nya index år The old and the new indices in Vuosi Ar Year Vanha indeksi Gamla index The old ndex Tuonti mport mport Vienti Export Yksikköarvoindeksi EnhetsvDrdelndex Unlt vatue nda Uusi indeksi Nya ndex The new inda Export ujo Volyymi-indeksi. Volymindex Volumt nda Vanha indeksi Gamla ndex Uusi ndeksi Nya index

10 8 Tuonnin ja viennin hintaindeksien muutokset, jotka on laskettu v:n 1954 hintojen nojalla, näkyvät taulukoista 5 ja 9. Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihtoa esittävät luvut vuosilta laskettuna samoin perustein, ja ne siis ilmaisevat kaupan volyymin vaihtelut mainittuna ajanjaksona. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka sivulla 12 on esitetty uudistettuina. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 1954 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsingfors stads totala hande1somsättning enugt 1954 års priser, åren Total value of trade of the City in at 1954 prices Arvo Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 1954 Vuosi Värde Oknlng (+) eiler, mlnsknlng (-) arvosta År Valut ncrease (+) or deueau (-) % av 1954 Ars varde Year As perunlage 0/ 1M MJ. mk % va/ut ln Z Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Helsingin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna vähän pienentynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontis~tamammej sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki sijoittui Kotkan jälkeen toiseksi. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennid Ja koko kauppavaihdon raha-arvo % :ina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och tota1a handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela. landet Value of imports and exports from the principal Finnish ports as percentage of the total value of the country Kaupunki Stad Town Tuonti mport mports Vienti Export Exports KOko kauppavaihto Tota1a hande1somsättnlngen Toa/ achange Helsinki Kotka Turku Pori Hanko Rauma Hamina Vaasa Kaikki Helsingfors Äbo":::::::: Bjömeborg.. Hangö.... Raumo.... Fredrikshamn Vasa.... Samtliga (Al)

11 9 2. Tuonti mport - mports Tauluosaston taulussa 1 julkaistaan yksityi*ohtaiset tiedot Helsinkiin v suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä: Sen asiallinen sisältö ilmenee siitä täydellisestä tavaranimlkkelstöstä, joka muutoksineen liitteenä on painettu tähän julkaisuun.. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Taulukossa 5' esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v % suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa oleyat v:n 1954 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi edelleen osoitti vähäistä nousua v Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisin ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpana tavararyhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet, joista etenkin maatalous- ja meijerikoneiden tuonti oli huomattavasti kasvanut. Lähinnä tärkeimmät tuontitavararyhmät olivat kasvikunnan tuotteet, joista kahvin, hedelmien, vehnän ja väkirehujen tuonti oli etualalla, sekä kuljetusneuvot ja metallit. Helsinkiin tuodun vehnän määrä, joka jo v oli valtavasti noussut, on v vielä melkein kaksinkertaistunut. Autot ja autonalustat merkitsevät edelleen huomattavaa osaa tuonnista, samoin alukset, joista 8:n bruttokantavuus oli yhteensä n bruttorekisteritonnia. Edelleen oli kivennäisöljyn ja bensiinin tuonti kasvanut huomattavammin. Tekstiilitavarat ovat edelleen tuontitavaroina tärkeitä. Vuosi Ar Vtar Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Aterblick på importen till Helsingfors åren Survey 01 imports to Helsinki in Tuonnin raha- Tuonnin rahaarvo todellisten arvo v:n 1954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hintaindeksi hintojen mukaan mportens värde Öknlng (+) eiler mlnskning (-) Prisindex mportens värde enllgt faktlska enllgt 1954 ln prlser ncrtau (+) Dr dttrtast (-) Priu prlser Valut 0/ lmports indlus ValUt 0/ mpor/8 at tu"tnl prlus 1954 = JOO af 954 prlcu MJ.mk % Mllj.mk : }f!30: '9Q 'r"5fl ,9 % v:n 1954 tuontiarvosta %avj954ån mportvärde As ptruntagt 0/ ht valut 0/ 954 mports ~ Tuonnin kokoonpano riippui edelleenkin valtion isenssiviranomatsten harkinnasta ja maan valuuttatavaroista. Toisaalta Suomen täytyi vieraiden maiden kanssa kauppasopimuksia solmittaessa usein sitoutua ostamaan meille toisarvoisia tavaroita, joiden menekki oli myyjämaalle tärkeää. Näin ollen puheena oleva taulukko edelleenkin kuvaa poikkeuksellisia oloja. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v käy ilmi taulu~ kosta 7.

12 10 6. Tuonnin raha-arvo tavaral"yhmlttäin vuosina ja pl"oaenttelna Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Viil"det av lmpol'ten eftel" varugrupper åren och i procent av stadens hela lmportvärde och av motsvarande tai för hela landet 'ren Value 01 imports jn by groups 01 commodities and as percentages 01 total imports 01 the City and 01 whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolult numbtrs Ryhmä n:o Koko maan vastaavasta Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp slffra \ Av hela importen tili Av hela landets mot 1000 mk aroup numbtr Helsingfors svarande mport 0/ lolal imports 0/ ht City 0/10101 imporls 0/ 'hok 1 counlry "":' % \ V V V V V X ~ X X [ X X XV XV XV XV XV XX XX XX Koko tuonti Hela importen (Total 01 imports) \ \ / / \ Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet. Levande djur och produkter av animaliska ämnen. Kasvikunnan tuotteet Produkter av vegetablliska ämnen 111. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fettarter o. oljor m.m. V. Ravintoaineteolisuuden tuotteet; juomat; tupakka ym. Produkter av livsmedelsindustrin; drycker; tobak m.m. V. Klvennäisalneet ja -tuotteet Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet; värit ja vemissat; lannoitteet ym. Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter; färger och femissor; gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset Kautschuk och kautschukarbeten X. Puu ja korkki ym. Trä och kork m.m. X. Paperivanuke, pahvi ja paperi ym. Pappersmassa, papp o. papper m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilämnen och textilvaror X. Jalkineet; päähineet ym. Skodon; huvudbonader m.m. X 1. Kivi- ja kivennäisaineteokset; lasi ja lasiteokset ym. Arbeten av sten och andra mineraliska ämnen; glas och glasvaror m.m. X V. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot metallit; metalli raha ym. Äkta pärlor, ädelstenar och ädla metaller; metallmynt m.m. XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja laitteet; sähkötarvikkeet Maskiner och apparater; elektriska fömödenheter XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Kojeet; kellot ja kellokoneistot; soittimet nstrument; ur och urverk; musikinstrument XX. Aseet ja ammukset. Vapen och ammunition. XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga XX. Taideteokset; kokoelmat ym. Konstverk; samlingar m.m.

13 11 7. Tärkeimpien tavarain tuontlpaljous ja -arvo vuosina mportmängder och -värden for de viktlaaste varuslagen åren Quantity and value 01 principal commodiiies imported in Tavaralajl.Varuslag Commtldlty Si~i, su~~attu. Si, saltad.... VO.Smor.... Syötävät hedelmät ja marjat. Ätbara frukter och bär Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat.... Tee Te.... Vehnä, jauhamaton. Vete, omalet.... Ruis, jauhamaton. Råg, omalet.... Maissi, jauhamaton. Majs, omalet...,.... Pellavaöljy Linolja.... Kookosöljy. Kokosolja.... Vedytetyt rasvat ja öljyt. Fettarter och oljor, hydrerade.... Sokeri Socker.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker: yli 2 :n astioissa. på kärl över muissa astioissa 1). på andra kär\l)... ;.... Väkirehu yms. Kraftfoder o.dy\..... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad.... Antrasiitti, kivi hiili ja koksi Antracit, stenkoi och koks.... Asfaltti. Asfalt... :.... Kivennäisöljy, raaka, kivennäisöljyn raakatisle ja juokseva tislausjäte (masutti) Mineralolja, rå, rådestillat och flytande destillatavfall (masut).. Bensiini ja raskasbensiini Bensin och tungbensin Moottoripetroli ja paloöljy Motorpetroleum och fotogen.... Kivennäisvoiteluöljyt Mineralsmörjoljor Seka\. kemikaalit, kem. valmisteet ja lääkkeet. Vissa kemikalier, kem. preparat och läkemedel.... Värit, lakat ja vernissat Färger, lack och fernissa.. Lannoitteet Gödningsmedel.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkikset Pälsvaror.... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: autonulkorenkaat automobilytterringar.... Painotu otteet ym: Tryckalster m.m Luonnon- ja tekosilkki Naturligt och konstsilke.. Villa U... :.... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår.. Villa- ja karvakankaat. Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn.... Puuvillakankaat Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet. Linoleum o.dy\. tillverkningar.... Neuletuotteet Trikåvaror.... Vaatteet ja muut ompeluteokset. Kläder och andra sömnadsarbeten.... Kivi- ja kivennäisaineteokset Arbeten av sten o.a. mineraliska ämnen.... Tankorauta ja -teräs Stångjärn och -stål.... Rauta- ja teräslanka Järn- och ståltråd.... 1) \ o Paljous, tonnia Kvantltet, ton QuaRlity, ORS Arvo. Värde ValUt 1000 mk " ' i '

14 12 7. Jatkoa. Forts. Contd. PalJous. tonnia. Arvo 0 VArde Tavara lajlovaruslag Kvantltet. ton 1000 mk 19M Rauta- ja teräslevy sekä vannerauta ja -teräs 0 Järnoch stålplåt samt bandjärn och -stål Putki ja putkenosat o' Rör och rördelar Kupari ja -teokset 0 Koppar och -tillverkningar Alumiini ja -teokset 0 Aluminium och -tillverkningar Lyijy ja -teokset 0 Bly och -tillverkningar Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden irralliset osat 0 Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; lösa delar tili \lem f ;1 Maatalous- ja meijerikoneet sekä -laitteet 0 Lantbruks- och mejerimaskiner samt -apparater Sähklikoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden irralliset osat 0 Elektriska maskiner, apparater och förnödenheter; lösa delar tili dem Traktorit1) 0 Traktorer 1) ~ AutoP) 0 Automobiler) Auton alustat 1) 0 Automobilunderreden 1) Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat 0 Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler Alukset') Fartyg 1) Optiset kojeet, ortopediset laitteet ym. 0 Optiska instrument, ortopediska artiklar m.m , Kellot, kellokoneistot ja niiden. osat 0 Ur och urverk och del/lr tili dem Vienti Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiclen vaikutus viennin raha-arvoon voiclaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaincleksien avulla. Tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 1954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille käyvät ilmi seuraavasta yhctistelmästä. 8. Viennin indeksuuvut tavararyhmittäin ndextal för exporten efter varugrupper Price indices by groups of commodities exported Maataloustuotteet 0 Lantbruksproclukter Metsätaloustuotteet 0 Teollisuustuotteet 0 Skogshushållningsprodukter... ndustriprodukter Muut tavarat 2) 0- Andra varor J ).., ) kp. o st. 1) Käytetty yleisindeksiä o Använt totalindex.

15 13 Taulukosta 9 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v sekä myös v:n 1954 hintojen perustalla lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joi~en lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on selvyyden vuoksi otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 1954 hintojen mukaan, joka v osoitti Voimakasta nousus uuntaa, on kertomusvuonna pysynyt suunnilleen entisen suuruisena. 9. Katsaus Helsingin vientiin vuosina ,...56 Äterblick på exporten från Helsingfors åren Survey of exports from Helsinki in Vuosi Ar Ytar Viennin raha- Viennin rahaarvo todellisten Hinta- arvo v:n 1954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) indeksi') hintojen mukaan Exportens värde Exportens värde enllgt faktlska Oknlng (+) eiler minskning (-) Pr1sindex ') enllgt 1954 års prlser ncrtast (+) or dtcrtast (-) Prlu prlser Valut 0/ txports ndlus ') Valut 0/ txporls al cu"tnl prlub a 954 prlus 1954 = 100 Mllj.mk % Mllj.mk %. v:n 1954 vientarvosta 1 % av 1954 års exportvarde As ptrunlagt 0/ he valut 0/ 954 txports Taulukosta 10 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka monta prosenttia Helsingin viennin raha-arvo kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvost,ä: Suurin osuus Helsingin viennissä oli edelleenkin paperiteollisuuden tuotteilla sekä puutavaroilla ja -teoksilla, tavararyhmät X ja X, joiden vientiarvo oli v % ja v % Helsingin koko viennistä. Varsinkin sanomalehtipaperin ja puutalojen vienti lisääntyi melkoisesti vaikka viimeksi mainittujen osalta ei vielä ole kysymys vuosien huippuluvuista. Kuljetusneuvojen vienti aleni lähes puoleen edelsen vuoden vientiarvosta. Tosin on pienten alusten vienti kasvanut lukumäärältään, mutta sen merkitys on vähäinen. Sen sijaan suurempia aluksia vietiin eri maihin 7, yhteensä bruttotonnia. Niistä oli suurin Belgiaan tilattu lähes bruttotonnin vetoinen moottorialus. Erikoisesti on mainittava, että vanha vientiartikkelimme voi, jonka tuotanto v oli alentunut niin paljon, että maahan oli tuotava voita, on jälleen v saavuttamassa merkitystä vientitavarana. Koko maan vientiin verrattuna puutavaran ja paperiteojlisuuden tuotteiden vienti Helsingin kautta oli vähäinen. Talven aikana osa Kotkan ja Haminan viennistä tavallisesti siirtyy Helsinkiin, mutta sen suuruus riippuu jääsuhteista ja siitä ajasta, jona laivaliikenne tä-suomen satamiin on seisauksissa. Tärkeimplen tavarain vientipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 11. 1) Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan yhdistelmä 8.:n osoittamia indeksilukuja Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 8. For the computation of the converted values in the next column the indices in Table 8 have been used instead of these indices.

16 Viennin raha-arvo tavararyhmlttijn vuosina Ja prosentteina Helsnin koko viennlstl sekä koko maali WennlatA vuosina VArdet av exporten efter vaj'llgrupper Arenl och procent av stadena hela exportvarde och av motavarande tai för hela landet Aren Value 01 exports in by groups 0/ commodities and as percentages 0/ total exports 0/ the City and 0/ whole country in Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolult numbtrs % Ryhmä n:o ' ) Orupp siffra 1 ) Group numbtr mk ~ Helsingin koko viennistä Av hela exporten ran Helsingfors 0/ lola! exports 0/ he City 1 Koko maan vastaavasta viennistä Av hela landets motsvarande export 0/ lola! exports 0/ whole country V V V V ' V X & X X " X X XV XV...., XV XV XV XX XX XX ') ) ) Ks. s. 10 Se s ) Korjattu luku Rättad siffra.

17 TArkelmplen tavaraln vlentipaljous Ja -arvo vuosina ExportmAngder och -varden for de vlktigaste varuslagen åren Quantity and value 0/ principal commodities exported in Tavaralaji Varuslag Commodlty PalJous, tonnia Kvantltet, ton Quantlty, tona Arvo. VArde. Valru 1000 mk Sianliha ja silava, tuore. Svinkött och fläsk, färskt Voi. Smör.... Juusto Ost.... Asbesti Asbest.... Tulitikut Tändstickor.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkikset Pälsvaror.... Pyöreä puutavara Ruml.virke.... Siitä: Därav: paperi puu 1) pappersved 1).'.... Sahattu ja höylätty puutavara 1) Sågade och hyvlade trävaror 1).... Siitä: Därav: soirot ja kapeasoirot, höyläämättömäp). battens och scantlings, ohyvlade 1).... laudat ja kapealaudat, höyläämättömät 1) bräder och planschetter, ohyvlade 1).... Puu teokset Träarbeten.... Siitä: Därav:. faneeriviilu ja faneeri, ristiin liimattu 1) fanerskivor och faner, korslimmap).... lankarullat trådrullar.... puutalot ja -parakit trähus och -baracker.. Puuhioke, kuiva Slipmassa, torr.... Sulfiittiselluloosa, kuiva Sulfitcellulosa, torr.. Sulfaattiselluloosa, kuiva Sulfatcellulosa, torr.. Kartonki Kartong.... Pahvi Papp.... Paperi Papper.... Siitä: Därav: sanomalehtipaperi tidningspapper.... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Paperisäkit Papperssäckar.... Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramiska.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä rr. osat. Angpannor, maskiner och mek. appar. samt lösa delar.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä irr. osat Elektr. mask., apparater och förnödenheter samt lösa delar.... Aluksetz) Fartyg 1) ' , ) kmb fms 1) kpl. 8t.

18 Tulluppbörden - 4. Tullinkanto Cusloms duties collecled Tullinkantoon sisältyvät, paitsi tuonti- ja vientitavaroista kannettuja. tullimaksuja, majakkamaksut sekä. erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa 8 annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta v s'ekä osoitetaan suhd;eluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. V:n 1955 alusta tuli voimaan uusi tullitariffi ja laki tullien kantamisesta, mikä korotti tullimaksuja 1400 % v annetun tullitariffilain ja siihen myöhemmin tulleid;en muutosten tasosta. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroid;en tullimääristä. V i tämä oli Helsingissä 99.2% koko tullinkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kanne- taan vain muutamista vientitavaroista (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). Muista maksuista merkitsevät i tuottonsa puolesta eniten majakkamak!!ut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta. 12. Maan suurimpien tuwkamarien kanto vuosina Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren Customs dutles collected by most important customs houses 01 Finland in Helsinki Turku Kotka Vaasa Oulu Pori Miljoonaa markkaa % koko maan tulllnkannosta Kaupunki MJoner mark % av tulluppborden hela landet Stad MU/ons 01 marks As perun/age 01 dut/es colleeltd /n whou counlry Town Helsingfors Abo Vasa UleAborg Björneborg s Helsingin tuwnkanto vuosina , kuukausittain 1) Tulluppbörden i Helsingfors åren , månadsv1s 1) Customs duties collected in Helsinki by month in ) MilJ. markkaa. MilJ. mark. MiU/ons of marks Kuukausi. MAnad Monlh Tammikuu' januari (january) Helmikuu Februari (February) Maali$uu Mars (March) Huhtikuu April (April) Toukokuu Maj (May) Kesäkuu juni (june) Heinäkuu juli (july) , Elokuu Augusti (August) Syyskuu September (September) Lokakuu Oktober (October). : Marraskuu November (November) , joulukuu December (December) ~ Summa (Tota!) ) Palautukset vähennettyinä. Exkl. restitutioner. Restitutions not included: , ja milj. mk.

19 17 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdossa. V oli Helsingin osuus koko maan tullinkannosta edelleen kasvanut. Taulukossa 12 esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Taulukosta 13 taas ilmenee miten Helsingin tullinkanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausille. 5. Varastoi,mis- ja laiturihuolto. '.' ~. : UppLagsrörelsen och kajkontrollen - Storage and Quay Goods Service Kunnallisen satamalaitoksen varåstoimis- 'ja laituiihuolto-osasto hoitaa kaupungin yleiset warrantti-oikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisä~nnön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai ~vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. '. ' ', Yleisen varaston käyttö v, 19~6 i1ltenee,seuraavasta yhdistelmästä:. Tonnia. Ton Tons Varastossa vuoden alussa.' nneliggande varar vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning of the year) Varastoon pantu. nsatta varar (Goods deposited during the year),, Summa (Total) Varastosta annettu Uttagna varor (Goods umoved during the year) Varastossa vuoden päättyessä. lnneliggande varor vid årets utgång JOooäS' in genfr~l, wareh~use~ at the end of the year),."...,., Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla, Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin tullattavaksi rautateitse taj jollakin muulla kuljetusneuvolla. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannal1a merkitykseltään vähäisiä, Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomust'e'n mukaisesti 'wllaistaan vain meritse suora'an kaupunkiin såapuneiden tavarain laiturihuoltoa, Vuosi. Ar Vtar ' Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina Hamnverkets kajkontroll åren Quay Goods Service of the Port in Alusten koko lasti Siitä laiturihuollon kautta Fartygens hela last Därav genom kajkontrollen ToaJ cargo 0/ \hlch hrough tht Quay Ooods Strvict Alusten luku '[avara- Antal fartyg. lähetyksiä ") Tavara- Tonnia Antai varu- lähetyksiä Tonnia Numbtr 0/ Vtsstls forsandelser') Ton Antal varu- % Ton Numbtr 0/ dtlivt- Tons forsandelser rles') 1' ' ; , % Kun tavaralähetysten suhdeluvut ovat huom,!ttavasti suuremmat kuin vastaavien tonni määrien suhdeluvut, johtuu tämä siitä, että laiturihuollon valvonnan a.laiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laiturihuollon valvontaa. 1) Vastaa rahtikuittien lukua. Motsvarar antalet konossement. Corresponds the number of consignments. U/komaall kauppa, Utrjk~s hande/ 9S6, 2