ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILAS.""O 3' c. 4'&0) )'!,~. 5. b5b.6. Ii tl~ \\IKI TIlAS TOT () WO H "M ka.)vyl\ l"'(~';:'~i;toli.<.u ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KA UPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 943

2 HELSINGfORS STADS STATISTlK UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSIN.GfORS STADS STATISTISKA BYRÄ STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINKI (HELSINGfORS),. COMMERCE EXTERIEUR ET NAVIGATION NOUVELLE strie PUHut PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 943 MERCATORIN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE. Esillä oleva Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuosina 939 ja 940 selostava julkaisu on laadittu samojen perusteiden ja suuntaviivojen mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen julkaisu. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu t.ullihallituksen tilastokonttorissa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo (Tauluosaston.taulu ) on laadittu vuonna 939 voimaan tulleen tullitariffin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo (Taulu 8) tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tämän kautta tavarain ryhmitys oleellisesti poikkeaa ennen vuotta 939 käytetystä ryhmityksestä. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut (Tauluosaston taulut 40) on laadittu merenkulkuhallituksen rekisteri ja tilastotoimistossa. Satamakannantaa 'valaisevat tiedot taasen on saatu kannantaviranomaisilta. Helsingin makasiiniosakeyhtiön toimintaa valaiseva taulu (Tauluosaston taulu 3) samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus makasiiniosakeyhtiön laiturihuoltoon koko sen tähänastisena toimintaaikana, vuosina 9340, perustuu makasiiniosakeyhtiön vuosikertomuksissaan antamiin tietoihin. Selvyyden vuoksi huomautettakoon tässä kertakaikkiaan, että tauluissa numeron sijalla oleva piste ( ) merkitsee, ettei asianomainen numerotieto ole ollut saatavissa tai ettei sitä muusta syystä voida julkaista; viiva () taasen merkitsee, ettei sarakkeen otsakkeen osoittamia tapauksia ensinkään ole esiintynyt, siis samaa kuin o. julkaisun painatuksesta on huolehtinut aktuaari j. R. Tor p p a, Joka myös on kirjoittanut tekstin. Sodan luomissa oloissa on Julkaisun painatus useista syistli viivlfstynyt. Helsingissä, heinäkuun p:nä 943. Otto Bruun.

4 SISÄLLYSLUETTELO. INNEHÅLLSFÖRTECKNING. TABLE DES MATIERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. Johdanto Tuonti Vienti TullInkanto Helsingin makaslinlosakeyhtlö Siv il. MERENKULKU.. Kauppalaivasto Ulkomainen merenkulku Tauluja.. Tavarain tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina * 2. Tilvarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina * 3. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 9340, verrattuna koko maan tullinkantoon.. 47* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien alussa ja lopussa * 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset, ja ettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien lopussa * 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset, jaettuina alusten Iän mukaan vuosien lopussa 52* 7. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 939, ryhmiteuyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan..,:... 54* 8. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 939, ryhmiteuyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 66* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 940, ryhmlteuyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... 78* 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset'vuonna 940, ryhmitettyinä mää. rämaan ja kansallisuuden mukaan... 82*. SatamakannantakonUorin maksuunpano ja kanto vuosina * 2. Katsaus satamakannantakonuorin maksuunpanoon ja kantoon vuosina * 3. Helsingin makasiiniosakeyh tiön toiminta vuosina *. UTRIKES HANDEL. Sido. Inlednlng Import E;xport Tulluppbörden Helsingfors magasinsaktle ~olag II. SJÖF ART.. Handelsflottan Sjöfarten på utlandet Tabeller.. Importen tili Helsingfors från utlandet åren * 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren * 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 93 40, i förhållande tili tull. uppbörden I hela landet 47* 4. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid inoch utgången av åren 939 och * 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 939 och 940, fördelade efter deras bruttodräktighet... 50~: 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 939 och 940, fördelade efter ålder 52* 7. utländsk sjöfart inklarerade fartyg Ar 939, fördelade etter avgångsland och natlonalitet * 8. utländsk sjöfart utklarer!lde fartyg år 939, fördelade etter destinationsland och nationalitet.... :.. 66* 9. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 940, fördelade etter avgångsland och natlonalitet * 0. I utländsk sjöfart utklarerade fartyg Ar 940, fördelade efter destinationsland och nationalitet *. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * 2. Översikt av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * 3. Helsingfors magasinsaktlebolags verksamhet åren *. COMMERCE EXTERIEUR. Page. Introduction Importatlon Exportatlon Drolts per~us par la douane Socl~t~ de dep6ts II. NA VIOATION.. La mari ne marchande 3 2, Navigation exterieure Tableaux.. Importation ii Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandisesen * 2. Exportation de Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandisesen * 3. Droits percus par la douane ii Helsinki (Helsingfors) en 9340, chiffres correspondants pour tout le pays 47* 4. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et Ii la fin de ~: 5. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus Ii la fln de 93940; jauge en tonneaux bruts... 50* 6. Navires de la marlne marchande. jaugeant 9 tonneaux et audessus Ii la fin de 93940, classes selon I'äge des navires 52* 7. Navires en navigation exterieure en 939; repartition selon le pays de provenance et la nationalite... 54* 8. Navires en navigation exterieure en 939; repartition selon le pays de destination et la nationalite... 66* 9. Navires en navigation ext~rieure en 940; repartition selon le pays de provenance et la natlonalite... 78* 0. Navires en navigation exterleure en 940; repartition selon le pays de destination et la nationalite... 82*. Drolts debites et percus par le Bureau de perception des droitsde port en * 2. Apercu des drolts debites et percus par le Bureau de perception des droits de port en * 3. Soc!ete de depots en *

5 . ULKOMAAN KAUPPA UTRIKESHANDEL _. COMMERCE EXTERIEUR. Johdanto f nledning I ntroduction Yleissilmäyksen Helsingin kaupungin, ja s~n ohella koko maan, ulkomaankaupan kehitykseen vuosina saa alla olevasta taulukosta, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuunottamatta) sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat prosenttiluvut.. Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren VaLeur de l'importation, de l'exportation et du mouvement commercial total de La ville de Helsinki (Helsingfors) et du pays entier en Koko kauppavaihto Tuonti Import Vienti Export Hela handelsomsättningen lmporlation Exportation Vu 0 s i Mouvement commerdal total År Koko maa Koko maa Koko maa Helsinki Helsinki Helsinki Annee Hela laildet Hela landet Hela landet Helsingfors Helsingfors Helsingfors Pays entier Pays entiv Pays entier 000 mk 000 mk. % 000 mk 000 mk % 000 mk 000 mk % > Helsingin kauppavaihto kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maan kauppavaihto. Viisivuotiskauden kahtena ensimmäisenä vuonna jatkui kauppavaihdon rahaarvon jo aikaisemmin alkanut kasvava kehityssuunta, mutta vuodesta 938 alkaen Helsingin samoinkuin koko maankin kauppavaihto on vuosi vuodelta pienentynyt, vuonna 940 hyvin jyrkästikin, mikä tietenkin aiheutui yleismaailmalliseksi laajentuneesta sodasta. Vuonna 939 oli Helsingin kauppavaihdon rahaarvo ja vuonna 940 kokonaista lI miljoonaa markkaa pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna eli prosenteilla ilmaisten vastaavasti 3.0 % ja 48.s % pienempi. Kun koko maan kauppavaihdon rahaarvo supistui suhteellisesti vähemmän kuin Helsingin kauppavaihto, eli vuonna % ja vuonna %, Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa muodostui pienemmäksi kuin mitä se oli ollut vuonna 938. Se pysyi' kuitenkin edelleenkin suurin piirtein samalla tasolla, jolla se oli ollut ennen viimeksi mainittua vuotta, jääden vuonna 940 suuremmaksikin (3.8 %) kuin se oli ollut vuonna 936 (30. %). Tämä aleneva kehityssuunta ilmeni myöskin tuonnissa. Helsingin tuonnin rahaarvo oli vuonna miljoonaa markkaa, eli %, pienempi kuin edellisenä vuo nna. Koko maan tuonnin rahaarvo väheni samaan aikaan hiukan vähemmän eli 2.0 %:lla, minkä kautta Helsingin osuus koko maan tuonnissa vastaavasti pieneni. Jyrkemmin tämä tapahtui vuonna 940, jolloin koko maan tuonnin rahaarvo aleni 3.6 %:lla ja Helsingin tuon

6 2 nin 44.8 %:lia eli miljoonalla markalla. Niinpä Helsingin osuus koko maan tuonnissa jäikin tänä vuonna pienemmäksi (44.8 %) kuin se on ollut minään toisena vuotena koko viisivuotiskautena. Vienti supistui sodan johdosta suhteellisesti enemmän kuin tuonti. Varsinkin vuonna 940 jäi viennin rahaarvo vain pieneksi osaksi entisestään. Helsingin viennissä nämä sodan vaikutukset tuntuivat suhteellisesti enemmän kuin koko maan viennissä. Kun koko maan viennin rahaarvo vuonna 939 oli 8.S % pienempi kuin edellisenä vuonna, väheni Helsingin viennin rahaarvo samaan aikaan 5.8 %:lia eli 48.0 miljoonalla markalla. Vuonna 940 koko maan vienti, edelleen rahaarvon mukaan mitaten, väheni 62.7 %:lia ja Helsingin vienti 66.7 %:lia eli miljoonalla markalla. Seurauksena tästä oli, että Helsingin osuus koko maan viennissä kumpanakin vuonna pieneni, kuten taulukossa olevat prosenttiluvut osoittavat.. Helsingin osuuden pieneneminen sotavuosina koko maan tuonnissa ja viennissä johtui tietenkin siitä, että Helsingin satama oli maantieteellisen asemansa vuoksi alttiimpi sodan vaaroille kuin maan läntiset satamat. Vertailtaessa toisiinsa eri vuosien lukuja on otettava huomioon, että tavarain hinnoissa on näinä vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon. Hintain vaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa' yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista hintaindekseistä. Vuoteen 938 saakka laskettiin indeksit pitämällä vertauskohteena vuonna 93 vallinneita hintoja. Kun nämä mer~ittiin sadalla, oli tuontitavarain hintaindeksi vuonna 935 = 65, vuonna 936 = 696, vuonna 937 = 85 ja vuonna 938 = 753. Vientitavarain hintaindeksit olivat samoina vuosina 805, 89, 008 ja 08. Vuodesta 939 lähtien lasketaan hintaindeksit pitämällä vertauskohteena vuoden 935 hintoja, jotapaitsi indeksilaskelmia mainittuna vuonna tapahtuneessa indeksien järjestelyssä muutenkin kehitettiin ). Kun vuonna 935 vallinneet hinnat merkitään sadalla, oli tuontitavarain ~intaindeksi vuonna 936 = 03, vuonna 937 = 2, vuonna 938 = 3, vuonna 939 = 5 ja vuonna 940 = 82, sekä vientitavarain hintaindeksi vastaavasti 04, 27, 3, 2M ja 6. Kun tuon.nin ja viennin todelliset rahaarvot jaetaan vastaavan vuoden hintaindeksiluvuilla ja osa määrä kerrotaan sadalla, saadaan ne vastaamaan vuoden 935 hintoja. Taulukossa 2 esitetään Helsingin koko kauppavaihtoa vuosina valaisevat näin saadut luvut, jotka siis ilmaisevat kaupan volyymin vaihtelut mainittuna viisivuotiskautena. Kun indeksiluvut on laskettu koko maan tuonti ja vienti lukujen nojalla, eivät ne anna täysin oikeaa tulosta Helsingin kauppavaihtoon sovitettuina. Kun Helsingin tuonti on noin puolet koko maan tuonnista ja kun siinä myöskin eri tuonti tavarat ovat melkoisen hyvin edustettuina, ei virheellisyys tuonnin kohdalla kuitenkaan voine olla kovin paljon häiritsevä. Helsingin vientiin sovitettuina koko maan yleishintaindeksit sitävastoin voivat aiheuttaa enemmän epätarkkuutta, mutta käyttämällä siv. 8 esitettyjä tärkeimpien vientitavararyhmien IndeksIlukuja voidaan myöskin vlentltavaraln rahaarvot muuntaa vuoden 935 hintoja vastaaviksi niin suurella tarkkuudella, että tulosta voidaan pitää kyllin edustavana, varsinkin kun Helsingin kauppavaihdossa viennillä on huomattavasti pienempi merkitys kuin tuonnilla, minkä vuoksi siinä mahdollisesti ilmenevä epätarkkuus jää vastaavasti vähemmän merkitseväksi koko kauppavaihtoa esittävissä luvuissa. 2. Helsinain kaupunain kauppavaihdon rahaarvo v:n 935 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsinafors stads totala handelsomsättnina enliat 935 års priser, åren VaLeur du mouvement commerdal total de La ville de Helsinki d'apres les prix de 935, en Lisääntyminen (+) tai vähenty %:na vuoden V u o s i, 000 mk minen () 935 arvosta Å r Värde, 000 mk Ökning (+) eiler minskning () i % av 935 ärs Accroissment(+) ou diminution () värde Annie Valeur, 000 marcs En % de ta 000 mk I % valeur en : " ::::::::::::::::::::::: :.:::::: ) Ks. Suomen virallinen tilasto A Ulkomaankauppa, vuosijulkaisu 5~, 939, siv. 24*. I

7 3 Verrataessa taulukossa 2 olev.ia, vuoden 935 hintojen mukaan laskehuja rahaarvoja taululcossa oleviin koko kauppavaihdon todellisiin rahaarvoihin huomataan, että kauppavaihdon volyymi, s.o. maahan tuodut ja maasta viedyt tavaramäärät, supistui vuonna 940 paljon enemmän kuin sen rahaarvo. Viimeksi mainitussa on. nimittäin suuri osa hintain noususta aiheutunutta lisäarvoa. Kauppavaihdon todellinen rahaarvo oli vuonna % ja sen volyymi (= vuoden 935 hintojen mukaan laskettu rahaarvo) vain 4.00 % vuoden 935 kauppavaihdon vastaavasta arvosta. Vuoden 939 kauppavaihdossa tämä ero ei ole läheskään yhtä suuri johtuen siitä, etteivät tavarain hinnat silloin kohonneet yhtä paljon kuin vuotta myöhemmin. Kauppavaihdon todellinen raha, arvo vuonna 939 oli 44.8 % vuoden 935 kauppavaihdon rahaarvosta ja sen volyymi 26.U % vuoden 935 volyymistä. Lähinnä edellisen vuoden kauppavaihtoon verrattuna supistui kauppavaihdon volyymi vuonna %:lia ja vuonna %:lia.. Vuoden 940 kauppavaihto esiintyy tilastossa numerollisesti suhteellisesti pienempänä kuin edellisten vuosien kauppavaihto senkin vuoksi, että vuoden 940 kauppatilaston ulkopuolelle on jätetty joukko sellaisia puolustuslaitokselle tuotuja tavaroita, jotka sisältyvät edellisten vuosien kauppatilastoon. Tämä eri vuosien välistä vertailua häiritsevä epätarkkuus voitaneen myöhemmissä julkaisuissa korjata. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien keskuudessa käy selville taulukosta 3. Suurimpia satamia ovat Helsingin ohella olleet Viipuri (ja Uuras), Kotka, Turku jå vuoteen 937 saakka Hanko. Kun vuonna 939 puhjennut sota jo ehti mainittuna vuonna jossain määrin vaikuttaa ulkomaankaupan suuntautumiseen, niin että vuoden lopulla itäiset satamat menettivät merkitystään läntisten hyväksi, ja kun vuonna 940 Hanko ja Viipuri (sekä Uuras) kokonaan Joutuivat vieraisiin käsiin tuonti ja vientiliikkeen tällöin entistä enemmän suuntautuessa Pohjanlahden satamiin ja Petsamoon, esitetään taulukossa myöskin Porin, Vaasan ja Petsamon satamain osuutta ulkomaan I;aupassa vuosina 939 ja 940 osoittavat prosenttiluvut. 3. Suomen tärkeimpien ~atamain tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo.% koko maan vastaavista' arvoista vuosina Värdet av de viktigaste finska hatnnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden. för hela landet, åren Vateurde l'importation et de l'exportation des principaux' ports de ta Fintande; Olo des chijjres correspondants pour te poys entier. en Tuonti Import Vienti Export Imporlation Exporlation Koko kauppavaihto Hela handeisomsättningen Mouvement commercial totai Hanko Hangö Turku Åbo' ,[ ' Helsinki Helsingfors Viipuri Viborg Uuras TrAngsund Kotka Yhteensä Summa (Totai) Pori Björneborg... 2, Vaasa Vasa Petsamo , Yhteensä Summa (Total) ~ ri 7.sl i Kaikki Samtliga (TousJI Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, rahaarvon mukaan laskettuna, oli vuoteen 939 saakka yli 2 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Kotkan. Se tosin pieneni sekä vuonna 939 että 940, mutta oli edelleenkin lähes kaksi kertaa niin suuri kuin lähinnä suurimman sataman, Turun, jonka kauppavaihto vuonna

8 4 940 kohosi 7.'%:lin koko maan kauppavaihdosta Ja siten sivuutti Kotkan. Turun hyväksi vaikutti sekä viennin että tuonnin entistä suurempi suuntautuminen sinne. Kotkan osuus koko maan viennissä kyllä kasvoi, mutta tuonnissa sen sijaan pieneni. Helsingin asema maan suurimpana kauppasatamana perustuu pääasiallisesti sen suureen tuontiin, joka viimeisinä rauhan vuosina oli yli puolet ja vuonna 940 vielä 44.6 % koko maan tuonnista. Viimeksi mainittuna vuonna tapahtunut lasku aiheutunee ainakin suurimmaksi osaksi siitä, että Venäjän ollessa vihollismaana Helsingin satama ja sen meri tiet ovat alttiimpia sodan vaaroille kuin maan läntiset satamat. Helsingin osuus viennissä on vuoden 937 jälkeen hieman laskenut. Ilmeistä on, että vuosina 939 ja 940 sota on tähänkin ollut vaikut. tamassa. Tästä huolimatta Helsinki säilytti vientisatamana kolmannen sijansa (8.9 %) Kotkan ja Turun jälkeen. Melkein samalle tasolle kuin Helsinki kohosivat vientisatamina vuonna 940 Pori (Mäntyluoto ja Reposaari), jonka vienti oli 8. % koko.maan viennistä, sekä Petsamo,' 8.S %. Tuontisatamina nämä sekä lisäksi Vaasa sivuuttivat Kotkan. Hangon merkitys sekä tuonti että vientisatamana supistui suuresti jo vuonna 938 eikä se kohonnut vuonna 939 puhumattakaan vuodesta 940, jolloin Hanko ympäristöineen vuokrattiin Neuvostoliitolle. 2. Tuonti Import Imporlation Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 939 ja 940 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainihuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Vuoden 940 tuontitilaston ulkopuolelle on sitäpaitsi jätetty erinäisiä puolustuslaitoksen käyttöön joutuneita tavaroita, jollaiset sisältyvät edellisten vuosien tuontiti lastoon.. Samoin kuin valtion virallisessa kauppatilastossa on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti maahan tultuaan taikka oltuaan Iyhemmän taikka pitemmän ajan tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tahi kautta,kulkuvarastossa. Kuten johdannossa jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Taulukossa 4 esitetään katsaus Helsingin tuontiin kymmenvuotiskautena Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin rahaarvo oli vuonna 939 jonkin verran ja vuonna 940 hyvin paljon pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Tosin Helsingin tuonti jo vuonna 938 oli jonkin verran supistunut edellisen vuoden huippumääråstä, mutta tämä laskeva suunta ei ilmeisestikään olisi jatkunut niin jyrkkänä kuin tapahtui ilman puhjenneen sodan rajoittayia vaikutuksia. Ja kuitenkaan ej tuonnin rahaarvo supistunut yhtä jyrkästi kuin tavaramäärä, volyymi, sillä rahaarvoihin vaikuttaa kohottavasti hintojen nousu, joka vuonna 940 oli hyvin jyrkkä, kuten johdannossa esitetyt indeksi luvut osoittavat. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa 4 Glevat vuoden 93 ja 935 hintojen mukaan lasketut rahaarvot. Kun,:uonna 939 otettiin käytäntöön uusi hintaindeksien laskemistapa, loppui aikaisemmin käytetty indeksisarja vuoteen 938, ja uusi alkaa vuodesta 936. Vuonna 940 tuonti, vuoden 935 hintain mukaan laskettuna, supistui lähes kolmanteen osaan siitä, mitä se oli ollut vuonna 939, vaikka tänäkin vuonna tuonti jo oli sen edellisen vuoden tuontia pienempi. Prosenteilla ilmaisten oli tämä tuonnin volymin supistuminen vuonna % ja vuonna 940 kokonaista 64.8 %.

9 Vuosi År Annie Katsaus Helsinlin tuontiin vuosina 9340 AterbUck på importen t Helsingfors åren 9340 Aperru de I'imporlation d ffelsinki (ffelsingfors) en 9340 Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen Tuonnin rahaarvo mukaan Importens värde Importens värde enligt faktiska priser Valeur de l'importatlon d'apres Ies prix Vaieur de ['imporlation selon Ies prix riels Lisääntyminen (+) tai v:n 93 hintojen mukaan v:n 935 hintojen mukaan vähentyminen () enligt 93 ars priser enligt 935 ärs priser Ökning (+) eiler minskning de 93 de 935 () Milj. mk %:na v:n 93 %:na v:n 935 Accroissment (+) ou Millions tuontiarvosta tuontiarvosta dimintltion () de marcs. Milj.. mk Milj. mk i % av 93 i% av 935 ars Milj. mk Mill/ons års importvärde Millions importvärde M/lIions de % de marrs de marrs en % de I'imporen % de I'impor marcs tation en 93 tation en I 47.4 Taulukosta 5 nähdään, sekä absoluuhisin että prosenttiluvuin, miten Helsingi) tuonnin rahaarvo vuosina jakautui eri tavararyhmien kesken ja kuinka ml?nta prosenttia Helsingin tuonti kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmitys on toisenlainen kuin edellisinä vuosina käytännössä ollut ja perustuu vuonna 939 voimaan tulleen uuden tullitariffin tavaraluettelon ryhmitykseen. Siinä tavaranimikkeistö on jaettu 86 ryhmään, jotka vuorostaan on ryhmitetty 2 osaan eli pääryhmään. Taulukossa 5 esitetään tuonti pääryhmittäin... Suurimpia tavararyhmiä Helsingin tuonnissa oiiva{ ryhmät 0, IV, V, VI, XI, XV, XVI ja XVII. Näihin sisältyi vuonna % ja vuonna % Helsingin koko tuonnista. Kun vuonna 940 tavarain tuonti suuresti supistui, kohdistui tämä eri tayalla eri tavaroihin riippuen tavaran tarpeellisuudesta ja tuontimahdollisuuksista, mutta suurin piirtein pysyivät edellä luetellut tavaratyhmät kuitenkin hallitsevalla sijalla Helsingin tuonnissa. Tuonnin supistumisen yleisyyttä vuonna 940 kuvaa se, että sitä ilmenee kaikissa muissa tavararyhmissä paitsi ryhmässä. Pienin oli tuonnin supistuminen ryhmissä IIVI ja XV, joiden tuonti arvo vuonna 940 oli % pienempi kuin edellisenä vuonna. Näihin ryhmiin kuuluu elintarvikkeita, kivennäispolttoaineet sekä tuotannollisessa toiminnassa käytettäviä tarvikkeita ja tuotantovälineitä. Kaikissa muissa ryhmissälukuunottamatta ntyös ryhmää, jonka tuontiarvo lisääntyi : tuontiarvo oli vuonna 940 yli 50 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Ryhmässä XXI tämä ero oli niin suuri kuin 98.0 %, l)'hmässä XX 96. % (tämä aiheutui pääasiallisesti tuonnin tilastoimismenetelmässä tapahtuneesta muutoksesta, ks. ed.), ryhmässä IX 9.6 %, ryhmässä XIV 9.3 % ja ryhmässä VII 86.7 %. Muissa ryhmissä se vaihteli %:ien välillä. Ryhmään I kuuluvain tavarain tuonti lisääntyi vuonna 940 edelliseen vuoteen verrattuna 49.5 miljoonalla markalla eli 72. %:lia. Sen muodostavat elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet, ja saa näiden tuonnin lisääntyminen selityksensa talvisodan jälkeen vaikeutuneesta elintarviketilanteesta. Tämän takia maahan tuotiin entistä enemmän lihaa ja myöskin voita, joka viimeksi mainittu karjataloustuote oli aikaisemmin ollut tärkeä vientitavara. UlIuJmaan kauppa. Utrikes handel

10 Tavararyhmät 6 5. Tuonnin rahaarvo tavararybmittäin vuosina Värdet av importen efter varugrupper åren Valeur de l'importation en par groupes de marchandises Qroupes de marchandises Varugrupper % I(oko maan Rahaarvo vastaavasta Helsingin koko tuonnista Värde tuonnista Av!Jela landets Valeur Av hela Imponen motsvarande tili Helsingfors Import 000 mki 000 marcs Dl! l'imporlation De l'importation totale de la ville correspondante pour le pays enlier 939 I I I 940. Eläviä eläimiä ja eläin kunnan tuotteita.... II. Kasvikunnan tuotteita.... Eläin ja kasvirasvoja ja öljyjä; niiden hajoittamistuot teita; valmistettuja ravinto rasvoja; eläin ja kasvivahoja IV. Ravintoaineteollisuuden tuotteita; kaakaota; juomia; etikkaa; tupakkaa.... V. Kivennäisaineita ja tuotteita VI. Kemiallisia ja farmaseuttisia aineita ja tuotteita; valokuvaustarvikkeita; parkitusuutteita; värejä ja vernissoja; hajuaineita; saippuaa ja kynttilöitä; liimoja; räjähdysaineita ja tulitikkuja; lannoitteita VII. Vllotia, nahkoja ja turkisnahkoja; nahka ja turkisteoksia.... VIII. Kautsua ja kautsuteoksia.. IX. Puuta ja korkkia; puu ja korkki teoksia; palmikoima ja koriteoksia.... X. Paperivanuketta; pahvia ja paperia; niistä valmistettuja teoksia.... XI. Tekstiiliaineita ja tavaroita XII. ]alkineita; hatlupalmikoita; päähineitä; sateen ja päivänvarjoja; erinäisiä muotitavaroita.... XIII. Kivi ja kivennäisaineteoksia; keraamisia tavaroita; lasia ja lasiteoksia.... XIV. Oikeita helmiä, jalokiviä ja jaloja metalleja; niistä valmistettuja teoksia; metallirahaa.... Levande djur och produkter av anlmaliska ämnen Produkter av vegetabiliska ämnen.... Animaliska och vegetabiliska fettarter och oljor; spaltningsprodukter av dem; berett näringsfett; djur och växtvax... Produkter av Iivsmedelsindustrin; kakao; drycker; ättika; tobak.... Mineraliska ämnen och produkter.... Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter; fotografiska förnödenheter; garvämnesextrakter; färger och fernissor; parfymeringsämnen; tvåloch Ijus; lim, sprängämnen och tändstickor; gödninsmedel.... Hudar, skinn och pälsverk; läderarbeten och arbeten av pälsverk.... Kautschuk och kautschuksarbeten..... Trä och kork; trä och korki arbeten; fätnings och korgarbeten.... Pappersmassa; papp och papper; arbeten av dem Textilämnen och textilvaror Skodon; hattflätor; huvudbonader; paraplyer och parasoller; vissa modevaror.... Arbeten av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska varor; glas och glasvaror.... Äkta pärlor, ädelstenar och ädla metaller; arbeten, tillverkade av dem; metallmynt ,) ~ 4.0 I 29.u !

11 7 Tavararyhmät ~roupes de marschandis~ Varugrupper % Koko maan Rahaarvo vastaavasta Helsingin koko tuonnista Värde tuonnista Av hela landets Valeur Av hela lmporten motsvarande tili Helsingfors import 000 mk 000 marcs De l'{mportation De l'importation totale de La 'Ville co"espondante pour le pays entier XV. Epäjaloja metalleja; niistä Oädla metaller; arbeten, tillvalmistettuja teoksia... verkade av dem.... XVI. Koneita ja laitteita; sähkö Maskiner och apparater; tarvikkeita... elektriska fömödenheter XVII. Kuljetusneuvoja... Transportmedel.... XVIII. Kojeita; kelloja ja kelloko Instrument; ur och urverk; neistoja; soittimia... musikinstrument.... XIX. Aseita ja ammuksia... Vapen och ammunition.. XX. Muualle kuulumattomia ta Varor, ej annorstädes hänvaroita förliga.... XXI. Taideteoksia; kokoelmia ja Konstverk; samlingar och kokoelmaesineitä föremål tili samlingar ] S O.S Koko tuonti Hela importen flmporlation totale) Helsingin tuonnin osuutta koiro maan tuonnissa on jo edellä yleispiirteihäin valaistu. Taulukosta 5 nähdään Helsingin tuonnin osuus tavararyhmittäio. Vuonna 939, jolloin sodan häiritsevät vaikutukset tuontiin rajoittuivat vuoden loppu puoleen, Helsingin osuus koko maan tuonnissa oli kaikissa ryhmissä varsin suuri. Suurin, 9. %, se oli ryhmässä VIII, ja ryhmissä, X, XII, XIV, XVIII ja XIX se vaihteli 70.~85.8 %:ien välillä. Pienin, 32.' %, se oli ryhmässä IX, ja ryhmissä IIIVII sekä XX se oli alle 50 % koko maan vastaavasta tuonnista. Vuonna 940 nämä suhteet muuttuivat huomattavasti sen kautta, että sodan luomissa olosuhteissa osa tuontitavaroista kulki tavallisuudesta poikkeavia teitä. Täten toisten tavararyhmien kohdalla Helsingin osuus pieneni, toisten kohdalla suureni. Huomattavin oli Helsingin osuuden' vahvistuminen seuraavissa tavararyhmissä: XII:nnessa 7.8 %:sta 82.3 %:iin, XIV:nnessä 74. %:sta 83.8 %:iin ja XX:nnessa 36.8 %:sta 72.ll %:iin. Useimmissa tavararyhmissä Helsingin osuus koko maan tuonnissa sentään pieneni. Jyrkin tämä oli seuraavissa tavararyhmissä: II:sessa 58.8 %:sta 4.0 %:iin, VII:nnessä 46.0 %:sta.' %:iin; VIII:nnessa9. %:sta3.8 %:iinja XI:nnessä 67. %:sta 37. %:iin. Kuten koko tuonnissa, Helsinki oli ensi sijalla maamme satamakaupunkien joukossa myöskin kaikkien eri tavararyhmien tuonnissa. Vain joitakin harvoja tavaroita tuotiin jonkun toisen sataman kautta enemmän kuin Helsingin kautta. Niinpä tuotiin vuonna 939 Turun ja Pietarsaaren kautta sekä vuonna 940 Vaasan kautta tupakkaa ja vuonna 940 Turun kautta lannoiheita enemmän kuin Helsingin kautta. Edellä tuonnin tavararyhmitykseen kohdistunut katsaus rajoittuu vuosiin 939'40, koska näiden vuosien tilastollinen aineisto onyhdenmukainen kumpikin perustuen uuteen tavaranimikkeistöön. Kun katsaus ulotetaan kauemmaksi taaksepäin, on sekä uudessa että ennen vuotta 939 käytännössä olleessa tavararyhmityksessä tehtävä muutoksia. t.s. on siirrettävä joukko yksityisiä tavaranimikkeitä ryhmästä toiseen, että tavararyhmät saataisiin yhdenmukaisiksi. Tosin tälläkään tavalla ei voida saada kaikkia yksityiskohtia myöten täysin yhdenmukaista tavararyhmitystä, sillä kummassakin nimikkeistössä esiintyy sellaisia yksityisiä tavaranimikkeitä, jotka toisessa nimikkeistössä on jaettu useampaan osaan ja sijoitettu eri ryhmiin, eikä aina ole mahdollista vapaasti siirrellä tällaisia nimikkeitä, mutta yhdistämällä muutamia uuden nimikkeistön ryhmiä on tällaiset tapaukset saatu supistumaan niin vähiin, etteivät ne häiritse sitä tavararyhmityksen yleiskuvaa, joka on tarpeen eri vuosien välistä vertailua varten. TilUlukossa 6 esitetään näin saatu vertaileva katsaus Helsingin tuontiin tavararyhmittäin viisivuotiskautena Tätä varten on vuosien aineisto muokattu mikäli mahdollista uuden nimikkeistön tavararyhmitystä vastaavaksi. Vain sikäli kuin se ei ole ollut mahdollista, on tehty siirtoja vuosien aineistoissa. Täten saadut tavararyhmät eivät siis vastaa vanhan eivätkä tarkalleen uudenkaan

12 6. Tuonnin rahaarvo tavararyhmttäin vuosina ) Värdet av importen efter varugrupper åren ) Valeur de l'impottation en 93640, pat gtoupes de marchandises Tavararyhmät. Varugrupper 000 mk 000 marcs % I Oroupes de marchandises \ I. Eläviä eläimiä ja eläinkunnan Levande djur och produkter tuotteita... av animaliska ämnen " II. I(asvikunnan tuotteita.... Produkter av vegetabiliska ämnen... IV. Ravintoaineteollisuuden tuot Produkter av livsmedels } teitaj kaakaota; juomiaj etik industrinj kakaoj drycker; kaa; tupakkaa... ättikaj tobak... Animaliska och vegetabi IIl. Eläin ja kasvirasvoja ja Iiska fettarter och oljor; öljyjä; niiden hajoittamistuot spaltningsprodukter av teita; valmistettuja ravinto dem; berett näringsfett; I rasvoja; eläin ja kasvivahoja djur och växtvax (; Mineraliska ämnen och V. I(ivennäisaineita ja tuotteita produkter... Arbeten av sten och andra XIII. I(ivi ja kivennäisaineteoksia; mineraliska ämnenj kera keraamisia tavaroita; lasia ja miska varorj glas och lasiteoksia.... glasvaror... I(emiska och farmaceutiska ämnen och produkterj VI. I(emiallisia ja farmaseuttisia fotografiska förnödenheaineita ja tuotteita; valoku terj garvämnesextrakterj vaustarvikkeitaj parkitusuut färger och fernissorj parteila; värejä ja vernissoja; haju fymeringsämnen; tvål och aineita; saippuaa ja kynttilöitä; 'ljus; lim; sprängämnen liimoja; räjähdysaineita ja tuli och tändstickor; gödtikkuja; lannoitteita.... ningsmedel Hudar, skinn och pälsverk; VII. Vuotia, nahkoja ja turkisnah läderarbeten och arbeten koja; nahka ja turkisteoksia av pälsverk..., I I 00

13 Kautschuk och kautschuksutsua ja kautsuteoksia.. VIII. K arbeten..., IX. P uta ja korkkia; puu ja Trä och kork; trä och korkrkkiteoksia; palmikoima ja k arbetenj flätnings och k riteoksia... korgarbeten X. P perivanuketta, pahvia ja p leriaj niistä valmistettuja Pappersmassa, Pll;PP och t,ksia... papperj arbeten av dem XI. T, kstiiliaineita ja tekstiilitavata.... Textilämnen och textilvaror r, XII. J kineitaj hattupalmikoitaj Skodon; hattflätor; huvudihineitä; sateen ja päivän p. bonaderj paraplyer och v rjojaj erinäisiä muotitava parasoller; vissa modeta r'... varor XIV. 0 keita helmiä, jalokiviä ja Äkta pärlor, ädelstenar och lja metalleja; niistä valmis ädla metailer; arbeten, tilltuja teoksia; metallirahaa verkade av demj metallmynt XV. E äjaloja metalleja; niistä val Oädla metaller; arbeten, tillstettuja teoksia... m verkade av dem... XVI.K 'neita ja laitteita; sähkö Maskiner och apparaterj t 'vikkeita... elektriska förnödenheter } XVII. K ljetusneuvoja... Transportmedel.;... XVIII. K 'jeitaj keiloja ja kellokoneis Instrumentj ur och urverkj t a; soittimia... musikinstrument XIX. As eita ja ammuksia... Vapen och ammunition.' 6328 II 93 XX. M lualle kuulumattomia tava Varor, ej annorstädes hänta r... förliga XXI. T ideteoksiaj kokoelmia ja Konstverkj samlingar och k koelmaesineitä... föremål tili samlingar f ' ~ I c O.o! 0.0 O.o! 0.0 Koko tuonti Hela importen (/mporlation totalej! 38755! ! ! ! !00.0!00.0!00.0!00.0 <ei ) Tämän taulukon tavararyhmitys vastaa lähinnä vuonna 939 käytäntöön otetun tilastollisen tavaraluottelon ryhmitystä. Mahdollisimman. s,uuren yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi eri vuosien lukujen välillä on muutamia kokonaisia tavararyhmiä yhdistetty. Sitäpaitsi on vuosien tilastossa erinäisiä tavaraiajeja siirretty ryhmästä toiseen, mistä johtuu. etteivät kaikkien ryhmien rahaarvot vastaa taulukossa 5 olevia vastaavien ryhmien rahaarvoja. ) Varugrupperingen i denna talleil motsvarar närmast grupperingen i den statistiska varuförteckningen av år 939. för åstadk.ommande av största möjliga Iikformighet mellan siffrorna för olika år ha vissa varugrupper sammanslagits. Därjämte ha några varuslag i statistiken för åren överförts från en grupp tili en annan, varför värden för vissa varugrupper ej överensstäl!!!!l!.,medvärden föfmmsvar~~r i tab. 5.

14 0 nimikkeistön tavararyhmiä. Ryhmien numerointi ja nimet sen sijaan ovat samat kuin uudessa nimikkeistössä, jota tavarain ryhmitys myöskin asialliselta sisällöltään lähinnä vastaa. Kun jätetään huomioonottamaha vuosi 940, jolloin sota vaikutti muutoksia tuonnin suuntautumiseen ja jonka tuontia jo edellä selostettiin, ilmenee taulukosta, että yhdistettyjen V ja XIII tavararyhmäin sekä niinikään yhdistettyjim XVI ja XVII tavararyhmäin suhteel!inen osuus Helsingin tuonnissa on huomattavimmin kasvanut, nimittäin ensinmainihujen 3.8 %:sta vuonna %:iin vuonna 939 sekä viimeksimainittujen 8.8 %:sta 25.' %:iin. Sen sijaan yhdistettyjen XIV ja XV ryhmäin osuus, joihin kuuluvat helmet, jalokivet, jalot metallit ja niistä valmistetut teokset sekä epäjalot metallit ja niistä valmistetut teokset, viimeksimainitut suurimpana osana, on huomattavimmin pienentynyt, nimittäin 2. %:sta vuonna %:iin vuonna 939. Muiden ryhmien kohdalla ovat vaihtelut suhteellisen vähäisiä. Kaupungin tilastotoimistossa on sitäpaitsi laadittu ennen vuotta 939 käytännössä olleen tavararyhmityksen pohjalla taulukot, joista ilmenee absoluuttisin luvuin Helsingin tuonnin rahaarvo kussakin tavararyhmässä sekä kunkin ryhmän rahaarvo prosenttina Helsingin koko tuonnin rahaarvosta vuosina Tätä varten on vuosien tavararyhmitys muokattu vanhan tavararyhmityksen mukaiseksi. Näiden taulukkojen julkaisemiseen ei kuitenkaan ole riittävää aihetta, koska ne eivät tuo ilmi julkaistujen tietojen lisäksi mitään oleellisesti uutta Helsingin tuonnin kehityksestä kysymyksessä olevina vuosina. Kun halutaan luoda koko viisivuotiskauteen ulottuva katsaus Helsingin tuonnin osuuteen koko maan tuonnissa tavararyhmittäin, on my6s turvauduttava ennen vuotta 939 käytetyn tavaraluehelon ryhmitykseen, sillä koko maan tuontitilastossa ei ole suoritettu vuosien tilastoaineistojen muokkausta uuden tavararyhmityksen mukaiseksi, mutta sen sijaan vuosien tilastoaineistot on ryhmitetty vanhan tavararyhmityksen mukaan. Kaupungin tilastotoimistossa onkin laadittu taulukko, josta ilmenee Helsingin tuonnin osuus prosentteina koko maan tuonnista kussakin vanhan nimikkeistön tavara ryhmässä viisivuo.tiskautena Kun vuosina näissä suhteissa tapahtuneista muutoksista on tehty selkoa tämän julkaisusarjan edellisessä niteessä (nide 8, siv. 67) ja vuonna 940 tapahtuneista muutoksista edellä, siv. 67, joskin uuden tavararyhmityksen pohjalla, kohdistuu tässä yhteydessä mielenkiinto lähinnä kysymykseen, onko Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnissa vuonna 939 yksityisissä tavararyhmissä muuttunut huomattavasti toiseski kuin se oli vuonna 938. Kuten edellä, siv., olevasta taulukosta ilmenee, pysyi Helsingin koko tuonnin osuus koko maan tuonnissa vuonna 939 jokseenkin samana kuin se oli ollut vuonna 93l. Myöskään yksityisissä tavararyhmissä ei vuonna 939 tapahtunut tässä suhteessa huomattavia muutoksia lukuunottamatta tavararyhmää, johon kuuluvain tavarain (elävien eläinten) tuonnissa Helsingin osuus vuonna 939 oli vain 4.' % oltuaan edellisenä vuonna 80.8 % koko maan vastaavasta tuonnista, sekä seuraavia tavararyhmiä, joissa Helsingin osuus vuonna 939 edelliseen vuoteen verraten jonkin verran vahvistui, nimittäin ryhptässä II (eläimistä saatuja ruokatavaroita) 63. %:sta 72. %:iin, ryhmässä IV (karjanrehua ja siemeniä).40.8 %sta 56.8%:iin, ryhmässä XIII (puutavaroita ja puuteoksia) 9. %:sta 27.5 %:iin ja ryhmässä XIV (puunkuorta, ruokoa, oksia y.m. ja niistä valmistettuja teoksia) 44.0 %:sta 5.' %:iin. Taulukkoa ei julkaista, mutta se on näistä asioista kiinnostuneiden nähtävänä kaupungin tilastotoimistossa. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien tuontipaljoils Ja arvo vuosina käy ilmi taulukosta 8, sivu 2. Suurin osa maahan tuoduista tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainit~ tujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen,tavarain painomliliristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan tai joiden painomäärät on voitu laskea arvioitujen keskimääräisten yksikk6palnojen perusteella ), sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaava painomäärä, joka on laskettu edellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärässä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soittokoneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tu~ntitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suurem ) Ks. siv. 26.

15 mat niistä tule maahan rahtltavarana muilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulukossa koko tuonti toisaalta yli (vuoteen 938 saakka: vähintään) 9 nehorekisteritonnin vetoisia aluksia lukuunotta, matta toisaalta nämäkin lukuunotettuina. Taulukosta 7 ilmenevät sekä painon mukaan tullahujen tuontitavarain (nä.ihin luettuina myös ne tuontitavarat, joiden painomäärät on laskettu arvioitujen yksikköpainojen perusteella) todelliset että koko tuonnin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina Tuontitavarain laskettu painomäärä vuosina Importvarornas sammanlagda beräknade vikt åren Poids des marchandises importees passees en douane les annees Muun peruste en mukaan. tullatut tuonti tavarat, Painon mukaan tullatut tuontitavarat rahaarvo Laskettu koko tuonti. tonnia Efter vikt tullbehandlade importvaror Efter annan enhet tullbehandlade importvaror. värde Beräknad total import, ton Marchandises importies passees en douane lmporfation totale calculee, M archandises imporlles poul d'apres leur poids en tonnes esquel/es Ies droits de dollane V u 0 s i ont eti calculis sur line Å r autre base, valeur Annie Rahaarvo Värde Valeur Muut tavarat % koko tuonti Alukset Aluksia ) I Alukset Paino. tonnia Andra varor lukuunotta lukuunmatta otettuina arvosta Fartyg ) 000 mk Vikt. ton Autres mar % av hela Navires ) Quantifi en chandises Exklusive Inklusive 000 marcs importvärdet fonnes fartyg fartyg % de toute 000 mk 000 marcs Navires exclus Navires inclus l' importation _ ) VetomääräItään yli (vuoteen 938 saakka: vähintään) 9 neuorekisteritonnia. ) Av en nettodräktighet om över (tili och med Ar 93~: minst) 9 registerton. ) jaugeani plus de (jusqu'd 938: au moins) 9 tonneaux nefs.

16 2 8. Tärkeimpien tavarain tuonti Importmänader och värden for de Quantite et valeur des marchandises Nimikkeen n:o Posltionsn:r N:o dl! position Tavaralaji Marchandises Varuslag SuoJia... tonn. Banaaneja... Appelsiineja, mandariineja ja pomeransseja...» 4 04/5 Omenia, tuoreita...» 5 00 Rusinoita ja korintteja t 6 0 Manteleita » Luumuja, kuivattuja t Kahvia, paahtamatonta... t 9 000/8 jauhamatonta viljaa Siitä: Vehnää... t 002 ~ulsta. t 2 {)()6 Maissia. t Vehnäjauhoja, lestyjä Vehnäryynejä ja hiutaleita » 5 9:::gg~ } Riisijauhoja ryynejä ja hiutaleita..» 6 02 Vehnäleseitä ja rehujauhoja » 7 03 Ruisleseitä ja rehujauhoja » Perunajauhoja (peruna tärkkelystä)..» , 9/20 7,} S. lemema » Pellavaöljyä, raakaa...» 2 06 Kookosöljyä » /2 Sokeria, puhdistamatonta t , 6, 8 Viinejä, tynnyreissä...» , 7, 9 Viinejä, muissa astioissa...» 25 02/9 Viinaa ja muita väkijuomia » / Öljykakkuja, kakkujauhoja ja rouheita...» Maapähkinäkakkuja... t Soijakakkuja ja rouheita Keittosuolaa...» Kivihiiliä Koksia » 32 03/4 Kivennäisöljyjä, raakoja...» 33 05/6 Bensiiniä ja raskasbensiiniä » 34 07/8 PetroJia » Kivennäisvoiteluöljyjä Kalsinoitua soodaa.... <rl 04 Natriumsulfaattia (glaubersuolaa) Kalsiumkloriidia » 39 30o~~: M: } Orga~nisi~. k~!n?tek?i.sia ~a erinäisiä 24/5 muita vareja Ja väriaineita...» Sinkkivalkoista...» /27 Vuotia ja nahkoja » NIIstä: Nautaellllnten vuoti., tuoreita tai suola Ituja. t /5 muita..» Nahkoja, muokattuja, erikseen malnltsemaltomla... t 45 ~~_g~!/6 } Turkiksia...» Tarmar... ton. Bananer... ~pelsiner, mandariner och pomeranser t AppIen, färska t Russin och korinter...» Mandlar...» Plommon, torkade... t Kaffe, obränt...» Ömalen spannmål..., t Därav: Vete t ~Ag...» Majs t Vetemjöl, siktat...» Vetegryu ocb flingor » Rismjöl, gryn och flingor VetekJi och fodermjöl t Rågkli och fodermjöl... t Potatismjöl (potatlsstärkelse)... t frö...» Linolja, rå » Kokosolja...» Socker, oraffinerat... t Vin på fat t Vin på andra kärl...» Bräunvin och andra spritdrycker... t Oljekakor, kakmjöl ocb kross... t Jordnötskakor... Sojakakor och skrot... t Koksalt t StenkoI...» Koks...» Mineraloljor, rlla » Bensin ocb tungbensin...» Petroleum t Mineralsmörjoljor t Kalcinerad soda... t Natriumsulfat (glaubersalt) » Kalciumklorid......» Organiska konstgjorda färger ocb särskilda andra färger och färgämnen» Zinkvitt... t Hudar och skinn ». Därav: Hudar av nötkreatur, färska eiler sallade.» andra..» PälSver~~~e~,. ~~~e.~,.e~.~~~~i~. ~~n~~.~t:: : I ~ 84 30

17 '3 ~JOUB Ja arvo vuosina ~tigaste varuslagen åren 93640,incipales de L'importation en " I 937 Paljous Kvantitet Quantiti I 938 I 939 I , " , 000 mk Värde, 000 mk Valeur, 000 marcs I 937 I 938 I 939 I i ; l ' I , !omaan luja ppa. Utrtlrls hanb'l

18 4 Nimikkeen n:o Poslllonsn:r N:o de position Tavaralaji Marr:handises Varuslag /8 Kautsua, guttaperkkaa ja balataa.. tonn. 2 :;=g~~/29"} Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja 8402 balatasta valmistettuja teoksia...» /9, 23 Automobiilinrenkaita... " t Kirjoja, sanoma ja aikakauslehtiä..» /3, 7,~ S'lkk'ä k h tt.. "» 3/4 I, e ra ya /6, S'lkk'k k't 2, 5/7 I I an ~I a » /9, } 8/ Nauhoja, punoksia ja punosteoksia... D 48049/5 " " /2 Villaa... " » 9 008/3 Villa ja karvalankaa... D 0 03 Siitä: kaksi tai monlsftlkelstä, valkaistua tai värjättyä. _ 008 vähiltäismyyntierissä. _. _ 2 50=g~~;~6 } Villa ja karvakankaita sekä huopaa» /33 PuuvillaJankaa...» 4 007/8 Siltä: vähittäismyyntierissä 5 48~~::~38'} 338,43S, 39,239, Puuvillakankaita D 40,240, 340,440, 04/ /t 5200 } PÖ t""i'. h i. /7 Y a IlOoJa, u veja y. m....» /5 Köyttä ja nuoraa; side ja purjelankaa» 8 033/4 Linoleumia y. m samanlaisia tuotteita» 9 500/24 Neuletuotteita... _.....» /3 Vaatteita ja muita ompeluksia, erikseen mainitsemattomia, vedenpitäviä D 2\ 5300 Lumppuja ja muita tekstiilitavaranjätteitä... _ » /8 Kautsujalkineita... :... '.» 23 00/6,} 9/2 Jalkineita, muita ".. " » /5 Hattuja... _ kpl /8 Muuri y. m. tiiliä... _...,,.. tonn Takkirautaa...» 27 04/28 Tankorautaa ja terästä...,...» /32 Ra:uta ja teräslankaa...» 29 0~~/50,} Levyä, rauta ja teräs » 30 05/6 Putkia ja putkenosia, r8uta ja teräs» 3 062/7,} R t t'. 't' t t 'kk't 85/6 au a le Ja railo le arvi. ei a...» NIIstä: Kiskoja Kautschuk, guttaperka och balata... ton. Arbeten av mjuk kautschuk, guttaperka och bala ta " » Automobilringar......» Böcker, tidningar och tidskrifter... ) Silke, spunnet...» Tyger av silke » Band, snören och snörmakerier » VII...» Oarn av u och av djurhår...» Därav: tva eiler liertrådlgt, blekt eiler.lärgat. _ _. _., _ _. _ i delaljhandelsuppläggningar _ Tyget' av I och av djurhår samt filt D Bomullsgarn... "... "...» DArav: i detaljhandelsuppläggningar _ Bomullstyger » Bord och huvuddukar m. m Tågvirke och rep; bind och segelgarn» Linoleum och andra dylika tillverkningar» Trikävaror » Kläder och andra sömnader, ej särskilt nämnda, vattentäta...» Lump och annat avfajl av textilvara..» Kautschukskodon...» Skodon, andra » Hattar.. ~... " st. Mur och annan tegel.... ;.. ton. Tackjärn...» StAngjärn och stål... } Järn och ståltråd t Plåt, järn och stål... ;..» Rör och rördelar, järn och stål...» Järnvägs och spllrvägstillbehör D Därav: Skenor, S