ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN T LASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA H HS NG N KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK t 938

2 HELSN.GfORS STADS STATSTlK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÄ STATlSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGfORS), COMMERCE EXTERlEUR ET NA VGATON NOUVELLE stre PUHut PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTlQUE HELSNK 938 ~ l..... MERCATORN KRJAPANO

3 ~.., ALKULAUSE.,Esillä oleva Helsingin kaupungin ulkomaan,kauppaa ja merenkulkua vuosina 936 ja 936 selosta~a julkaisu on ulkoasultaan lähinnä edellisten vuosikerto!~n kaltainen. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastokonttorissa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaletsiin. Kauppalaivastoa' ja ulkomaista merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen rekiste,rija tilastotoimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot taasen on saatu kannantaviranomaisilta ja julkaistaan tällä kertaa hieman muutetussa asussa. Entinen taulu 4, jossa öfi 'tiefojå Helsingin 'kaupungin ja koko t7j.aåh kåtippavåihdosta ja tullinkannosta, on poistettu, koska siinä olleet tiedot saadaan muista tauluista. Tekstiosastoon on liitetty taulukko, jossa on 'koetettu valaista tuonnin vaihteluja vuoden 926 jälkeen m. m. eliminoimaua,. "..... hintain vaihtelujen vaikutus tuonti arvoon; Myöskin tekstissä olevat luettelot tuontiin ja vientiin sisältyvistä»iärkeimmistä~ tavaroista on tarkistettu ja osittain laajennettu. Jlllkaisun painatuksesta on huoleh~inut aktuaari. J. R. T o,r p p a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä huhtikuun 26 p:nä f38. Otto Bruun. Oikaisuja., RäUelser. ' Errata. s. 00'" ~Fartyg och 'batar: med en nettodr!ktighet av mlns! 9 reg. ton,' pro: mlndre än. S. 53*. sar. (>p.) 8 9:.Ulan last ran Helsingfors." pro: Med.,.",' "

4 o o 4. SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLSfÖRTECKNNO. TABLE DES MATERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRKES HANDEl.. COMMERCE EXTEREUR. Slv. Sido Page. Johdanto.... nledning..... ntroduction Tuonti linport mportation Vienti Export Exportation Tullnkanto Tulluppbörden Drolts per~us par la douane 7 5. Helsingin makasiinlosakeyhtlö 8 5. Helsingfors magasinsaktlebo 5. lag... 8 Socl6t6 de d6pots : MERENKOLKU.. SJÖFART.. NAVOATON.. Kauppalaivasto 9. Handelsnottan La marine marchande 2. Ulkomainen merenkulku Sjöfarten på utlandet 2 2. Navigation ext6rieure Tauluja. \. Tavaraln tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina * 2. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina * 3. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja \<anto vuosina * Katsaus satamakannantakonttorin maksuunpanoon ja kantoon vuosina * 5. Helsingin tullkamarin kanto vuosiila 92736; verrattuna koko maan tullinkamoon.. 09* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien alussa ja lopussa * 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreksteritonnin suuruiset alukset jaettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien 935"':"'36 lopussa o. 2* 8. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreklsteri tonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuosien lopussa 3* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 935, ryhmitettylnä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan " o " 4* 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 935, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan *. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 936, ryhmitettylnä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... o. 34* 2. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 936, ryhmitettyinä määrämaan ja. kansallisuuden mukaan * Tabeller. \. mporten tili Helsingfors från utlandet åren * 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren * 3. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * 4. Översikt av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * 5. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 92736; i förhållande tili tulluppbörden i hela landet... 09* 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid in och utgången av åren 935 och * 7. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 935 och 936, fördelade etter deras bruttodräktighet '" 8. sfaden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 935 och 936, fördelade etter ålder * 9. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 935; fördelade etter avgångsland och nationalitet 0 0 4* 0. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 935, fördelade etter destinationsland och nationalitet. 0 24*. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 936, fördelade etter avgångsland och natlonalitet * 2. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 936, fördelade etter destinationsland och nationalitet o' 44* 9 2 Tableaux.. mportation i la ville des differentes marchandises en., * 2. Exportation de la ville des differentes marchandises en * 3. Droits debites et percus par Je Bureau de perception des droits de port en * 4. Apercu des droits debites et percus par le Bureau de perception des droits de port en * 5. Droits percus par la douane i Helsinki (Helsingfors) en ; chiffres correspondants pour tout le pays.. ~ 0 09* 6. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et i la fin de * 7. Navires de la marine marchande jatigeant 9 tonneaux et audessus i la nn de ; jauge en tonneaux bruts " 2* 8. Navires de la marlne marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus i Ja fin de , casses selon 'äge des navires...' 3* 9. Navires en navigation exterieure en 935; repartition selon le pays de provenance et la nationalite * 0. Navires en navigation exterieure en 935; repartition selon le pays de destination et la natlonalite. 0 24*. Navires en navigation exterieure en 936; repartition selon le pays de provenance et la nationallte... o. 34* 2. Navires en navigation exterleure en 936; repartition selon le pays de destination et la natlonalite *

5 . ULKOMAAN KAUPPA. UTRKES HANDEL.. " COMMERCE EXTEREUR.. Johdanto. nledning. ntroduction. Yleissilmäyksen Helsingin kaupungin, ja sen ohella koko maan, ulkomaankaupan kehitykseen vuosina saa alla olevasta taulukosta, jossa esitetään Helsingin ja koko maan viennin ja tuonnin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaan kaupassa valaisevat taulukossa olevat prosenttiluvut. Helsingin kauppatilastossa on, valtion virallisesta kauppatilastosta poiketen, vuoteen 934 asti luettu tuontitavaroihin myöskin maahan tuotu muuttotavara. Sikäli kuin tässä tilastossa on esitetty koko maan tuontia koskevia lukuja, ovat myöskin nämä vastaavasti poikenneet virallisen tilaston luvuista. Vuodesta 935 lähtien sitävastoin, lähinnä tilastoaineiston käsitteiyyn liittyvistä käytännöllisistä syistä "ja huomioonottaen muuttotavaran suhteellisen pieni merkitys koko tavarainvaihdossa, ei muuttotavaraa "ole myöskään Helsingin kauppa tilastossa enää otettu huomioon." Nyt esillä olevaa julkaisua varten on vuosien tuontia ja" koko kauppavaihtoa valaisevat luvut vertailun helpoittamiseksi laskettu uudelleen siten; ettei muuttotavara Ssälly niihin. Tämän vuoksi nämä luvut jossain määrin poikkeavat tämän julkaisusarjan edellisissä osissa julkaistuista vastaavista luvuista, mutta ovat sen sijaan soveltuvilta kohdiltaan valtion virallisen kauppatilaston mukaisia. ". Vertailtaessa toisiinsa eri vuosien lukuja on otettava huomioon, että tavarain hinnoissa on vuosina tapahtunut muutoksia, jotka jossain määrin vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon. Hintain vaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastokonttorin laskemista hintaindekseistä. Kun vertauskohtana pidetään vuoden 93 hintoja ja nämä merkitään 00:la, oli tuontitavarain hintaindeksi vuonna , vuonna , vuonna , vuonna 935 6,5 ja vuonna" Vientitavarain hintaindeksi oli vastaavasti 795, 789, 854, 805 ja 89. Helsingin kaupungin Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina Värdet av Helsingfors stads och hela andetb import, export och totala handelsomsättnlng åren de l'importation. de l'exportation et du mouvement commercial totat de la ville et du pays entier en Tuonti. mport. Vienti. Export. (oko kauppavaihto. Jmporlation. Hela handelsomsältningen. Exporlation. Vuosi. Mouvement commercial tetal. År. (oko maa. Helsinki. (oko maa. Helsinki. (oko maa. Helsinki. Annee. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Pays entier. Pays entier. 000 mk. 000 mk. % 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. % , Helsingin kauppavaihto kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maan kauppavaihto sen rahaarvon kasvaessa vuosi vuodelta aina vuodesta 932 lähtien. Vuosina kasvoi Helsingin kauppavaihdon rahaarvo suhteellisesti vähän enemmän kuin koko maan kauppavaihdon rahaarvo, nimittäin vuonna % ja vuonna % edellisen vuoden määrästä. Koko maan vastaavat suhdeluvut ovat 5.s % ja 7.3 %. Näinä kahtena vuotena oli Helsingin Ulkomaan kauppa. Uirikes handel

6 2 kauppavaihdon rahaarvon lisäys yhteensä miljoonaa markkaa eli 34.5 %. Rahaarvon kasvua ilmenikumpanakin vuonna niin hyvin tuonnissa kuin viennissäkin. Tuonnin rahaarvo kasvoi vuonna 935 edellisestä vuodesta 7.0 % ja vuonna %. Koko maan vastaavat suhdeluvut ovat.9 % ja 9.2 %. Vuonna 935 Helsingin tuonti ensimmäisen kerran kohosi täyteen 50 %:iin koko,maan tuonnista. Tämä suhde säilyi myöskin vuonna 936. Helsingin vienti, rahaarvon mukaan initattuna, ei kasvanut suhteellisesti yhtä paljon kuin tuonti, mutta kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin koko maan vienti. Helsingin viennin rahaarvo oli vuonna % ja vuonna % suurempi kuin edellisenä vuonna koko maan vastaavien suhdelukujen ollessa 0.2 ja 5.7 %. ' Kauppavaihdon rahaarvoon vaikuttivat viime vuosina huomattavasti erinäiset hintain ja rahanarvon vaihtelut. Niinpä tuonnin rahaarvon kohoaminen vuonna 935 johtui jossain määrin ja vuonna 936 vielä enemmän tuontitavarain hintain noususta, jota valaisevat edellä esitetyt indeksiluvut. Tämä ei kuitenkaan peitä kokonaan tuontiarvon nousua, vaan sisältyy tähän myöskin tosiasiallista tavarain tuonnin lisääntymistä. Toisaalta viennin rahaarvon kasvu jäi vuonna 935 suhteellisen vähäiseksi osaksi sen vuoksi, että, kuten vientihintaindeksit osoittavat, vientitavarain hinnat olivat tänä vuonna huomattavasti alemmat kuin edellisenä vuonna. Kun Helsingin vienti on vain noin kolmannes koko maan vi~nnistä ja kun eri vienti tavarat tuskin ovat siinä edustettuina.samassa. suhteessa kuin koko maan viennissä, on epätietoista, kuinka oikein koko maan yleisindeksi kuvastaa Helsingin vientitavarain hintaliikkeitä. Alempana oleva yksityiskohtaisempi katsaus tuontiin ja vientiin osoittaa tarkemmin, mihin suuntaan Helsingin tuonnin ja viennin paljous on viime vuosina kehittynyt. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien Hangon, Turun, Kotkan, Viipurin (ja Uuraan) keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta: Suomen tärkeimpien satarnajn tuonnin, viennin Ja koko kauppavaihdon rahaarvo % koko maan vastaavista arvoista vuosina Värdet av de vikti~aste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättnin~ i procent av motsvarande värden för hela landet, åren VaLeur de l'importation et de l"exportation des principaux ports de La FinLande; % des chijjres correspondants pour Le pays' entier. en Tuonti. 'mport. Vienti. Export. mporlation. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsäuningen. Mouvemtmt commercial total / Hanko. Hangö ' ~ ~ Turku. Åbo ~, Helsinki. Helsingfors Viipuri. Viborg Uuras. Trångsund ' Kotka. Kotka ö Yhteensä, Summa (Totalj/ 78.0/ 77.5/ 77.4/ / / 69.3/ 65.4/ 68.0/ / 72.9/ / 73. 3/ 75.0 Helsingin osuus koko maan kauppavaihdosta, rahaarvon mukaan laskettuna, oli n. 2 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Kotkan. Tämä johtuu etupäässä Helsingin suuresta tuonnista, joka viime vuosina on ollut noin,puolet koko maan tuonnista. Kun Helsingin osuus viennistä on viime vuosina pysynyt jokseenkin muuttumattomana, mutta sen osuus tuonnista on osoittanut hiljaista nousua, on Helsingin osuus koko kauppavaihdostakin viime vuosina vahvistunut. Viennissä Helsinki on säilyttänyt kolmannen sijansa Kotkan ja ViipurinUuraan jälkeen. lman Uuraan tullikamarin kautta tapahtunutta vientiäkin, oli Viipurin vienti kahtena viime vuonna vähän Helsingin vientiä suurempi oltuaan aikaisemmin yleensä jonkin verran sitä pienempi. Vaikka Turun osuus viennistä on vuosi vuodelta säännöllisesti kasvanut sen jälkeen kun voin vienti siirrettiin Hangosta sinne, ei se ole vielä saavuttanut sitä suhteellista laajuutta, mikä Hangon viennillä aikaisemmin oli, eikä siis vielä välittömästi uhkaa Helsingin kolmatta sijaa. 2. Tuonti. mport. mportation. Taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 935 ja 936 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupurikiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset Sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja.

7 3 Samoin kuin valtion virallisessa kauppa tilastossa on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti maahan tultuaan taikka oltuaan.lyhemmän taikka pitemmän ajan tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tahi kauttakulkuvarastossa. Kuten johdannossa jo mainittiin, ei tuontitavaroihin tästä lähtien lueta muuttotavaraa. Edellä jo tehtiin yleispiirteittäin selkoa Helsingin tuonnista vuosina Kun tänä aikana ja jo muutamina tätä ajanjaksoa edelfäneinä vuosina tavarain hinnat ja rahain kurssit vaihtelivat hyvin huomattavasti ja kun nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet tuonnin rahaarvoon niin tuntuvasti, ettei tämä anna oikeaa kuvaa tuotujen tavarain paljoudesta eri vuosina, on, oikean käsityksen saamiseksi tuonnin paljousvaihteluista, hintavaihtelujen vaikutus saatava eliminoiduksi niistä pois. Tämä on mahdollista siten, että lasketaan, kuinka suuri olisi tuonnin rahaarvo eri vuosina, jos tuotujen tavarain tuonti arvot olisivat koko ajan pysyneet muuttumattomina. Sotavuosilta ja muutamilta sodan jälktisiltä vuosilta, jolloin hinnat ja rahain kurssit myöskin 'suuresti muuttuivat, onkin aina vuoteen 925 saakka, jolloin rahamme arvo. vakaannutettiin, tällainen hintavaihtelujen eliminointi suoritettu laskemalla tavaralajeittain tuonnin rahaarvo eri vuosina vuoden 93 hintojen mukaan. ) Kun tällainen arvojen muuntaminen on suhteellisen suuritöinen tehtävä, on seuraavassa käytetty apuna tullihallituksen tilastokonttorin laskemia koko maan yleisiä, s. o. koko tuontiin kohdistuvia hintaindeksejä ja niiden avulla muunnettu Helsingin koko tuonnin rahaarvot vuoden 93 hintoihin. Tällainen laskelma ei tosin anna aivan yhtä luotettavaa tulosta kuin kuhunkin tavaralajiin erikseen kohdistuva arvojen muuntaminen, mutta ottaen huomioon, että Helsingin tuonti on noin puolet koko maan tuonnista ja että siinä myöskin kaikki tavararyhmät ovat melkoisen hyvin edustettuina, on katsottu tätä menetelmää voitavan nyt kysymyksessä olevassa tarkoituksessa käyttää. Seuraavassa taulukossa on tämän mukaisesti esitetty katsaus tuonnin vaihteluihin vuosina Se on ulotettu vuoteen 925 saakka sen vuoksi, että saataisiin aikaisemlflin. julkaistuun lukusarjaan liittyvä katkeamaton sarja. Tässä taulukoss a esiintyvien vuoden 925 arvojen vertaus aikaisemmin julkaistuihin saman vuoden vastaaviin arvoihin osoittaa, kuinka paljon eri laskutapojen käyttäminen on mainitun vuoden ~ohdalla vaikuttanut saatuihin arvoihin. Alla olevassa taulukossa esitetään ensiksikin, kolmessa' ensimmäisessä sarakkeessa, tuonnin todellinen rahaarvo ja sen muutokset vuodesta toiseen markoin sekä prosentein. Kahdessa seuraavassa sarakkeessa esitetään tuonnin todellinen rahaarvo indeksilukuina, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 ja toiset prosentt~ina vuoden 928 tuonnin arvosta.. Kolmesta viimeisestä sarakkeesta näkyvät vastaavasti tuonnin paljousvaihtelut eri. vuosina, s. o. koko tuonnin rahaarvo laskettuna vuoden 93 hintojen mukaan sekä indeksiluvut, joista toiset on laskettu 'prosentteina vuoden 93 tuonnista ja toiset prosentteina vuoden 928 tuonnista. Vuosi 928, jolloin silloisen nousukauden tuonti kohosi huippuunsa, on otettu toiseksi vertausvuodeksi havainnollistamaan erityisesti viime vuosien tuonnin nousuliikettä. Katsaus Helsingin tuontiin vuosiila Aterblick PA: impo~!e.n till Helsingfors åren Aperru de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en Vuosi. År. Annie. :Tuonnin rahaarvo todellis Lisääntyminen (+) tai ten hintojen mukaan Tuonnin rahaarvo v:n 9i.hintojen ',. mukaan Tuonnin raha vähentyminen (). :, _ mportens värde enligt arvo, milj. Ökning (+) eiler minskning faktiska priser mportens värde enligt 93 års pri~er markoin. (). Accroissment( +) de 'importation de 'imporlation d'ap~s les prix Värdet av im ou diminution (). selon les prix rlels de 93 porten, milj. :,='Yc,o:na'iO"'y,,av,='Yc,o:nac. i=%:av marko en % tie l'importation en en % del'importation en ValeU' de milj. mk milj mk l' importation, m "' Ons Olo miuions de lu,,, millions vuoden tuonnin rahaarvosta. marcs. de marcs. vuoden tuonnin rahaarvosta. de marcs. års importvärde. års importvärde. (Volyymiindeksi. Volymindex. ndex du volume.) ~ ' : ) Ks.. Helsingin kaupungin tilasto, Ulkomaan kauppa 40,. vv

8 4 Vuonna 928 kohosi, kuten jo mainittiin, silloin päättyneen nousukauden tuonti huippuunsa. Sen jälkeen seurasi laskukausi aallonpohjan Helsingin tuonnissa sattuessa vuoden 932 kohdalle. Tämän jälkeen tuonti jälleen sekä määrältään,että rahaarvoltaan vuosi vuodelta kohosi. Jos seurataan tuonnin todellista rahaarvoa osoittavia lukuja, huomataan, ettei tuonnin rahaarvo vuonna 936 kohonnut vuoden 928 tasolle ollen viimeksimainitun vuoden tuonnin rahaarvosta vain 82.5 %. Jos sitävastoin katsotaan sitä tuonnin rahaarvoa, joka on laskettu vuoden 93 hintojen mukaan, ja siihen perustuvia indeksilukuja, jotka kuvastavat tuonnin paljousvaihteluja, huomataan, että Helsingin tuonti oli jo vuonna.935 kohonnut paljoudeltaan vuoden 928 tuonnin tasolle ja vuonna 936 ylitti sen 3.2 %:la. Vuoden 928 jälkeen ovat tuonnin rahaarvoa osoittavat indeksiluvut yleensäkin alemmat kuin vastaavat paljoutta osoittavat indeksiluvut, mikä johtuu siitä, että tuontihinnat ovat mainitun vuoden jälkeen olleet yleensä vuoden 928 hintoja alemmat, s. o. olemme saaneet rahoillamme ulkomaisia tavaroita enemmän kuin olisimme saaneet niitä samalla raha määrällä vuoden 928 hintoihin. On huomattava, että tuontihintaan vaikuttavat tavaran ostohinnan ohella myöskin rahain kurssit ja tavarain kuljetusmaksut maan rajain ulkopuolella. Mitä tulee Helsingin tuonnin paljouteen yleensä, nähdään taulukosta, että se oli vuonna 936 noin kolme kertaa suurempi kuin vuonna 93 eli % viimeksimainitun vuoden tuonnista. Vuosina 925 ja 926 oli Helsingin tuonti noin puolitoista kertaa suurempi kuin vuonna 93 ja vuonna 932 se laski tätäkin pienemmäksi ollen vuoden 93 tuonnista 47.9 %. Sen jälkeen on tuonti kasvanut niin jyrkästi, että se vuonna 936 oli kaksi kertaa, paljoudeltaan ylikin kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 932. Seuraavasta taulukosta nähdään, miten tuonnin rahaarvo vuosina jakautui eri tavararyhmien osalle. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuosina 93236, mportens värde, efter varullrupper, åren de l'importation en 93236, par groupes de marchandises. Tavararyhmät. V a r'u g r u p per Qroupes de marchandises mk. 000 marcs ' Eläviä eläimiä.. Eläimistä saatuja ruokatavaroita.. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja mausteita. V. Säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. X. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. X. Kankaita: X. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. X. Puutavaroita ja puuteoksia. XV: Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niisli valmistettuja teoksia. XV. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XV. Metalleja ja metalliteoksia. XX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XX. Soittokoneita, kojeita ja keloja. Levande djur,.,.,." Animaliska livsmedel,. Spannmål och spannlllåls produkter.,.. "., Kreatursfoder och frö.. frukter. köksväxter, levande' växter o. dyl.. Kolonialvaror och kryddor,... Konserver i hermetiskt tilslutna förpackningar,. Drycker..... Spånadsämnen Garn och repslageriarbeten Vävnader.,... Diverse textilindustriva ror..... Trävirke och träarbeten Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav._... Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten.. Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tilverkningar därav,.',. Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m., Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater. Transportmedel, Musikinstrument, instrument och ur,., !l.l , ' , " " ~

9 5 T a v a r a r y h m ä t.,va r u g r u p per , 936. Oroupes de marchandises..000 mk. 000 marcs. XX. Kivi ja maalajeja sekä niistä Sten och jordarter samt valmistettuja teoksia. arbeten därav... XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua 429 y. m. sekä valmis schuk o. dyl. samt till teita niistä. verkningar därav.... XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä Oljor, fett och vax samt XXV. lajeja, 'erikseen mainitsemat arter, ej särskilt nämnda, tornia, haihtuvia öljyjä, kos fyktiga (eteriska) oljor, meettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m, 4922 XXV. Värejä ja värjäysaineita. färger och färgningsämnen XXV. Räjähdysaineita, ampumatar Sprängämnen, ammunition, niistä tehtyjä tuotteita. Eetlerejä, esterejä ja alkoholitillverkningar därav Etrar, estrar och akoho. vikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. tändmedel och fyrverkeri varor XXV.,Kemiallisia alkuaineita ja nii Kemiska grundämnen och den yhdistyksiä sekä lääk föreningar av dem samt keitä. läkemedel XXX. Laniloitusaineita. Gödningsämnen. '0' 4225 XXX. Kirjallisuus ja taidetuotteita, Litleratur och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar undervisningsmat., kon:, peita y. m. torsförnödenheter m. m 257 XXX. Muualla mainitsemattornia ta Varor, ej annorstädes varoita. nämnda Koko tuonti Hela importen (mportation tolalej' Tuontiarvon laskua oli vuonna 935 havaittavissa vain 5 tavararyhmässä yhteensä 8.9 miljoonaa markkaa; muiden 26 tavararyhmän tavarain tuontiarvo kohosi yhteensä miljoonaa markkaa. Vuonna 936 edelleen vain muutaman, 6, tavararyhmän tavarain tuontiarvo aleni yhteensä 32.8 miljoonaa markkaa ja 25 tavararyhmän kohosi yhteensä miljoonaa markkaa. Tuontiarvo aleni niissä tavararyhmissä, joissa laskua ilmeni, yleensä hyvin vähän, ja oli tämän suuntainen kehitys satunnaista. tavara ryhmässä (eläimistä saatuja ruokatavaroita) vuonna 934 alkanut tuonnin vähenevä suunta jatkui kuitenkin edelleen vuosina 935 ja 936 aiheutuen pääasiallisesti valtion erinäisiin rasvaaineisiin kohdistamista tullipoliittisista ja kieltotoimenpiteistä. Samantapaisista syistä väheni vuonna 935 myöskin erinäisten rehutavarain tuonti. X tavararyhmässä (kehruuaineksia) tuontiarvon aleneminen vuonna 935 johtui yksinomaan lampaan villan tuontihinnan laskusta. Lampaan villaa tuotiin vuonna 935 vähän enemmänkin kuin edellisenä vuonna, mutta tuontihinnan alenemisen vuoksi sen tuontiarvo oli noin 6.3 miljoonaa markkaa pienempi kuin vuonna 934 tuodun villamäärän tuo.ntiarvo. X tavararyhmässä (puutavaroita ja puuteoksia) tuontiarvon aleneminen johtui pääasiallisesti jalostamattoman puun ja sahatun puutavaran tuonnin supistumisesta vuoden 933 jälkeen, jona vuonna niiden tuonti oli jyrkästi kohonnut.. Tuonti, rahaarvon mukaan laskettuna, lisääntyi suhteellisen jyrkästi sekä vuonna 935 että vuonna 936 :ssä (eläviä eläimiä) ja XX:ssä (kuljetusneuvoja) tavararyhmässä. Jyrkkää nousua ilmeni sitäpaitsi vuonnoa 935 XX:ssä (koneita ja laitteita) sekä vuonna 936 :ssa (viljaa ja viljatuotteita), V:ssä (karjanrehua ja siemeniä), XV:ssa (metalleja ja me~alliteoksia) ja XX:ssa (kivi ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia) tavararyhmissä. Seuraavissa tavararyhmissä tuontiarvo kohosi vuosina 935 ja 936 yhteensä niin paljon, että lisäys vuoden 934 tuontiarvosta laskettuna oli vähintään 50 % (suluissa olevat luvut osoittavat absoluuttisen ja suhteellisen lisäyksen edellisestä vuodesta): :ssä (eläviä eläimiä) % ( milj. mk., ja 9. %), :ssa (viljaa ja viljatuotteita) 62.7% ( ,6 milj. mk., 4.4 ja 55.9 %), V:ssä (säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa) 65.7 % ( milj. mk., 20.9 ja 37.0 %), XV:ssa (metalleja ja metalli teoksia) 69.7 % ( milj. mk., 23.4 ja 37.5 %), XX:ssä (koneita ja laitteita) 66.2 % ( milj. mk., 45." ja 4.5 %), XX:ssä (kuljetusneuvoja) 83.4 % ( milj. mk., 36.4 ja 34.5 %) ja XX:ssä (soittokoneita, kojeita ja kelloja) 62.2 % ( milj. mk., 33.9 ja 2. %). Helsingin tuonnin arvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista eri tavararyhmissä vuosina ilmenee seuraavasta taulukosta:

10 6 Tuonnin rahaarvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista ja koko maan tuonnista vastaavissa tavara ryhmissä, vuosina mportvardet nom olika.varugrupper, i procent av stadens hela iinportvärde och av motsvarande tai för. hela landet, åren relative de'l'importation en par groupes de marchandises. tavararyhmät. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 koko maan vastaavasta 0/0 Helsingin koko tuonnista. tuonnista. 0/0 av ~e:~ igfmporten tili % av hela landets motsvarande e sm ors.. import. 0/0 de l'imfor~~on totale de 0lo',de l'imporlation correspondante. a V e. pour le pays entier \935.\936.. Eläviä eläimiä. Levande djur ! Eläimistä saatuja ruokatavaroita Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja : ' ! 76.(; mausteita. dor , V. Säilykkeitä imanpitävästi Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar " suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. Drycker X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen X. Lankaa ja punontateoksia. Oarn och repslageriarbeten \ ' X. Kankaita. Vävnader Animaliska ivsmedel... SpannmA och spimnmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.... frukter, köksväxter, levande växter O. dyl.... Kolonialvaror och kryd X. Sekalaisia kutomateolli Diverse textilindustrivasuustavaroita. ror X. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke och träarbeten XV. Puun kuorta, ruokoa, oksia' y. m. s. ja niistä valmis Bark, rör, kvistar m. m. tehuja teoksia. 'dy\. samt arbeten därav 0.4 XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä'valmis papper samt därav för! tettuja teoksia. färdigade arbeten XV. Jouhia, harjaksia, h9yheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra formmuovailtavia aineita, erik bara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav XV. Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m., 2.2 XV. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller och metallarbeten 2.4 XX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater.. 8.\ XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel XX. XX. XX. XXV. XXV. XXV. XXV. XXV. XXX. XXX. XXX. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instrukelloja. ment och ur.... Kivi ja maalajeja sekä Sten och jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav.... Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis schuk o. dyj. samt tillteita niistä. verkningar därav.... Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillver.kningar därav.. Eetterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy flyktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeettisia aineitay. m. kosmetiska medel m. m. Värejä ja värjäysaineita. färger O. färgningsämnen Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunitiqn,, tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverja iotu\itustavaroita~ kerivaror.... Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel... ' Lannoitusaineita. Oödningsämnen Kirjallisuus ja taidetuot Litteratur o. konstals!., unteita, opetusvälineitä, konttoritarpeita y. m. dervisningsmateriel, kon torsförnödenheter m. m, Muualla mainitsemattornia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda u ' , Koko tuonti Hela importen {/mportation tota!~m ~ , ~ ,

11 7 Kun tuonnin lisääntyminen, j(,lka aiheutui talouselämänyieisestä vilkastumisesta, ilmeni jokseenkin tasaiseria useimmissa tavararyhmissä, pysyi yksityisten tava'raryhmien suhteellinen osuus Helsingin tuonnista pääpiirtein ennallaan. XV :nteen' (metallien ja metalliteosten) tavararyhmääil kuuluvien tavarain tuonti,' joka vuonna 932 oli 2.4 % Helsingin koko~tuonnista, lisääntyi kuitenkin sen jälkeensuhteellisestikin niin paljon, että se vuonna 935 oli 8.2 % ja vuonna %. Samoin kasvoi X X:nteen (koneiden ja laitteiden) ryhmään kuuluvien tavarain osuu~ Helsingin tuonnista niin, että se, oltuaan vuonna % Helsingin koko tuonnista, vuosina oli % siitä. Kankaiden tuonti, joka vuosina oli ollut Helsingin koko tuonnista % ja vuonna 934 jyrkästi kohonnut 6.8 %:iin, pysyi myöskin vuosina suhteellisen suurena ollen näinä vuosina % Helsingin koko tuonnista. Kuten johdannossa jo osoitettiin, Helsingin tuonnin rahaarvo kasvoi vuosina suhteellisesti enemmän kuin koko maan tuonnin rahaarvo kohoten jo täyteen 50 %:iin maan koko tuonnin rahaarvosta. Tähän tulokseen vaikuttivat useiden pienempien tavararyhmäin ohella erinäiset isohkot tavararyhmät, kuten yuonna 935 säilykkeiden, kankaiden ja kulj~tusneuvojen tavararyhmät sekä vuonna \36 metallien.ja metalliteoksien tavararyhmä, joissa kaikissa Helsingin suh _ teellinen osuus koko maan tuonnista näinä vuosina vahvistui. Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija maamme satamakaupunkien joukossa melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien tuonti oli koko viime viisivuotiskauden ajan Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautta, ja lannoitusaineiden tuonti jakaantui Helsingin, Turun ja Kotkan kesken jokseenkin tasan. Vuosina 932:36 kulki nimittäin lannoitusairieiden tuonnista Helsingin kautta ja 8. %, Turun kautta : ja 8. % sekä Kotkan kautta ja 9.8 %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä viljan ja viljatuotteiden ryhmässä Viipurin tuonti vuonna 935 ylitti Helsingin tuonnin nousten 25. % :iin koko maan vastaavasta tuonnista; Helsingin tuonnin vastaavii suhdeluku oli 22.4 %. Kemiallisten alkuaineitten sekä lääkkeitten ryhmässä Viipurin ja Uuraan tuonnin yhteenlaskettu raha~arvo vuonna 932 oli 28.3 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vain 9.7 %. Puutavarain ja teosten ryhmässä oli Kotl:<an tuonnin rahaarvo vuonna % ja vuosina ja 3.7 % koko maan vastaavasta tuonnista, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vastaavasti ja.3 %. Muualla mainitsemattomien tavarain ryhmässä oli Turun tuonnin rahaarvo vuonna %, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vain 37.5 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien tuontipaljous ja arvo vuosina käy selville seuraavasta taulukosta: oj Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja arvo vuosina mportmängder och värden för de viktigaste varuslagen åren Quantite et valeur des marchandises principates de l'importation en ~ : ",;: Kvanthet., 000 mk. Värde, 000 mk. i3 "S"~ T a v a r ala j i. Va r u s a g. ~ 3 eg Quantiti., 000 marr:s. ~ ~ ~3 Marchandises. ~ ;"'~!!:? Suolia. Tarmar..... ton Silliä, suolattua. Si, saltad Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål: rukiita. råg... D kauroja. havre.... D vehniä. vete... t maissia. majs Jauhoja: Mjöl: vehnä, lestyjä. vete, siktat "... D Ryynejä: Gryn:... D vehnä vete... t riisi ris , Perunajauhoja. Potatismjöl Vehnänleseitä. Vetekli... D Rukiinleseitä. Rågkli... : Öljykakkuja : Oljekakor: maapähkinäkakkuja. jordnö_tskakor Maissi ja muita öljy Mjöl av majs och ankakkujauhoja y._ m. dra oljekakor m. m Siemeniä. Frö... D Hedelmiä, tuoreita: Frukter, färska:..., omenia äpplen..., appelsiineja apelsiner viinirypäleitä vindruvor banaaneja bananer ' 260

12 8 T a v a r ala j i. V a r u s a g. M archandises., 000 mk. Värde, 000 mk. Quantiti., 000 marcs , :} Hedelmiä, kuivattuja: frukter, torkade:.. ton. lumuja, viskunoita plommon, sviskon ja brunelleja. rusinoita ja korin tteja. manteleita. och bruneller. russin och korin ter mandel Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt.. Sokeria, puhdistama tonta. Socker, oraffinerat..» Lehtitupakkaa, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad... Väkiviinaa. Sprit Viinejä tynnyreissä. Vin på fat.... o muissa astioissa. andra kärl.. Lampaanvilaa. fårull..... Lumppuja. Lump.... Puuvilalankaa: Gam av bomull:.. rihmaa, plemssä, tråd, i mindre, för vähittäiskauppaan detaljhandeln lämtarkoitetuissa pakka pade förpackninuksissa. gar Side ja purjelankaa Bind, segelgam och sekä punontateoksia. repslageriarbeten.. Vialankaa: Gam av ul:... monisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai fertrldigt, blekt, painettua..' färgat eiler tryckt. pienissä, vähittäiskauppaan i mindre, för detaljtuissa tarkoitehandeln lämpadeför pakkauksissa. Silkkiä, kehrättyä. packningar.... Silke, spunnet..... Puuvillakankaita. Vävnader' av bomull... Viakankaita sekä huo Vävnader av ull samt paa. filt..... _....' Silkkikankaita. Vävnader av silke Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snörpunosteoksia. makeriarbeten.. Sukankutomateoksia: Strumpstolsarbeten:.. sukkia, puuvilaisia strumpor av bomull käsin eitä van tar sukkia, vilaisia. strumpor av ull.. muunlaisia andra... Mattoja, veden pitäviä. Mattor, vattentäta.» Pöytäliinoja, huiveja Bord och huvuddukar y. m. m. m..... Vaatteita ja muita om Kläder och andra sömpeluksia, erikseen nadsarbeten, ej särmainitsemattornia, skiltdämnda, vattenvedenpitäviä. täta..... Hattuja, 000!cpl. Hattar st. Vuotia ja nahkoja, joita Hudar och skinn, ej ei voida lukea tur hänförliga tili pälskiksiin: varor:..... ton. nautaeläinten, muok nötkreaturs, obekaamattomia, tuoreita redda, färska eiler tai suolattuja. saltade..... s:n, s:n, kuivattuja. d:o, <:0, torkade.. muita lajeja, muokattuja. jalkineita. andra slag, beredda Skodon. Turkiksia.. Pälsverk..... Takkirautaa. Tackjäm ' ' !l ' ~ ' '

13 9 Tavaralaji. Va ru 5 la g. Marchandises., 000 mk. Värde, 000 mk. Quantiti. VaJeur, 000 marcs ' Palkki, kulma ja muu' Balk, vinkel och ta kuumiltaan valssat annat varmvalsat tua rautaa. järn ton levyä, rauta ja teräs. Plåt, järn och stll.. 0,73644 Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, järnrauta ja teräs. och stål.. : levy ja läkkipeltiteok Plåt och blecktulverksia. ningar '5 Rautatie ja raitiotie järnvägs och splrtarpeita: vägstillbehör: kiskoja. skenor...., Takeita ja. valurau Smide och tillverkdasta valmistettuja ningar av gjutteoksia. kappaleen gods, vägande nettopaino: per stycke netto: 890 enint. 0.6 kg. högst 0.6 kg... mer än 895 yli 0.6 kg:n kg. 0.6 kg. kg.' l' 0, ' 0 50, , 50, '. 906 lyijyä, valmistamatonta Bly, obearbetat samt sekä romua. skrot Tinaa, valmistamatonta Tenn, obearbetat samt sekä romua. skrot Ahiminiumilevyä. Aluminiumplåt Kuparilevyä. Kopparplåt Kuparitankoja. Kopparstänger Kupariputkia. Kopparrör... " Kupari y. m., teoksia Koppar o. a. tillverkerikseen mainitsemat ningar. ej särskilt tornia. nämnda , Maanviljelyskoneita ja Lantbruksmaskineroch laitteita. apparater Meijerikoneita ja ait Mejerimaskiner och teita. apparater Sähkökoneita ja ait Eektriska maskiner och teita: apparater: , 04, } generaattoreja ja generatorer och mo 06 moottoreja. torer eristettyjä sähköjoh isolerade elektriska toja. ledningar sähkövarolaitteita. elektr. säkerhetsap hehkulamppuja. puhelinkoneita y. m. parater..., glödlampor... D telefonapparater m.m sähköteknillisiä erikoislaitteita, erik elektrotekniska speseen mainitsemat cialapparater, ej tornia. särskilt nämnda Paperiteollisuuskoneita. Pappersindustrimaskiner Kutomateollisuuskoneita... Textilmaskiner Suutarin, räätälin ja Skomakeri, skrädderiompelukoneita. samt symaskiner. 3 Koneita ja laitteita, Maskiner och apparamuunlaisia. ter, andra Automobiilejä, kpl. Automobiler... st. Polkupyöriä, Velocipeder, 39 moottori, kpl. motor muunlaisia. andra... : Ulkomaan kauppa. Utrikeshandel ' i

14 0 oj ~~ en;:, 000 mk. Värde, 000 mk. O~ ::.i T a v a r ala j i. V a r u s a g. ~g' Quantiti., 000 marcs. ~~ ",,0 =c Marchandisl!3. ~~ ~~ ? 45 Ajo ja kuljetusneuvojen Underreden tili åkdon alustoja ja kumiren och transportmedel kaisia pyöriä: samt med gummiringarförsedda hjul: ton alustoja kpl. underreden... st pyöriä..... tonn. hjul... ton Taskukelloja, kpl Fickur.... st Kivihiiliä. Stenko\ ton Koksia. Koks Tiiliä. Tegel Kautsua, guttaperkaa ja Kautschuk, guttaperka balataa. och balata Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja ba Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, guttaperka teoksia: och balata: a u tom obiilinreil kai ta. automobilringar & ' kautsujalkineita. kautschukskodon. t Naftaa y. m. kivennäis Nafta O. a. mineralöljyjä, raakoja. oljor, råa Petrolia. Petroleum Petrolibentsiiniä, gaso Petroleumbensin, galiinia, igroiinia ja solin, igroin och puhdistusöljyjä. putsoljor ' Voiteluöljyjä, rasvattomia. Smörjoljor, icke feta ' Pellavaöljyä, keittämä.. töntä. Linolja, okokt ~ Kookosöljyä. Kokosolja... D Sinkkivalkoista. Zinkvitt Tervavärejä ja väri Tjärfärger samt färguutoksia, joihin 0 extrakter med till.'., lisätty liuotin tai sats av lösnings och., peittausaineita. betnlngsämnen Keittosuolaa. Koksalt Kemiallisia preparaat Kemiska preparat, droteja, rohdoksia ja val ger och färdiga lämiita lääkkeitä, erik kemedel, ej särskilt seen main.:ttomia. nämnda HO Sanoma ja aikakaus Tidningar och tidskriflehtiä y. m. ter m. ru Kirjoitus ja laskuko Skriv och räknemaneita. skiner D Su~rin osa maahan tuoduista tavaroista tulataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisile ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojala ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painömääristå. Jotta näistä saataisiin edes yldspiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tulattu painon mukaan, sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaava painomäärä, joka on laskettu edellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vajptelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti,. mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja 80ittokoneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule maahan rahtitavarana muilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulu'kossa koko tuonti toisaalta 9 nettorekisteritonnin vetoisia ja sitä suurempia aluksia lukuunottamatta toisaalta nämäkin lukuunotettuina.. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sekä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että koko tuonriin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 93236: