ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 96 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKA5EMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Muut paitsi A l V ja V julkaisee Helsingin kaupungin tilastotoimisto) A. Helsingin kaupungin tilasto.. Terve)'den Ja sblraaaholto. Suomenkielinen tekst. taulukot myös ruotsiksi Ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset) Jälkimmäinen osa (tuastolunen katsaus) BD. UlkomaBD kauppa Ja merenkukn. Suomenkielinen teksti. taulukot Ja tavaranimikkelstö myös ruotsiksi ja englanniksi V. Kaupungin teodisuuslauosten tomntakertomus. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan Julkaisema. Suomenkielinen teksti, taulukolta myös ruotsiksi Ja ensanniksi V. Kanpangln tdlnpllujs. Helsingin kaupungin rahatoimiston Julkaisema. Suomen Ja ruotsinkielinen, englanninkielinen katsaus VL Opetnslaltokset. Suomen ja ruotsinkielinen laitos, taulukot myös englanniksi B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen Ja ruotsinkielinen. englanninkielinen slslljlysluettco C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnalllsballlnnosta. Suomenkielinen D. Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. Suomenja ruotsinkielinen laitos. M. 96. E. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen Ja ruotslnkelinen laitos P. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen Ja ruotslnkojlnen laitos. AJankohtainen lrtolehtjlrjestemil G. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomenja ruotslnkelinen teksti, englanninkielinen katsaus. la. 98. Senast utkomna publikationer (Alla utom A V och V utglvna av Helsingfors stads statistlska byrå) A. Helsingfors stads s(atlstlk.. Rlso oob sjukv6rtl Fnsk text, tabellema ockaa pii svenska och engelska. Förra delen (årsberättelser) Senare delen (statlstlsk överslkt) Bm. Utrlkes handel oeh sjölbrt. Flnsk ted, tabellema och varulörteclmlng också pii svenska och engelska V. Stadens ndustrlverks nberlltållser. Utgiven av Helsingfors stads ndustrlverksnllmnd. Flnsk teltt, tabeller ocksli pii svenska och engelska V. Saadens bokslul Utglven av Helsingfors stads drätselkontor. Finsk och svenskspråkig, överslkt pii engelska VL Undervisnlngsvllsen. Finsk och svenskspn\ upplaga, tabellerna ockaa pii engelska B. Statlstlsk Arsbok lör Helsingfors stad. Flnsk och svenskaprwg. nnehållstörtecknlng ocksa pii engelska C. Berittelse angaende Helsingfors stads kommunallötvaltnlng. FlnskPnJdS L D. Helsingfors stads kommunalkalender. Fnsk och svenskllpn\ uppjaga. M. 96. E. Kommunal lörfattnlngssamllng för Helsingfors stad. Fnsk och Bvenskspn\ upplaga P. Författnlngsbandbok lör Helsingfors stad. Flnskoch svensksprllkig upplaga. AktueU enllgt ösbladssystem. 6. Statlstlska manadsuppglfter för Helsingfors. Ftnsk och Bvenskspn\ tut, överslkl pa engejska

3 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 96 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 96

4 HELSNGfORS STADS. STATSTK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NYSERE 96 UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÅ S T A T S C S 0 f THE CTY 0 f H EL S N K (H EL S N G f 0 R S) FOREGN TRADE AND NAVGATON NE.W SERES 96 PUBLSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 96 MERCATORN KRJAPANO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan joka vuosi, ja siihen on liittynyt täydellinen suomen, ruotsin ja englanninkielinen (v:een 950 ranskankielinen) tavaranimikkeistö, joka samalla kertaa on painettu useiden vuosien tarvetta varten. Viime vuonna voimaan tulleen uuden tullitariffin mukaista nimistöä ei kuitenkaan vielä ole saatavissa kolmikielisenä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä,' joulukuussa 96. /(arlerik Forsberg

6 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÅLLSfÖRTECKNNO CONTENTS Sivu Slda JOHDANTO 5 NLEDNN(j 5 NTRODUCTON Page 5. ULKOMAAN KAUPPA. UTRKES HANDEL. FORE(jN TRADE. KQko kauppavaihto Totala handelsomsättningen.. Z. Tuonti 9 Z. mport..... J. Vient J. Export Tullnkanto' Tulluppbörden Varastolmls ja laiturihuolto 8 5. Upplagsrörelsen och kajkontrollen Total Exchange.... Z. mports..... J. Exports. " CU5toms Duties Collected 5. Storage and Quay (joods Servlce MERENKULKU. SJÖFART. NAV(jATON. Kauppalaivasto Handelsflottan Merchant Fleet Z. Ulkomainen merenkulku Z. SJöfarten på utlandet Z. Foreign Shipping... TAULUSTO. Tuonti Helsinkiin vuonna *. Vienti Helsingistä vuonna *. Helsingin tullikamarin kanto vuonna )6 verrattuna koko maan tullinkanto on... 56* 4. Satamalaitoksen tulot vuonna * 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 96 alussa ja lopussa * 6. Kaupungista kotoisin oievat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän ja iän mukaan vuoden 96 lopussa 60* 7. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 96 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 96 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 70* TABELLER. mporten tili Helsingfors år *. Exporten från Helsingfors år *. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 96 i förhållande tili, tulluppbörden i hela landet 56* 4. Hamnverkets inkomster år * 5. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in och utgången av år * 6. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgången av år 96, fördelade efter deras bruttodräktighet o. ålder 60* 7. Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 96, fördelade efter avgangsland och fartygets hemland 6 8. Från Helsingfors avgangna fartyg Ar 96, fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... " 70* TABLES. mports to Helsinki (Helsingfors) in *. Exports from Helsinki (Helsingfors) in *. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 96 compareå with the corresponding figures for the whole country... 56* 4. Dues collected by Port Authorities in * 5. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the,end of the year * 6. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the end of the year 96 cassified by tonnage and age... 60' 7. Vessels arrived to Helsinki in 96 by country of departure and nationality 6* 8. Vessels departed from Helsinki in 96 by country of destination and nationaiity "

7 Johdanto nledning ntrod uction Ulkomaankaupan suhdanleet. Vuoden 958 lopulla alkanut noususuhdanne voimistui ja muuttui korkeasuhdanteeksi, jota kesti lähes kolme vuotta. Koko vuoden 96 pysyi taloudellinen tilanne ulkomailla melko muuttumattomana. Suomen kohdalta oli tämä vuosi kokonaisuutena eräs taloudellisesti parhaita vuosia. Täystyöllisyys vallitsi, tuotannon kasvu jatkui edelleen ja hintataso pysyi vakaana. Voimakas suhdannenousu kuvastui erittäinkin ulkomaankaupassa, joka muodostui vilkkaammaksi kuin pitkiin aikoihin ja kohosi jälleen uusiin ennätyslukuihin. Kauppataseen suuresta vajauksesta huolimatta kasvoi Suomen Pankin valuuttavaranto vuoden aikana jonkin verran. Maamme ulkomaankaupassa oli edellisenä vuonna jälleen syntynyt huomattavaa vajausta, ja kertomusvuonna vajaus oli vielä suurempi. Lopullisten tietojen mukaan alijäämä oli. 6 miljardia markkaa eli suurempi kuin kymmeneen vuoteen. Tuonnin volyymi nousi edellisestä vuodesta n. 7 % ja sen arvo n. 8 %, viennin määrä taas vähän vähemmän, n. 5 %, ja viennin arvo n. 7 %. Suomen assosioituminen EFTA:an järjestettiin erillisellä maaliskuussa solmitulla EFAsopimuksella (EFTAFinland Association), joka tuli voimaan ja jossa Suomelle annettiin samat oikeudet ja velvoitukset kuin EFTAmaille, joihin se varsinaisesti ei kuulu. Samanaikaisesti solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä sopimus, jolla EFAsopimuksen Suomea koskevat oikeudet ja velvoitukset siirrettiin koskemaan myös Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. EFTAn tullinalennuksia alettiin jäsenmaiden kesken toteuttaa nopeutetun aikataulun mukaan alkaen ja Suomen osalta alkaen, jolloin Suomi alensi EFTAmaihin soveltamiaan tuontitulleja 0%, ja samanaikaisesti EFTAn jäsenvaltiot ulottivat 0%:n tullinalennuksensa myös Suomea koskeviksi. Kauppavaihtomme kummankin suuren taloudellisen yhteenliittymän, Euroopan Vapaakauppaliiton ja Euroopan Talousyhteisön maiden kanssa lisääntyi edelleen voimakkaammin kuin muiden maiden kanssa. Bilateraalisella pohjalla tapahtuvaa laajaa kauppaa itäryhmän maiden kanssa jatkettiin entisessä laajuudessa. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti sobritannia, LänsiSaksa ja Neuvostoliitto, joihin lähes puolet viennistämme suuntautui, sekä lähinnä Alankomaat, Ruotsi, Ranska ja Yhdysvallat. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla LänsiSaksa, sobritannia, Neuvostoliitto ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Ranska ja Alankomaat. Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 960 ja v. 96. Ylijäämä tai vajaus Vienti Export Exports Tuonti. mport mports Overskott eiler brist D~'icien,y or surplus mrd ~~ mrd % mrd 0',0 mrd % mrd EFTAl) EEC) Ns. täryhmä Östblocket (Eastern "toe) 8) Muut. Andra (Olhers) Summa (Totat) ') Ruotsi, Norja, Tanska, sobritannia, tävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, Osterrike, Schwciz och Portugal. ') BelgiaLuxemburg, Hollanti, Saksan liittotasavalta, Ranska ja talia BelglenLuxcmbllrg, Holland, Förbundsrepubliken Tyskland, Frankrike och talien. ') Neuvostoliitto, Puola,.Saksan demokr. tasavalta, Tshekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiinan kansantasavalta Sovjctunionen, Polen, Tyska dcmokratiska republiken, Tjeckoslovakirn, Un~ern, Rlmänien, Bullarien, Albanien och \ineslska folkrepubliken.

8 6 jääolosuhteet Helsingin satamassa. Kertomusvuoden talvi oli harvinaisen lämmin, joten satama oli jäätön koko talven lukuun ottamatta vähäistä ohutta jääfä Sörnäisten ja Herttoniemen satamien lahdissa. Jäänmurtaja Otso oli ensimmäisen kerran koko olemassa olonsa aikana aivan ilman työtä. Liikenne jatkui verrattain tasaisesti läpi vuoden. Vain toukokuun loppupuolella oli jonkin verran ruuhkaa satamissa. V. 96 kävi Helsingin satamissa laivoja.7% enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 96. Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu alkaen voimaan tulleen uuden tulli tariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin teksti osastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta.

9 . ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL FOREQN TRADE. Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen Totat Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulu'kossa olevat suhdeluvut. Helsingin vienti aleni v. 96 markkamääräisesti hieman edelliseen vuoteen verraten, sen" sijaan Helsingin kautta tapahtuva tuonti kasvoi markkamääräisesti kertomusvuonna jonkin verran.. Helsin~in kaupun~in ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina 9556 VArdet av Helsin~fors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättnin~ åren 9556 Value of imports, exports and total exchange orthe City and of the whole country in 9666 Koko kauppavaihto Tuonti mport Vient Export Totala handelsomsllttnlngen " mports ExporlS Vuosi T oal exchangt Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Ytar Hela landet Helsingfors Hela landel Helsingfors Hela landel Helsingfors Wholt country 000 % 000 % 000 % ; / / , ' ' Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa." Niin paljon kuin tuonti ja vientimäärät ja niiden rahaarvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonti on kauan ollut lähes puolet tai enemmänkin koko maan tuonnista ja vienti yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 96 Helsingin osuus koko maan viennistä aleni hieman, mutta tuonnin osuus suureni.

10 8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti ja' vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, mis~ä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston v:n 954 hintojen nojalla laskemista hintaindekseistä. Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin hinta ja volyymiindeksisarjat seitsemältä vuodelta.. ndeksiluvut v ndextai åren 9546 The indices in 9546 Vuosi Ar Yea/ ' Tuonti. mport /'mports Yksikköarvoindeksi Volyymindeksi Enhetsvärdelndex Volymlndex Unll vajue ndex V olume nda Vienti. Export Exports Vksikköarvoindeksi Volyymiindeksi Enhetsvärdeindex ' Volymindex Tuontihinnat nousivat siis vajaan yhden prosentin ja vientihinnat n..5%. Ulkomaankaupan hintasuhde (Terms of Trade), joka v. 960 oli 98, kohosi lukuun 99 kertomusvuonna. Taulukossa esitetään Helsingin koko kauppavaihdon rahaarvoa esittävät luvut vuosilta 9576 laskettuina samoin perustein. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähäsen noussut.. Helsingin kaupungin kauppavaihdon railaarvo v:n 954 hintojen mukaan, vuosina 9576 Virdet av Helsngfors stads totala handelsomsi!,ttntrig enugt 954 års priser, åren 9576 Total value of irade of the City in 9576 ai 954 prices Lisäys (+) tai vähentyminen () % v:n 954 Vuosi Värde öknlng (+) eiler mlnsknlng () arvosta Ar VaJue ncrtast (+) or decrtast () % av 954 års varde Ytar Per unt of tht MJ. % valut n , ,., R 74,;'

11 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon rahaarvot v prosentteina koko maan kauppavaihdon rahaarvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna pysynyt entisellään. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana on Helsinki tähän 'asti sijoittunut Kotkan jälkeen toiseksi, mutta kertomusvuonna Hamina ohitti sen. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo % :lna koko maan vastaavista arvoista, Värdet av de vlktlgaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet Value 0 imports and exports rom the principal Finnish ports per cent 0 the total value 0 the country Kaupunki Stad Town Helsinki Helsingfors.. Kotka Turku ''Äb~.. : : : :.: : : : Pori Björneborg.. Rauma Raumo.... Hamina Fredrikshamn Hanko Hangö.... Vaasa Vasa.... Tuonti mport Vienti Export Koko kauppavaihto Totala handel60msättnlngen mporls Exports To/Dl txdlangt ~~~~~ G U.4.5 Kaikki Samtliga (Ali) ~ Ulkomaankaupassa siirryttiin. 6. uutta tullitariffia. ns. Brysselin nimikkeistöön pohjautuvaa Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 96 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin kertomusvuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Nykyinen, melko vapaa tuontijärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko ) ilman isenssiä, ) globaalilistan puitteissa tai ) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollarialueen ja puntaalueen maat sekä muut läntiset kauppamaamme. Bilateraali :.!

12 0 maista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut itäeuroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan ja se käsittää n. %:n maan koko tuonnista. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFAsopimuksen tullessa voimaan lievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Samalla lisättiin ns. multilateraalimaiden lukua. Taulukossa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin rahaarvo oli v. 96.% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonn,a. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat v:n 954 hintojen mukaan lasketut rahaarvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti edelleen tuntuvaa nousua v. 96. Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rahaarvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisin ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranlmikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa koneet ja mekaaniset laitteet sekä kuljetusvälineet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edelleen kasvanut ja joiden,tuonnin markkamääräinen yhteisarvo oli edellisestä vuodesta noussut n. 0 miljardia. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat epäjalot metallit ja kasvituotteet sekä tekstiilit ja kemian teollisuuden tuotteet. Koneista kasvoi eniten höyrykattiloiden ja sähkökoneiden tuonti, kuljetusvälineissä taas tuonnin nousu tuli etupäässä autojen ja traktorien osalle. Ulkomailta tuotuja aluksia oli vähemmän kuin ennen, ja ne olivat melko pieniä. Erikoisen huomattava nousu oli kuparin, etupäässä valmistamattoman kuparin, sekä kuparitangon ja langan tuonnissa. Tuoreiden hedelmien tuonti oli jälleen noussut, mutta sokerin tuonti oli edelleen vähentynyt. Myös puuvillakankaiden tuonti oli vähentynyt tuntuvasti, mutta eräiden muiden tekstiilien kasvanut. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista oli jonkin verran suurempi kuin edellisinä vuosina, ja varsinkin ravinto ja nautintoaineiden ryhmissä oli pääkaupungin osuus koko maan vastaavasta tuonnista kohonnut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja arvo v käy ilmi taulukosta Katsaus Helsingin tuontun vuosina 9576 Aterblick på importen tili Helsingfors åren 9576 Survey 0 imports to Helsinki in 9576 Vuosi Ar Vtar, Tuonnin raha Tuonnin rahaarvo todellisten arvo v:n 954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen () Hntaindeksi hintojen mukaan lmportens värde enllgt faktlska öknlng (+) eiler mlnskning () Prlslndex mportens värde enllgt 954 Ars priser natast (+) Dr dtertast () Priu prlser Valut 0/ mports ndlus ValUt 0/ im~ortsl % v:n 954 tuon tarvosta % av 954 Ars lmportvärde Per uni 0/ ht al currtnl prlus 954 = 00 al 954 pr U& valut 0/ 954 mporls Mllj. % Milj , :;

13 6. Tuonnln rahaarvo tavararyhmlttiiin vuosina 9586 ja prosentteina HelslnjlJn koko tuonnista. sekä koko maan tuonnista vuosina 9576 Vördet av lmporten efter varujlrupper åren 9586 och procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 9576 Value of imports in 9586 by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and of the whole country in , Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolult numbtrs Ryhmä n:o Koko maan vastaavasta Helsingin koko tuonnista tuonnista Orupp siffra Av hela importen tili Av hela landets Group rrumbtr Helsingfors svarande import Of 00 imporls o/ht Cily 0/00 impor/s O/ht whott counlry % : / / V V V V V X X X X X o XV XV XV XV XV XX XX , XX ~ Koko tuonti Hela importen (Total of imports) / / 00.0! \.54.a!. Elävät eläimet; eläin tuotteet Levande djur; X. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. animaliska produkter. Kasvituotteet Vegetabiliska produkter X. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi. Eläin ja kasvi rasvat ja öljyt ym. Anima ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och iska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. V. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; varor av glas m.m. tupakka Produkter av ivsmedelsindustri; XV. Luonnonhelmet, jalo ja korukivet, jalometallit ym.; metalliraha Naturpärlor, ädelstenar drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt V. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvik XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. närstående industrier keet ym. Maskiner och mekaniska apparater; V. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen elektriskt material m.m. kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, XV. Kuljetusvälineet Transportmedel syntetiskt gummi m.m. XV. Optiset, valokuvaus, mittaus, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, niiden osat Optiska, foto, mätnings, medicinska m.m. instrument och apparater; ur; skinn, läder, pälsskinn m.m. X. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor musikinstrument m.m.; delar tili dem därav; kork m.m. XX. Aseet ja ammukset; niiden osat. Vapen och X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. ammunition; delar tili dem Material för papperstillverkning; papper och XX. Erinäiset tavarat Diverse varor papp m.m. XX. Taideteokset, kokoelma ja antiikkiesineet X. Tekstiiliaineet ja tavarat Textilmaterialoch Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter textilvaror

14 l:l 7. Tärkeimpien tavarain tuontlpaljoua Ja arvo vuoaina 9596 mportmängder och värden för de viktigaste varuslagen åren 9596 Quantity and value 0/ the most important commodities imported in 9696 Tavaralaji. Varuslag Commodl/y. tonnia Kvantltet. ton Quanllty. tons. Värde ValUt Suolet. Tarmar.... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomster ökar, pan tor av prydnadsväxter m.m Hedelmät ja marjat Frukter och bär.... Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat.... Tee. Te.... 'austeet. Kryddor.... Öljysiemenet ja hedelmät Oljehaltiga frön och frukter.... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät 'Z Vegetabiliska feta oljor, fytande eiler fasta Sokeri. Socker , Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl Alkoholijuomat Alkoholdrycker.... Tupakka, valmistamaton TObak, oarbetad Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat sten ko och koks Moottori ja polttoöljy. Motor och brännolja Bensiini. Bensin... \) ) 7 06 ) Voiteluöljyt Smörjoljor Lääkkeet. Läkemedel Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m ' Valokuvaus ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter.... Kautsu ja teokset. Kautschuk och arbeten.. Siitä: Därav: autonulkorenkaat. däck för bil.... Vuodat ja nahat. Hudar och skinn.... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskin och pälsvaror Painotuotteet ym. Tryckalster m.m Villa. U.... Villa ja karvalanka. Garn av ull och av djurhår Villa ja karvakankaat. Tyger av ull och av djurhår.... Puuvillalanka Bomullsgarn och tråd.... Puuvillakankaat Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet. Linoleum o.dyl. tillverkningar.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode ja talotlsliinavaatteet. Trikåvaror, kläder, säng och hushållslinne Kiviteokset Varor av sten.... Rauta ja teräs sekä rauta ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål.... Kupari ja teokset. Koppar och tillverkningar.. A~~~~:!~.. ~~~~~~t. ~.~.U.~~~i.U.~.. ~~~. ~~i..~e.r~~ ') !)(iOO '!

15 7. Jatkoa. Forts. Contd. T.. "."".v"",,., TYO.. Vå.ineet.Arbetsredska p Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar til dem.... Sähkökoneet, laitteet ja tarvikkeet; niiden osat. Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem.... Traktorit ' ) Traktorer )... Autot) Automobiler )... i Auton alustatt) Automobilunderreden )... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat. Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler.... Moottori ja polkupyörät sekä mopedit'). Motorcyklar, cyklar och mopeder )... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet. Lösa delar och tillbehör tili dem.... Alukset ' ) Fartygl).... Optiset, valokuvaus ja elokuvaus, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet. Optiska, fotografiskaoch kinematografiska, medicinska o.dyl. instru. ment och apparater.... Kellot ja niiden osat. Ur och delar tili dem.. PalJous, tonnia, ton. Vilrde \ ~~~~ 960 \96\ \96\ ~45[ , Vienti Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 96 julkaistaan tauluosaston taulussa, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen rahaarvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavarapimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin rahaarvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. 8. Viennin indeksiluvut tavararyhmittain ndextai rör exporten enligt varugrupper Price indices by groups 0 commodities exported \954 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet ndustriprodukter Muut tavarat ) Andra varor ) \956 \ l \ \959 \960 \ ') kp sl. ') Käytetty yleisindeksi" Anvilnt totalindex.

16 4 Taulukosta 9 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin rahaarvot ja niiden vaihtelut v sekä myös v:n 954 hintojen perustalla lasketut koko viennin muunnetut rahaarvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on selvyyden vuoksi otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut vaikka niitä ei olekaan käytetfy hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 954 hintojen mukaan on kertomusvuonna jonkin verran laskenut. Vuosi Ar Year Katsaus Helsingin vientun vuosina 9576 Äterblick på exporten fran Helsingfors åren 9576 Survey of exports from Helsinki in 9676 Viennin raha! Viennin rahaarvo todellisten arvo von 954 hintojen mukaan Hinta Lisäys (+) tai vähentyminen () indeksi') hintojen mukaan Exportens varde Exportens värde enllgt taktlska öknlng (+) eiler mlnsknlng () Prlslndex ') enllgt 954 Ars prlser lntreau ( +) Dr detrease () Priu prlser Value 0/ exports. indius ') Value 0/ uports al tu"tnl prius al 954 priu. 954 = 00 MJ. % MJ % v:n 954 vien tlarvosta '% exportvarde...".." Ptr uni 0/ he valut 0/ 954 exporls D Taulukosta 0 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka monta prosenttia Helsingin viennin rahaarvo kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. (ertomusvuonna vienti Helsingin kautta oli vähentynyt. Erikoisesti väheneminen koski puun ja puteoksien, kuljetusvälineiden sekä varsinkin paperin ja paperinvalmistusaineiden vientiä. Paperiteollisuuden tuotteilla sekä puutavaroilla ja teoksilla oli edelleenkin Helsingin viennissä suuri osuus, vaikka se olikin laskenut edellisen vuoden 46. %:sta 9.6% :iin kertomusvuonna, lähinnä paperiteollisuuden tuottei<;len viennin alenemisen johdosta, joiden viennin markkamääräinen arvo laski miljoonaa, siitä paperivanukkeen n. 00 miljoonaa, sanomalehtipaperin 00 miljoonaa ja käärepaperin n miljoonaa. Joissakin ryhmissä kohosi vienti kertomusvuonnakin edellisestä vuodesta. Näitä olivat lasi ja lasitavarat, turkikset ja ennen kaikkea koneet ja mekaaniset laitteet, sähkötarvikkeet ym. Alusten vienti laski kertomusvuonna alle 7 miljardin. Suurin ulkomaille viedyistä aluksista oli Neuvostoliiton tilaama Hietalahden telakalla rakennettu 9 47 bruttorekisteri tonnin polaristyyppinen jäänmurtaja Leningrad, edellisenä vuonna toimitetun Moskvan sisaralus, sekä Brasiliaan Valmet oy:ltä tilattu 6 00 tonnin Paranagua, joka oli neljäs ja viimeinen Helsingin telakan Brasiliaan tilauksesta toimittama rahtilaiva. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja arvo v. 9596, käy ilmi taulukosta. ') Muunnetuja rahaarvoja laskeltaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelma 8: osoittamia indeksilukuja Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen i labla n:o 8. For he compulatioll 0/ he converled valuts in tht ntxl co/umn ht indices in Tab/e 8 hovt bun used ins/tad 0/ thtst indicts.

17 5 0. Viennin rabaarvo tavararybmlttäin vuosina 9586 ja prosentteina HelsiDiin koko viennistä seka koko maan viennistä vuosina 9576 Vi,rdet av exporten efter varuirupper Aren 9586 ocb procent av atadena bela exportvärde och av motavarande tai för bela andet Aren 9576 Value 0/ exports in 9ti86 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports 0/ the City and 0/ the whole country in 9676 Ryhmä n:0) Grupp slffra) Group numbtr 958 Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolult numbus 000 Helsingin koko viennistä Av hela exporlen ran Helsingfors Of lola! txporls of tht City \ % Koko maan vastaavasta viennistä Av hela landets motsvarande export Of total txport. of the wholt country V V V V V X X X X X XV XV XV XV.... '57605 XV XX XX XX Koko vienti ') Ks. s. Se s \ S O. O \ Hela exporten (Total of exports) / \

18 6. Tärkeimpien tavaraln vientipaljous ja ~,arvo vuosina 9596 Exportmängder och värden för de viktlgaste 'varuslagen åren 9596 Quantity and value of the most important commodities exported in 9696 Tavaralaji. Varuslgg Commodl/y Voi. Smör.... Juusto. Ost.... Vuodat ja nahat. Hudar och skinn.... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskin och pälsvaror Raakapuu ' ) Råvirke )... Siitä: Därav: paperipuu ' ) pappersved )... Sahattu tai leikattu puu l) Sågat eller skuret virke').... Siitä: Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömät') plankor, battens och scantlings, ohyvlade ' ) laudat ja kapealaudat, höyläämättömät'). bräder och planschetter, ohyvlade ).... Puu teokset Träarbeten.... Siitä: Därav: Vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu ). Faneroch kryssfaner').... Paperivanuke Pappersmassa.... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke, paperi ja pahvi teokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä: Därav: kartonki ja pahvi. kartong och papp.... sanomalehtipaperi tidningspapper.... kirjoitus ja painopaperi skriv och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Hygieeniset ja sanitääri sekä talousesineet, keraamiset. Hygieniska och sanitära artiklar samtl hushållsföremål, keramiska.... Lasi ja lasiteokset Glas och varor av glas.... Kupari ja teokset. Koppar och tillverkningar.. Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat.. Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar.... Sähkökoneet, laitteet ja tarvikkeet sekä osat. Elektr. mask., apparater och elektriskt material samt delar.... Traktorit, moottoripyörät, mopedit, trukit ). Traktorer, motorcyklar, mopeder, truckar ) Alukset') Fartyg).... ') km' fm'. ') kpl st. PalJous, tonnia Kvantltet, ton Quantl/y, lons,. VArd. Va/ue \ \ \960 \96\ <J :i :

19 7 Tulluppbörden 4.. Tullinkanto Customs Duties Collected Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti ja vientitavaroista kannettuja tullimaksuja majakkamaksut sekä erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta v. 96 sekä osoitetaan suhdeluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. Suurimpana o sana tullinkannosta on tuonti tulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä. V. 96 tämä oli Helsingissä 98.8% koko tullinkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kannetaan vain muutamista vientitavaroista (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). Muista maksuista' merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuru'udesta. Helsinki Turku. Maan suurimpien tullikamarien kanto vuosina 9596 Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren 9596 Customs duties colleded by the most important customs houses 0/ Finland in 9596 Miljoonaa markkaa Miljoner mark % koko maan tullinkannosta % av tulluppbörden hela landet Milions of marks Ptr un of dulits coutcltd in ht wholt counlry Helsingfors... 95: Abo ~ Vainikkala Kotka Vaasa Tampere Pori Rauma Hanko Lahti Tornio ( Vasa Tammerfors Björneborg Raumo Hangö... ', Lahtis O' Torneå Helsingin tullinkanto vuosina 9596, kuukausittain ) Tulluppbörden i Helsingfors åren 9596', månadsvls ) Customs duties collected in Helsinki by month in 9596 ) Mllj. markkaa. Milj. mark. Mlllions 0/ marks Kuukausi. Månad Monlh Tammikuu januari (january) Helmikuu Februari (February) Maaliskuu Mars (March) Huhtikuu April (April) Toukokuu Maj (May) Kesäkuu juni (june) s Heinäkuu juli (july)..... ; Elokuu Augusti (August) Syyskuu September (September) Lokakuu Oktober (October) Marraskuu November (November) joulukuu December (D;;;ec~e.:.:.m.:.:.b.:.;er.!.)...;...;...;..:...;...; :...;8...;6..;.7.;..' 4~...;;; ;6...;7.:.: 5~.::.:5.::.:;0.:.:... Summa (Total) ') Palautukset vähennettyinä. Exkl. restitutioner Rtsliluli,ons nol nduded: , ja milj..

20 8 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdosta. V. 96 oli Helsingin osuus koko maan tullinkannosta 65.%. Taulukossa esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Asetelmasta taas ilmenee miten Helsingin tullinkanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausille. 5. Varastoimis ja laiturihuolto U pplagsriirelsen och kajko{lfrollen Sforage and Quay Ooods Service Kunnallisen satamalaitoksen varastoimis ja laituri huoltoosasto hoitaa kaupungin yleiset warranttioikeudella yarustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiinlosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavar<\in varastoimista vart.en. Edelleen se huolehtii tullisäännön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. YJeisen varaston käyttö v. 96 ilmenee seuraavasta asetelmasta: Tonnia. Ton TOlls Varastossa vuoden alussa lnneliggande varor vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning 0/ the year) 7 Varastoon pantu nsatta varor (Goods deposited during the year) 9006 ~~~ Summa (Total) 5 77 Varastosta annettu Uttagna varor (Goods removed during the year) Varastossa vuoden päättyessä nneliggande varor vid årets utgång (Goods in general warehouses at the end 0/ the year) Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla. Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin rautateitse tai jollakin muulla kuljetusneuvolla tullattavaksi. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laituri huollon kannalta merkitykseltään vähäisiä. Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomuksen mukaisesti valaistaan vain meritse suoraan kaupunkiin saapuneiden tavarain laiturihuoltoa. 4. Satamalaitoksen lalturlhuolto vuosina 9576 Hamnverkets kajkontroll Aren 9576 Quay Goods Service 0/ the Port iri 966 Vuosi Ar Year Alusten koko lasti SiltA laiturihuollon kautta Partygens hela last DArav genom kajkontrollen Toa,argo 0/ whlch hrough he Quay Ooods Serviu Tavara Alusten luku Ulhetykslä ') Tonnia Tavara Anlal varu lähetyksiä Tonnia Antal lartyg OnAndelser') Ton Antal varu % Number 0/ vessels Number 0/ ddlve Tons Ton lönandelser rles') % (ll'l." Kun tavaralähetysten suhdeluvut ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavien tonnimäärien suhdeluvut, johtuu tämä siitä, että laiturihuollon valvonnan alaiseksi joutuu vain kappaletavara,.kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laituri huollon valvontaa. ') Vastaa rahtlkulttlen lukua Motsvarar antalet konossement. Corruponds 0 the number 0/ conslgnmenls.

21 . MERENKULKU 5jÖFART NA VOATON. Kauppalaivasto Handels/lotlaiz ~ Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastoon on v:n 957 loppuun asti luettu ne kauppamerenkulkuun käytettävät alukset, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteri tonnia ja kotipaikka Helsingin kaupunki sekä jotka alusrekisterilain mukaan on rekisteröitävä. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v lopussa ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 5. Kauppalaivasto vuosien 9556 lopussa Handelsflottan vid utgången av åren 9556 Merchant fleet at the end of the years ) Vuosi Ar Ytar HOyryalukset Angfartyg Suamers Luku Antal BruUotonnla BruUoton Numbtr GroS!,.g. lons Purjealukset apukonein Moottorialukset Segelfartyg med Summa Motorfartyg hjälpmaskin Molorships Auxiliary polvered TolaJ salling vtsstls Luku Bruttotonnla Luku Bruttotonnla Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Antal Bruttoton Antal BruUoton " ' '} Luku Antal Proomu! Prånlar Bargts BruUotonnla Bruttllton Kauppalaivastossa on v. 958 alusta otettu pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastusja pyyntialuk~et, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. ') '95557 vtsstls. wilh al leasl '9 ntl reg.tons atld sil" 958 al ttasl OO gross rtg. 0lS.

22 ... 0 Kauppalaivaston kokoonpanossa v. 96 tapahtuneista muutoksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot tauluosaston taulussa 5. Kaikkiaan poistettiin kertomusvuonna 5 höyry ja 4 moottorialusta, vastaavasti 499 ja 876 bruttotonnia. Haaksirikkoutuneita aluksia ei ollut kertomusvuonna, ulkomaille myytyjä oli, 7 8 bruttotonnia, hylyksi tuomittuja tai purettuja, niistä suurin tk Pansio, 7 7 bruttotonnia, ja muusta syystä poistettuja 4, bruttotonnia, niistä tonnin ml Rissa myyty Turkuun. Lisäksi poistettiin puualus apukonein, 9 ja proomua, 776 bruttotonnia. Alukslen lisäys oli v. 96 kaikkiaan 4 höyry ja 4 moottori alusta, vastaavasti 8560 ja 78 bruttotonnia. Suurimman lisäyksen tonnistoon toivat Suomen Tankkilaiva oy:n Turussa rakennuttamat Wiiri ja Wilke, kumpikin 686 tonnin vetoisia, ja oy Suomen EteläAmerikan Linjan myös Turussa rakennuttama ml Aconcagua, 5 40 bruttotonnia Höyryaluksia ostetti,in ulkomailta kaksi, yhteensä 5 90 bruttorekisteritonnia, ja moottorialuksia samoin kaksi, yhteensä 5 78 tonnia. Höyryalusten bruttovetomäärä vähentyi täten edellisestä vuodesta 5 79 rekisteritonnia eli 4.% ja moottorialusten lisääntyi 985 rekisteritonnia eli 8.0%. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivastosta oli v % ja v %, ja niiden bruttovetomäärä oli v % ja v % koko maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä, mikä osoittaa Helsingin kauppalaivastoon kuuluvien alusten suuruutta. 6. Kauppalaivasto vuosina 9606 alusten suuruuden mukaan Handelsflottan åren 9606; fartygens fördelning i dräktlghetsgrupper Merchant leet in 9606 by tonnage groups Suurullsryhmä Dräktlghetsgrupp Tonnagt group Luku Antal Number Höyryalukset Angfartyg Steamers... ~ , Summa (Total) 6 6 Moottorialukset. Motorfartyg , '.' Summa Motorships % brlltlovetoisuudesta % av bruttodräl,tighet % 0/ 'onnage & Alusten jakautuminen niiden bruttovetomäärän mukaan eri suuruusryhmiin v:n 96 päättyessä käy ilmi tauluosaston taulusta 6. Asetelmassa 6 on Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuoden lopussa kuuluneet alukset (paitsi purjealukset ja proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös asetelmassa 7. Höyryalusten kokonaisvetoisuudesta tuli yhä suurempi osa, kertomusvuonna yli '/5' vetomäärältään alle 000 bruttotonnin alusten osalle, moottori alusten kokonaisvetomäärästä taas runsas /, oli bruttotonnin vetoisten ja lähes / sitä suurempien alusten vetotilaa.

23 V:sta 945, jolloin höyryalusten osuus koko Helsingin kauppalaivastosta oli 97. % ja v. 955 vielä 5.%, on kehitys voimakkaana suuntautunut moottorialusten hyväksi, niin että niiden osuus koko kauppalaivaston bruttovetomäärästä oli v % ja kertomusvuonna 67.5%. Höyryalusten keskimääräinen bruttovetomäärä oli v:n 96 päättyessä 096 rekisteri tonnia ja varsinaisten moottorialusten (ilman apukonein varustettuja purjealuksia) 5 rekisteritonnia. Tauluosaston taulussa 6 alukset on myös ryhmitetty sen mukaan, kuinka vanhoja ne olivat v:n 96 lopussa. Asetelma 7 osoittaa myös tätä ikäjakoa. 7. Kauppalaivasto vuosina 9606 alusten iän mukaan Handelsflottan Aren 9606;. fartygens fördelning efter 4der Merchant leet ln 9606 by age 0 vessels kä, vuotta Ålder, år Agt, ytars Luku Antal Numbtr Höyryalukset Angfartyg Steamers Summa (Total) 6 6 % brutlovctoisludesta % av brutlodräktighet % 0/ tonnagt Moottorialukset Motorfartyg Motorships Summa Edellä oleva asetelma osoittaa höyrylaivakantamme jakautuvan edelleenkin epäedullisesti iän mukaan. Höyryaluksista oli n. 48 % yli 5 vuotta vanhoja ja näiden vanhojen alusten tonnimäärä oli lähes l a kaikkien höyryalusten bruttovetoisuudesta. Moottorialuksista.enää joka yhdestoista oli rakennettu vähintään 0 vuotta sitten, ja yli puolet oli viimeisten neljän vuoden kuluessa rakennettuja, ja näiden uusimpien laivojen bruttovetoisuus oli lähes puolet ja kaikkien kymmentä vuotta nuorempien moottorialusten bruttovetoisuus runsaasti yli '/ 6 kaikkien moottori alusten bruttovetoisuudesta. Missä määrin kaupungin kauppalaivaston kokoonpano on viimevuotisten poistojen ja isäysten johdosta muuttunut, näkyy siitä, että alle 0 vuotta vanhoja höyryaluksia oli kaikista höyryaluksista v %, mutta v %. Höyryalusten koko bruttovetomäärästä kuului v % uusimpien laivojen ryhmään, mutta v %. V vuotta tai sitä vanhempien ryhmään kuuluvien moottori alusten bruttovetomäärä oli.5% kaikkien moottorialusten vetomäärästä, mutta v. 96 näin vanhoja oli enää 8.6% kaikista. Kaikkiaan oli 0 vuotta nuorempien höyry ja moottorialusten yhteinen bruttovetomäärä v ja v rekisteri tonnia.