ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-HELSINGfORS STADS STATISTIK II-III ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART UUSI SARJA NY SERIE HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA UTOIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRÄ HELSINKI 93 HELSINGFORS

2 STATISTlQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS - COMMERCE EXTERIEUR ET NAVIOATION NOUVELLE SERIE PUBLIE PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS HELSINKI 93 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ

3 ALKULAUSE. ESillll oleva Helsingin kaupungin kauppa- ja merenkulku, tilaston viidestoista (uuden sarjan neljäs) vuosikerta on toimiteilu niiden periaalteiden mukaisesti, jotka hyväksyttiin v. 927 toimitetussa kaupungin tilastollisten julkaisujen uudelleen järjestelyssä, ja liittyy siinä kohdin lähinnä edelliseen vuosikertaan. I Numeroaineislo ulkomaan kauppaa koskeviin päätauluihin 'on oteilu Helsingin lullikamarien ilmoituskappaleisla, mikä työ on suoritetlu lullihallituksen tilastokonliorissa; merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen liiaslotoimistosia. Julkaisun painaluksesla on akluari J. R. Tor p p a pitänyl huolta; leksliosaslo on myliskin hänen kir ;joillamansa. Väärinkäsityslen vältulmiseksi huomautetlakoon kerta kaik,kiaan, että tauluissa olevat pisteel (.) merkitsevät, ettei tietoja ole ollut saatavissa, viivat (-) laas, eliei sarekkeen olsakkeen 'osoillamia lapauksia ole lainkaan esiinlynyl, s. o. samaa kuin o merkki. Helsingin kaupungin liiasloloimislo heinäkuun 3 piiivänä 93. FÖRORD. J:;'öreliggande femtonde (den nya seriens Ijärde) drgdng av Helsingfors stads handels- och sjölartsstalisfik har redigerats enligt de principer, som fastslogos vid 927 drs omställning av stadens statistiska publikationer, och ansluter sig sddanl avseende till närmast /öregdende drgdng. Silfermaterialet tili de utrikeshandeln belysande huvudlabellerna ha exlraherals ur Helsingfors lullkammares exemplar av angivningsinlagorna, vilkel arbete verkställls d lullstyrelsens slatisliska konlor; uppgifterna angdende sjölarlen ha erhdllits frdn sjöfarlsstyrelsens slalisliska byrd. Publikalionens ulgivande har ombeslirjls av akluarien J. R. Tor p p a, som jämväl ularbelallexlavdelningen. Pör undvikande av missllirsldnd md en gdng flir alla pdpekas, atl i labellerna inflirda punkler (.) beleckna, atl uppgi/ler icke löreligga, slreck (-) dler, att inlel tall av den ari kolumnrubriken anger törekommit, m. a. o. delsamma som siflran o. Helsingfors slads slalistiska byrd den 3 juli 9.3. Otto Bruun.

4 SISÄLLYSLUETTELO. INNEHÅLLsröRTECKNINO. TABLE DES MATIERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRIKES HANDEL.. COMMERCE EXTERIEUR. Slv. Sld. Page. Johdanto..... Inledning..... Introduction... : 2. Tuonti Import Importation Vienti Export Exportation... JO 4. Tullinkanto Tulluppbörden Drolts per~us par la douane 6 5. Helsingin makasiiniosakeyhtiö 7 5. Helsingfors magaslnsaktiebolag Soch~te de depots å Helsingfors II. MERENKULKU. II. SJÖFART. II. NAVIOATION.. Kauppalaivasto Handelsflottan La marine marchande UI~~~:I~~n... ~~~~~~~~~~~~ Handelssjöfarten på utlandet N~~~~:!~~n. ~~~~~~~~~I~.. ~~~ 20 Taulusto.. Eri tavaralajien 'tuonti ulkomailta Helsinkiin vuonna 930 2* 2. Eri tavaralajien vienti Helsingistä ulkomaille vuonna * 3. Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vuosina * 4. Helsingin tullikamarin kanto vuosina * 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 930 alussa ja lopussa 76* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaet-. tuina bruttokantavuuden-mukaan vuoden 930 lopussa 78* 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuoden 930 lopussa * 8. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 930, ryhmitettyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan * 9. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 930, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... ~ * JO. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina * Tabeller.. Importen tili Helsingfors från utlandet år * 2. Exporten från Helsi!)gfors tili utlandet år 930.;... 58* 3. Värdet av Helsingfors stads Import och export samt uppbörden vid dess tullkammare i förhållande tili hela landets åren 92-; * 4. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren * 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid in- och utgången av år * 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 930, fördelade efter deras bruttodräktighet ~' 7. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 930, fördelade efter ålder '79* 8. utländsk handelssjöfart inklarerade fartyg år 930, fördelade efter avgångsland samt efter nationalitet... 80* 9. utländsk handelssjöfart utklarerade fartyg år 930, fördelade efter destinatlonsland samt efter nationalitet 86* JO. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * Tableaux.. Importation å Helsingfors des differentes marchandises en * 2. Exportation de Helsingfors des differentes marchandises en * 3. de l'importation et de I'exportation et droits percus par la döuane å Helsingfors en 92-30; chiffres correspondants pour le pays entler 76* 4. Drolts percus par la douane å Helsingfors en * 5. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus au debut et å la fin de l'annee * 6. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 930; jange en tonneaux bruts.. 78* 7. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 930, casses par I'åge des navires 79* 8. Navires en navigation commerdale exterieure en 930; repartition par pays de provenance et par nationalite.. 80* 9. Navires en navigation commerciale exterieure en 930; repartition par pays de destination et par nationalite... 86* 0. Droits debites et percus par le Bureau de perception des drolts de port en *

5 . ULKOMAAN. KAUPPA. UTRIKES HANDEL. Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja koko maan ulkomaankaupan arvoon vuosina antaa seuraava taulukko: COMMERCE EXTERIEUR.. Johdanto. Inledning. lntroduction. En översikt av värdet av Helsingfors stads oeh hela landets utrikeshandel åren meddelas i följande tabell: de l'importation, de l'exportation et du mouvement commercial total de Helsingfors et du pays entier en Tuonti. Import. Importation. Vu 0 s i. Å r. Koko maa. Helsinki. Anmfe. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. 000 mk. 000 mk. I % ) ' Jo vuonna 929 maamme kauppavaihtoon vaikuttaneen yleismaailmallisen lamakauden vaikutukset näkyvät erikoisen selvästi 930 vuoden kauppavaihdossa, jonka raha,arvo on pienempi kuin milloinkaan koko viimeksi kuluneen viisivuotiskauden aikana ja laski edellisestä vuodesta n. 2.8 rniljaardilla markalla eli 20.7 %:lia. Tuonnin raha-arvo 'oli kokonaista 25.0 % ja viennin raha-arvo 6.0 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tuonnin suhteellisesti voimakkaampi supistuminen vaikutti, että kauppavaihto vuonna 930 muodostui vientivoittoiseksi, jollainen se viimeksi oli vuonna 925; viennin raha-arvo vuo!!a 930 oli 53. miljoonaa markkaa suurempi kuin tuonnin raha-arvo. Helsingin kauppavaihto riippuu jossain määrin talven laadusta, mikä jääsuhteiden kautta vaikuttaa satamain liikennekelpoisuuteen talvikausina. Siv. 20 tehdään lähemmin selkoa 930 vuoden jääsuhteista. Kuten selonteosta :näkyy, olivat ne Helsingin meri liikenteelle kohtalaisen edul,liset. Helsingin kauppavaihdon W~<I-,!r~o pieneni vuonna 930 suhteellisesti saman verran (20.7 %) kuin koko maan kaup,pavaihdon raha-arvo, joten Helsingin osuus tässä pysyi täsmälleen yhtä suurena kuin vuonna 929, ollen se kumipanakin vuotena 30.2 %. Helsingin tuonnin raha-arvo sen sijaan pieneni suhteellisesti vähemmän kuin koko maan Ulkomaan kauppa. Utrikes handel 930. Vienti. Export. Exportation.. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouvement commerdal total.. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. Pays enuer. Helsingfors. 000 mk. 000 mk. I %. 000 mk. 000 mk. % { Inflytandet från den överallt i väriden rådande depressionen, som påverkade 929 års handelsomsättning, kom tydligt tili synes i handelsomsättningen Ar 930, vars värde var mindre än under något av de senast förflutna fem åren oeh med 2.8 miljarder mark eiler 20.7 % understeg värdet av handelsomsättningen närmast föregående Ar. Värdet av importen var 25.0 % oeh värdet av exporten 6.0 % mindre än föregående Ar. Den relativt starkare minskningcn '!V importen hade tili foljd, att handelsbalansen blev aktiv, Iiksom fallet senast var Ar 925; värdet avexporten var år miljoner mark större än värdet av importen.. Helsingfors,handelsomsättning beror i någan mån på vinterns beskaffenhet, i det isförhållandena inverka på hamnarnas förmåga att under denna årstid förmedla trafik. På sido 20 redogöres närmare för isförhållandena under år i930. Såsom därav framgår artade sig dessa ganska gynnsamma.för sjötrafiken på Helsingfors. Värdet av Helsingfors handelsomsättning minskades år 9;0 i samma proportion (med 20.7 %) som värdet av hela landets handelsomsättning, varigenom Helsingfors andel av denna år 9:i0 blev densamma som den varit föregående.år eiler 30.2 %. Värdet av importen tili Helsingfors minskades däremot relativt mindre än värdct av hela lan-

6 tuonnin raha-arvo, eli 2.8 %, kun taas viennin raha-arvon vähennys seurasi jokseenkin tarkoin koko maan viennin raha-arvon vähennystä ollen 5.9 %. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien - Hangon, 'J:urun, Kotkan ja Viipurin (tähän luettuna Uuras, jossa 929 vuodesta alkaen on oma tullikamari) - keskuudessa käy selville seuraavasta taulukostaj luvut ilmaisevat kunkin kaupungin tuonnin, viennin }a kauppavaihdon arvon prosenteissa koko maan vastaavasta arvosta. 2 dets import eiler med 2.8 %, varemot värdeminskningen för exporten, 5.9 %, frfm Helsingfors var ungefär densamma som minskningen av exporten frän hela landet. Helsingfors ställning jämförd med övriga viktigare hamnstäder i landet - Hangö, Abo, Kotka och Viborg (häri inberäknat Trängsund, som frän och med är 929 har egen tullkammare) - framgär av följande tabellj siffrorna utvisa värdet av importen, exporten och hela handelsomsättningen i procent av motsvarande värden för hela landet. VaLeur de l'importation et de l'exportation des principaux ports de La FinLande. par rapport aux chijjres correspondants pour Le pays entier, en I Tuonti. m port. Imporlation Vienti. Export. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättnidgen. Mouvemmt commercial total Hanko. ' Hangö Turku. Åbo ,5.6 <.3 Helsinki. Helsingfors Viipuri. Viborg... } { Uuras ). TrAngsund ) Kotka. Kotka Yhteensä - Summa (TotaOI s } r- s 8.9 } { sl Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, tämän raha-arvon mukaan laskien, oli n. 2-3 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimpien satamain kauppavaihdon. Tämä johtuu etupäässä Helsingin suuresta tuonnista, joka viime vuosina on kohonnut lähes puoleen koko maan tuonnista eli siis lähes yhtä suureksi kuin maan muiden satamien tuonti yhteensä. Viennissä Helsinki kilpailee kolmannesta sijasta Hangon kanssa, jos toiselle sijalle asetetaan Viipuri lukemalla sen vientiin myöskin Uuraan ~autta tapahtunut vienti senkin jälkeen kuin tänne on perustettu oma tullikamari. Jo neljänä vuotena peräkkäin Helsingin vienti on ollut suurempi, useimpina näistä huomattavastikin suurempi, kuin Hangon vienti. On myös pantava merkille, ettei Helsingin vienti, vuonna 930 koko maan vientiin verraten pienentynyt, vaikka Kotkan vienti leuc0n talven vaikutuksesta huomattavasti kohosi. Sen sijaan osoittavat Hangon ja Turun vastaavat vientinumerot huomattavaa laskua. Helsingfors andel av landets hela handelsomsättning, beräknad enligt dess penningvärde, var 2 å 3 gänger större än de i storlek närmast den stäende hamnarnas. Detta berodde huvudsakligen pä den omfattan<ie importen över Helsingforsj denna har under de sista åren stigit tili nästan hälften av landets hela import och motsvarar sälunda i omfattning ungefär importen över landets alla övriga hamnar sammantagna. Med hänsyn tili exporten tävlar Helsingfors med Hangö om tredje rummet, om man pä grund av exporten frän Trängsund ställer Viborg i andra rummet även efter det i Trångsund särskild tullkammare inrättats. Under fyra är efter varandra har exporten frän Helsingfors varit större, och under somliga av dessa är betydligt större, än exporten frän Hangö. Det bör även observeras, att exporten frän ttelsingfors ej är 930 minskades i förhällande tili landets hela export ehuru exporten ftän Kotka betydligt ökades till följd av den milda vintern stället visade de motsvarande exporttalen för Hangö och Åbo en betydande nedgäng. 2. Tuonti. Yksityiskohtaiset tiedot tuonnista Helsinkiin vuonna 930 on julkaistu taulussa, johon sisältyvät tiedot siitä, paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kutakin yksityistä tavaralajia on kaupunkiin tuotu. Tuontia koskevat tiedot ovat kuitenkin siinä suhteessa puutteelliset, että muilla kotimaisilla paikkakunnilla tullatut tavarat ) Ennen vuotta 929 sisältyy Uuraan liikenne Viipurin tulli kamarin tietoihin. Imporlation. Import. De detaljsiffror, som föreligga angäende importen tili Helsingfors är 930, äro publlcerade i tab., i vilken för varje varuslag uppgift ingär om den importerade kvantiteten och dess värde. Uppgifterna om importen äro likväl sätillvida ofullständiga, att de icke innefatta varor, som förtullats pä andra orter inom landet, en närmast av praktiska svä- ) Före är 929 ingär trafiken i Trängsund i siffrorna för Viborgs tullkammare.

7 3 'eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin' Hel,sinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessakin kauppatilastossa kohdistuvat tiedot taulussa, kuten m_uutkin tässä julk.aisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi oltuaan tulli varastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Johdannossa jo esitettiin tiedot Helsingin tuonnin koko arvosta vuosina Kuinka tämä tuonnin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: righeter föranledd bristfällighet, som även förefunnits laila tidigare handelsstatistiska uppgifter rörande Helsingfors. I likhet med uppgifterna i den officiella handelsstatlstiken hänföra sig uppgifterna i tab., Iiksom övriga i denna publikation meddelade importsiffror, tili de importerade varor, som under året blivit överlämnade i den f~i" rörelsen antingen omedelbart eiler efter att ha varit upplagda på nederlag, allmänt upplag eiler transitoupplag. I inledningen meddelades redan uppgifter om hela värdet av importen tili Helsingfors åren Huru detta importvärde fördelat sig på de olika varugrupperna, framgår av följande tabell: de l'importation par groupes de marchandises en Tavararyhmät. V a r u g r u p per I 927. I 928. I 929. I 930. Qroup~s de marr:handises. 000 mk. 000 marcs.. Eläviä eläimiä. II. Eläimistä saatuja ruokatava -roita.. Viljaa ja viljatuotteita. IV. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. VI. Siirtomaan tavaroita ja mausteita. VII. Säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkattksissa. VIII. Juomia. IX. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. XI. Kankaita. XII. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. jl! niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XVI. Jouhia,. harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen -m"ainitsemattomia, sekä niistii valmistettuja teoksia. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. XIX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XXI. Soittokoneita, kojeita ja keiloja. XXII. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitsemattornia, haihtuvia öljyjä, kosmeettisia aineita y. m. Levande djur.... Animaliska livsmedel.. Spannmål och spannmåls produkter Kreatursfoder och frö.. Frukter, köksväxter, levande växter o. dyl... Kolonialvaror och kryddor..... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar. Drycker Spånadsämnen Oarn och repslageriarbeten Vävnader Diverse textiliridustriva ror..... Trävirke och träarbeten. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten.. Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej siirskilt nämnda, samt tillverkningar därav... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och ur..... S!en- och jordarter sam! arbeten dära v..... Asfal!, tjäror, har!ser, kautschuk o. dyl. samt tillverkningar därav.... Oljor, fett och vax samt tillverkningar därav Etrar, estrar _ och alkoholar!er, ej särskilt nämnda, flyktiga (eteriska) oljor, kosmetiska medel m. m i '

8 4 Tavararyhmät. V a r u g r u p per Oroupes de marchandises. I 927. I ' I 000 mk. 000 mart:s I XXVI: Värejä ja värj~ysaineita. färger och färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampumatar- Sprängämnen, ammunition, vikkeita, sytytysvålineitä ja tändmedel och fyrverkeriilotulitus tavaroita. varor XXVIII. Kemiallisia alkuaineita ja nii- Kemiska grundämnen och. den yhdistyksiä sekä lääk- föreningar av dem samt keitä. läkemedel XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, Litteratur- och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar-.. undervisningsmat., konpeita y. m. torsfömödenheter m. m XXXI. Muualla mainitsemattornia ta- Varor, ej annorstädes varoita. nämnda Koko tuonti - He!a importen (Jinporlation totalell I I I I Tuontiarvon nousua oli vtiönna 930 havaittavissa vain 3 tavararyhmässä, joiden raha-arvo oli yhteensä 59.0 mil. ]oonaa mark,kaa suurempi kuin edellisenä vuonna.' Muissa 28 tavararyhmässä "tuonnin' arvo' aleni yhteensä miljoonalla markaila. Koko tuon.nin arvo oli näin ollen vuonna miljoonaa m~rkkaa pienempi kuin vuonna 929. Tuontiarvon nousu oli huomattavampi vain XX IV tavararyhmässä (öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita), nimittäin 58.5 miljooljaa markkaa (24.5 %). Muissa tavararyhmissä, joissa nousua tapahtui, se oli aivan pieni.. Tuontiarvo aleni 3. tavararyhm'ässä enemmällä kuin puolella, nimittäin I:ssä (eläviä e'läimiä) 2.3 miljoonaa markkaa (58.7 %), XX l:ssä (soittokoneita, kojeita ja keiloja) 45.7 miljoonaa markkaa (fi7. %) ja XX:ssä (kuljetusneuvoja) 07.0 miljoonila markkaa' (50.4 %). Sitäpaitsi aleni tuontiarvo suhteellisen paljon seuraavisså tavararyhmissä: II I:ssa (viljaa ja viljatu?tteita) miljoonaa markkaa (35.6 %), XI:ssä (kankaita) 98. miljoonaa markkaa (35.3 %), IV:ssä (karjanrehua ja siemeniä) 42.9 miljoonaa markkaa (32.~ %), XXVII:ssä (räjähdysaineita, ampumatarvikkeita y. m.).5 miljoonaa markkaa (3.6 %), XX II:ssa (kivi- ja maalajeja ja niistä valmistettuja tuotteita) 55. miljoonaa markkaa (3.0 %), VIII:ssa (juomia) 3.0 miljoonaa markkaa (29.2 %), XV II:ssä (vuotia, nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m.) 33.2 miljoonaa markkaa (28.9 %), X IX:ssä (koneita ja lai'tteita) 97.9 miljoonaa markkaa (28.2 %) ja X II:ssa (sekalaisia kutomateollisuustavaroita) 4. miljoonaa markkaa (26.4 %). Sitäpaitsi. vaikuttivat tuonnin kol<onaisarvon vähentymiseen huomattavasti seuraavat kaksi suurta tavararyhmää, vaikka suhteellinen vähennys edelliseen vuoteen' verraten niissä ei ollutkaan yhtä suuri kuin edellä luetelluissa ryhmissä, nimittäin XVIII 'ryhmä (metalleja ja metalli teoksia), jossa vähennys oli 93.7 miljoonaa markkaa (20.9.%) ja y ryhmä (hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m.), jossa vähennys oli 3.0 rntljoonaa markk<la (24.5 %). Jos vertauskohdaksi otetaan 928 vuoden tuo"nti, joka useimmissa tavara ryhmissä edustaa ennätyslukuja, huomataan, että kahden viime vuoden aikana tuontiarvo laski En ökning av importvärdet kan Ar 930 iakttagas iör endast 3 varugrupper, för vilka det sammanlagda värdet av importen var 59.0 miljoner mark större.än föregående år. För de övriga 28 varugrupperna nedgick importvärdet med inalles miljoner marko Värdet av hela importen Ar 930 var sälunda 77.2 miljoner mark mindre än år 929: Värdestegringen var anmärkningsvärd endast för gruppen XX IV (oljor, fett och vax samt tillverkningar därav), nämligen 58.5 miljoner mark (24.5 %). För de andra varugrupper, som visade ökning, var värdestegringen obctydlig. För 3 varugrupper minskades importvärdet med mera än hälfteri, nämligen för gruppen I (le van de djur) med 2.3. miljoner.. mark (58.7 %), för gruppen XX I (musikinstrument, instrument och ur) med 45.7 miljoner mark (57. %) och för gruppen XX (tmnsportmedel) med 07.0' miljoner inark (50.4 %). Dessutom minskades importvärdet relativt.l)ycket för följande varugrupper: för gn.ippen (spannmäl och spannmålsprodukter) med 62.5 miljoner mark (35.6 %), för gruppen XI (vävtiader) med 98. miljoner mark (35.3 %), för gruppen IV (kreatursfoder och frö) med 42.9 miljoner. mark (32.6 %), 'för gruppen XXVII (sprängämnen, ammunition m. m.) med.5 miljoner mark (3.6 %), för gruppen XXII (sten- och jord.arter samt arbeten därav) med 55. miljoner mark (3.0 %), för gruppen V II I (drycker) med 3.0 miljoner mark (29.2 %) för grupperi XVII (hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.) med 33.2 miljoner mark (28.9 %), för gruppen XIX (maskiner och apparater) med 97.9 miljoner mark (28.2 %) 6ch för gruppen XII (diverse textilindustrivaror) med 4. miljoner mark (26.4%). Dessutom påverkades minskningen av importens totalvärde av följande två stora varugrupper, ehuru för dem den relativ~ minskningen i förhållande tili föregående år ej varlika" stor som för ovan uppräknade grupper: gruppen XV (metaller och metallarbeten), för vilken minskningen var 93.7 miljonermark (20.9 %) och gruppen V (frukter, köksväxter, levande växter O. dyl.), för vii ken minskningen var 3.0 miljoner mark (24.5 %)... ' Utgår man frän importen Ar 928, då den visade rekord~ tai i de flesta varugrupper, finner man, att under de två sista åren importvärdet minskades för grupijen hudar och skinn,

9 5 vuotien, nahkojen, nahkateoksien ja turkiksien ryhmässä 48. miljoonalla markalla (64.5 %), kuljetusneuvojen ryhmässä 79.9 miljoonalla markalla (63. %), karjanrehujen ja siementen ryhmässä 87.9 miljoonalla markalla (49.8 %), viljan ja viljatuotteiden ryhmässä 06. miljoonalla markalla (48.4 %) ja kankaiden ryhmässä 53.6 miljoonalla markalla (46.0 %) eli näissä viidessä tavararyhmässä yhteensä miljoonalla markalla (54.3 %); Helsingin koko tuonti laski kahtena viime vuotena miljoonalla markalla (33.2 %) eli kolmanneksella. Helsingin tuonnin arvon suhteellinen suuruus eri tavararyhmissä samoinkuin myöskin Helsingin osuus näiden ryhmien koko tuontiin vuosina ilmenee seuraavista prosen ttilu vuis ta:,iädervaror, pälsvaror m. m. med 48. miljoner mark : (64.5 %), för gruppen transportmedel mell 79.9 miljoner mark (fi3. %), för gruppen kreatursfoder och frö med 87.~ 'miljoner mark (49.8 %), för gruppen spannmål och spann~ målsprodukter med 06. miljoner mark (48.4 %) och föt gruppen vävnader ined 53.6 miljoner mark (46.0 %) eiler för dessa fem grupper tillsammans med miljoner mark (54.3 %); Helsingfors hela import minskades unde~ de två sista åren med miljoner mark (33.2 %) eiler med en tredjedel. De olika varugruppernas procentuella andel I Helsingfors stads 'hela importvärde ävensom Helsingfors andel i importeri tili hela landet inom varje grupp under åren framgå av följande procenttal: relative de l'importation Ii Helsingfors par groupes de m!lrchatidises en T a v a r a r y h m ä-t. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 H l'. k k t. t e smgm. 0 0 uonms a. '0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela importen till. % av hela landets motsvarande Helsingfors. import. 0/ 0 de l'imporlation tatale Ii Ofo de l'imporlation correspondante Helsingfors. pour le pays entier. 926./927./928./929./ /928./929./930.. Eläviä eläimiä. II. Eläimistä saatuja tavaroita.. Viljaa ja viljatuotteita. IV. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. VI. Siirtomaantavaroita ja mausteita. VII. Säilykkeitä, imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. VIII. Juomia. IX. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. XI. Kankaita. ruoka- XII. Sekalaisia kutomateollisuusta varoita. XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XVI. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemaltomia, sekä niistä valmisteltuja teoksia. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. XIX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XXI. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. XXII. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. L!!vande djur.... Animaliska livsmedel... Spannmål och spannmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.... Frukter, köksväxter,.ievande växter o. dyl.... Kolonialvaror och kryddor.... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar.. DryckeT.... Spånadsämnen Garn och repslageriarbeten Vävnader..... Diverse textilindustriva- Tor Trävirke och träarbeten.. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och pappet samt därav förfärdigade arbeten... Tagel, borst, fjäder samt ben, h~rn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav..... HudaT och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och inetallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och UT.... Sten- och jordarter samt lirbeten därllv ' :; :; , , :; :; G ,

10 6 Tavararyhmät. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 Helsingin koko tuonnista. 0/0 av hela importen ti Helsingfors. Olo de /'importation totale d Helsingfors. 0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela landets motsvarande import. 0/0 de l'importation correspondante pour le pays entier XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis- schuk o. dyl. samt tillteita niistä.. verkningar därav... XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav.. XXV. Eetterejä, esterejä ja alko- Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit- arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy- fyktiga (eteriska)' oljor, jä, kosmeettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXVI. Värejä ja värjäysaineita.. Färger o. färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampuma- Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. tändmedel och fyrver- kerivaror XXVIII. Kemiallisia aikuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen... XXX. Kirjalllsuus- ja taidetuot- Litteratur- o. konstast., unteita, opetusvälineitä, kont- dervisningsmateriel, kontoritarpeita y. m. torsfömödenheter m. m. XXXI. Muuana mainitsemattomiä Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda )76. ) koko tuonti - Hela importen (Imporlation totaleji Yksityisten tavararyhmien osuus Helsingin tuonnissa pysyi vuonna 930, huolimatta tuonnin kqkonaismäärässä tapahtuneista suurista muutoksista, pääpiirtein ennallaan. Kuljetusneuvojen OSUIIS, joka vuonna 927 oli 8.0 %, mutta sen jälkeen vuosi vuodelta op laskenut, aleni vuonna 930 edellisen vuoden 6.4 %:sta 4. %:iin, ja kankaiden osuus R.5 %:sta 7.0 %:iin sekä koneiden ja laitteiden osuus 0.6 %:sta 9.7 %:iin. Toiseen suuntaan tapahtui muutos vain kahdessa tavararyhmässä, nimittäin öljyjen, rasvojen ja vahojen sekä niistä tehtyjen tuotteiden ryhmässä, jonka osuus nousi 7.2 %:sta.5 %:iin sekä asfalttia, tervaa y. m. käsittävässä ryhmässä, jonka osuus nousi 4. %:sta 5.0 %:iin. Viimeksi mainittu nousu on kuitenkin vain suhteellinen johtuen siitä, että tämän ryhmän tuonti arvo väheni hyvin vähän. Helsingin osuus koko maan tuonnissa nousi jälleen vuonna 930 ollen nyt siitä 49. % oltuaan viisivuotiskauden alussa vain 4. % ja sen jälkeisinä vuosina n %. Maan varsinaisten talvisatamain, Turun ja Hangon, tuonti, joka vuonna 926 oli yhteensä 24. % koko maan tuonnista, laski vuonna %:iin, mutta nousi vuonna %:iin ja laski jälleen vuonna 930 aina 5. %:iin. Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainostaan kehruuaineksien tuonti on koko viime viisivuotiskauden ajan ollut Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautta, ) Korjattu luku. De enskilda varugruppernas andel i importen tili Helsingfors var, oaktat de stora förändringar, som skett beträffande importen i dess helhet, i huvudsak densamma som förut. Varugruppens transportmedel andel, som år 927 utgjorde 8.0 % men sedan dess år efter år gått nedåt, minskades fortfarande från 6.4 % år 929 tili 4. % år 930; varugruppens vävnader andel nedgick från 8.5 % tili 7.0 % samt varugruppens maskiner och apparater frän 0.6 % tili 9.7 %. Ändring i motsatt riktning skedde. endast inom t\'a varugrupper, nämligen i gruppen oljor, fett och vax samt tillverkningar därav, för vilken procenttalet steg från 7.2 tili.5, samt i gruppen asfalt, tjäror' m. m., för vilken procenttalet steg från 4. tili 5.0. Stegringen i sistnämnda grupp var dock endast relativ och uppkom därigenom, att importvärdet för densamma endast obetydligt minskades. Helsingfors andel av hela landets import steg även Ar 930 och utgjorde 49. % därav, emedan den i början av femårsperioden var endast 4. % och under de därpå följande åren 47-8 %. Importen över landets egentliga vinterhamnar, Hangö och Abo, som år 926 utgjorde sammanlagt 24. % av hela landets import, nedgick år 928 tili 6.7 % men steg år 929 tili 8.2 % och nedgick år 930 åter ända tili 5. %. Liksom fallet är för hela importen, intager Helsingfors främsta rummet även med hänsyn tili nästan alla enskilda. varugrupper. Endast med avseende å importen av spånads 'och gödningsämnen har Abo under den sista femårsperioden ) Korrigerad siffra.

11 7 sekä lannoitusaineiden tuonti muina viisivuotiskauden vuosina paitsi vuonna 930, jolloin näiden tuonti Helsingin kautta oli hiukan suurempi kuin Turun. Edellisten tuontiarvosta tuli Turun osalle vuosina %, 56.6 %, 52.0 %,52.9 % ja 57.2 % jälkimäi~ten arvosta taas 32.2 %, 23.8 %, 28.5 %, 23.7 % ja 9.3 %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä karjanrehun ja siementen ryhmässä vuonna 926 Turun tuonti ylitti Helsingin tuonnin nousten 33. %:iin koko maan tuonnin arvosta; Helsingin vastaava luku oli 25.5 %. Viljan ja viljatuotteiden ryhmässä oli Viipurin tuonnin arvo vuonna % koko maan tuonnin arvosta, kun vastaava prosenttiluku Helsingin tuontiin nähden oli 8.5, ja kemiallisten alkuaineitten sekä lääkkeitten ryhmässä Viipurin ja Uuraan vastaava prosenttiluku vuonna 930 oli 24.2 ja Helsingin Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niiden tuontipaljoudet ja arvot vuosina selville seuraavasta taulukosta: överträffat Helsingfors, med undantag endast av åt 930, då importen av gödningsämnen tili Helsingfors var något större än tili Abo. Av importvärqet för förstnämnda, grupp föll under åren på Abos andel 50. %, 56.6 %, 52.0 %, 52.9 % och 57.2 %, för sistnämnda grupp åter 32.2%, 23.8 %, 28.5 %, 23.7 % och 9.3 %. Vad de övriga grupperna beträffar har den import någon annan stad kunnat uppvisa endast tillfälligtvis överstigit imp'orten tili Helsingfors. Sålunda översteg för gruppen kreatursfoder och ftö år 926 importen tili Abo den tili Helsingfors; importvärdet för denna grupp utgjorde då 33. % av värdet av hela landets import, medan motsvarande procenttal för Helsingfors var lnom gruppen span.nmål och spannmålsprodukter utgjorde värdet av importt;n tili Vi borg år % av importvärdet för hela landet, medan motsvarande procenttal för importen tili Helsingfors var 8.5 och inom gruppen kemiska grundämnen samt läkemedel utgjorde år 930 motsvarande procenttal för Viborg med Trångsund 24.2 och för Helsingfors Vad de viktigaste enskilda varuslagen vidkommer, framgå deras importkvantiteter och värden för åren 926'-30 ur följande tabell: Quantite et valeur des ma'rchandises principates de l'importatzon. -l s-~ =' ~~ s:~ 6 ~g os a ~ ~3 ~~ =" ~~ p, 000 mk. Värde, 000 mk. T a v a r ala ji. Va ru s l a g. Quantite., 000 marcs. Marchqndises I I Sianlihaa, suolattua. Fäsk, saltat ton [ [ Suolia. Tarmar.....» Ihraa. Ister '43 Silliä, suola Uua. SiII, saltad ~-60 Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål: ' rukiita. råg Jauhoja: Mjöl: vehnä-, lestyjä. vete-, siktat ".... & Ryynejä: Gryn:... ton kaura- havre- ','» riisi- ris Perunajauhoja. Potatismjöl... & Vehnäleseitä, Vetekli... & Öljykakkuja : Oljekakor: maapähkinäkakkuja. jordnötskakor... t Maissi- ja muita öljy- Mjöl av majs och ankakkujauhoja y, m, dra oljekakor m. m.» Siemeniä. Frö...» Omenia, tuoreita.. Äppel, färska Lllumuja, viskunoita ja Plommon, sviskon och bruneileja, kuivia. bruneller, torra..» ,42 Rusinoita ja korintteja, Russin och kqrinter, kuivia. torra......» Perunoita, raakoja. Potatis. rå i86 Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt... & ,95 Sokeria, puhdistama- Socker, oraffinerat. tonta, rouhimatonta okrossat eiler icke tai jauhamatonta. pulveriserat.....» ,232 LehtitiJpakkaa, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad. D Lampaanvillaa. Fårull... D Lumppuja. Lump...»

12 8 -, 000 mk. Värde, 000 mk. ~~ =~~ a:~ 3;'S- Tavaralaji. Va ru s I a g. Quanfite., 000 marcs. :::!} 3~:S ~Q td u;.~ Marchandises.... ~ Q, :'" ~'" jI ? Puuvillalankaa : Gam av bomull: ton , rihmaa, pienemmissä, vähittäiskauppaan trad, i mindre, för tarkoitetuissa pakka- detaljhandeln lämuksissa. pade förpackningar Bind- och segelgam Side- ja purjelankaa samt repslageriarsekä punontateoksia. beten....» Villalankaa : Gam av ull: !J 'useampisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai flertradigt, blekt, painettua. färgat eiler tryckt' pienemmissä, vähit- i mindre, för detaljtäiskauppaan tarkoi- handeln lämpadeför- " tetuissa pakkauksissa. packningar !J Puuvillakankaita. Vävnader av bomull, ViIIakankaita- sekä huo- Vävnader av ull samt. paa. fiu Silkki kankaita. Vävnader av silke Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snörpunosteoksia. makeriarbeten Sukankutomateoksia: Strumpstolsarbeten:.» sukkia, puuvillaisia strumpor av bomull y. m. m.m !J Mattoja, veden pitäviä. Mattor, vattentäta» !J Pöytäliinoja, huiveja Bord- och handdukar y. m. m.m....» 6!J Vaatteita ja muita om- Kläder och andra sömpeluksia, - erikseen nadsarbeten, ej särmainitsemattomia, skiu nämnda, vallenvedenpitäviä. täta...» Hattuja, 000 kpl. Hattar st Vuotia ja nahkoja, joita Hudar och skinn, ej ei voida lukea tur- hänförliga tili pälskiksiin: varor:. ton nautaeläinten, muok- nötkreaturs-, obekaamattomia, tuoreita redda, färska eiler tai suolattuja. sauade s:n, s:n, kuivattuja. d:o, d:o, torkade.., muita lajeja, muo- andra slag, beredda kattuja ]alkineita. Skodon Turkiksia. Pälsverk Takkirautaa. Tackjäm Palkkio, kulma- ja muu ta kuumiltaan valsat- Balk-, vinkel- och antua rautaa. nat varmvalsat jäm, !J Levyä, rauta- ja teräs-. PIAt, jäm- och stl !JOO Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, jämrauta- ja teräs-. och stai-..., , Levy- ja läkkipeltiteok- Plåt- och blecktillverksia. ningar ' Rautatie- ja raitiotie- ]ämvägs- och spartarpeita: vägstiiibehör: kiskoja. skenor , ,930, Kuparitankoja. Kopparstänger Mallnviljelyskoneita ja Lantbruksmaskiner och -laitteita. -apparater..» Meijerikoneita ja -Iait- Mejerimaskiner och teita. -apparater.....» Sähkökoneita ja -Iait- Eektriska maskineroch teita: -apparater:..., \ \ , 04, } generaattoreja ' ja generatorer och ~o- 06 moottoreja. torer.,

13 9 i}~ ::l 5!:[, ' 000 mk. Värde, 000 mk. e::j.,- e;o Tavaralaji. Va r Ii s I a g. Quantire., 000 marcs. g.å'.. : ~I:I. a: "'> ~ Marchandises.. " p-28 eristettyjä sähköjoh- isolerade elektriska toja. ledningar.... ton hehkulamppu ja. glödlampor... & ~09 Suutarin-, räätälin- ja Skomakeri-, skrädderi-. ompelukoneita. samt symaskiner & Automobiilejä, kpl. Automobiler.... st Underreden tili åkdon 45 Ajo- ja kuljetusneuvojen och transportmedel austoja ja kumiren- samt med gummikaisia pyöriä. ringarförseddahjultoo Taskukelloja,. kpl. fickur..... st Kivihiiliä. Sten koi...' ?3 Koksia. Koks... :..... f Tiiliä. Tegel... :. t Kautsua, guttaperkaa ja ~autschuk, guttaperka balataa. och balata , Pehmeästä kauisu'sta, guttaperkasta 'ja ba- Arbeten av mjuk kaut" latasla valmis\~ttuja schuk, gultaperka teoksia: och balata:... & automobiilirenbiita. automobilriogar kautsujalkineita. kautschukskodon.» ' H , 34 Petrolia. Petroleum... '".. & ' ~ Petrolibentsiiniä, : taso- Petroleumbensin, galiinia, Iigroiini l ja solin, Iigroin och... puhdistusöljyjä. putsoljor... & ; ' Voiteluöljyjä, ras, altomia. Smörjoljor, icke feta.» Sinkkival~oista. Zinkvitt..., Tervavärejä ja väri- Tjärfärger samt färguutoksia, joihil, on exlrakter med tililisätty liuolin- tai sals av lösnings- 'och 478 peitlausaineita. betningsämnen... t Keiitosuola3. Koksalt f Kemiallisia pn;pfraatteja, rohdoksiå. j:: vai- Kemiska preparat, dromiita lääkkeitä, erik~ ger och färdiga läseen mainitserr atto- kemedel, ej särskilt mia. nämnda... & Kirjoitus- ja lasl,uko- Skriv- och räknemaneita. skiner... 60, Suurin osa maahan,tuoduista tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa k;,ppaleluvun tai muun perusteen mu.kaan. Kun asianomaisille. ei ole säädetty velvollisuutta,tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin' edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa.niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan, sekä koko tuonnin raha-ar.voa vastaava paino 'määrä, joka on laskettu edellyttäen, että raha-arvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino ttinn~taan. Mainittu suhde Itosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti; mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin paino määrissä 'jää vähän merkitseväksi' sen kautta, että niiden tavarain d För största dele n av e tili landet importerade varoma erlägges tuli efter vikt, för en liten del efter stycketal eiler annan grund. Då. vederbörande icke ålagts skyldighet att vid tullbehandlingeri uppgiva vikte"il för sistnämnda. varor är det ej möjligt att på grund av det vid tullbehandlingen tillkomna materialet uppgöra en på exakta siffror baserad statistik' över vikten av saintliga tili' staden importerade varor. För att giva ett begrepp om dessa meddelas i det följande vikten av de varor, som tullbehanqlats.. efter vik~, samt den viktmängd, sor.n skulle' mots~ära helaimportvä~det i händelse man antager,' att proportionen mellan vikt och värde för alla varor är densamma som för de varor,, vilka tullbehandlas efter vikt. Denna' proportion är' visser. ligen '~)':c'ket olika för olika'varuslag, men detfeli s~m härt 'genom möjligtvis uppkommer beträffande toittalet för importen i dess helhet, är ej av större bety(jelse, enär de :~aroi" v.ilkas vikt är okänd, u'tgöraen relativt liten andel av Ulkomaan kauppa. Utrikes handet

14 JO osuus, joiden painomäärlä- ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soitto koneiden tavararyhmissä. Seuraavasta taulukosta imenev~it sekä pai!0n mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että koko tuonnin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina hela importen. De viktigaste av dessa ingå i varugrupperna levande djur, transportmedel och musikinstrument. Av följande tabell framgå både de faktiska viktmängderna för de importvaror, som tullbehandlats efter vikt, och det på här angivet sätt heräknade tontalet för hela importen åren Poids des marchandises importees passees en douane å Helsingfors les annees v u 0 S i. Å r. Annee. Painon mukaan tuuatut tuonti tavarat. Efter vikt tuubehandlade importvaror. Marchandises importies passees en douane d'apres leur poids. Raha-arvo. Värde mk. en 000 marcii. % koko tuontiarvosta. % av hela importvärdet. % de toute l'imporlation. I Paino, tonnia. Vikt, ton. Quantitt! en tonnes. Laskettu koko tuonti, tonnia. Beräknad total import, ton. Imporlation totale calculie, en tonnps _ Yksityiskohtaiset tiedot 930 vuoden viennistä on julkaistu taulussa 2,- jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. johdannossa esitettiin jo tiedot Helsingin viennin kokonai sarvosta vuosina Kuinka tämä viennin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: 3. Vienti. - Exporten. Exportation. Detaljsiffrorna angående exporten under år 930 äro offentliggjorda i tab. 2, vari för varje varuslag ingår uppgift om den exporterade kvantiteten och dess värde. I likhet med den 'officiella handelsstatistiken upptager denna tabell, liksom fallet varit även tidigare, såsom exporterade alla de varor. som utförts tili utlandet från den fria rörelsen. inledningen meddelades redan uppgifter om totalvärdet av exporten från Helsingfors under åren Huru detta exportvärde fördelade sig på de olika varugrupperna, framgår ur följande tabell: de l'exportation de Helsingfors par groupes de marchandises en I T a v a r a r y h m äl. Va r u g r u p per Oroupes de marchandises. I 927. I 928. I mk. 000 marcs.. I 9,30.. Eläviä eläimiä. Levande djur II. Eläimistä saatuja mokatavaroita. Animaliska Iivsmedel Spannmål och. spannmåls-. Viljaa ja viljatuotteita. produkter IV. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö