ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 1971 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO '= ll-ill: 32 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tilastotoimisto ju1k:aisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. I Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Vuosikertomukset Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi V Kaupungin tilinpäätös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. 1. osa Taseet, omat rahastot ja eräitä tilastollisia tietoja. Suomen- ja ruotsinkielinen. 2. osa Menot ja Tulot. Suomenkielinen. 3. osa Taulukoita ja liitteitä. Suomenkielinen VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiiviste1mät myös englanniksi VII Erlkolstutklmukset. 7. 1) Vuoden 1964 liikeyrityslaskenta Helsingissä. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistehnä. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo, myös englanniksi ) N:o 6 ei ole. yielä ilmestynyt. c. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Suomenkielinen D. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen E. Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjeste1mä. G. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärj este1mä. 1. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiiviste1mät , 1-6

3 JT: - 2!J ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 1973?1 /~662

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI Helsinki 1973 FRENCKELLIN KIRJAPAINO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto vuodelta 1971 qn laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan käyttöön otetun Suomen tullitariffin mukaisesti, joka noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Tullitariffi on saatavissa Valtion painatuskeskuksesta, Annank Julkaisun toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann eli P u 1 k k i n e n. Helsingissä, toukokuussa Kari-Erik Forsberg

6 SISÄLL YSLUETTELO INNEHALLSFÖRTECKNING CONTENTS JOHDANTO Sivu 5 INLEDNING Sida 5 INTRODUCTION 1. ULKOMAAN KAUPPA I. UTRIKES HANDEL 1. FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto Totala handelsomsättnlngen 2. Tuonti Import Vienti Export TullInkanto Tulluppbörden Varastolmls- ja laituri- 5. Upplagsrörelsen och kajhuolto..., kontrollen Total Exchange Imports Exports Customs Dutles Collected 5. Storage and Quay Goods 22 Servlce.... Page II. MERENKULKU II. SJÖFART 1. Kauppalaivasto Handelsflottan Ulkomainen merenkulku Sjöfarten pa utlandet.... II. NAVIGATION Merchant fleet forelgn Shipping TAULUSTO TABELLER TABLES l. Tuonti Helsinkiin vuonna 1. Importen till.helsingfors 1. Imports to Helsinki (Hel * år * singfors) in * 2. Vienti Helsingistä vuonna Helsingistä kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 1971 alussa ja lopussa Helsingistä kotoisin olevat vähintään 100 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 1971 lopussa Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 1971 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 1971 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingin tullikamarin kanto vuonna 1971 verrattuna koko maan tullinkantoon Satamalaitoksen tulot vuonna Exporten från Helsingfors 28*. år Helsingfors hemmahörande fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver vid in- och ut- 47* gången av år Helsingfors hemmahörande fartyg om 100 bruttoregisterton och däröver vid utgången av år 1971 fördelade ef- 48* ter dräktighet o. ålder 5. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 1971 fördelade efter avgångsland och 50* fartygets hemland Från Helsingfors avgångna fartyg år 1971 fördelade efter destinations- 58* land och fartygets hemland Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 1971 i förhållande tili 66* tulluppbörden i hela landet Hamnverkets inkomster 67* år * 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in Vessels of the merchant fleet of 100 gross registered tons and over at the beginning and at the 47* end of the year * 4. Vessels of the merchant fleet of 100 gross registered tons and over at the end of the year * classified by tonnage and age Vessels arrived to Helsinki in 1971 by country of departure and natio- 50* nality Vessels departed from Helsinki in 1971 by country of destination and nationality * 7. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 1971 compared with the corre- 66* sponding figures for the whole country Dues collected by Port 67* Authorities in * 58* 66* 67*

7 JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuosien 1969 ja 1970 voimakas taloudellinen kasvu hidastui selvästi v useimmissa Länsi-Euroopan maissa sekä Japanissa. Sitävastoin Yhdysvalloissa aktiviteetti elpyi, tosin odotettua vähemmän. Inflaatio oli samoin vakava ongelma kaikissa teollisuusmaissa. Vuoden 1969 lopulla vakiintunut kansainvälisten valuuttamarkkinoiden tasapaino järkkyi vuoden 1971 toukokuussa. Siitä lähtien vallinnut levottomuus laukesi osittain joulukuussa tehdyllä päätöksellä dollarin devalvouni" sesta. Samalla useat maat nostivat valuuttojensa arvoja ja ottivat käyttöön ns. keskuskurssit. Myös Suomen Pankki siirtyi dollarin keskuskurssiin Kotimaassa jatkui vuosien 1970 ja 1971 vaihteessa alkanut työllisyystilanteen heikkeneminen. Keskimääräinen työttömyysaste oli 2.2 %. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun ns. UKK-sopimuksen nojalla korotettiin sopimuspalkkoja keskimäärin 7 %, mutta monilla aloilla korotukset olivat tätäkin suuremmat. Suomen Pankin valuuttavaranto kasvoi vuoden 1971 kuluessa 1738 milj. markasta 2293 milj. markkaan. Neljännet Kennedyn kierroksen tullinalennukset tulivat voimaan Maamme kauppatase muuttui vuoden 1971 kuluessa entistä passiivisemmaksi. Tuonti kasvoi 1837 milj. (1385 milj. ) vientiä suuremmaksi. Vaihtotase osoitti milj. :n (1 005 milj. ) alijäämää. Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 663 milj. eli 6.0 % (30.2 %), kun taas tuonnin volyymi laski 1.0 %. Viennin arvo kasvoi 210 milj. edellisestä vuodesta eli 2.2 %. Vastaavat luvut v olivat l 342 milj. ja 16.1 %. Viennin volyymi, joka edellisenä vuonna oli kasvanut 5 %, supistui indeksilaskelmien mukaan nyt 3 %. Tuontihinnat nousivat edellisestä vuodesta n. 7 % ja vientihinnat n. 5 %. Viennin ke1titykseen vaikuttivat ennen kaikkea kansainvälinen sulldannetaantuma, idänkaupan ajoittuminen ja metalliteollisuuden lakko. Tuonnin arvoa lisäsi mm. öljyn hinnan nousu; sen volyymin supistuminen johtui ennen muuta kokonaistuotantomme hitaasta kasvusta sekä jonkin verran myös talouspoliittisista toimenpiteistä. Tuontihintojen vientihintoja suurempi nousu aiheutti ulkomaankaupan vaihtosullteen eli terms 0/ trade'n alenemisen 2 prosenttiyksiköllä 104:ään (1962 = 100). Sivulla 6 olevasta asetelmasta ilmenee koko maan vienti ja tuonti maaryhmittäin. Kauppavaihtomme EFTA-maiden kanssa vastaa lähes puolta koko kauppavaihdostanime. EEC-maiden osuus on noin neljännes ja Itäryhmän sekä muiden maiden osuus suunnilleen saman suuminen viennistä eli n %. Itäryhmästä tuodaan sen sijaan jonkin verran enemmän tavaroita kuin muiden maiden ryhmästä. Tärkeimmät vientimaamme olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Ruotsi, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa, joihin runsaasti yli puolet viennistämme suuntautui, sekä lähinnä Yhdysvallat, Alankomaat ja Tanska. Tuontimaista olivat tärkeimmät Ruotsi, Länsi-Saksa, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto. Tuonti näistä maista käsitti yli 60 % koko tuonnistamme. Tuontimaista mainittakoon lisäksi Yhdysvallat, Sveitsi ja Alankomaat.

8 6 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v Vienti Export Expo,ts Tuonti Import 1 mpo,ts milj. millio1ls 0/ ma,ks % milj. nll< % milj. nlk % milj. % EFTA1) EECI) Itäryhmä. Ostblocket 3 ) Muut. Andra Otheys Summa Total Helsingin jäätalvi vuonna Jääolosuhteiden kannalta talvikausi oli huomattavan helppo, joten mm. jäänmurtaja Otso ei ollut lainkaan liikenteessä. Tosin Kruunuvuorenselällä oli noin 3--4" jääpeite jo , mutta suotuisien tuulien ansiosta nämä jäät ajautuivat ulos merelle. Sataman kaikki osat olivat käytännöllisesti katsoen jäättömiä aina 9.2. saakka, jolloin yhtenäinen, ohut jääpeite oli muodostunut koko satama-alueelle. Paksuimmillaan jää oli ainoastaan 25 cm, mitattuna Kruunuvuorenseläl1ä ja Kustaanmiekasta alkaen noin 200 metriä merelle oli jääsohjovyöhyke ja siitä eteenpäin jäätöntä. Jään reuna oli Harmajan luona , ja meriliikenne ohjattiin 2.3. kulkemaan Porkkalan kautta. Kuitenkin jo saivat yli 2000 dw-to1111in alukset luvan käyttää Harmajan väylää, ja alkaen ohjattiin kaikki meriliike1111e Harmajan kautta. Särkän salmi suljettiin laivaliikenteeltä , mutta vasta voitiin rakentaa kävelysilta jään yli Merisatamasta Suomenlinnaan. Jään heikkouden vuoksi ei ajoneuvoliikenteen voitu sallia käyttää jäätietä, ja kävelysilta purettiin Särkän salmi avattiin meriliikenteelle , Suomenlinnan lautta oli liikenteessä koko talvikauden. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu alkaen voimaan tulleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistosta. Satamaka1111antaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. ') Euroopan Vapaakauppaliitto: Ruotsi, Norja, Tanska, Islauti, Iso Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali' Den Europeiska Frihandelssam manslutningen: Sverige, Norge, Danmark, Is1and, Storbritannien, Österrike, Schweiz och Portugal, ') Earoopan Talousyhteisö: Belgia'Luxemburg, A1ankomaat, Länsi Saksa, Ranska ja Italia' Den Europeiska Ekouomlska Gemenskapen: Bel gien Luxemburg, Nederländerna, Västtyskland, Frankrike och Italien. 3) Neuvostoliitto, Puola, Itä-Saksa, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Kiina, Korean Kansantasavalta, Mongolia ja Pohjois Vietnam Sovjetunionen, Polen, östtyskland, Tjeckoslovakien, Ungem, Rumänien, Bulgarien, Albanien, Kina, Folkrepnbltken Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

9 1. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE 1. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava tau1u 1, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulussa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti kasvoivat v edelliseen vuoteen verrattuna. 1. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors och hela landets Import, export och totala handelsomsättnlng åren Valu/l of imports, exports and total exchange of the City and of the whole country in Tuonti Import Vienti Export Koko kauppavaihto Imporls Exporls Totala handelsomsättningen Total eseka"ge Vuosi Ar Year ~:o ='t I Helsinki Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Whole country Helsingfors Hela Iandet Helsingfors Hela landet Helsingfors I 000 marks I % 1000 I % 1000 I % Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut ene=än kuin puolet koko maan tuonnista, tosin sen osuus on tau1ussa käsiteltävänä ajanjaksona jatkuvasti supistunut ollen v lähes 6 prosenttiyksikköä pienempi kuin v Sitä vastoin Helsingin merkitys vientisatamana on vähitellen kasvanut. Helsingin viennin OljUUs koko maan viennjstä oli kuitenkin, vainn. 15 % v

10 8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen seuraavista tullihallituksen tilastotoimiston laskemista yksikköarvoindekseistä Taulusta 2 selviävät myös vastaavien vuosien volyymi-indeksit. 2. IndeksIluvut v Indextai ben The indices in Vuosi Ar )'etl' Tuouti Import Impo,ts Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindcx Volymindex U nit value index Volume index Vie n t i. E x p 0 r t Exporls Yksikkäarvoindeksi Volyymi-indeksi Ellhetsvärdeindcx Volymindc." Vientihinnat nousivat n. 5 % edellisen vuoden tasosta ja tuontihinnat n. 7 %. Ulkomaankaupan hintasuhde terms 0/ trade (1962 = 100), joka v osoitti pistelukua 106, aleni v pistelukuun 104 eli 1. 9 % edellisestä vuodesta. Asetelmassa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa koskevat luvut vuosilta laskettuina vuoden 1962 hinnoista. MahdollisinIman tarkan luvun saamiseksi on viennin arvo laskettu käyttäen sivulla 17 esitettyjä tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja. Tuonnin kohdalla sen sijaan on käytetty edellä mainittuja yksikköarvoindeksejä. Kauppavaihdon arvo nousi tilastovuonna vain runsaan prosentin edellisestä vuodesta. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon arvo v:n 1962 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enligt 1962 års prlser, åren Total value 01 trade 01 the City in at 1962 prices Vuosi Ar Year Arvo Värde Val"e milj. millions 0/ ma,ks \1 Lisäys (+) tai vähentyminen (-) ökning (+) eiler minskning (-) Inc,.ase (+) 0' decrease (-) % % v;n 1962 arvosta 1 % av 1962 års värde Per cent 01 the value in

11 9 Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v ilmenee seuraavasta asetelmasta. Kuljetusmuoto Transportsätt Fo,,,, of l,anspo,1 Tuonti. Import 1 mpo,ts Vienti Export Expo,ts Paljous. I Arvo' Värde Paljous I Arvo' Värde Quantity, % Value, % % 'Y< 1969 I 1970 I I 1970 I I 1970 I I 19;0 I 1971 Laiva. Båt Ship Autolautta' Båtfärja Car Ferry Auto' Bil Car Rautatie. Järnväg Railway Lentokone. Flygplan Aeroplane Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivalla ja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuotiin vähäinen määrä tavaroita, joiden arvo oli kuitenkin suhteellisesti huomattava. Tyypillisiä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, marjat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. Helsingin asema maan tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulusta 4, jossa esitetään yhdentoista suurimman satamakaupungin kauppavaihdon arvo v prosentteina koko maan kauppavaihdon arvosta. Helsingin jälkeen olivat Turku ja Kotka maan suurimmat satamat. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet. Value of imports and exports from the most important Finnish ports in.per cent of the total value of the country Tuonti. Import Vienti Export Koko kauppavaihto Satama Impo,ts Expo,ts TotaJa handejsomsättniogen Hamn Tolal erchange Po,t 1969 I 1970 I I 1970 I 19' I 1970 I 1971 Helsinki Helsingfors Turku Abo Kotka Hamina Fredrikshamn Pori Björneborg '" Naantali Nådendal Rauma Raumo Hanko Hangö Kemi Oulu Uleåborg... o Tornio Torneå '1. 3 ' Summa I 81.3 I 80.0 I 78.7 I 81.5 I 82.4 I 78.9 I 81.3 I 81.1 I 79.0 Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan.huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulussa 5 on tehty. Koko maan lukuihin verrattuna v vielä 21 % tuonnista, v enää n. 14 % tuli Helsingin kautta. Kotkankin osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt.

12 10 Sköldvikin öljysatama Porvoon lähellä oli v tuontisatamista suurin. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Pori, Rauma ja Kemi. Helsingin sataman viennin määrä on viime vuosina jatkuvasti hiukan kasvanut, mutta muodosti v siltikin vain vajaa 7 % koko meritse tapahtuneesta viennistä. 5. Maan tärkeimpien satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan vastaavista luvuista Volymen av de vlktlgaste hamnarnas Import och export I % av motsvarande slffror för hela landet The volume 01 imports to and exports Irom the most important Finnish ports in per cent 01 the corresponding totals 01 the whole country Satama Tuonti Import Vienti Export Hamn Impo,'s Exports Po,' 1966 I 1967 I 1968 I 1969 I 1970 I I 1967 I 1968 I 1969 I 1970 I 1971 Helsinki Helsingfors Sköldvik Kotka ' Hamina. Fredrikshamn Koverhar Turku Abo Naantali Nådendal Rauma Raumo Pori Bjömeborg Rautaruukki Oulu ffieåborg Kemi La Summa I 88.6 I 86.9 I 86.8 I 87.6 I 88.3 I 88.7 I 80.8 I 82.9 I 80.6 I 79.5 I 78.2 I 80.1 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä 1000-tonniluvuin. Huomattava on, että Vuosaaren Kallvikin satama v:n 1966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Koko maa. Hela Iandet Siitä Helsinki Därav Helsingfors Vuosi Ar Tuonti Import Vienti " Export Tuonti Import % Vienti Export % 1000 tonnia. ton , Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin" taulut 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kautena Lisäksi tauluissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. Kivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurinimat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä, molempien osuus oli v hieman pienentynyt. Kappaletavaran tuonti on myös laskenut kertomusvuonna. Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena. Muun puutavaran sekä paperin, pahvin ja kartongin yhteinen osuus oli miltei puolet koko viedystä tavaramäärästä. Helsingin sataman merkityksen väheneminen 1960-luvu1la johtuu etupäässä öljyn tuonnin kasvusta, joka on suuntautunut maan muiden satamien hyväksi.

13 11 6. HelsinkIIn ulkomailta meritse saapunut tavara Tili Helsingfors fran utlandet sjöledes anlänt gods Goods imported by sea to Helsinki Metallit ja KivihiiJi metaui- Kappale- Kivennäis- Vilja ja koksi teokset tavara öljyt Spann- Stenkol Metaller Stycke- Mineral- Vuosi mäl och koks ochmetau- gods oljor Ar CO," Coal a.. å arheten Piece M...,al Yea, coke Mel../sanå gooås o./s 1000 tonnia' ton 10'" Sii tä suomalaisilla aluksilla Muu tavara Därav på finska fartyg Diverse gods Yhteensä Thereof by Fi... sh vesse/s Olhe, Summa nu,cljan- Tolal dise KivennälSöljyt Kaikki _'.. 1"'''... - Mlneraloljor Samtliga faelu,es )., I % % " )59.5 1) Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara FrAn Helsingfors tili utlandet sjöledes utfört gods Goods exported by sea from Helsinki SahaUua puutavaraa Paperi, Selluloosa Sägade trävaror Muuta pahvi ja ja puuhioke SawH goods Kappale- Muutavara puutavaraa kartonki Cellulosa tavara Diverse Suomalaisilla Diverse Papper, ochsup- Stycke- gods Vuosi Kaik- aluksilla trävaror papp och massa gods Olhe, Ar kiaan På finska 0111., s.. w.. kartong Wooåp.. lp Piue mnchak- Year Samtliga fartyg gooås Pape, anå (ch'''''cal gooås åise.ali By Fi... ish pap.,boa,å... å vessels (c"råboa,tl) ",.. ha"'cal) 1000 tonnia ton 10'" Yhteensä Summa Tolal Siitä suomalaisilla aluksilla Därav på finska fartyg % ') Tarkistdut tiedot Koutrollerade uppgifter

14 12 2. Tuonti Import - Imports Tauluosaston taulussa 1 julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Helsingin tuontiin ja vientiin sisältyy myös Inkoon ja Kantvikin satamien, jotka alueellisesti Helsingin ulkopuolella sijaitsevina kuitenkin kuuluvat Helsingin tullipiiriin, kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden määrät. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin Inkoon ja Kantvikin satamien kautta vuosina tavaraa seuraavasti: Itlkoo - Ingå Tuonti, Import Tonnia Ton Kivihiili ja koksi. StenkoI och koks Metallit ja metalliteokset. Metaller och metallarbeten Puutavara Trävaror Kappaletavara. Styckegods Muu tavara. Diverse gods Summa Vienti Export Kaivospylväät (propsit). Gruvstolpar (props) Muu sahaamaton pu!ltavara. Ovriga osågade trävaror 99 Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong Vaneri. Faner Kappaletavara. Styckegods Muu tavara. Diverse gods Summa Kantvik Tuonti Import Kivihiili ja koksi. Stenkol och koks ' Metallit ja metalliteokset. Metaller och metallarbeten Puutavara. Trävaror Kappaletavara. Styckegods Malmit. Malmer Muu tavara Diverse gods Summa Vienti Export Muu sahaamaton puutavara Ovriga osågade trävaror 1) 970 Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong 7436 Kappaletavara. Styckegods Muu tavara. Diverse gods Summa ~ ') k-m '. f-m '

15 13 Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulussa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Tuonnin arvo käyvin hinnoin, oli v lisääntynyt 5.4, % edellisestä vuodesta. Tuonnin volyymin vaihteluita osoittavat taulussa olevat myös v:n 1962 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin volyymi oli v hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna. 8. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Jlterbllck på Importen tili Helsingfors åren Survey 0/ imports to Helsinki Vuosi År Year Tuonnin arvo käyvin hinnoin Lisäys ( +) tai vähentyminen (-) Importens värde Ökning (+) eller mlnskning (-) enligt gängse priser ["erease (+) or decreas. (-) Vai 'mports at curf'ent prices milj. m'll.o marks I ~h Hinta indeksi Tuonnin arvo v:n 1962 hinnoin % v:n 1962 tuonti- Prisindex Importens värde P1'ice enligt 1962 MS priser arvosta I % av 1962 års importvärde Per e."t 01 th. vai ,mporls indices 1962= 100 Vai imports at 1962 pr,ces milj , , Taulusta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti.oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä tauluissa tullinimikkeistön pääryhmiä., Suurimpina ryhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta jonkin verran noussut. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetusvälineet, epäjalot metallit, kemian teollisuuden tuotteet, tekstiilit ja kasvistuotteet. Höyrykattiloiden, koneiden ja mekaanisten laitteiden tuonnin arvo nousi yli 249 milj. sekä sälikökoneiden ja -laitteiden 95 milj.. Henkilöautojen tuonnin määrä supistui v n kpl ja tuontiarvo lähes 38 milj., samoinpakettiautojen tuonti n kpl ja arvo lähes 14 milj.. Traktoreiden tuonnin arvo nousi yli 7 milj., sen sijaan autojen alustojen tuonnin arvo laski 2 milj.. Melkoinen lisäys v:n 1971 tuontiin aiheutui 37 lentokoneen ostamisesta n. 57 milj. :lla. Lentokoneen osia tuotiin n. 28 milj. :n arvosta. Kauppaalusten tuonti kasvoi edellisestä vuodesta 125 milj.. TärkeinImät Helsinkiin tuoduista aluksista olivat Ab Helsingfors Steamship Co:n tilaama tankkilaiva ms Me1temi, bruttotonnia, ja ms Solano, 9999 bruttotonnia, Oy Pulpships Ab ostamat säiliöalus ms Tramontana, bruttotonnia, sekä kuivalastialus ms Tivano, tonnia. Suomen Höyrylaiva Oy osti kuivalastialuksen, ms Auroran, tonnia ja Etelä Suomen Laiva Oy kuivalastialuksen ms Eiran, bruttotonnia. Raudan ja teräksen sekä -teosten tuonnin arvo laski n. 72 milj., tuonnin määrä väheni lähes tonnia. Kemian teollisuuden tuotteiden arvo nousi 58 milj. ; niistä tärkeimpiä olivat orgaaniset yhdisteet,

16 14 9. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Värdet av Importen elter varugrupper åren och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai rör hela landet åren Value 0/ imports in by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country in Absoluuttiset luvut Absoluta tai A. bsol.. t.....",b s % I Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o HeIsi';gin koko tuonnista tuonnista Grupp Biffra 1000 ma.ks Av hela importen tili Av hela landets mot Group... mb.. Helsingfors I svarande Import Of total impo.ts of the City Of total impo.ts of th. whole coun',y II II ,0, IV V ' 2.7 ' VI.... 3' VII VIII , IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII _ XVIII XIX ;J XX XXI ' Koko tuonti 1 Hela importen Tolal 0/ imporls ; Elävät eläimet; eläintuotteet. Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet. Vegetabiliska produkter III. Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ym.. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym,; tupakka Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m; tobak V. Kivennäistuotteet. Mineraliska produkter VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet. Produkter av kemiska och närstående industrier VII. Muovit ym,; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt 'gummi m.m. VIII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym.. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym.. Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilmaterial och-varor XII. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat. Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m.

17 15 XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha. Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.;mynt XV. Epäjalot metallit ym.. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym.. Maskiner och mekaniska apparater; e.lektriskt material m.m. XVII. Kuljetusneuvot Transportmedel XVIII. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soit- timet ym.; niiden osat. Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar till dem XX. Erinäiset tavarat. Diverse varor XXI. Taideteokset, kokoe1ma- ja antiikkiesineet. Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter lääkkeet ja väriaineet. Neuletuotteiden tuonti väheni 27 milj. :lla sekä jalkineiden 8 milj. :lla, kun taas katkomattomien tekokuitujen arvo nousi n. 12 milj.. Kasvituotteiden tuonti oli kertomusvuonna n. 230 milj. pienempi kuin v Eniten väheni paahtamattoman kahvin tuonti, n tonnia, lähes 234 milj.. Öljysiemenien ja -hedelmien tuonti laski edellisestä vuodesta lähes 7 milj.. Elintarviketeollisuuden tuotteista sokerin tuonti nousi n tonnia, n. 20 milj., samoin rasvaisten kasviöljyjen n tonnia, 5 milj.. Myös hedelmien ja marjojen tuonnin arvo nousi yli 8 milj.. Kivihiilen ja koksin tuonti lisääntyi yli tonnia, n. 28 milj.. Erilaisten muovien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonnin arvo nousi kertomusvuonna yli 4 milj.. Autonulkorenkaita tuotiin n. 8 milj. :l1a enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista laski markkamääräisestä noususta huolimatta hieman v Tosin se edelleen on n. puolet koko maan tuonnista. Taulun 9 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmien kuten antiikki- ja taide-esineiden, luonnonhe1mien, jalokivien ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden ryhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 9 mainittiin lentoteitse kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja marjojen koko tuonnista on huomattava.

18 10. Tärkeimpien tavarahi tuontipaljous ja -arvo vuosina Imp~rtmängder och -värden för de vlktlgaste varuslagen åren Quantity and value of the most important commodities imported in Tavaralaji. Varuslag Commodity Paljous,- tonnia, ton Quantily, tons 1969 I 1970 I 1971 Arvo' Värde Valu ",",ks 1969 I 1970 I 1971 KukkasipuIit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, plantor av prydnadsväxter m.m Hedelmät ja marjat. Frukter och bär Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat Öljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltiga frön och frukter Sokeri 'Socker Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl Alkoholijuomat. Alkoholdrycker Tupakka, valmistamaton. Tobak, oarbetad Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenkol och koks Moottori- ja polttoöljy, Motor- och brännolja Voiteluöljyt Smörjoljor Lääkkeet. Läkemedel Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, färger, lacker m.m Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet. Fotografiska och kinematografiska produkter Muovit ja -tuotteet Plaster samt varor av dem Kautsu ja -teokset. Kautschuk och -arbeten Siitä: Därav: auton ulkorenkaat. däck för bil Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m Tekokuidut. Konstfibrer Puuvillalanka. BomuIlsgarn och -tråd Puuvillakankaat. BomuIlstyger Villa' Ull Villa- ja karva1anka. Garn av uil och av djurhår Villa- ja karvakankaat. Tyger av uil och av djurhår NeuIetuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne Kiviteokset. Varor av sten Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset. Järn och stål samt varor av järn och stål loi Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar Alumiinija -teokset Aluminium och -tillverkningar Työvälineet. Arbetsredskap Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar till dem.... Traktoritl). Traktorer l )... Autot l ) Automobileri).... Auton alustatl). Automobilunderreden 1 )... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat. Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler ) kpl' st. Jatkoa' Forts. Could.

19 Jatkoa. Forts. Tavaralaji Varuslag Paljous, tonnia Arvo' Värde, ton I 1970 I I 1970 I 1971 Alukset'). Fartyg') Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater Kellot ja niiden osat Ur och delar till dem Vienti Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 1962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeiminille vientitavararyhmille sekä näiden ryhmien absoluuttiset markkamääräiset arvot miljoonin markoin Helsingin osalta. tt. Viennin indeksiluvut ja arvot tavararyhmittäin IndextaI och värden för exporten enligt varugrupper Price indices and values by groups 01 commodities exported milj. million. 0/ ma,k. I Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsätaloustuotteet. Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet. Industriprodukter Muut tavarat"). Andra v.aror") Summa Tolal ' hintaindeksi. prisindex price index Maataloustuotteet Lantbruksprodukter.... Metsätaloustuotteet. Skogshushållningsprodukter.. Teollisuustuotteet. Industriprodukter.... Muut tavarat"). Andra varor") ) kpl t. ') Käytetty yleisindeksiä Använt totaliude.x

20 18 Taulusta 12 käy ilmi vuosien vienti käyvin hinnoin ja vuoden 1962 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty edellisellä sivulla olevia indeksilukuja. Viennin volyymi v:n 1962 hintojen mukaan on edellisestä vuodesta voimakkaasti noussut. 12. Katsaus Helsingin vientiin vuosina Aterblick pa exporten fran Helsingfors Aren Survey 01 exports Irom Helsinki in Viennin arvo käyvin hinnoin - Exportens värde enligt I.isäys (+) tai vähentyminen (-) Hinta- Vuosi gängse priser Öknlng (+) eller minskning (-) indeksp) Ar Valu. af exports [mreas. (+) o': deerease (-) Prisindex') Year at,u"ent prices Price 'ndices') 1962=100 milj. ",iuio... of ",arks I % Viennin arvo v:n 1962 hinnoin % von 1962 Exportens värde enllgt vientiarvosta 1962 Ars priser 1 % BV 1962 Ars Value af exports at 1962 prices milj. exportvärde Per c... t af the valu. of 1962.xports Taulusta 13 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolia kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi tilastovuonna markkamääräisesti , 19.3 %, edellisestä vuodesta, mutta sen osuus koko maan viennistä lisääntyi vain 2.8 %. Helsingin viennin osuus kasvoi jonkin verran useissa ryhmissä, huomattavimmin ryhmässä VIII eli yli 40 %. Helsingin osuus supistui ryhmissä II, III, VI, XI, XII, XIII, XIV, XVIII, XIX ja XXI. Supistuminen oli yleensä vähäistä lukuun ottamatta ryhmää III, jossa se oli yli 34 prosenttiyksikköä. Useiden tavararyhmien vienti kasvoi markkamääräisesti, eniten turkisnahkojen, sähkökoneiden ja -laitteiden, puuteosten ja painotuotteiden vienti. Markkamääräisesti eniten viedään Helsingistä kuitenkin edelleen paperiteoliisuuden tuotteita, mutta tämän tavararyhmän merkitys oli jatkuvasti supistunut. Sen osuus Helsingin viennistä oli v %. Hiukan pienempi oli koneiden ja mekaanisten laitteiden, sähkötarvikkeiden ym. vienti. V huomattava ryhmä oli turkisnahat ja turkikset, joiden osuus Helsmgin viennistä kasvoi 10.1 %:iin. Kuljetusneuvojen merkitys oli vielä melkoinen, mutta sekin on jatkuvasti vähentynyt. Uusia aluksia, joiden arvo oli yhteensä 84.7 milj., vietiin ulkomailie kertomusvuonna neljä. Edellisestä vuodesta uusien alusten vientiarvo nousi 48.8 milj.. Tärkeimpien tavaroitten vientimäärät ja -arvot vv ilmenevät taulusta 14. ') MuunneHuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelman II O9OittBmiB indeksilukujb Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej använts, utan indextalen i tabla n:o II. For Ihe co... putation af Ilo. co.. verled values in Ih... exl colu... Ihe indic.s i.. labl. 1 r hav. bee.. used inslead af IIoese indices.

21 Viennin arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin sekä koko maan viennistä vuosina Värdet av exporten efter varugrupper ben och I procent av stadens totala exportvärde och av motsvarande tai för hela landet!ren ValuI! of exports in by groups of commodities and per cent of the totalexports of the City and of the whole country in Absoluuttiset luvut Absoluta tai A bsol1l1.. 1Imb.rs % Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp silfm') I 000 ",arks Av hela exporten fmn Av hela landets mot Group..."'b.. He15ingfors svamnde export 01 rolale%porl. oll~e Cily 01 lolal exporl. 01 '~e cou,,'ry I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII...., XIII XIV XV XVI i XVII i XVIII. o XIX XX is XXI Ii Koko vienti Hela exporten Tolal 01 expot'ls I ') Ks s. 14 Se s. 14.

22 Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina Exporlmängder och -värden lör de viktigaste varuslagen ben Quantity and value 01 the most important commodities exported in Tavaralaj i. Varuslag Commodily Paljous, tonnia, tod Quantily, I 1970 I 1971 Arvo' Värde Valu marks 1969 I 1970 I 1971 Liha ja syötävät eläimen osat. Kött och ätbara djurdelar.... Voi, Smör...,.... Juusto Ost.... Eläin- ja kasvisrasvat ja -öljyt. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor.... Sokeri ja sokerivalmisteet Socker 'och sockerkonfektyrer.... Värit, maalit ja 1akat. Färger, målningsfärger samt lacker.... Muovit ja muovituotteet. Plaster samt varor av dem.. Turkisnahatja turkiksetl). Pälsskinn och pälsvaror 1 ) Sahattu tai leikattu puui). Sågat eller skuret virke').. Siitä Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höy1äämättömät 2 ) p1ankor, battens och scantlings, ohyv1ade l ) laudat ja kapealaudat, höyläämättömät l ) bräder och p1anschetter, ohyvlade ll ). Puuteokset. Träarbeten.... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattui) faner och kryssfaner l )... Paperivanuke. Pappersmassa.... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pa4viteokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä Därav: kartonki ja pahvi. kartong och papp.... sanomalehtipaperi. tidningspapper.... kirjoitus- ja painopaperi. skriv- och tryckpapper.... kääre- ja muu paperi pakkaustarkoituksiin. omslagsoch annat papper för packning.... Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m Tekokuidut. Konstfiber.... Neuletuotteet,l vaatteet, vuode- ja ta10usliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne.... Keraamiset tuotteet Keramiska produkter.... Lasi ja lasiteokset. G1as och varor av glas.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet. Järn och stå1 samt varor av jäm och stål.... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt materia1 samt de1ar.... Uudet a1uksetl). Nya fartygl).... Huonekalut ja vuodevaatteet. Möb1er samt sängk1äder ) kpl st. ')k-m" t m'

23 21 4. TullInkanto Tulluppbörden - Customs Duties Colleäed Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti- ja vientitavaroista kannettuja t~aksuja majakkamaksut, erinäiset sekalaiset maksut sekä,vuodesta 1970 valmistevero, sen jälkeen kun va1mi~teverokonttori lakkautettiin ja sille kuuluvat tehtävät siirrettiin tullihallitukselle. Tauluston taulussa 7 annetaan tietoja valmisteverotoimiston ja Helsingin tullikamarien. suorittamasta tullinkannosta vuonna Suurimpana osana tullinkannosta on aikaisemmin ollut tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä, v %. V oli valmisteveron osuus tullinkannosta 85.6 % ja tuontitulli 12.3 %. Tuontitulleihin on laskettu myös taulussa 7 eri sarakkeessa ilmoitetut tuontimaksut, jotka ovat lokakuusta v lähtien maataloustuotteista (tullitariffin rylunät 1-23) suoritettuja erikoismääräysten alaisia maahantuontimaksuja. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kannetaan vain muutamista vientitavaroista (romusta). Muista maksuista merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta. 15. Maan suurimpien tulllkamarlen kanto vuonna 1971 Uppbörden vld de största tullkamrarna I landet Ar 1971 Customs duties collected by the most important customs houses 0/ Finland in 1971 Helsinki Turku Kotka Vaasa Hanko Pori Oulu Lahti Tampere Tornio Kokkola Kuopio Lappeenranta Maarianhamina Helsingfors.... Abo.... Vasa.... Hangö..... Björneborg...,.... Uleåborg...,. Lahtis.... Tammerfors....- Torneå.... Gamlakarleby.... Willmanstrand.... Mariehamn Summa Total marks % koko maan tuuinkannosta 1 % av tulluppbörden i hela landet Per cent 0/ duties collected in the wilole country Helsingin tullinkanto vuosina kuukausittain Tulluppbörden I Helsingfors Aren manadsvis Customs duties collected in Helsinki by month in marks Siitä valmistevero Kuukansi Månad Mont" Därav accis Thereo/ Excise ta.. Tammikuu Januari ]atluayy Helmikuu Februari Februayy Maaliskuu Mars Mayc" Huhtikuu April April Toukokuu Maj May Kesäkuu Juni ]utle... ;; Heinäkuu Juli ]uly, Elokuu Augusti August Syyskuu September September Lokakuu Oktober Dctober Marraskuu November November Joulukuu December Decembey Summa Tolal &16 Z 040 2~~

24 22 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteessa kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdosta. V oli Helsingin osuus koko maan tullinkannosta 63.4 %, mutta v. 1971, jolloin valmistevero sisältyy Helsingin tullinkantoon, %. Asetelmassa 15 esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Asetelmasta 16 ilmenee, miten Helsingin tullinkanto jakautui eri kuukausille. 5. Varastoimis- ja laiturihuolto Upplagsrörelsen och kajkontrollen Storage and Quay Goods Service Kunnallisen satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuolto-osasto hoitaa kaupungin yleiset warranttioikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisäännön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai -vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, jol!;a puretaan kaupungin satamissa. Yleisen varaston käyttö v ilmenee seuraavasta asetelmasta: Tonnia. Ton Tom Varastossa vuoden alussa' Inneliggande varor vid årets ingång Goods in general warehouses at the beginning 0/ the year Varastoon pantu Insatta varor Goods deposited during the year Summa Total Varastosta annettu' Uttagna varor Goods removed during the year Varastossa vuoden päättyessä. Inneliggande varor vid årets utgång Goods in general warehouses at the end of the year Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla. Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa tullattavaksi Helsinkiin rautateitse tai jollakin muulla kuljetusneuvolla. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannalta merkitykseltään vähäisiä. Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomuksen mukaisesti valaistaan vain meritse suoraan kaupunkiin saapuneiden tavarain laiturihuoltoa. 17. Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina Hamnverkets kajkontroll Aren Quay Goods Service 0/ the Port in Alusten koko lasti Fartygens hela last Siitä laiturihnollon kautta Därav genom kajkontrollen Vuosi Total ca,go 01 uih;ch th,oug" th. Ql'ay Goods S.,v;c. Ar Alusten luku Tavara- Tonnia Tavara Yea, AntaJ fartyg lähetyksiä') lähetyksiä % Tonnia % Anta! varu- Ton Ton Numb.,o/ rörsändelser' ) Anta! varuvessels Numb., 0/ To,u rörsändelser deliveri.s' ) '., S " o o " O' Tavaraläl1etysten suhdeluvut ovat huomattavasti suurentmat kuin vastaavien tonnimääriep. suhdeluvut, sillä laiturihuollon valvonnan alaiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laiturihuollon valvontaa. ') Vastaa rahtikuittien lukua Motsvara< antajet konossemenl Co"esponds ta the nu,"b., 0/ co"signm... t.

25 II. MERENKULKU SJÖFART- NAVIGATION 1. Kauppalaivasto Handelsflottan - M erchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 100 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 18. Kauppalaivasto vuosien lopussa Handelsflottan vld utgangen av ben I1erchant fleet at the end of the years I)HOyryalukset Moottorialukset "l'ruomut Vuosi Angfartyg Motorfartyg Summa Prånlar Ar S'eame,s MolorsAips Tolal Bargl$ Y.ar Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gros. rlg Anta! Bruttoton Antal Bruttoton Antal Bruttoton Kauppalaivaston kokoonpanossa tapahtuneista muutoksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot tauluosaston taulussa 3. Kaikkiaan poistettiin v höyry- ja 17 moottorialusta, vastaavasti ja bruttotonnia. Haaksirikkoutuneita aluksia ei kertomusvuonna ollut, ulkomaille myytiin 15 alusta, tonnia, ja toiselle paikkakunnalle siirrettiin 7 alusta Ui 774 tonnia.. 1) HOyryaluksiin sisältyy 1 puinen purjealus apukonein, 106 tonnia' 1 ångfartygen ingår ett segelfartyg av trä med hjälp~n, 106'ton,

26 24 I( Aluksien lisäys oli v moottorialusta, bruttotolmia, ja 2 höyryalusta, 544 tonnia. Höyryalukset on siirretty toiselta paikkakunnalta. Moottorialuksista 7 oli rakennettu ulkomailla, tonnia, samoin 3 kotimaassa, tonnia, 3 alusta ostettu ulkomailta, tonnia, ja 1 puualus siirretty toiselta paikkakunnalta, 199 tonnia. Höyryalusten bruttovetoisuus väheni täten v bruttorekisteritonnia, 60.2 % edellisestä vuodesta, ja moottorialusten bruttovetoisuus lisääntyi tonnia eli 11.6 % edelliseen vuoteen verraten. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivastosta oli v % ja v S %, ja niiden bruttovetoisuus oli v % ja v % koko maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä, mikä osoittaa Helsingin kauppalaivastoon kuuluvien alusten suuruutta. 19. Kauppalaivasto vuosina alusten suuruuden mukaan Handelsflottan!ren ; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper M erchant fleet in by tonnage groups SU1.1ruusryhmä Dräktighetsgrupp Tonnage g,oups Luku Antal Numb., l)höyryalukset Angfartyg Steamers Summa Total % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % of tonnage Moottorialukset. Motorfartyg MOtOTships Summa Alusten jakautuminen niiden bruttovetoisuuden mukaan eri suuruusrylmtiin v päättyessä käy ilmi tauluosaston taulusta 4. Asetelmassa 19 on Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuosien lopussa kuuluneet alukset (paitsi proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös asetelmassa 20. Höyryalusten kokonaisvetoisuudesta tuli tilastovuonna n. 40 % vetomäärältään alle 3000 bruttotonnin alusten osalle, moottorialusten kokonaisvetomäärästä taas n. 27 % oli bruttotonnin vetoisten ja n. 51 % sitä suurempien alusten vetotilaa. ') Hörryal~iin sisiutyr 1 purjealus apukouein, 106 brl!ttotonnja. 1 ån~artygen ingår ett sege1!artyg med hjiupmaskin, 106 bruttoton.

27 25 V höyry alusten bruttovetoisuuden osuus Helsingin koko kauppalaivastosta oli 97.1 % ja v vielä 53.2 %. Nykyisin niiden osuus on häviävän pieni, sillä moottorialusten osuus koko kauppalaivaston bruttovetomäärästä oli v ja v %. Höyryalusten keskimääräinen bruttovetoisuus oli v:n 1970 päättyessä 2525 ja v:n 1971 päättyessä rekisteritonnia ja varsinaisten moottorialusten v ja v rekisteritonnia. Tauluosaston taulussa 4 alukset on myös ryhmitetty sen mukaan. kuinka vanhoja ne olivat tilastovuoden lopussa. Asetelma 20 osoittaa myös tätä ikäjakoa. 20. Kauppalaivasto vuosina alusten lä'n mukaan Handelsflottan!ren ; farlygens fördelnlng efter Alder Merchant fleet in by age of vessels Ikä, vuotta Alder, år Åge, year.s 1969 Luku Antal N.. ",ber l)höyryalukset. Angfartyg Steamers Summa Total % bruttovetoisuudosta % av bruhodräktighet % 01 lo... ag Moottorialukset. Motorfartyg Motorships Summa ( Hoyryaluksista oli v:n 1971 lopussa kuusi 20 vuotta vanhempia; ja näiden vanhojen alusten tonnimääräoli n. 40 % kaikkien höyryalusten bruttovetoisuudesta. Moottorialuksista tällöin 11 oli rakennettu vähintään 20 vuotta sitten, ja n. 21 % oli viimeisten neljän vuoden kuluessa rakennettuja. Näiden uusimpien laivojen bruttovetoisuus oli yli 1/3 ja kaikkien kymmentä vuotta nuorempien moottorialusten bruttovetoisuus n. 46 % kaikkien moottori alusten bruttovetoisuudesta. Kun koko maan kauppalaivaston vetoisuudesta oli vuoden 1970 päättyessä moottorilaivoja % ja höyrylaivoja 4.7 % sekä v:n 1971 lopussa vastaavasti 96. ( % ja. 3.6 %, olivat Helsingin vastaavat suhdeluvut 95.8 % ja 4.2 % sekä 98.5 % ja 1.5 %. ') Ks. s. 24 ajav. 1 Se s. 24 not. J.

28 26 2. Ulkomainen merenkulku Sjöfarten pa utlandet - Foreign Shipping Helsingin ulkomaisen merenkulun tilasto. perustuu tullikamarien ulkomaisessa merenkulussasuorittamiin tulo- ja lähtöselvityksiin. Alukset, jotka lastissa tulevat ulkomailta tai lähtevät ulkomaille joko suoraan tai jonkin toisen Suomen sataman kautta, ovat aina selvitysvelvollisia ja tulevat niin ollen poikkeuksetta tilastoon. Kotimaisessa merenkulussa kulkeviksi luetaan alukset, jotka kotimaista tai tullattua ulkomaista tavaraa kuljettaen saapuvat jostakin toisesta kotimaisesta satamasta tai lähtevät sellaiseen; nämä eivät ole selvitysvelvollisia ja jäävät kokonaan tämän tilaston ulkopuolelle. Kun vain kotimaisella kauppalaivastolla lain mukaan on oikeus harjoittaa tavarankuljetusta Suomen eri paikkakuntien välillä (rannikkoliikenne, cabotage), ei viimeksi mainittuun ryhmään sisälly ulkomaisia aluksia. 21. Ulkomaisessa merenkulussa vuosina selvltetyt alukset 1 utrlkes sjöfart klarerade farlyg Aren Foreign shipping vessels arrived or departed in Saapuneita aluksia Ankomna fartyg A"ivals Siltä Därav Th.r."f I,ähteneitä aluksia A vgångna fartyg D.parlvres Siitä Därav Kalkkiaan Suoraan Tuoden lastia Suoraan Vuosi Totalsumma ulkomailta Helsinkiin Kaikkiaan ulkomaille Ar Tolat Direkt från Med Iast tili Totalsumma Direkt tili Year ut1andet Helsingfors utlandet Direcl from abroad W.,h cargo 10 Direct abroad Helsinki Luku I Nettotonnia 1000 Luku I 1000 Luku I 1000 Luku I 1000 Luku I 1000 Antal Nettoton An tal Nettotonnia Antal Nettotonnia Antal Nettotonnia Antal NeUotonnia N.. mber N.I 10'" Nettoton Nettoton Nettoton Nettoton Vieden lastia Helsingistä :Med last från H:fors W ilh cargo from H.lsinki Luku I 1000 Antal Nettotonnia Nettoton Mm. siitä syystä, että kotimaiset alukset voivat harjoittaa sekä kotimaista että ulkomaista merenkulkua, ei yksinomaan ulkomaisessa merenkulussa Helsinkiin saapuneiden kotimaisten alusten luku eikä vetomäärä aina ole sama kuin ulkomaisessa merenkulussa täältä lähteneiden kotimaisten alusten luku ja vetomäärä. Tilasto on laadittu niiden tietojen nojalla, jotka tullisäännön 150 :n mukaan aluksen päällikön on annettava alusta tulliselvitettäessä. Näin ollen on tilastosta jätetty pois ne ulkomaan liikenteessä olleet sekä kotimaiset että ulkomaiset alukset, jotka ovat käyneet Helsingissä muussa kuin kauppamerenkulkutarkoituksessa, kuten määräyksen, polttoaineen oton, sairaustapauksen, myrskyn tms. vuoksi. Ulkomaisessa merenkulussa v selvitetyistä aluksista annetaan tietoja tauluston tauluissa 5 ja 6. Edellä oleva taulu 21 muodostaa yhdistelmän v tapahtuneista selvityksistä. Helsingin ulkomaisessa merenkulussa on suoraan ulkomailta saapunut tonnisto aina ollut suurempi kuin suoraan ulkomaille lähtenyt, mikä on luonnollista, koska Helsinki on etupäässä tuontisatama, josta alukset

29 27 purettuaan ulkomailta tuomansa lastin lähtevät toiseen Suomen satamaan ottamaan lastia. Niinpä Helsingissä tuloselvitetystä tonnistosta v % tuli suoraan ulkomailta, mutta menoselvitetystä v vain 69.7 % lähti täältä suoraan ulkomaille. Muu tonnisto' kulki toisen Suomen sataman kautta. Sama suhde ilmenee myös lastia Helsinkiin tai Helsingistä kuljettaneiden alusten luvuissa. Lastia Helsinkiin tuoneesta tonnistosta saapui v % suoraan ulkomailta. Sitä vastoin lastia Helsingistä vieneestä tonnistosta v ainoastaan 72.81ähti suoraan ulkomaille. Taulu osoittaa tosin, että He1singistäkin on lähtenyt huomattava määrä lastissa olevia aluksia. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, ettei kuljetetun lastin suuruus lainkaan ilmene tässä esitetyistä luvuista; pienenkin osalastin ottanut alus viedään tilastossa lastissa kulkevien alusten lukuihin. Kuljetettuja tavaramääriä valaisee paremmin ulkomaankaupan tilasto. Kotimaansa mukaan jakautuivat HelsingiSsä v selvitetyt alukset taulmt 22 osoittamalla tavalla. Kotimaisen tonniston lisäksi, jonka osuus ulkomaisessa meriliikenteessä on hieman alentmtut, Neuvostoliiton ja Länsi-Saksan kauppalaivojen osuus oli suurin. Seuraavana oli Ruotsi. Neuvostoliiton tonniston osuus on sama kuin edellisenä vuonna, Länsi-Saksan on jonkin verran kasvanut. 22. Vuonna tuloselvitetyt alukset kotimaan mukaan Inklarerade fartyg ben ; fördelning efter fartygens hemland Classilication 01 vessels arrived in by nationality Aluksen kotimaa Fartygets hemland Natio... lily of v.ud 1971 Nettotonnia Nettoton Ne! /on< 1970 % % Suomi Finland Finland.... Ruotsi. Sverige Sweden.... Tanska. Danmark Denmark.... Norja' Norge Norway.... Neuvostoliitto' Sovjetunionen USSR...,...,.... Puola. Polen Poland.... Länsi-Saksa' Västtyskland Western Germany.... lso-britannia. Storbritannien United Kingdom.... Alankomaat. Nederländerna Netherlands.... Italia. Italien Italy.... Muu maa Annat land Other country I 56.s I.s ~ I Summa Totall Tauluosastossa. olevissa tauluissa 5--6 esiintyvät luvut osoittavat niiden alusten lukua ja tonnimäärää (= nettovetomäärä rekisteritonneissa), jotka yleensä ovat kustakin asianomaisesta maasta tuoneet lastia Helsinkiin tai vieneet lastia täältä niihin. Suuri osa lastissa saapmteista tai lähteneistä aluksista kuljetti ainoastaan osalastia Helsinkiin tai täältä pois. Varsinkin linjaliikennettä välittäneet ja kappaletavaralastissa olleet laivat purkivat lastinsa useissa Suomen satamissa, valtamerentakaisista maista saapmteet myös Skandinavian satamissa. Näin ollen kustakin maasta saapmteiden ja sieltä lähteneiden alusten yhteenlaskettu tonnimäärä osoittaa vain kuinka suuria aluksia tässä tavarankuljetuksessa on käytetty. Näiden taulujen luvuissa ei ole otettu mukaan ns. yhdistettyä merenkulkua, joka ilmoittaa laivaukset muusta satamasta ja muuhmt satamaan kuin lähimpään ulkomaan satamaan. Tässä liikenteessä oli saapmteita aluksia v , yhteensä nettotonnia, ja lähteneitä aluksia 373, yhteensä nettotonnia. Nämä alukset olivat etupäässä suomalaisia, ruotsalaisia ja neuvostoliittolaisia. Saapmteista aluksista v , vastaavasti nettotonnia, ja lähteneistä 352, nettotonnia, oli näistä maista.

30 TAULUSTO TABELLER-TABLES

31 L Tuonti Helsinkiin vuonna 197JI) Importen tili Helsingfors Ar 19711) Im~orts to Helsinki (Helsingfors) In 197]1) 0 i:i!":.. s:'i ;:1 ~ Paljou. Kvantltet Arvo t lr! ~ Värde ~.g.ij\ " E Qllanlily Z~~ Vai... N:o Paljous Arvo Värde N:o Paljou. Arvo Värde I kg ~ ~ { kg 30~ } {kpl/st } kg kg ~ kg kg kg ~ kg kg t ~ , t " II kg , t t ~ kg , i" , ) Suomen tullitariffi Finlands tuutariff The Cusfoms Tarilf 0/ Finland 1968.

32 N:o 1 Paljous I~o ;:::de 1 N:o Värde I Paljous Värde Kvnntitet : I Paljous I A"o I N:o I Arvo kg kg kg kg > > t t II II kg > kg IOn ~ kg > > kg > ' / )

33 I Arvo I N:o Kvantitct ~de N:o I Paljous Värde I Paljous 3* ::de I Arvo I N:o I Paljous I Arvo kg kg kg t t ) kg kg ) ) II ) kg ) kg kg IV kg ) ) kg ) D )

34 N:o I Paljous I Arvo Värde I I Paljous I Arvo Värde \ Paljous N:o I N:o 4* \ Arvo :e 20 kg kg r ~ } t D kg t t ) & t {~g kg & t t & t & 120, t } -900 t {~g } {~g kg & t {kg 4277 } } {~g rg } kpll & st } {~g {kg 6405 } kg } t {~g V {~g ~ ) kg } & {~g {~g } } t {~g } kg {~g } {~g } ' {~g } {~g

35 I Paljous I Arvo. I I Ano N:o I I PaljOU9 I Arvo N:o Värde I Paljous Värde N:o :;de 5'" kg } kg t (~g D ( } ) kg t kg D D D VI kg D ' kg D D D D D D D D D D D D { } D kg D D kg D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D '

36 6* N:o I Paljous KvanUtet I Arvo I I Paljou. I Arvo Värde N:o I I Paljous I A"o ::de N:o kg kg kg & & ~ & & D & & t D & t D 13 loi t i & I & D t D kg t & kg D & D ~ : & D t :u. ärde

37 N:o I Paljous I A"o I I Paljous I~O Paljous ::de N:o ::de N:o 7* I I I A"o Värde kg kg kg ÖO D kg kg D t D kg D D : kg i kg D kg t D D ~ kg

38 I Pnljous I MVO I I MVO N:o ::de I Pnljous Värde N:o I I N:o I Pnljous MvO Värde 8* kg kg kg ~ ~ t ~ , ~ i > t t kg VII kg

39 N:o I A"o I I Arvo I I Paljous I Arvo N:o I Paljous I Paljous Värde Värde ::de KvanUtet 9* N:o kg kg {kg 2404 } ~ jl/f' kg * ~ kg ~ VIII kg {kg } & {kg } kp1/st {kg } kp1/st {kg } (kg ) {kg } kp1/st } !r~" -299 {kg } j"/fl kg } {kg } jl/f" kg {kg } {kg } j"/f l {kg } {kg 2586 } kp1/st j"/f" kg {kg } {kg 3931 } {kg 1303 } j'/f" {kg j {kg 9628 } {kg 6701 } P/fl kp1/st {kg } kg {kg } kp1/st {kg 4457 } {kg } j'/f' {kg ) kp1/st (kg 2917 ) {kg } j"/i" {kg ) {kg 3654 } {kg } j"/f" (kg ) kp1/st kg kp1/st (kg 8375 ) {kg 6169 } (kg 50 ) jl/fl kp1/st {kg } {kg 22 } {kg 1920 } 1661 j"/f a (kg ) {kg 5~ } {kg } kp1/st. 424 j"/f l {kg } {kg } {kg } j"/f' kg kg {kg 4458 } {kg ~ } {kg } j"/f" {kg 1576 } {kg } jl/f l {kg } {kg 3990) j"/f"

40 10* N:o I Paljous I Värde A~o I I Paljous Värde I Paljous N:o I I Arvo N:o Kvantilel I A"o :;de kg kg kg ~ k-m'jf-m ~ ~ D D D kg ~ D D kg ~ IX (kg 3 20~) kpljst (kg ) m" kg kg k-m 8 jf-m ~ D ~ ~ D kg t D kg D D D D (kg } kg ml t k-m"jf-m D D IlO (k-m 8 /f-m 3 163} kg D D (k-m8j f-m 8 894} kg IlO (k-m8 /f-m 8 10 } kg k-m 8 jf-m" (k-m'/f-m3 122) X kg {k-mzj f-m 8 637} kg kg (k-m8 /f-m'l 897 ) kg k-m 8 /f-m (k-m8 /f-m 8 201} -505 D D kg D k-m 3 /f-m

41 11* N:o I Paljous I ::::de Arvo I I Paljous N:o I Arvo ::de I N:o I Paljous I Arvo ::de kg kg kg ~ ~ ~ ~ t D D kg kg kg " H;O kg D t XI kg II D kg kg D D

42 I Paljous I~o I N:o I Paljous I Arvo I PBljous I N:o ::de Värde I~O J kg kg kg ~ D D t D D D t ~ D kg t kg t {kg } ml {kg } ml t {kg } t ml {kg } I {kg } ml t m" kg {kg } ml {kg } ~ ml {kg } I ml {kg } t ml {kg } t m" kg , t D t t t N:o ::de

43 13 N:o OlI I Paljou. kg ~ 3462 t t ~ ~ 444 t ~ 4926 t t 5448 t 900 t t t ~ 672 ~ ~ t & & t 1I7667 & t kg & kg 4883} { pari/par I Paljous Arvo Värde (kg 370 ) pari/par (kg } pari/par {kg } pari/par (kg ) pari/par {kg } pari/par _ {kg II 291 } pari/par _ (kg } pari/par {kg 96 } pari/par I 898 _ {kg } pari/par {kg 438 } pari/par {kg. 632 } pari/par {kg , pari/par ( {kg 724' pari/par ( {kg 1 758) pari/par lk g 192 } pari/par kg 6 532) pari/par (kg 607 ) pari/par lk g 2 } pari/par kg. 7304} {kg 254) {kg ) {kg 3 018) : kg { 74 } _ 202 {kg 7694 } _ {kg 62 } _ {kg } ~ {kg 4884 } _ {kg 640 } _ {kg } kg 2128 } { I I Paljous kg 5874 } { { kg 2044 } kg } ( kg 385 } ( kg } ( kg 1474 } ( kg 103 } { 180 kg } { kg 3583} { kg, } { kp1/st kg 9193 ) ( kg 233 } { kg 204 } { { kg 165 } kg 7853 } { { kg 1435 } { kg 27 1 } kg 509 } { ~~I/st. ~~~ } kg 4580} { kg 310 }. 938 {~~I/st. 3~ ~~ 1 kg 110 { 615 kg 478 } { { kg 2111} {kg kg { kg ) ( kg ) ( kg ) ( kp1/st \ Arvo Värde

44 N:o I Paljous I ::de ANo I I Paljous N:o Kvantltet I ANo ::de I I Paljous N:o Kvantltet I Arvo ::de {kg 1002 } {kg 1062 } {kg 1078 } kpl/st {kg 1835 } {kg 1743 } {kg 620 } kp1/st kpl/st kp1/st {kg } {kg 2013 } {kg 383 ) kpl/st {kg ) {kg 6581 } {kg 2091 } kp1/st {kg 36765) {kg 1730 ) {kg 3216 } kp1/st kp1/st {kg } {kg 2612 } {kg 7516 ) {kg ) {kg 4997) {kg 5816 } kp1/st kp1/st {kg 4272 } {kg 1263 } {kg 246 } kp1/st {kg 6716} {kg 1927 } {kg } {kg } {kg 903 } {kg } kp1/st {kg 9736} {kg 526 } {kg 1640 } kp1/st kp1/st {kg 6787} {kg 896 } {kg 384 } kp1/st kp1/st {kg } {kg 893 } {kg 2297 } {kg 8680 } {kg 1206 } {kg 8178 } kp1/st {kg 5436 } {kg } {kg 4567 } kg 1301 } {kg } {kg } kp1/st kp1/st kg } {kg kp1/st } {kg 731 } kg } kg {kg } ~ kp1/st {kg } & {kg 1731 } kp1/st kg D {kg 677 } D kp1/st kg {kg 974 } {kg 792 } ~ {kg 1066 } kp1/st {kg } kg kpl/st {kg 4045 } {kg } {kg 1907 } kp1/st {kg 7376 } {kg 32408} {kg 2610 } kp1/st kp1/st {kg 2632 } {kg 5020} {kg } 4643 kp1/st kp1/st {kg 731 } {kg 2646 } {kg 2953 } kp1/st kg

45 15* I Paljous I A"o I N:o N:o :rde Värde I Paljous I~o I N:o I Paljous I Arvo ::de kg kg {kg 2312 } loi {kg 2342 ) {kg 646 } pari/par {kg } {kg } -100 kg pari/par {kg 1515} {kg 2749 } pari/par {kg 965 } {kg 1605 } los kg pari/par {kg 1030} {kg 941 } & pari/par & 4 OlO OlO {kg 133 } {kg 155 } pari/par {kg 77 } kg pari/par XII (kg 1675 ) pari/par kg IlO kg 4 Z {kg } pari/par ,) {kg } {kg 4773 } pari/par {kg } {kg 5998 } pari/par } kpl/st'. kg {kg pari/par {kg pari/par {kg pari/par {kpi/st } kg kg {kg pari/par } {kg } pari/par {kg } pari/par {kg } kg pari/par {kg } pari/par {kg } ,) pari/par {kg kg } pari/par {kg } pari/par {kg } {kpi/st } pari/par kg {kg } pari/par {kg } pari/par kg {kg ) pari/par {kg } pari/par kg {kg } pari/par {kg 7058} pari/par

46 16* N:o I Paljous I Ano I KV8ntitet :rde N:o Värde I Paljous I Arvo I N:o I Paljous I A~o :ärde kg kg kg & U {k }, {kg 267::1 } XIII kg kg & {ml 3065 } kg {ml } kg D t {m } kg t {m i 33 } * kg {ml 2208 ) kg {ml } kg kg D D D , XIV kg kg t t D D & D ' D D kg ) t ~ , ) , D

47 N:o c I N:o I N:o I Paljous I Arvo Värde I Paljous I Värde Arvo I Paljous I Ano ::::de kg kg kg D , : D t ) t t XV kg t t t t t t ~ D t D t t loi ) D D t D

48 N:o I Paljous I Arvo ::de I N:o Värde I Paljous Värde I I Paljous Arvo I I Arvo N:o kg kg kg ~ ~ ,) kg kg D {kg } {kg ) {kg ) {kg } {kg } {kg } kg {kg } {kg 41759) kg kg kg kg t

49 I A~o I Paljous I I A~o N:o I Paljou. Värde Värde I Paljou. N:o I N:o I~o ::de kg kg kg ~ D D D D t t kg t t D D D D D D kg ~ D ~ D D D D kg t XVI kg D {kg } kp1/st kg D {kg } kp1/st {kg ) kp1/st {kg 43~ ) kg kp1/st {kg ) l1i kp1/st kg {kg 33 20! ) kp1/st kg {kg 100 } t kp1/st. 12

50 N:o I Paljous I :rde Arvo I Paljous 20 I :::de Arvo I Paljous Kvantltet Arvo :::de I {kg kp1/st (kg ) _ 200 j kg } {kg } \kp /st _ 500 jkg } _ 900 kg \ {kg } {g k } k g k1 P 1st {kg ) _ 211 jkg } \ {kg } {kg } _ 219 jkg } \ _ 190 {kg 6295 } kg _ 290 {kg } , _ 200 {kg } {kg } _ 300 {kg } kg {kg } _ 400 {kg } {kg } {kg } _ 500 jkg } _ 300 {kg } \kp1/st kp1/st {kg } _ 600 jkg } _ 800 jkg } kp1/st \ \ {kg } -700 jkg } kg \ jkg } jkg jkg } \ \ \ _ 130 jkg } jkg _ 910 kg \ \ _ _ 140 j kg } kg _ 990 D \ jkg 75685} jkg 9428} \ \ {kg ) _ 901 {kg 460 } _ 200 {kg } jkg } _ 909 kg _ 300 {kg } \ {kg } {kg } _ 400 j kg } _ 190 {kg 9003 } \ {kg } jkg } _ 810 {kg } \ jkg } _ 910 {kg } \ _ 890 jkg } kg \ kg {kg } -910 kg {kg ) _ {kg } _ _ 800 {kg } {kg } {kg } _ 901 {kg } _ 900 kg {kg } j kg } kg _ \ {kg } 21 kg _ 300 {kg } ' _ 310 {kg } {kg } 49 _ 400 j kg } \ _ 350 {kg } kg ' {kg ) (110 {kg } _ 401 {kg 260} _ 900 kg {kg ) {kg } _ 405 {kg } {kg 86781} _ 300 I } _ 409 jkg } jkg \ I \ \ jkg } '

51 21 I Arvo I I I Arvo Paljous N:o I I Paljous I A"o N:o I Paljous Värde Värde Kvantltet N:o :;de {kg } {kg } {kg } {kg } kg {kg } (kg ) (kg 61387) (kg 30303) {kg } (kg ) -900 kg {kg 2 25~ } {kg } -910 kg {kg 2064 } kg (kg 1 174) {kg ) {kg } kg (kg ) (kg ) {kg } (kg ) kg (kg ) {kg } {kg } {kg 16948} kg (kg ) {kg } {kg } (kg ) {kg 19303) -901 kg (kg ) (kg ) {kg 9 02~} kg (kg 3324 ) kg {kg 3627 } (kg ) kg {kg } {kg } {kg } {kg } {kg 11 99~ ) {kg 63703} {kg } (kg 61; ) (kg ) {kg } {kg } {kg } {kg } (kg 26193) (kg ) (kg ) kg {kg 5529 } kg {kg } t {kg } {kg } {kg } {kg 8730} (kg 18 31~ ) kg {kg } {kg 53888} {kg } (kg ) {kg } kg {kg } kg {kg 946 } {kg } {kg } {kg } (kg ) {kg } (kg ) kg (kg ) kg {kg } {kg }

52 I Paljous I A~o I N:o N:o :;de ::de. 22* Värde I Paljous I A~o I I Paljous I Arvo N:o.' {kg 7505 } {kg } (kg } kplfst. 283 kplfst kplfst kg (kg } {kg } kplfst. 769 kplfst {kg 503 } kg kplfst (kg ) {kg {kg } kplfst ~ } 6795 kplfst kplfst (kg } kg kplfst {kg } kplfst {kg } {kg } kplfst kplfst kg {kg } -990 kg {kg } kplfst kplfst {kg 1289 } (kg ) kpljst kplfst (kg ) kg kpljst {kg } {kg } kpljst. 32 kpljst {kg 10 40~ } (kg ) kplfst. kpljst {kg } {kg } kpljst. 27 kplfst (kg } {kg } kpljst. 118 kpljst {kg } (kg ) kplfst. 790 kpljst {kg } (kg 8173 } kpljst. 15 kpljst {kg } {kg } kpljst. 867 kpljst {kg } {kg } kpljst. 382 kpljst {kg } (kg 8967 } kplfst kpljst (kg } (kg ) kplfst. 43 kpljst {kg } kg kpljst ' {kg } kpljst {kg } {kg } kpljst. 239 kpljst {kg } {kg } kpljst. 2 kpljst kg {kg } {kg } {kg } kplfst. 10 kpljst. 360 kplfst (kg } {kg } {kg 20566} kplfst. 333 kpljst. 264 kpljst. ' {kg } kg {kg 9851 } kpljst kpljst {kg } {kg 5323 } {kg } kplfst. 89 kpljst. 15 kplfst {kg } kg {kg } kpljst {kg } kplfst kg kpljst {kg } kg kpljst {kg } {kg } kpljst. 87 kpljst {kg } {kg } {kg 27 65~ } kplfst kpljst kplfst.

53 N:o I Paljous I Arvo ::de I N:o I PalJous 23* I AIvo ::de I I Paljous N:o I Arvo ::de {kg } {kg } {kg } {kg } {kg } (kg ) {kg } kg (kg ) {kg } {kg } (kg ) {kg } {kg } {kg } kpljst (kg ) {kg } kg {kg } {kg } (kg ) {kg } (kg 98089} (kg } {kg } kg {kg } {kg } kg {kg } ~ {kg } (kg } (kg ) {kg 3482 } (kg ) {kg } kg {kg } (kg ) {kg } {kg } {kg } (kg ) kg (kg ) (kg ) {kg 6710 } -900 kg (kg ) {kg } {kg } {kg } {kg } ~450 {kg } kg {kg 29 63~} {kg 5595 } {kg } {kg } kpi/st {kg } {kg } {kg ) {kg } kg (kg ) kg {kg } ~ (kg ) ' kg (kg ) ~200 {kg } (kg } {kg 79738}