ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 945

2 HE L S N O f 0 R S S TA D S S TA T ST K ll. UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE UTGVfN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÄ STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNOfORS), COMMERCE EXTEREUR ET NAVGATON NOUVELLE SERE PUBLE PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTQUE HELSNK 945 MERCATORN KRJAPANO

3 ALKULAUSE. Esillä oleva Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuosina 94 ja 92 selostava julkaisu on laadittu samojen perusteiden ja suuntaviivojen mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen julkaisu. Julkaisuun sisältyy my6s täydentäviä tietoja vuoden 940 tuonnista, kuten johdannossa lähemmin mainitaan. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastäolmlstossa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo (Tauluosaston taulu ) on laadittu vuonna 939 voimaan tulleen tullitarifin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo (Taulu 8) tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tämän kautta tavarain ryhmitys oleellisesti poikkeaa ennen vuotta 939 käytetystä ryhmityksestä. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut (Tauluosaston taulut 40) on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot taasen on' saatu kannantaviranomaisilta. Helsingin makasiiniosakeylztiön toimintaa valaiseva taulu (Tauluosaston taulu 3) samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus makasiiniosakeyhtiön laiturihuoltoon kymmenvuotiskautena 93342, perustuu makasiiniosakeyhtiön vuosikertomuksissaan antamiin tietoihin. Selvyyden vuoksi huomautettakoon tässä kertakg;ikkiaan, ettli tauluissa numeron sijalla oleva piste ( ) merkitsee, ettei asianomainen numerotieto ole ollut saatavissa tai Ettei sitä muusta 'syystä voida julkaista; viiva () taasen merkitsee, etfii sarakkeen otsakkeen osoittamia tapauksia ensi~kään ole esiintynyt, siis samaa kuin o. julkaisun painatuksesta on huolehtinut aktuaari j. R. Tor pp a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, syyskuun 8 p:nä 946. Otto Bruun.

4 SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLsrÖRTECKNNG. TABLE DES MATERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. Johdanto Tuonti Vienti TuJnkantö Helsingin makaslinlosakeyhtio Siv MERENKULKU.. Kauppalaivasto Ulkomainen merenkulku Tauluja.. Tavarain tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina * 2. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina 9442 '7* 3. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 93342, verrattuna koko maan tullinkantoon.. 47* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintäiin 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien 9442 alussa ja lopussa... 48* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset, ryhmitettyinä bruttokantavuuden mukaan vuosien lopussa... "50* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreksteritonnin suuruiset alukset, ryhmitettyinä alusten iän mukaan vuosien 9442 lopussa 52* /. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 94, ryhmitettyinä lähtömaan. ja kansallisuuden mukaan... 54* 8. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 94, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 58* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 942, ryhmitettyinä lähtö. maan ja kansallisuuden mukaan... 62* 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 942, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 66*. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina * 2. Katsaus satamakannantakonuorin maksuunpanoon ja kantoon vuosina Helsingin makasiiniosakeyhtiön toiminta vuosina UTRKES HANDEL. Sld.. nlednlng mport Export Tulluppbörden Helsingfors magasinsaktiebolag SJÖfART.. Handelsflottan Sjöfarten på utlandet..... Tabeller.. mporten tili Helsingfors från utlandet åren * 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren * 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren , i förhållande tili tulluppbörden i hela landet 47* 4. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregister. ton och däröver vid inoch utgången av åren 94 och * 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 94 och 942, fördelade efter de. ras bruttodräktighet ' 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 94 och 942, fördelade etter ålder utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 94, tördelade etter avgångsland och nationalitet.... ;.. 54* 8. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 94, fördelade elter destinationsland och nationalitet * 9. uttändsk sjöfart inklarerade tartyg år 942, fördelade etter avgångsland och nationalitet utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 942, fördelade etter destinationsland och nationalitet..... COMMERCE EXTEREUR. Pag.. ntroductlon m'portation Exportation Drolts per~us par la douane Soci~te de depöis NAVOATON. 28. La marine marchande Navigatlon exterieure * 66*. Hamnuppbördskontorets debltering och uppbörd åren * 2. Overslkt av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren * 3. Helsingfors magasinsaktlebolags verksamhet åren * Tableaux.. mportation it Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandisesen * 2. Exportation de Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandises en * 3. Droits pef~us par la douane it Helsinki (Helsingfors) en 93342, chiffres correspondants pour tout le pays 47* 4. Navires de la marine mar. chande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et å la fin de * 5. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus it la fin de 9442; jauge en tonneaux bruts * 6. Navires de la marine marchande jaugeant 9 ftln. neaux et audessus it la fin de 94:42, classes selon l'äge des navires 52* 7. Navires en navigation exterieure en 94; repartition selon le pays de provenance et la nationalite... 54* 8. Navires en navigation exterieure en 94; repartltion selon le pays de destination et la nationalite... ' * 9. Navires en navigatlon exterieure en 942; repartition selon le pays' de. provenance et la nationalite... 62* 0. Navires en navigation exterieure en 942; repartition selon le pays de destination et la nationalite *. Droits debites et per~us par le Bureau de perception des droitsdeportenl * 2. Apen;u des droits debites et per~us par le Bureau de perception des droits de port en * 3. Societe de depöts en *

5 . ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL COMMERCE EXTEREUR. Johdanto nledning ntroduction Julkaistaessa painosta Helsingin kaupungin ulkomaankauppaa vuonna 940 koskevaa tilastoa; oli siitä samoinkuin virallisesta kauppatilastosta ) jätet.tävä pois kaikki puolustuslaitokselle tullittomina tuodut tavarat 8. o. muut paitsi elintarvikkeet ja nautintoaineet sekä bensiini ja muut öljyt, jotka puolustuslaitoksellekin tuotaessa olivat tullinaiaisia. Nyt esillä olevaan vuosien 94 ja 942 tilastoon sitä va~toin sisältyy puolustuslaitoksen ulkomailta tuomista tavaroista kaikki siviililuontoiset tavarat sekä lisäksi se osa sotatarvikkeista, joka tuotiin maahan samaan tapaan kuin tavallinen kauppatavara. Puolustuslaitokselle saapuneet erilliset sotatarvikelähetykset sen sijaan ovat edelleenkin jääneet tilaston ulkopuolelle. Nyttemmin on saatu täydentäviä tietoja niistä puolustuslaitoksen laskuun kauppatavarana saapuneista tavaroista, jotka jäivät vuoden 940 tilastoon ottamatta. Täydennys aiheuttaa mainitun vuoden ulkomaankaupan tuontiluvuissa muutoksia 250 tavaranimikkeen kohdalla, jotapaitsi tavararyhmien ja koko tuonnin rahaarvo vastaavasti muuttuu. Tämän julkaisun tekstiosastossa, sivuilla (7 olevasta taulukosta käy ilmi täydennyksen kautta muuttuneet tuontiluvut, s. o. tavaran paljous ja rahaarvo sekä kunkin asianomaisen tavararyhmän ja koko tuonnin uusi arvo. Täten on tilasto koko puheena olevalta sodan ajalta saatu yhdenmukaiseksi; vuoden 939 ja sitä edeltäneen ajan tilastosta se eroaa siinä, että ulkoinailta, puolustuslaitokselle saapuneet erilliset sotatarvikelähetykset on jätetty tilaston ulkopuolelle. Tekstiosastossa, johdannossa ja tuontia käsittelevässä osassa palataan uudelleen vuoden 940 kauppavaihtoon ja tuontiin oikaisemalla edellisen julkaisun ne luvut ja päätelmät, joihin täydennys on aiheuttanut muutoksia. Yleissilmäyksen Helsingin kaupungin, ja sen ohella koko maan, ulkomaankaupan kehitykseen vuosina saa alla olevasta taulukosta, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa' lukuunottamatta) sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa. olevat prosentti luvut.. Helsingin kaupungin ja koko Dl.aan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren Valeur de l'importation, de l'exportatiolz et du mouvement commercial total de la ville de Helsinki (Helsingfors) et du pays entier eli Vu 0 5 i Tuonti mport Vienti Export mportation Exportation Är Koko maa Koko maa Koko maa Helsinki Helsinki Annee Hela landet Hela landet Hela landet Helsingfors Helsingfors Pays el/tier Pays entier Pays entkr. Koko kauppavaihto Hela handelsomsättningen Mouvemmt commercial totat Helsinki Helsingfors 000 mk 000 mk. % 000 mk 000 mk % 000 mk 000 mk % ) S , ) Suomen virallinen tilasto, A. Ulkomaankauppa. Vuosijulkaisu Siv. * 2) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changtfs.

6 2 Taulukossa on edellä selvitetystä syystä vuoden 940 kohdalla toiset tuontia ja koko kauppavaihtoa osoittavat luvut kuin tämän julkaisusarjan lähinnä edellisessä numerossa olevassa vastaavassa taulukossa. Tilaston täydentämisestä aiheutunut lisäys koko maan tuonnissa ja kauppavaihdo~sa tekee miljoonaa markkaa, josta määrästä tulee Helsingin osalle vain 43.6 miljoonaa markkaa. Tästä lisäyksestä huolimatta Helsingin samoinkuin koko maan kauppavaihto, rahaarvon mukaan mitattuna, jäi vuonna 940 huomattavasti pienemmäksi kuin edellisen vuoden kauppavaihto. Helsingin kauppavaihto nimittäin pieneni tällöin miljoonaa markkaa eli 39.6 % ja koko maan kauppavaihto miljoonaa markkaa eli 2.2 %. Kun puolustuslaitokselle tuodut tavarat melkein kokonaan kuljetettiin muita teitä, eikä Helsingin satamain kautta, supistui Helsingin suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdossa vielä pienemmäksi, 24.9 %:ksi, kuin mitä se oli puheena olevain tuontitavarain jäädessä tilaston ulkopuolelle. Tätä pienempi se on ollut viimeksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuontiluvuissa edellä mainittu suurehko tuonti erä tietenkin tuntuu suhteellisesti vielä enemmän kuin koko kauppavaihdossa, koska tuontiluvut ovat pienempiä. Niinpä koko maan tuonnin rahaarvo vuonna 940 muodostui 59.6 miljoonaa markkaa.eli 2.0 % suuremmaksi (sen sijaan, että se ilman puolustuslaitokselle tulleita tuontitavaroita oli 3.6 % pienempi) kuin vuonna 939. Helsingin tuolinin rahaarvo sitävastoin, puolustuslaitoksen tuonti mukaanluettunakin, oli vuonna miljoonaa markkaa eli kokonaista 33.9 % Vuoden 939 tuonnin rahaarvoa pienempi. Tästä johtuu, että Helsingin tuonti, joka normaaliaikoina on ollut noin puolet koko maan tuonnista, oli vuonna 940 vain 29.9 % siitä. Näin pieni se ei ole ollut minään toisena vuonna ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Edellä selostetuntäydennyksen jälkeen vuoden 940. tilastoluvut ovat suurin piirtein verrattavia muiden vuosien vastaaviin lukuihin. Niiden valossakin Helsingin, samoinkuin koko maan, kauppavaihdossa vuosi 940 muodostaa aallonpohjan. Helsingin kauppavaihdon rahaarvo, joka ensimmäisinä sotavuosina hintain noususta huolimatta hyvin jyrkästi laski, kohosi jälleen vuosina 94 ja 942. Ensin mainittuna vuonna nousu oli miljoonaa markkaa eli 42.6 % ja vuonna miljoonaa markkaa eli 6.2 % lähinnä edellisen vuoden kauppavaihdon rahaarvosta. Helsingin kauppavaihdon kehitys näinä vuosina seuraa pääpiirteittäin koko maan kauppavaihdon kehitystä. Eroa on kuitenkin sikäli, että koko maan kauppavaihdon rahaarvon nousu oli suhteellisesti pienempi kuin Helsingin kauppavaihdon, nimittäin vuonna % ja vuonna %. Tästä johtuu, että Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa vahvistui kohoten ensin mainittuna vuonna 29. %:iin ja seuraavana vuonna 38.8 %:iin. Viimeksi mainittu luku on ennätysluku, s.o. Helsingin suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdossa, rahaarvon mukaan mitaten, oli tänä vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin sinä aikana, jona Helsingin kauppatilastoa on julkaistu.. Kauppavaihdon suuruuden määräävät toisaalta maahantuonti ja toisaalta maastavienti. Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein pitäneet toisiaan tasapainossa kauppavaihdon kallistuessa enemmän tai vähemmän milloin tuonti milloin vientivoittoiseksi. Niin paljon kuin tuonti ja vientimäärät ja niiden.rahaarvot eri vuosina voivatkin vaihdella Helsingin osuus koko maan niin tuonnissa kuin viennissäkin on pysynyt suurin piirtein samanlaisena. Helsingin tuonti on jo vuodesta 927 lähtien ollut noin puolet koko maan tuonnista ja sen vienti runsas kymmenesosa koko maan viennistä. Sotavuosina näissä suhteissa tapahtui tavallista suurempia heilahduksia. Edellä on jo tehty selkoa siitä aallonpohjasta, joka vuonna 940 ilmeni Helsingin kauppavaihdossa ja joka suurimmaksi osaksi aiheutui tuonnin poikkeuksellisen jyrkästä supistumisesta. Myöskin vientiluvuissa tämä vuosi muodostaa aallonpohjan, joka kuitenkaan ei ole yhtä syvä kuin tuontiluvuissa ilmenevä. Vuosina 94 ja 942 nämä suhteet kuitenkin palautuivat ennalleen, jopa viennissä Helsingin osuus muodostui vuonna 942 suuremmaksikin kuin koskaan aitkaisemmin.. Vuonna 94 Helsingin tuonnin rahaarvo kohosi edelliseen vuoteen verrattuna miljoonaa markkaa eli 39.0 % koko maan tuonnin rahaarvon kohotessa vain.3 %. Tämän johdosta Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnissa jälleen vahvistui kohoten 37.3 %:iin siitä. Seuraavana vuonna nousu oli Helsingin osalta vielä jyrkempi, nimittäin miljoonaa markkaa eli.57.4 % koko maan tuonnin rahaarvon noustessa vain 5.0 %. Tämän kautta. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnissa palautui" sodan edellisten vuosien tasolle, tehden siitä 5. %. Helsingin, samoin kuin koko maankin, viennin rahaarvo laski sotavuosina aina vuoteen 940 saakka, mutta vuosina 94 ja 942 se kohosi melkoisen jyrkästi, ensin mainittuna vuonna miljoonaa markkaa eli 8. %

7 3 ja vuonna' 942 vieläkin enemmän, nimittäin miljoonaa markkaa eli 9.8 %. Koko maan viennin'rahaarvo kohosi suhteellisesti vähemmän, vuonna s % ja vuonna 942 vain 38.6 %, minkä johdosta Helsingin suhteellinen osuus'koko maan viennissä huomattavasti vahvistui nousten vuonna 942 aina 4.8 %:iin slit'ä. Vertailtaessa toisiinsa eri vuosien lukuja on otettava huomioon, että tåvarain hinnoissa on näinä vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon. Hintain vaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihailituksen tilastotoimist.on laskemista hintaindekseistä. Vuodesta 939 lähtien lasketaan hintaindeksit pitämällä vertauskohteena vuoden 935 hintoja, jotapaitsi indeksilaskelmiatilainittuna vuonna tapahtuneessa indeksien järjestelyssä muutenkin kehitettiin ). Kun vuonna 935 vallinneet hinnat merkitään sadalla; oli tuontitavarain hintaindeksi vuonna 938 = 3, vuonna 939 = '5, vuonna 946 = 82, vuonna 94 = 247 ja vuonna 942 = 333 sekä vientitavarain hintaindeksi vastaavasti 3, 28, 6, 90 ja 244. Kun tuonnin ja viennin todelliset rahaarvot jaetaan vastaavan vuoden hintaindeksiluvuilla ja osamäärä kerrotaan sadalla, saadaan ne vastaamaan vuoden 935 hintoja. Kun indeksiluvut on laskettu kok,o maan tuqntija vientilukujen nojalla, eivät ne anna täysin oikeaa tulosta Helsingin kauppavaihtoon sovitettuina. Kun Helsingin tuonti on noin puolet koko maan tuonnista ja kun siinä 'myöskin eri tuontitavarat ovat,melkoisen hyvin edustettuina, ei virheellisyys tuonnin kohdalla kuitenkaan 'voine olla kovin paljon.häiritsevä. Helsingin vientiin sovitettuina koko maan yleishintaindeksit sitävastoin voivat aiheuttaa enemmän epätarkkuutta, mutta käyttämällä siv. 8 esitettyjä tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja v9idaan myöskin vientitavarain rahaarvot,muuntaa vuoden 935 hintoja vastaaviksi niin suurella tarkkuudella, että tulosta voidaan pitää kyllin. edustavana, varsinkin kun Helsinginkauppavaihdossa viennillä' on huomattavasti pienempi merkitys kuin tuonnilla, minkä vuoksi siinä mahdollisesti ilmenevä epätarkkuus jää vastaavasti vähemmän merkitseväksi koko kauppavaihtoa esittävissä luvuissa. Taulukossa 2 esitetään Helsingin koko kauppavaihtoa vuosina valaisevat näin saadut luvut, jotka siis ilmaisevat kaupan volyymin vaihtelut mainittuna viisivuotiskautena. 2. Helsingin kaupungin kauppavaihdon rahaarvo v:n 935 hlntojen mukaan, vuosina VArdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enugt 935 Ars priser, Aren ~3842' Valeur du mouvement commercial total de la ville de Helsinki 'd'apres les prix de 'J93?, eri Lisääntyminen (+). tai vähenty %:na vuoden V u 0 s i, 000 m~.. minen (..:...) 935 arvosta Å Värde, 000 mk Ökning (+) eiler minskning () i % av 935 r års. värde Annie Valeur, 000 marcs A ccroissment ( +) ou diminution () En % de la 000 mk % valeur en ,... "... :... :..,,:..., ~ ~ ) :. 8, ,..,...,....' eS 94...,,... '.' Verrattaessa taulukossa 2 olevia, vuoden 935 hintojen mukaan laskettuja rahaarvoja taulukossa. oleviin koko kauppavaihdon todellisiin rahaarvoihin huomataan, että kauppavaihdon volyymi, s.o. maahan tuot~ ja maasta viety tavaramäärä, supistui vuonna 940 paljon enemmän kuin sen rahaarvo. Viimeks mainitussa ~it nimittäin suuri osa hintain noususta aiheutunutta lisäarvoa. Kauppavalhdon todellin~n rl!haarvooll v!jonna % ja sen ~olyymi (= vuoden 935 hintojen mukaan laskettu rahaarvo) vain % vuoden 935 kauppavaihdon vastaavasta arvosta. Vuosina 94 ja 942 tämä ero yhä kasvoi sen kautta, että hinlat yhä koho. sivat. Niinpä vuonna 94 kauppavaihdon todellinen rahaarvo oli suurempi kuin 'vuonn'! 935, eli kokonaista 24. % viimeksimainitusta, mutta sen volyymi oli vain runsaasti puolet eli 5;79 % yyoejen.935 kauppa. ). ~~. Suome.n.virallinen tilasto A Ulkomaankauppa. Vuosijulkaisu Siv 24"', 2) Muuttuneet ll/vl/t,' ~ Ändrade siffror. Chifl(~ chatlfj$. '.... '.

8 4 vaihdon volyymistä. Vuonna 942 vastaavat suhdeluvut olivat % ja 6.46 %. Näiden prosenttilukujen suuri ero osoittaa havainnollisesti hintain nousun suurta vaikutusta kauppavaihdon rahaarvoon. Lähinnä edellisen vuoden kauppavaihtoon verrattuna supistui kauppavaihdon volyymi vuonna %, mutta kasvoi vuonna % ja vuonna!) %. _ Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien keskuudessa käy selville taulukosta 3. Suurimpia satamia ovat Helsingin ohella olleet Viipuri (ja Uuras), Kotka, Turku ja vuoteen 937 saakka Hanko: Kun vuonna 939 puhjennut sota jo ehti mainittuna vuonna jossain määrin vaikuttaa ulkomaankaupan suuntautumiseen, riiin että vuoden lopulla itäiset satamat menettivät merkitystään läntisten hyväksi, ja kun vuonna 940 Hanko ja Viipuri (sekä Uuras) runsaan vuoden ajaksi kokonaan joutuivat vier(!isiin käsiin tuonti ja vien iliikkeen tällöin entistä enemmän' suuntautuessa Pohjanlahden satamiin ja Petsamoon, esitetään taulukossa myöskin Porin, Vaasan ja Petsamon satamain osuutta ulkomaan kaupassa vuosina osoittavat prosenttiluvut. 3. Suomen tärkeimpien satamaln tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo % koko maan vastaavista arvoista vuosina Vårdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av. motsvarande värden för hela landet, åren VaLeur de l'importatiijn et de l'exportation des principaux ports de la Finlande; Olo des chijjres correspondants pour Le pays entier, en Tuonti m port Vienti Export lmportation' Exporlation Koko kauppavaihto Hela handelsomsättningen Mouvemmt commerdal totat , Hanko Hangö Turku Åbo ~ : 26; 20.7 Helsinki Helsingfors Viipuri Viborg ; Uuras Trångsund Kotka ' Yhteensä Summa (Total) Pori Björneborg Vaasa Vasa Petsamo Yhteensä Summa (Total) / / 9.2/ 9.7 Kaikki S~mtliga (Toas)/ sl 83.] Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, rahaarvon mukaan laskettuna, oli vuoteen 939 saakka yli 2 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Kotkan. Se tosin pierieni sekä vuonna 939 että varsinkin. vuonna 940, mutta oli edelleenkin \:uomattavasti suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Turun, jonka kauppavaihto vuonna 940 kohosi 7.9 %:iin koko maan kauppavaihdosta ja siten sivuutti Kotkan. Vuonna 94 Turun kauppavaihto yhä kasvoi, niin että se tänä vuonna oli. lähes yhtä suuri kuin Helsingin kauppavaihto.seuraavana vuonna sen sijaan Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa vahvistui ennätysmäärään ja Turun sen sij(!an heikkeni. Pori sivuutti vuonna 94 Kotkan, jonka. kauppavaihto tänä vuonna oli hyvin vähäinen, mutta seuraavana Vuonna Kotkan kauppavaihto jälleen elpyi ja sivuutti Porin. Turku on: Helsirigin jälkeen maan suurin tuontisatama, mutta vuodesta 940 lähtien sen merkitys myöskin vientisatamana on kasvanut, niin että sen vienti näinä kolmena vuonna oli suurempi kuin Helsingin vienti. Kotka säilytti ensimmäisen sijansa vientisatamana lukuunottamatta vuotta 94, jolloin sen vienti supistui Helsingin vientiäkin pienemmäksi. Edellä mainitut Kotkan ja Porin suhdelukujen vaihtelut aiheutuivatkin lähinnä vientikaupan suuntautumisesta; kummankin sataman tuontiliikenne oli suhteellisen vähäistä lukuunottamatta vuotta 94, jolloin huomattava osa tuonnistakin suuntautui Porin satamiin. Ennen niin tärkeät satamat Viipuri ja Hanko menettivät sotatapahtumien vaikutuksest~,kokonaan kaupallisen merkityksensä, joka jäi vähäiseksi senkin jälkeen kun ne vuoden 94 loppupuolella palautettiin omaan käyttöön. ') Muuttuneet luvut. Ändrade siffror_ Chiffres changis.

9 5 2. Tuonti mport mportation Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 94 ja 942 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuilla vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. N;imä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin valtion virallisessa kauppatilastossa on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka asianomaisena tilastovuonna ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti maahan tultuaan taik~a oltuaan yhemmän taikka pitemmän ajan tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tahi kauttakulkuvarastossa. Kuten johdannossa jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Taulukossa 4 esitetään katsaus Helsingin tuontiin kymmenvuotiskautena Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin rahaarvo oli vuonna % ja % suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. T,uonnin rahaarvo kohosi jyrkemmästi kuin tavaramäärä, volyymi, sillä rahaarvoihin vaikuttaa kohottavasti hintojen nousu, joka näinä vuosina oli hyvin jyrkkä, kuten johdannossa esitetyt indeksiluvut osoittavat. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa 4 olevat vuoden 935 hintojen mukaan lasketut rahaarvot. Kun' vuonna 939 otettiin käytäntöön uusi hintaindeksien laskemistapa, loppui aikaisemmin käytetty indeksisarja vuoteen 938, ja uusi alkaa vuodesta 936. Taulukossa esitetään vain uuden indeksisarjan nojalla lasketut luvut; aikaisempiin indekseihin nojautuvat tuontiluvut ilmenevät tämän julkaisusarjan edellisistä niteistä. Vuonna 94 tuonti, vuoden 935 hintain mukaan laskettuna, kasvoi 2.4 % ja vuonna %, siis huomattavasti vähemmän kuin tuonnin rahaarvo. Merkillepantavaa on että sodasta huolimatta tuonti näinä vuosina volyymiltäänkin kasvoi Vuosi Ar Annee: '",,',',, "", """, , KatsaUS Helsingin tuontiin vuosina Ater.blick på importen till Helsingfors åren Aper~u de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen," mukaan mportens värde enligt faktiska priser Valeur dl! /'importation selon les prix riels Lisään tyminen (+) tai viihentyminen (') Ökning (+) eiler minskning () Milj. mk Accroissment (+) ou Mil/ions diminution () de m(/rcs ' l.5 7, D ' % Tuonnin rahaarvo v:n 935 hintojen mukaan mportens värde enligt 935 års priser Valeur de l'importation d~apres les prix de 935 Milj, mk Mi/lions de marcs %:na v:n 935 tuontiarvosta i % av 935 års importvärde en % de,l' importation en _ ) ' ) 'Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes. Ulkomaan kauppa. Ufrikes hande/ /94/42.

10 6 Taulukoista 5 ja 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rahaarvo vuosina jakautui eri tavararyhmien kesken, ensinmainitussa taulukossa absoluuttisin ja viimeksima'initussa prosenttiluvuin. Taulukosta 6 nähdään sitäpaitsi tavararyhmittäin, kuinka monta prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmitys perustuu vuonna 939 voimaan tulleen tullitariffin tavararyhmitykseen. Siinä tavaranimikkeistö on jaettu 86 ryhmään, jotka vuorostaan on ryhmitetty 2 osaan eli pääryhmään. Taulukoissa 5 ja 6 esitetään tuonti pääryhmittäin. Vuoden 940 tilastossa toimeenpantu täydennys vaikutti useimpiin tavararyhmiin, niin absoluuttisiin kuin prosenttilukuihinkin, muutoksia. Kun valtavasti suurin osa puolustuslaitokselle tulleista tavaroista sisältyy XX tavararyhmään (Muualle kuulumattomat tavarat) kohosi tämän ryhmän tuontiarvo täydennyksen kautta 24.9 miljoonaa markkaa yli sen, miksi se oli laskettu aikaisemmin julkaistussa tämän vuoden kauppatilastossa. Huomattavampaa lisäystä tuli myöskin XV tavararyhmän (Epäjalot metallit y.m.) osalle, nimittäin 85.8 miljoonaa markkaa, sekä XV tavararyhmän (Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet y.m.) osalle 43.3, XV tavararyhmän (Kuljetusneuvot) osalle 33.5, XV ltavararyhmän (Kojeet y.m. )osalle 25.3 ja X tavararyhmän (Tekstiiliaineet ja tavarat) 4.5 miljoonaa markkaa. Muiden ryhmien rahaarvoissa, samoinkuin prosenttiluvuissa yleensä, ovat muutokset suhteellsen vähäisiä. 5. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuosina VärdlOt av importen efter varu~rupper åren Valeur de l'importation en par groupes de marchandises Tavararyhmät Varugrupper Oroupes de marchandises 939 \ ) mk 000 marrs. Elävät eläimet ja eläinkunnan Levande djur och 'produkter avl tuotteet.... animaliska ämnen..... Kasvikunnan tuotteet.... Produkter av vegetabiliska ämnen. Eläin ja kasvirasvat ja öljyt Animaliska och vegetabiliska y.m.... fettarter och oljor m.m.... V. Ravintoaineteollisuuden tuotteetj Produkter av ivsmedelsindustrin; juomat: tupakka y.m dryckerj tobak m.m..... V. Kivennäisaineet ja tuotteet.... Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteetj värit ja vernissat; Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter; fiirger och lannoitteet y.l}..... fernissorj gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset.... Kautschuk och k:sarbeten.... X. Puu ja korkki y.m.... Trä och kork 0 m.... X. Paperivanuke; pahvi ja paperi Pappersmassa; papp och papper y.m X. Tekstiiliaineet ja tavarat. Textilämnen och textilvaror.. X. Jalkineetj päähineet y.m.... Skodon; huvudbonader m.m... X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. Arbeten av sten och' andra mi Kivi ja kivennälsaineteokset; neraliska ämnenj glas och lasit ja lasiteokset y.m.... glasvaror m.m.... Oikeat helmet, jalokivet ja jalotäkta pärlor, ädelstenar och ädla metallit; metalliraha y.m.... metaller; metallmynt m.m... Epäjalot metallit y.m.... Oädla metaller m.m Koneet ja laitteet; sähkötarvik Maskiner och apparater; elekkeet... triska förnödenheter.... Kuljetusneuvot Transportmedel.... Kofeetj kellot ja kellokoneistotj nstrument; ur och urverk; soittimet... musikinstrilment.... Aseet ja ammukset... Vapen och ammunition.... Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga Taideteokset; kokoelmat y.m... Konstverk; samlingaf m.m... Koko tuonti Hela importen (mporlation totale} ) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiflres r:hangis '

11 7 6. Tuonnin rahaarvo eri tavararybmissä prosentteina Helsin~in koko tuonnista ja koko maan tuonnista vastaa~a tavararybmissä, vuosina 9394,2 Värdet av importen lnoln olika varl~rupper, i procent av stadens hela lmportvärde och av motsva~nde ta för hela landet åren V,aleur relaiiv de l'importation en 93942, par groupes de marchandises Tavararyhmät Oroupes de marclzandises Varugrupper % ~''=; Helsingin koko tuonnista Av hela imponen tili Helsingfors De l'importation to/ale de la vlle Koko maan vastaavasta tuonnista Av hela landets moi svarande import De l' imporialion corres. pondante pour le pays enfier l~~~~~~~~~~~~~~~~~~. Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet... '...,... Ka~vikunnan tuotteet..... Eläin ja kasvirasvat ja öljyt y.ll... "...,.... iv. Ravintoaineteollisuuden tuotteet; juomat; tupakka y.m. "..., '.. V. Kivennäisaineet ja tuotteet... V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet' ja tuotteet; värit ja vernissat; lannoitteita y.m..... lv. Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m. Vl. [(antsu ja kautsuteokset.... X. Puu ja korkki y.m..., X. Paperivanuke; pahvi ja paperi y.m..,.... X. Tekstiiliaineet ja tavarat.... X. Jalkineet; päähineet y.m...,... Levande djllr oeh produkter av animaliska ämnen.... Produkter av vegetabiliska ärimen Animaliska oeh vegetabiliska fett arter oeh oljor m.m..... Produkter av ivsmedelsindustrin; dryeker; tobak m.m... Mineraliska ämnen oeh produkter.... Kemiska oeh farmaeeutiska ämnen oeh produkter; färger oeh fernissor; gödningsmedel m.m. Hudar, skinn oeh pälsverk m.m. Kautsehuk oeh k:sarbeten.... Trä oeh kork m.m..,.... Pappersmassa; papp oeh papper m.m Textilämnen oeh textivaror " 2.6 Skodon; huvudbonader m.m Arbeten av sten oeh andra mine ) ,9.2 Xl. Kivi ja kivennäisaineteokset; raliska ämnen; glas oeh glasl lasi ja lasiteokset y.m.... varor m,m,....2, XV. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot Äkta pärlor, ädelstenar oeh ädla metallii; metalliraha y.m...,. tnetaller; metallmynt m.m. " XV. Epäjalot metallit y.m,... Oädla metaller m.m....., XV. Koneet ja laitteet; sähkötarvik Maskiner oeh apparater; elekkeet... triska förnödenheter.. "" a ~ 67.5 XV. Kuljetusneuvot Transportmedel... ' " ,8 XV. Kojeet; kellot ja kellokoneistot; nstrument; ur oeh urverk; musiksoittimet... instrument XX. Aseeet ja ammukset Vapen oeh ammunition ' XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga XX. Taideteokset; kokoelmat y.m,.. Konstverk; samlingar m.m.., ' Koko tuonti Hela importen Omportation totalej 00. ojl Niissä prosenttiluvuissa, jotka osoittavat Helsingin osuutta koko maan tuonnissa, aiheutti tilaston täydennys eräiden tavararyhmien kohdalla' varsin suuria muutoksia sen kautta, että koko maan tuontiluvut näissä ryhmissä muuttuivat suhteellisesti enemmän kuin Helsingin tuontiluvut. Tällaisia tavararyhmiä ovat ennenkaikkea ryhmä V (Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m.), jossa Helsingin osuus koko maan tuonnissa supistui 9.6 %:iin, ryhmä X (Jalkineet, päähineet y.m.), jossa se supistui 8.5 %:iin ja ryhmä XX (Muualle kuulumattomat tavarat), jossa se supistui 8.6 %:iin; viimeksimainittu tapahtui siitäkin huolimatta, että suurin osa Helsinkiin tulleesta puolustuslaitoksen tuonnista sisältyy tähän ryhmään. Muiden ryhmien kohdillla ovat suhdelukujen muutokset suhteellisen vähäisiä; ) Munttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes.

12 8 Suurimpia tavararyhmiä Helsingin tuonnissa ovat tavallisesti olleet ryhmät, V, V, V, X, XV, XV, XV ja XX. Näihin sisältyi vuosina ,90.,89.0 ja 87.6 % Helsingin koko tuonnista. Vuonna 942 paisui myöskin ryhmään kuuluvien tavarain tuonti huomattavan suureksi, ja aikaisemniln suurena esiintyneeseen XV tavararyhmään (Kuljetusneuvot) kuuluvain tavarai" tuonti on sotavuosina huomattavasti pienentynyt. Kuten edellä johdannossa todettiin, Helsingin tuonti, rahaarvon mukaan mitaten, kohosi vuosina 94 ja 942 varsin huomattavasti. Tuonnin lisääntymisen yleisyyttä kuvaa se, että sitä on havaittavissa useimpien tavararyhmien kohdalla. Sekä vuonna 94 että 942 vain neljässä tavararyhmässä tuontitavarain rahaarvo oli pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Nämä olivat vuonna 94 ryhmät, V, V ja XX, sekä vuonna 942 ryhmät, XV, XV ja XX. Tavararyhmän, johon kuuluvain tavarain tuonti supistui kumpanakin vuonna, muodostavat m.m. eläin ja kasvi rasvat ja öljyt, joista sotavuosina oli tuntuvaa puutetta. Kahdeksassa tavararyhmässä tuonnin rahaarvo vuonna 94 oli yli 00% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Seitsemän näistä, nimittäin ryhmät V, X, X, X, X, XV ja XX, olivat rahaarvoltaan pienimpiä, mutta yksi, X ryhmä, kuuluu suurimpiin. Viidessä muussa tavararyhmässä rahaarvon nousu oli vähemmän kuin 00 % mutta enemmän kuin 50 %. Nämä olivat ryhmät V, XV, XV, XV ja XX, joista viimeksi main'ittu oli rahaarvoltaan pieni, toiset sen sijaan suurempiin' kuuluvia. Vuonna 942 oli tuontiarvon nousu enemmän kuin 00 % lähinnä edellisen vuoden määrästä kuudessa tavararyhmässä, nimittäin ryhmissä,, V, X, X ja XX. Sitäpaitsi kolmessa muussa tavararyhmässä nousu oli yli 60 %. Niin suurten vaihtelujen alainen kuin Helsingin tuonti vuosina on ollutkin eri tavararyhmien osuus Helsingin koko tuonnissa on pysynyt pääpiirteiltään samanlaisena. Vain, ja V tavararyhmän osuus on huomattavammin vahvistunut ja XV ryhmän osuus heikentynyt. Suurempia vaihteluja havaitaan niissä prosenttiluvuissa, jotka osoittavat Helsingin tuonnin osuutta koko maan tuonnissa. Helsingin tuonti, joka vuonna 94 oli vain 37.3 % koko maan tuonnista, oli ryhmissä V vain 2.3. % koko maan tuonnista vastaavissa tavararyhmissä sekä V ryhmässä 27. %, X ryhmässä 3.2, %, XV ryhmässä 35.8 % ja XX ryhmässä vain 7.8 %. Kaikissa muissa ryhmissä Helsingin osuus oli keskimääräistä prosenttilukua suurempi, suurin ryhmissä X, Xf, XV, XV ja XX. Vuonna 942, jolloin Helsingin suhteellinen osuus koko maan tuonnissa kohosi sodan edelliselle tasolle, 5. %:iin, myöskin useimmissa tavararyhmissä suhteet palautuivat ennalleen. Ryhmissä,, V ja XX Helsingin osuus kuitenkin huomattavasti heikkeni,' mutta ryhmissä, V, X, X ja XX vastaavasti vahvistui. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien tuontipaljous ja arvo vuosina käy ilmi taulukosta 8, sivu 0. Suurin osa maahan tuoduista tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan tai joiden painomäärät on voitu laskea arvioitujen keskimääräisten yksikköpainojen perusteella ), sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaavl;l painomäärä, joka on laskettu edellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärässä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soitto koneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule maahan rahtitavarana muilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulukossa koko tuonti toisaalta yli (vuonna 938: vähintään) 9 nettorekisteritonlin vetoisia aluksia lukuunottamatta, toisaalta nämäkin lukuunotettuina. Taulukosta 7 ilmenevät sekä paiaon mukaan tullattujen tuontitavarain (näihin luettuina myös ne tuontitavarat, joiden painomäärät on laskettu arvioitujen yksikköpainojen perusteella) todelliset että koko tuonnin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina ') Ks, si\'. 2

13 9 7. Tuontitavarain laskettu painomäärä vuosina mportvarornas sammanlagda beräknade vikt åren Poids des marchandises importees passees en douane les annees ~ Muun peruste en mukaan tullatut tuontitavarat, Painon mukaan tuhatut tuonti tavarat rahaarvo Laskettu koko tuonti, tonnia Efter annan enhet tullbehandlade importvaror, värde Efter vikt tullbehandlade importvaror Beräknad total import, ton Marchandises importies passees en douane mportation totale calculee, M archandises importees pour d'apres leur poids esque//es es droils de douane en tonn~s V u 0 s i ont ele ca[cult!s sur une Å r autre base, valeur Annie Rahaarvo Värde VaJeur Muut tavarat Aluksia Alukset % koko tuonti Alukset ) Paino, tonnia Andra varor lukuunotta lukuunmatta otettuina arvosta fartyg ) Vikt, ton Autres mar 000 mk % av hela Navires ) Quantile en chandises Exklusive nklusive 000 marcs importvärdet tonnes fartyg fartyg % de toute 000 mk 000 marcs Navires exclus Navires inclus l' importotion ' ") ) Veto määrältään yli (vuoteen 938 saakka: vähintään; 9 netorekisteritonnia. ) Av en nettodräktighet om över (tili och med år 998: minst) 9 registerton. ) jugeant plus de (jusqu'd 938: au moins) 9 tonneaux nets. ') Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes '

14 \0 8. Tärkeimpien tavarain tuonti mportmängder och värden {ör de Quantite et valeur des marchandises Nimikkeen 0:0 Positionsn:r N:o d~ position Tavaralaji Marr:handises Varuslag / /8 lo OQ , 9,20 20 i / , 6, 24 '005, 7, i 25 02, 4. 6, , 5, 7, / Suolia... tonn. Banaaneja.... Appelsiineja, mand;lriineja' ja pome' ransseja.... Omenia, tuoreita.... Rusinoita ja korintteja.... Manteleita.... Luumuja, kuivattuja.... Kahvia, paahtamatonta.... Jauhamatonta viljaa.... Siili: Vehnää. Ruista Maissia. Vehnäjauhoja, lestyjä.... Vehnäryynejä ja hiutaleita.... } Riisijauhoja ryynejä ja hiutaleita.. Vehnäleseitä ja rehujauhoja.... Ruisleseitä ja rehujauhoja.... Perunajauhoja (peruna tärkkelystä).. } Slemema... : Pellavaöljyä, raakaa.. '.... Kookosöljyä.... Sokeria, puhdistamatollta Viinejä, tynnyreissä... ~ 9 Viinejä, muissa astioissa Viinaa ja muita väkijuomia: yli 2. vetävissä astioissa... tonn. muissa astioissa Öljykakkuja, kakkujauhoja ja rouheita... tonn Maapähkinäkakkuja Soijakakkuja ja rouheita Keittosuolaa Kivihiiliä Koksia /4 Kivenl)äisöljyjä, raakoja /6 Bensiiniä ja raskasbensiiniä /8 Petrolia Kivennäisvoiteluöljyjä... : Kalsinoitua soodaa Natriumsulfaattia (glaubersuolaa) Kalsiumkloriidia n ~~, } Orgaanisia keinotekoisia ja erinäisiä 24i5' muita värejä ja väriaineita Sinkkivalkoista /27 Vuolia ja nahkoja /6 } Turkksa.... Tarmar... ton. Bananer... ~pelsiner, mandariner och pomerallser Appen, färska D Russin och korinter.... Mandlar.... Plommon, torkade... Kaffe, obränt...» Omalen spannmål... Därav: Vele.. RAg.... Majs Vetemjöl, siktat.... Vetegryn och fingor...» Rismjöl gryn och fingor... Vetekli och fodermjöl D Rågkli och fodermjöl... Potatismjöl (potatisstärkelse).... frö... ~ Linolja, rå D Kokosolja... ' D Socker, oraffinerat... D Vin på fat Vin på andra kärl Brännvin och andra spritdrycker: på kärl rymmande mer än 2... ton. på andra kärl Oljekakor, "kakmjöl och kross... ton Jordnötskakor... Sojakakor orh skrot... Koksalt Stenko.... Koks.... Mineraloljor, råa Bensin och tungbensin.... Petroleum...» Mineralsmörjoljor.... Kacinerad soda... '... Natriumsulfat (glaubersalt) » Kalciumkorid... D Organiska konstgjorda färger och särskilda andra färger och färgämnen» Zinkvitt... '.' Hudar och skinn » Pälsverk... ; D } ) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror Chiffres changes.

15 paljous Ja arvo vuosina viktlgaste varuslagen åren principates de l'importation en Paljous Kvantitet QuantiM i ) ' J l } 4562, 000 mk Värde, 000 mk Valeur, 000 mans 939 ) ) 9' , { ' ) ) Oikaistu luku. Rättad siffra. Chiffre corrigi.

16 2 Nimikkeen n:o Poslllonsn:r N:o de position Tavaralaji Marchandises Varuslag /8 Kautsua, guttaperkkaa ja balataa.. tonn, 2 ~~~~~/29 } Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja 8402 balatasta valmistettuja teoksia.,..» /9, 23 Slilä: Aulomoblillnrenkalta » Kirjoja, sanoma ja aikakauslehtiä..» /3, 3/4 7 '! S lkk la, k e h ra "tt ya...» 6 004/6,... 2, 5/7 Slkkikankaita » /9, } 8/ Nauhoja, punoksia ja punosteoksia..» 480!9/ /2 Villaa » 9 008/3 Villa ja karvalankaa...» 0 03 Sillä: kaksi lai monisftikelslä, valkalslua lal värjällyä......» 008 vähiltälsmyynlierlssä /26 } Villa ja karvali:ankaita sekä huopaa» 50005/7 3 48:007/33 Puuvillalankaa'...,...» 4 007/8 Siltä: vählltäismyyntlerissä , } 38, ,433, 39,239, Puuvillakankaita ,240, 340,440, 04/ / 5200/ / / / /3 } Pöytäliinoja,. huiveja y. m...» Köyttä ja nuoraa; side ja purjelankaa» Linoleumia y. m. samanlaisia tuotteita» Neuletuotteita.....» Vaatteita ja muita ompeluksia, erik Kautschuk, guttaperka och balata... ton. Arbeten av mjuk kautschuk, guttaperka och balata... '...» Därav: Aulomoblrlngar » Böcker, tidningar och tidskrifter...» Silke, spunnet...» Tyger av silke...,, t Band, snören och snörmakerier......». Ull.... Garn av ull och av djurhår...» Därav: v! eiler fer!r!dlg!, blek! eiler fär gal detaljhandelsuppläggningar.. Tyger av ull och av djurhär samt filt» Bomullsgarn » Därav: delaljhandelsuppläggning~r..» Bomullstyger.., » Bord och huvuddukar m. m Tågvirke och rep; bind och segelgarn» Linoleum och andra dylika tillverkningar» Trikävaror...,..» Kläder och andra sömnader, ej särskilt nämnda, vattentäta...,...» seen mainitsemattomia, vedenpitäviä.) lumppuja ja muita tekstiilitavaranjätteitä... D lump och annat avfall av textilvara..» /8 Kautsujalkineita D Kautschukskodon » 23 00~~~2} jalkineita, muita...» Skodon, andra » /5 Hattuja kp\. Hattar..., st /8' Muuri y. m tiiliä... tonn Mur och annan tegel....,... ton Takkirautaa...» Tackjäm...,... 0» 27 04/28 Tankorautaa ja terästä...» Stångjäm och 5tA...» \j /32 Rauta ja teräslankaa....» Järn och stältråd...,... "» 29 0~~/50,} levyä, rauta ja teräs...» Plåt, järn och stål » 30 05/6 Putkia ja putken osia, rauta ja teräs» {ör och rördelar, järn och 5tål...» 3 062/7,} R t t'. 't' t' t 'kk't J... h'" t'llb h" 85/6 au a le J,a railo le arv ei a... t arnvags oc sp.. rvags e or t Nilsiä: Kiskoja narav: Skenor ) Oikaistu luku. Rättad siffra. Chiffre co"igi )

17 3 Paljous Kvantitet, 000 mk Värde, 000 mk Quantite Valeur, 000 marcs <$ ) ) ) (34 ) ) , : ) U <$ ' { } { ) ) ) Oikaislu luku Rätlad siffra. Chiffre corrige. Ulkomaan kauppa. Ulrilus handel/94/42. 3