ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO-HELSNGfORS STADS STATSTlK -. ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRKES HANDEL OCH SJÖFART UUS SARJA NY SERE HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA UTGVEN AV H ELS N G f 0 RS STADS S T AT S T SKA KO NTO R HELSNK 930 HELSNGFORS

2 STATSTQUE he LA VLLE DE HELSNGfORS - COMMERCE EXTEREUR ET NAVlOATON NOUVELLE S~RE PUBLE PAR LE BUREAU DE STATSTlQUE DE LA VLLE DE HELSNGfORS HELSNK 930 MERCATORN KRJAPANO OSAKEYHTÖ

3 ALKULAUSE. E " sillä oleva Helsingin kaupungin kauppa- ja merenkulkutilaston neljästoista (uuden sarjan kolmas) vuosikerta on toimiteilu niiden periaaileiden mukaisesti, jotka hyväksyttiin v. 927 toimitetussa kaupungin tilastollisten julkaislljen uudel leen järjestelyssä, ja liittyy siinä kohdin lähinnä edelliseen vuosikertaan. Teksliosastoon on oteilu kaksi uuua laulua, jolka osoittavat tuonli- ja.ijientilavarain painomääriä. Numeroaineisto ulkomaan kauppaa koskeviin päätauluihin on oleilu Helsingin lullikamarien ilmoituskappaleisla, mikä työ on suoriteilu tullihallituksen tilaslokonllorissa; merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilastotoimistosta. Julkaisun painatuksesta on aktuari J. R. Tor p p a pitänyt huolta; tekstiosasto 'on myöskin hänen kirjoittamansa. Väärinkäsitysten välttämiseksi huomauteltakoon kerta kaikkiaan, ellä tauluissa olevat pisteet (.) merkitsevät, ellei tietoja ole ollut sa~tavissa, viivat (-) taas, ellei sarekkeen otsakkeen osoiltamia tapauksia ole lainkaan esiintynyt, s. o. samaa kuin o merkki. Helsingin kaupungin tilaslokonilorissa kesäkuun l päi ~änä 930. FÖRORD. Öreliggande jortonde (den nya seriens tredje) drgdng av F Helsingfors slads handels- och sjölartsstatisfik har redigerats enligt de principer, som fastslogos vid 927 års omställning av sladens statisfiska publikationer, och ansluler sig i sådanl avseende till närmast /öregående årgång. lexlavde/ ningen ha inlörls vå nya tabeller, som utvisa vikten av in- och ulförda varor. Siffermalerialel lill de ulrikeshandeln belysande lmvudlabellerna ha extraherals ur Helsingfors lullkammares exemplar av angivningsinlagorna, vilkel arbele verkslällls å lullslyrelsens statistiska kontor; uppgijterna angående sjölarten ha erhdllits rån sjölartsstyrelsens stalistiska byrå. Publikalionens utgivande har ombesörjls av aktuarien J. R. Tor p p a, som jämväl utarbetat textavdelningen. Pör undvikande av misslörstånd må en gång tör alla påpekas, all i labellerna intörda punkler (.) beteckna, all uppgi/ter icke löreligga, streck (-) åter, atl intel fall av den art kolumnrubriken anger törekommit, m. a. o. detsamma som siltran o. Helsingfors stads statistiska kontor den 6 juni 930. Otto Bruun.

4 SSÄLLYSLUETTELO. NN EH ÅLLSfÖRTECKNNO. TABLE DES MATERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRKES HANDEL.. COMMERCE EXTEREUR. Siv. Sid Page. Johdanto..... nledning ntroductlon Tuonti 2 2. mport mportatlon... _ Vienti Export Exportatlon Tullinkanto TulluppbOrden Helsingin makasilnlosakeyhtiö Helsingfors magaslnsaktiebolag... 6 Drolts per~us par la douane 5 SochHe de depöts å Helsingfors MERENKULKU.. SJÖFART.. NAVOATON.. Kauppalaivasto Handelsflottan La marlne marchande Ulkomainen kauppamerenkulku terleure Handelssjöfarten på utlandet 9 2. Navlgatlon commerclale ex- 9 Taulusto.. Eri tavaralajien tuonti ulkomailta Helsinkiin vuonna Eri tavaralajien vienti Helsingistä vuonna Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vuosina Helsingin tutlikamarin kanto vuosina Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 929 alussa ja lopussa 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina tonni määrän mukaan vuoden 929 lopussa Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 netlorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten än mukaan vuoden 929 lopussa Ulkomaisessa kauppamerenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 929, ryhmiteltyinä lähömaan ja kansallisuuden mukaan Ulkomaisessa kauppamerenkulussa lähösuoritetut alukset vuonna 929, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan Satamakannantakonltorin maksuunpano ja kanto vuosina * 58* 76* 7* 76* 78* 79* 80* 86* 92* Tabeller.. mporten tili Helsingfors från utlandet år * 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet år * 3. Värdet av Helsingfors stads import och export samt uppbörden vid dess tullkammare i förhållande tili hela landets åren * 4. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren * 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vld in- och utgången av år * 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 929, fördelade efter deras tontal < 7. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 929, fördelade etter ålder 79* 8. utländsk handelssjöfart inklarerade fartyg år 929, fördelade efter avgångsland samt etter nationalitet... 80* 9. utländsk handelssjöfart utklarerade fartyg år 929, fördelade elter destinationsland samt efter nationalitet 86* 0. Hamnuppbördskontorets debltering och uppbörd åren * Tableaux.. mportation å Helsingfors des differentes marchandises en * 2. Exportatlon de Helsingfors des dilferentes marchandises en * 3. de l'importation et de 'exportation et drolts percus par la douane å Helsingfors en 92-29; chiffres correspondants pour le pays entier 76* 4. Droits percus par la douane å Helsingfors en * 5. Navjres de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus au debut et å la fin de 'annee * 6. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 929, casses par tonnage... 78* 7. Navires de la mari ne marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 929, casses par 'äge des navires 79* 8. Navires en navigation commerciale exterieure en 929; repartition par pays de provenance et par nationalite.. 80* 9. Navires en navigation commerciale exterieure en 929; repartilion par pays de destina- lon et par nalionalite... 86* 0. Droits debites et percus par le Bureau de perception des droits de 'port en *

5 . ULKOMAAN KAUPPA. - UTRKES HANDEL. Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja koko maan ulkoimaankaupan arvoon vuosina antaa seuraava :taulukko:, COMMERCE EXTEREUR.. Johdanto. - nledning. ntroduction. En översikt av värdet av Helsingfors stads och hela landets utrikeshandel åren meddelas i följande tabell: de l'importation. de l'exportation et du mouvement commercial total de Helsingfors et du pays entier ell ' Vuos i. Tuonti. mport. mporlation. År. Koko maa. Helsinki. Annee. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors., 000 mk. 000 mk. %, Koko maan kauppavaihdon raha-arvo oli vuonna 929 pienempi kuin edellisenä vuonna, tehden vähennys 5.8 %. 'Tämä johtui yksinomaan tuonnin supistumisesta. Se oli' vuonna 929 n. miljaardi markkaa eli 2.6 % pienempi kuin 'vuonna 928, mutta kuitenkin suurempi kuin minään sitä aikaisempana vuonna. Viennin raha-arvo oli vuonna 929 suurempi kuin koskaan ennen, ollen nousu edellisestä 'vuodesta 3.0 %. Täten tuonnin ja viennin osuus koko ikauppavaihdossa jälleen palautui lähemmäksi normaali :tilaa, mutta vieläkin tuonti ylitti viennin miljoonalla :markalla.. Helsingin kauppavaihto riippuu jossain määrin talven :laadusta, mikä jääsuhteiden kautta vaikuttaa satamain :liikennekelpoisuuteen talvikausina. Siv. 9 tehdään lähemmin selkoa vuoden 929 jääsuhteista. Kuten siitä näkyy, :muodostuivat ne Helsingin meri liikenteelle jokseenkin lepäedullisiksi ja siten osaltaan pienensivät kaupungin kauppavaihtoa. Helsingin osuus maan koko kauppavaihdossa oli vuonna,929 jonkun verran pienempi kuin edellisenä vuonna tehden nyt siitä 30.2 %. Sekä tuonnin että viennin raha-arvo Jäi pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, ollen tuonnin,vähennys 4.7 % ja viennin vähennys.7 % sekä koko ~kauppavaihdon vähennys -.l %. Ulkomaan kauppa. Utrikes handel 929. Vienti. Export. Exporlalion. Koko kauppavaihto.. Hela handelsomsät!ningen. Mouvement commercia/ totat. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. 000 mk. 000 mk. % 000 mk. 000 mk. % Q ~ Värdet av hela landets handelsomsättning var år 929 mindre än föregående år, och utgjorde minskningen 5.8 %. Detta förorsakades enbart av minskad import, som var år 929 ungefär miljard mark eiler 2.6 % mindre än år 928, Olen dock större än något år dessförinnan. Värdet av exporten var år 929 större än någonsin tidigare, och utgjorde stegringen i förhållande till föregående år 3.0 %. Härigenom kommo importens och exportens andelar i hela handelsomsättningen att ånyo närma sig normalproportionen, Olen importen var dock fortfarande 575.8' miljoner mark större än exporten. Helsingfors handelsomsättning beror i någon mån på vinterns beskaffenhet, i det isförhållandena inverka på hamnarnas förmåga att under denna årstid förmedla trat'ik. På sido 9 redogöres närmare för isförhållandena under år 929. Såsom därav framgår artade sig dessa ganska ogynnsamma för sjötrafiken på Helsingfors och förminskade därigenom isin mån stadens handelsomsättning. Helsingfors andel av landets hela handelsolnsättning var år 929 något mindre än föregående år och utgjorde nu 30.2 % därav. Värdet av både importen och exj:jorten blev mindre än föregående år och utgjorde värdeminskningen för importen 4.7 %, för exporten.7 % samt för hela handelsomsättningen 4. %.

6 2 Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien -Hangon, Turun, Kotkan ja Viipurin (tähän luettuna Uuras, jossa 929 vuodesta alkaen on oma tulikamari) - keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta; luvut ilmaisevat kunkin kaupungin tuonnin, viennin ja kauppavaihdon arvon prosenteissa koko maan vastaavasta arvosta. Helsingfors stälning jämförd med övriga viktigare hamnstäder i landet - Hangö, Åbo, Kotka oeh Viborg (häri inberäknat Trångsund, som från oeh med år 929 har egen tulkammare) - framgår av följande tabell; siffrorna utvisa värdet av importen, exporten oeh hela handelsomsättningen i proeent av motsvarande värden för hela landet. de l'importation et de l'exportation des principaux ports de La FinLande. par rapport aux chiffres correspondants pour Le pays entier, en Tuonti. mport. mporlation Hanko. Hangö La 2.6 Turku. Åbo Helsinki. Helsingfors a Viipuri. Vi borg... } {9.7 Uuras ). Trångsund ). 0.2 Kotka. Kotka Yhteensä - Summa (Totai) Tuontiin nähden on Helsinki erikoisasemassa muiden kaupunkien edelä. Viennissä se kilpailee kolmannesta sijasta Hangon kanssa, jos toisela sijala pidetään edeleen Viipuri lukemala sen vientiin myöskin Uuraan kautta tapahtunut vienti senkin jälkeen kuin tänne on perustettu oma tulli kamari. Poikkeuksellisen ankara talvi , joloin Helsingin satama oli suljettuna pitkän ajan, sekä 929 vuoden poikkeuksellisen leuto syksy, joloin liikenne itäisissäkin satamissa jatkui vuoden loppuun saakka, vaikuttivat, että Helsingin vienti kysymyksessä olevana vuonna jäi suhteellisesti pienemmäksi kuin useimpina edellisinä vuosina. Yksityiskohtaiset tiedot tuonnista Helsinkiin vuonna 929 on julkaistu taulussa, johon sisältyvät tiedot siitä, paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kutakin yksityistä tavaralajia on kaupunkiin tuotu. Tuontia koskevat tiedot ovat kuitenkin siinä suhteessa puutteelliset, että muilla kotimaisilla paikkakunnilla tulatut tavarat eivät sisäly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessakin kauppatilastossa kohdistuvat tiedot taulussa, kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi oltuaan tullivarastossa, yleisessä taletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Johdannossa jo esitettiin tiedot Helsingin tuonnin koko arvosta vuosina Kuinka täinä tuonnin arvo on jakaantunut eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: ) Ennen vuotta 929 sisältyy' Uuraan liikenne Viipurin tullikamarin tietoihin. Vienti. Export. Exporlation. 2. Tuonti. - mport. mporfation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouvemtnt commerdai totai r- a { (, a Helsingfors befinner sig beträffande importen i en särstälning framom andra städer. Med hänsyn tili exporten tävlar den med Hangö om tredje rummet, om man på grund av exporten från Trångsund stäler Viborg i andra rummet även etter det i Trångsund särskild tulkammare inrättats. Den exceptionellt stränga vintern , då Helsingfors hamn var stängd en längre tid, oeh den exeeptionelt milda hösten 929, då trafiken kun de även i de östliga hamnarna pågå ända tili slutet av 'året, inverkade på Helsingfors export, så att denna förblev proportionsvis mindre än under de festa föregående år. De detaljsiffror, som föreligga angående importen tili Helsingfors år 929, äro publieerade i tab., i vilken för varje varuslag uppgift ingår om den importerade kvantiteten oeh dess värde. Uppgifterna om importen äro ikväl såtilvida ofulständiga, att de ieke innefatta varor, som förtullats på andra orter inom landet, en närmast av praktiska svårigheter föranledd bristfällighet, som även förefunnits i ala tidigare handelsstatistiska uppgifter rörande Helsingfors. ikhet med uppgifterna i den officiella ~andelsstatistiken hänföra sig uppgifterna i tab., iksom övriga i den~a publikation meddelade importsiffror, tili de importerade varor, som under året blivit överlämnade i den fria rörelsen antingen omedelbart eler efter att ha varit upplagda på nederlag, allmänt upplag eiler transitoupplag. inledningen meddelades redan uppgifter om hela värdet av importen til Helsingfors åren Huru detta importvärde fördelat sig på de olika varugrupperna, framgår av följande tabel: ) Före år 929 ingår trafiken i Trångsund i siffrorna för Viborgs tulkammare.

7 3 de l'importation par groupes de marchandises en Tavararyhmät. Qroupes de man:handises. V a r u g r u p per mk. 000 marcs.. Eläviä eläimiä.. Eläimistä saatuja ruokatavaroita.. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja mausteita. V. Säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. X. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. X. Kankaita. X. Sekalaisia kutomateollisuus- Levande djur.. Animaliska ivsmedel Spannmål oeh spannmåls produkter., Kreatursfoder oeh frö.. Frukter, köksväxter, levande växter o. dyl... Kolonialvaror oeh kryddor Konserver i hermetiskt tillslutna förpaekningar., Drreker Spanadsamnen..... Oarn oeh repslageriarbeten Vävnader Diverse textilindustriva tavaroita. ror..... X. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke oeh träarbeten.. XV. Puunkuorta, ruokoa, oksia Bark, rör, kvistar m. m. y. m. s. ja niistä valmistet- dyl. samt arbeten därtuja teoksia. av.... XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp oeh paperia sekä niistä valmis- papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten... XV. jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn oeh andra muovailtavia aineita, erik- formbara ämnen, ej särseen mainitsemattornia, sekä skilt nämnda, samt tillniistii valmistettuja teoksia. verkningar därav... XV. Vuotia ja nahkoja, nahka- Hudar oeh skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m.. XV. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller oeh metallarbeten XX. Koneita ja laitteita. Maskiner oeh apparater. XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel.... XX. Soittokoneita, kojeita ja kel- Musikinstrument, instruloja. ment oeh ur... XX. Kivi- ja maa lajeja sekä niistä Sten- oeh jordarter samt valmistettuja teoksia. arbeten därav... XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis- sehuk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav.... XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä Oljor, fett oeh vax samt niistä tehtyjä tuotteita. tilverkningar därav XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholi- Etrar, estrar oeh alkoholajeja, erikseen mainitsemat- arter, ej särskilt nämnda, tornia, haihtuvia öljyjä, kos- fyktiga (eteriska) oljor, meettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXV. Värejä ja värjäysaineita.. Färger oeh färgningsämnen XXV. Räjähdysaineita, ampumatar- Sprängämnen. ammunition, vikkeita, sytytysvälineitä ja tändmedeloeh fyrverkeri ilotulitustavaroita. varor XXV. Kemiallisia alkuaineita ja nii- Kemiska grundämnen oeh den yhdistyksiä sekä lääk- föreningar av dem samt keitä. läkemedel.... XXX. Lannoitusaineita. Oödningsämnen... XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, Litteratur- oeh konstalster. opetus välineitä, konttoritar- undervisningsmat., konpeita y. m. torsförnödenheter m. m XXX. Muualla mainitsemattornia ta- Varor, ej annorstädes varoita. nämnda..... Koko tuonti - Hela importen (mporlation tota/ell !)

8 4 ~uontiarvon nousua on vuonna 929 havaittavissa vain 9 tavararyhmässä, joiden arvo yhteensä oli 4'.6 miljoonaa markkaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Muissa 22 tavararyhmässä aleni tuonnin arvo yhteen'sä 60.7 miljoonalla markalla. Koko tuonnin arvo vuonna 929 oli näin ollen miljoonaa markkaa (4.7 %) pienempi kuin vuonna 928. Tuontiarvon suhteellinen nousu on ollut huomattavampi vain soittokoneiden, kojeiden ja kellojen ryhmässä, 2.7 miljoonaa markkaa (37.2 %), ja räjähdysaineiden y. m. ryhmässä,.2 miljoonaa markkaa (3'l. %). Muissa tavararyhmissä, joissa nousua tapahtui, oli se suhteellisen vähäinen. Asfalttia, tervaa y. m. käsittävässä tavararyhmässä oli arvonnousu sinänsä huomattavampi, nimittäin 2.2 miljoonaa markkaa, vaikka se ryhmän suuruudesta johtuen tekikin vain 9.9 %. Tuontiarvon aleneminen oli suhteellisesti suurin seuraav.issa tavararyhmissä: vuotien, nahkojen, nahkateoksien y. m. ryhmässä 4.9 miljoonaa markkaa (50.0 %), elävien eläinten ryhmässä 3.6 miljoonaa markkaa (46.7 %), lannoitusaineiden ryhmässä 6.9 miljoonaa markkaa (45. %) ja eläimistä saatujen ruokatavaroiden ryhmässä 30.4 miljoonaa markkaa (35.8 %). Sitäpaitsi vaikuttivat tuonnin kokonaisarvon alentumiseen huomattavasti seuraavat suuret tavararyhmät, vaikka suhteellinen vähennys edelliseen vuoteen verraten niissä ei ollutkaan yhtä suuri kuin edellämaini" tuissa ryhmissä: metallien ja metalliteoksien ryhmä, jossa vähennys oli 88.6 miljoonaa markkaa (6.5 %), kuljetusneuvojen ryhmä, jossa vähennys oli 72.9 miljoonaa markkaa (25.6 %), kankaiden ryhmä, jossa vähennys oli 55.4 miljoonaa markkaa (6.6 %), karjanrehujen ja siementen ryhmä, jossa vähennys oli 45.0 miljoonaa markkaa (25.5 %) ja viljan ja viljatuotteiden ryhmä, jossa vähennys oli 43.6 miljoonaa markkaa (9.9 %). Helsingin tuonnin arvon suhteellinen suuruus eri tavararyhmissä samoin kuin myöskin Helsingin osuus näiden ryhmien koko tuontiin vuosina ilmenee seuraavista prosenttiluvuista: En ökning av importvärdet kan år 929 iakttagas för endast 9 varugrupper, för vilka det sammanlagda värdet av importen var 44.6 miljoner mark större än föregående år. För de övriga 22 varugrupperna nedgick importvärdet med inalles 60.7 mijoner marko Värdet av hela importen år 929 var sålunda mijoner mark (4.7 %) mindre än år 928. Den proportionella värdestegringen var mera märkbar för gruppen musikinstrument, instrument och ur, 2. 7 miljoner 'mark (37.2 %), samt för gruppen sprängämnen m. m.,.2 miljoner mark (34. %). För de andra varugrupper, som visa de ökning, var värdestegringen relativt iten. För gruppen asfalt, tjäror m. m. var värdestegringen dock absolut taget rätt ansenlig, nämligen 2.,2 mijoner mark, om den ock, beroende på gruppens storlek, ej utgjorde mera än 9.9 %. Proportionsvis störst var värdeminskningen för följande grupper: för gruppen hudar och skinn, lädervaror' m. m. 4.9 miljoner mark (50.0 %), för gruppen levande djur 3.5 miljoner mark (46.7%), för gruppen gödningsämnen 6.9 miljoner mark (45. %) samt för gruppen animaliska livsmedel 30.4 miljoner mark (35.8 %). Dessutom påverkades minskningen av importens totalvärde av följande stora varugrupper, ehuru för dem den relativa minskningen i förhållande til föregående år ej var lika stor som för ovan uppräknade grupper: gruppen metaller och metallarbeten, för vilken minskningen var 88.6 miljoner mark (6.5 %), gruppen transportmedel, för vilken minskningen var 72.9 miljoner mark (25.6 %), gruppen vävnader, för vii ken minskningen var 55.4 mijoner mark (6.6 %), gruppen kreatursfoder och frö, för vii ken minskningen var 45.0 miljoner mark (25.ö %) samt gruppen spannmål och spannmålsprodukter, för vii ken minskningen var 43.6 miljoner mark (9.9 %). De olika varugruppernas procentuella andel i Helsingfors stads hela importvärde ävensom Helsingfors andel i importen tili hela landet inom varje grupp under åren framgå av följande procenttal: relative de L'importation d Helsingfors par groupes de marchandises en Tavararyhmät. V a r u g r u p per. Oroupes de marchandises.. Eläviä eläimiä. Levande djur.... Eläimistä saatuja tavaroita. ruoka- Animaliska livsmedel... Spannmål och spannmåls-. Viljaa ja viljatuotteita. produkter... V. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö... V. Hedelmiä, keittiökasveja, frukter, köksväxter,levaneläviä kasveja y. m. de växter o. dyl.... V. Siirtomaan tavaroita ja Koloniavaror och krydmausteita. dor 0' V. Säilykkeitä, lmanpitävästi Konserver i hermetiskt tillsuljetuissa pakkauksissa. slutna förpackningar.. 0/0 Helsingin koko tuonnista. 0/0 av hela importen tili Helsingfors. 0/0 de L' importation totale i Helsingfors /0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela landets motsvarande import. 0/0 de 'imporlation correspondante pour le pays entier :;

9 5 Tavararyhmät. V a r u g r u p per. Oroup~s de marchandises. 0/0 Helsingin koko tuonnista. 0/0 av hela importen tili Helsingfors. % d~ l' imporlation totale i Helsingfors. 0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela landets motsvarande import. olo d~ l'imporlation col7l!spondante pour le pays enti~r V. X. X. X. X. X. XV. xv. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. XXV. XXV. XXV. XXV. XXX. XXX. XXX. Juomia. Kehruuaineksia. Lankaa ja punontateoksia. Kankaita. Sekalaisia kutomateolisuusta varoita. Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattornia, sekä niistä valmistettuja teoksia. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. Metalleja ja metalliteoksia. Koneita ja laitteita. Kuljetusneuvoja. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. Eelterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitsemattornia, haihtuvia' öljyjä, kosmeettisia aineita y. m. Värejä ja värjäysaineita. Räjähdysaineita, ampumatarvikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. Kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdistyksiä sekä lääkkeitä. lannoitusaineita. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, opetusvälineitä, konttoritarpeita y. m. Muualla mainitsemaltomia tavaroita. Drycker Spånad.sämnen..... Garn och repslageriarbeten Vävnader..... Diverse textilindustrivaror..... Trävirke och träarbeten.. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten... Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav.... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och ur Sten- och jordarter samt arbeten därav.... Asfalt, tjäror, hartser, kautschuk o. dyl. samt tillverkningar därav.... Oljor, fett och vax sam! tillverkningar därav... Etrar, estrar och alkoholarter, ej särskilt nämnda, flyktiga (eteriska) oljor, kosmetiska medel m. m. Färger o. färgningsämnen Sprängämnen, ammunition, tändmedel och fyrverkerivaror.... Kemiska grundämnen och föreningar av dem samt läkemedel.... Gödningsämnen.... Litteratur- o. konstast., undervisningsmateriel, kontorsförnödenheter m. m.. Varor, ej annorstädes nämnda u Koko tuonti - Hela importen (mporlation totale) o.~ ~ i a Yksityisten tavararyhmien osuus Helsingin tuonnissa ~ysyi vuonna 929, huolimatta tuonnin kokonaismäärässä tapaht uneista suurista muutoksista, pääpiirtein ennallaan. yuotien ja nahkojen y. m. ryhmän osuus aleni kuitenkin varsin huomattavasti, nimittäin 5.9 %:sta 3.5 %:iin, ja kuljetusneuvojen OSUUS 7.4 %:sta 6.4 %:iin. Toiseen suun- De enskilda varugruppernas andel i importen tili Helsingfors var, oaktat de stora förändringar, som skett beträffande importen i dess helhet, i huvudsak densamma som förut. Varugruppens hudar och skinn m. m. andel nedgick dock mycket betydligt, nämligen frän 5.9 % tili 3.6 %, och transportmedlens andel frän 7.4 % tili 6.4 %. Änd-

10 6 taan tapahtui muutoksia seuraavissa ryhmissä: koneiden ja laitteiden ryhmän osuus, joka 925 vuodesta alkaen on säännöllisesti noussut, nousi edelleen vuonna %:sta 0.6 %:iin, ja soittokoneiden y. m. ryhmän, asfaltin y. m. ryhmän sekä öljyen y. m. ryhmän osuudet nousivat kukin n. pisteellä. Tämä nousu on kuitenkin paria siv. 4 mainittua tavararyhmää lukuunottamatta vain suhteellista johtuen siitä, että muiden tavararyhmien tuontiarvo on vähentynyt näiden pysyessä ennallaan. Helsingin osuus koko maan tuonnissa oli vuonna 929 vähän pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin yhtä suuri kuin vuonna 927 eli 47.0 % oltuaan tätä ennen vain vähän yli 40 %:n. Maan varsinaisten talvisatamain, Turun ja Hangon, tuonti, joka vuonna 926 oli yhteensä 24. % koko maan tuonnista, oli vuonna 928 vain 6.7 % siitä, mutta nousi vuonna %:iin. Kuten koko tuonnissa, on Helsingillä ensi sija melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien ja lannoitusaineiden tuonti on koko viime viisivuotiskauden aikana ollut Turun kautta suurempi kuin Helsingin. Edellisten tuontiarvosta tuli Turun osalle vuosina %,50. %,56.6 %,52.0 % ja 52.0 %, jälkimäisten arvosta taas 24.0 %, 32.2%, 23.8 %, 28.5 % ja 23.7 %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä elä,,:,ien eläinten ryhmässä vuonna 925 sekä karjanrehun ja siementen ryhmässä vuonna 926 Turun tuonti ylitti Helsingin tuonnin nousten edellisessä ryhmässä 57.2 %:iin ja jälkimäisessä 33. %:iin koko maan tuonnin arvosta; Helsingin vastaavat luvut olivat 32.8 % ja 25.5 %. Viljan ja viljatuotteiden ryhmässä oli Viipurin tuonnin arvo vuonna % koko maan tuonnin arvosta, kun vastaava prosenttiluku Helsingin tuontiin nähden oli 8.5 %. Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niiden tuontipaljoudet ja arvot vuosina selville seuraavasta taulukosta: ringar i motsatt riktning märkas i följande varugrupper: procenttalet för gruppen maskiner och apparater, som sedan år 925 regelbundet stigit, steg fortfarande år 929 från 9.3 tili 0.6 och procenttalen iör grupperna musikinstrument m. m., asfalt m. m. samt oljor m. m. stego var och en ungefär med. Denna stegring var dock med undantag av ett par å sido 4 omnämnda varugrupper endast relativ och uppkom därigenom, att importvärdet för de andra varugrupperna minskats, medan värdet för dessa grupper förbivit oförändrat. Helsingfors andel i hela landets import var år 929 något mindre än föregående år, men dock lika stor som år 927 eler 47.0 %; för ett par år sedan var motsvarande procenttal endast något över 40. mporten över landets egentliga vinterhamnar, Åbo och Hangö, som år 926 var sammanlagt 24. % av hela landets import, utgjorde år 928 endast 6.7 % därav, men steg år 929 tili 8.2 %. Liksom fallet är för hela importen, intager Helsingfors främsta rummet även med hänsyn tili nästan alla enskilda varugrupper. Endast med avseende å importen av spånadsoch gödningsämnen lar Åbo under hela den sen aste femårsperioden överträffat Helsingfors. Av importvärdet för förstnämnda grupp föll underåren på Åbos andel 52. %,50. %, 56.6 %, 52.0 % och 52.9 %, för sistnämnda grupp åter 24.0 %, 32.2 %, 23.8 %, 28.5 % och 23.7 %. Vad de övriga grupperna beträffar har den import någon annan stad kunnat uppvisa endast tillfälligtvis överstigit importen tili Helsingfors. Sålunda översteg för gruppen levande djur år 925 samt för gruppen kreatursfoder och frö år 926 importen tili Åbo den tili Helsingfors; importvärdet för den förra gruppen utgjorde då 57.2 % och för den senare 33. % av värdet av hela landets import, me. dan motsvarande procenttal för Helsingfors voro 32.8 och nom gruppen spannmål och spannmålsprodukter utgjorde värdet av importen tili Viborg år % av importvärdet för hela landet, medan motsvarande procentta för importen tili Helsingfors var 8.5 %. Vad de viktigaste enskilda varuslagen vidkommer, framgå deras importkvantiteter och värden för åren ur följande tabell: -,) Quantite et valeur des marchandises principates de l'importatwn., 000 mk., ~~ =C)~ Värde, 000 mk. ~:i ågö T a v a r ala j i. Va r u s l a g. Quantife. Va/eur, 000 marrs. ~~ 9[~ Marchandises. ~~ ~~~ ~ ~...? Sianlihaa, suolattua. fläsk, saltat.... on Suolia. Tarmar...» hraa. sler..... & Silliä, suolattua. sm; saltad D Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål:..» rukiita. råg... t 24 i C 6-70 Jauhoja: Mjöl:......, vehnä-, lestyjä. vete-, siklal ~ -

11 7..., s-~ g ~~, 000 mk. Värde, 000 mk. i}~ a ~g Tavaralaji. Va r u s a g. Quantire., 000 nzarcs. ~a = ~3 Marchandises. ~ $:&,l~ ~~ ~ -? \927. \928. \ Ryynejä: Gryn: ton, ' kaura- havre ' riisi- ris-...» Perunajauhoja. Potatismjöl !)3 Vehnäleseitä. Vetekli...» :---0 Öljy kakkuja : Oljekakor:...» maapähkinäkakkuja. jordnötskakor,. D i !4 Maissi- ja muita öljy- Mjöl av majs o.l;h' ankakkujauhoja y. m. dra oljekakor m. m. D Siemeniä. Frö ~.....» :30 Omenia, tuoreita. Äppel, färska.: ,4 lllumuja, viskunoita ja Plommon; sviskqn och brunelleja, kuivia. bruneller, torra» , :42 Rusinoita ja korintteja, Russin och kdrinter, kuivia. torra » Perunoita, raakoja. Potatis, rå Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt...» :95 Sokeria, puhdistama- Socker, oraffinerat, tonta, rouhimatonta okrossat eiler icke tai jauhamatonta. pulveriserat lehtitupakkaa, valmistamatonla. Bladtobak, oarbetad D ' ,80 lam paan villaa. Fårull... D ,87 lumppuja. lump ,33 Puuvillalankaa : Garn av bomull:....' ,3 rihmaa, pienemmissä, vähittäiskauppaan tråd, i mindre, för tarkoitetuissa pakka- delaljhandeln läm" uksissa. pade förpackningar» Bind- och segelgarn 32~23 Side- ja purjelankaa samt repslageriarsekä punontateoksia, beten....» '--47 Villalankaa : Gat:n av ull: L.45 useampisäikeistä, val- kaistua, värjättyä tai flertradigt, blekt, painettua. färgat eiler tryckt : ~46 pienemmissä, vähit- i mindre, för detalj- täiskauppaan tarkoi- handeln lämpade för- tetuissa pakkauksissa. packningar...» Puu villa kankaita. Vävnader av bomull ~42 Villakankaita sekä huo- Vävnader av ull samt» paa. filt '-9 Silkkikankaita. Vävnader av silke Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snör- : punosteoksia. makeriarbeten :-46 Sukankutomateoksia: Strumpstolsarbeten: , '33 sukkia, puuvillaisia strumpor av homull y. m. m.m D Mattoja, vedenpitäviä. Mattor, vattentäta» '60 Pöytäliinoja, huiveja Bord- och handdukar y. m. m. m.....» ' :72 Vaatteita ja muita om- Kläder och andra söm- peluksia, erikseen nadsarbeten, ej särmainitsemattomia, skilt nämnda, vatt~n- vedenpitäviä. täta...» Hattuja, 000 kpl. Haltar sl Vuolia ja.nahkoja, joita Hudar och skinn. ej ei voida lukea tur- hänförliga tili pälskiksiin: varor:... ton nauta eläinten. muok- nötkreaturs-, obe- kaamattomia. tuoreita redda. färska eiler tai suojattuja. saltade...» ,6 s:n, s:n, kuivattuja. d:o, d:o, torkade ':"'-68 muita lajeja, muo- andra sjag, beredda kattuja.

12 8 --l, mk. Värde,.000 mk. B-~ o~: f!-;t å~ö T a v a r ala j i. Va ru s l a g. Quantire. VaJeur, 000 marcs. g.a-3;'~ Marchandisc;. ~~ ~ ~~. '" ~ \ ? Jalkineila. Skodon..... ton : Turkiksia. Pälsverk» : 706 Takkirautaa. Tackjärn» H : Palkki-, kulma- ja muu' ta kuumiltaan vasat- Bak-, vinke- och antua rautaa. nat varmvalsat järn» ~ Levyä, rauta- ja teräs-. Plät, järn- och stäl-..» ( Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, järnrauta- ja teräs-. och stäl-» Levy- ja läkkipeltiteok- Plät- och becktillverksia. ningar» ! Rautatie- ja raitiotie- Järnvägs- och spärtarpeita: vägstillbehör: kiskoja. skenor J ' 93.0 Kuparitankoja. Kopparstänger.. J : ja Maanviljelyskoneita Lantbruksmaskineroch -laitteita. -apparater J ' : 002- Meijerikoneita ja -aitteita. Mejerimaskiner och -apparater D Sähkökoneita teita: Elektriska maskiner och -apparater: J ja -ait ~ 02, 04, } generaatloreja ja generatorer och mo- 06 moottoreja. torer.. "...» t ' 035 hehkulamppu ja. gödlampor...» eristettyjä sähköjohtoja. isolerade elektriska ledningar... _ Suutarin-, räätälin- ja Skomakeri-, skrädderiompelukoneita. samt symaskiner..» Automobiilejä, kpl. Automobiler... st :J ( Underreden tili äkdon - 45 Ajo- ja kuljetusneuvojen och transportmedel alustoja ja kumiren- samt med gummikaisia pyöriä. ringarförsedda hjul ton : Taskukelloja, kpl. Fickur sl Kivihiiliä. Stenko\.... tori ' 23 Koksia. Koks......» ( Tiiliä. Tegel...» , Kautsua, guttaperkaa ja Kautschuk, gultaperka balataa. och ballita......» : Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja ba- Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, guttaperka teoksia: och balata:» , automobiilirenkaita. automobilringar.» : 33 kautsujalkineita. kautschukskodon..» 0!) Petrolia. Petroleum... ~....» : 342 Petrolibentsiiniä, gaso- Petroleumbensin, ga- \iinia, igroiinia ja solin, igroin och puhdistusöljyjä. putsoljor» : 344 Voiteluöljyjä, rasvatlomia.. Smörjoljor, icke feta..» : 45 Sinkkivalkoista. Zinkvitt.....» ' Tervavärejä ja van- uutoksia, joihin on extrakter med till- Tjärfärger samt färglisätty liuotin- tai sats av lösnings- och peittausaineita. betningsämnen.... t ' 478 Keittosuolaa. Koksalt... J ! 530 Kemiallisia preparaatteja, rohdoksia ja val- Kemiska preparat, dromiita lääkkeitä, erik~ ger och färdiga läseen mainitsematto- kemedel, ej särskilt mia. nämnda...» » Kirjoitusneita. ja askuko- Skrivskiner och räknema

13 9 Suurin osa maahan tuoduista tavaroista tullataan painon imukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mu :kaan. Kun asianomaisille ei ole säädetty velvollisuutta!tullikäsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain paino määrät, jotka on tullattu painon,mukaan, sekä koko tuonnin raha-arvoa vastaava paino,määrä, joka on laskettu edellyttäen, että raha-arvon ja 'painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta 'tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. 'Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soitto koneiden tavararyhmissä. Seuraavasta taulukosta ilmenevät se.kä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että koko tuonnin,äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina, För största delen av de tili landet importerade varorna erlägges tuli efter vikt, för en liten del efter stycketal eller annan grund. Då vederbörande icke ålagts skyldighet att vid tullbehandlingen uppgiva vikten för sistnämnda varor är det ej möjligt att på grund av det vid tullbehandlingen tillkomna materialet uppgöra en på exakta siffror baserad statistik över vikten av samtliga tili staden importerade varor. För att giva ett begrepp om dessa meddelas i det följande vikten av de varor, som tullbehandlats efter vikt, samt den viktmängd, som skulle motsvara hela importvärdet i händelse man antager, att proportionen mellan vikt och värde för alla varor är densamma som för de varor, vilka tullbehandlas efter vikt. Denna proportion är visserligen mycket olika för olika varuslag, men det fel, som härigenom möjligtvis uppkommer beträffande tontalet för importen i dess helhet, är ej av swrre betydelse, enär de varor, vilkas vikt är okänd, utgöra en relativt liten andel av hela importen. De viktigaste av dessa :ingå i varugrupperna levande djur, transportmedel och musikinstrument. Av följande tabell framgä bäde de faktiska viktmängderna för de importvaror, som tullbehandlats efter vikt, och det på här angivet sätt beräknade tontalet för hela importen ären Poids des marchandises importees passees en douane a Helsingfors les annees '~========================~======~~=================~======~ Painon mukaan tullatut tuontitavarat. Efter vikt tullbehandlade importvaror. Marchandises imporlees passees en douane d'apris leur pouls. v u 0 s i. Å r. Annee. Raha arvo. Värde. Va/eur. 000 mk. Valellr en 000 marr:s. % koko tuontiarvosta. % av hela importvärdet. % de toute l'imporlation. Paino, tonnia. Vikt, ton. Quantite en tonnes. Laskettu koko tuonti, tonnia. Beräknad total import, ton. mporlation totale ca/culee, en tonnes , Yksityiskohtaiset tiedot 929 vuoden viennistä on julkaistu taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. 3. Vienti. - Exporten. Exportation. Detaljsiffrorna angäende exporten under är 929 äro, offentliggjorda i tab. 2, vari för varje varuslag ingär uppgift om den exporterade kvantiteten och dess värde. likhet med den officiella handelsstatistiken upptager denna tabell, iksom fallet varit även tidigare, såsom exporterade alla de varor, som utförts tili utlandet frän den fria rörelsen. Ulkomaan kallppa. Ufrikes handel

14 0 Johdannossa esitettiin jo tiedot Helsingin viennin kokonaisarvosta vuosina Kuinka tämä viennin arvo on jakaantunut eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: inledningen meddelades redan uppgifter om totalvärdet av exporten från Helsingfors under åren Huru detta exportvärde fördelade sig på de olika varugrupperna, framgår ur följande tabell: de l'exportation de Helsingfors par groupes de marchandises en T a v a r a r y h m ä t. V a r u g r u p per Qroup~ de marchandises. 000 mk. 000 marcs.. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja mausteita. V. Säilykkeitä, imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. X. Kehruuaineksia. X. lankaa ja punontateoksia. X. Kankaita.. Eläviä eläimiä.. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. X. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. X. Puutavaroita ja puuteoksia. XV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattornia, sekä niistä valmistettuja teoksia. XV. Vuotia ja nahkoja, nahkl\ teoksia, turkiksia y. m. XV. Metalleja ja metalliteoksia. XX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XX. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. XX. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitsemattomia, haihtuvia öljyjä, kosmeettisia aineita y. m. XXV. Värejä ja värjäysaineita. XXV. Räjähdysaineita, ampumatarvikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. XXV. Kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdistyksiä sekä lääkkeitä. ~evande djur.... Animaliska livsmedel... Spannmål och spannmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.. Frukter, köksväxter, le vande växter o. dyl.... Kolonialvaror och kryddor.... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar.. Drycker.... Spånadsämnen.... Garn och repslageriarbeten Vävnader.... Diverse textilindustrivaror.... Trävirke och träarbeten.. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten... Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav.... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror' m. m. Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och ur.... Sten- och jordarter samt arbeten därav.... Asfalt, tjäror, hartser, kautschuk o. dyl. samt tili verkningar därav.... Oljor, fett och vax samt tillverkningar därav.. Etrar, estrar och alkoholarter, ej särskilt nämnda, fyktiga (eteriska) oljor, kosmetiska medel m. m. färger och färgningsämnen Sprängämnen, ammunition, tändmedel och fyrverkerivaror.... Kemiska grundämnen och föreningar av dem samt läkemedel [0.5] [0.2] '!2R ,

15 tt Tavararyhmät. Va r u g r u p per. Qroupes de marchandises mk. 000 marcr XXX. Lannoitusiaineila. Oödningsämnen... XXX. (irjallisuus- ja taidetuot- Litteralur- och konstalster, teila, opetusvälinetä, kont- undervisningsmat., kontoritarpeita y. m. torsförnödenheter mo m. XXX. Muualla mainitsemattomia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda.... Yhteensä - Summa (Totai) Takaisinvienti - Reexport (Riexportation) (oko vienti - Hela exporten (Ensemble)! ! 5877! ! 8630! Helsingin viennin kokonaisarvon vaihtelut viime vuosina saavat selityksensä sääsuhteiden vaihteluista samoina aikoina. Tämä huomataan helposti, jos tarkastetaan varsinaisten talvisatamien, HOangon ja Turun, vientiarvojen samanaikaisia muutoksia. Niinpä vuonna 926, jolloin talvi oli ankara, Hangon viennin arvo kohosi 69.3 %:la, Turun 22.4 %:la, jotavastoin Helsingin aleni 2.7 %:la, kun taas vuonna 927, jolloin talvi oli suhtee\lisen leuto, Hangon viennin arvo aleni 27.6 %:la, Turun 39.9 %:la, mutta Helsingin kohosi 47.5 %:la. Vuonna 929, jolloin sääsuhteet olivat hyvin poikkeukse\liset ja Helsingin liikenteelle epäedulliset, laski Helsingin vienti.7 %:la kun taas Hangon vienti nousi 27.6 %:la ja Turun vienti 23.8 %:la. Vienti arvon nousua tapahtui kaikkiaan 20 tavararyhmässä yhteensä 36.6 miljoonaa markkaa ja laskua 0 ryhmässä yhteensä 38.0 miljoonaa markkaa. Vaihtelut olivat kumpaankin suuntaan verraten vähäiset lukuunottamatta puutavarain ja paperi tuotteiden ryhmissä tapahtunutta suurta laskua, joka teki ensinmainitussa 46.7 miljoonaa markkaa ja viimeksimainitussa 86.6 miljoonaa markkaa eli prosenteissa vastaavasti 26.0 ja 24.5 %. Takaisinviennin raha-arvo oli vuonna 929 suurempi kuin koskaan ennen, tehden lisäys ede\lisestä vuodesta, joka osoitti suurta nousua, kuitenkin vain vajaan 0.5 miljoonaa markkaa eli.3 %. Eri vientitavarain osuus Helsingin viennissä sekä Helsingin viennin osuus 0 koko maan vastaavassa viennissä, laskettuina tavararyhmittäin tavarain raha-arvon mukaan, vuosina ilmenevät seuraavista prosenttiluvuista: Växlingarna i totalvärdet för exporten frän Helsingfors under de senaste åren få sin förklaring i väderleksförhållandenas variationer under samma tid. Detta finner man lätt, om man granskar motsvarande förändringar i exportvärdena för de egentliga vinterhamnarna, Hangö och Abo. Sålunda. ökades år 926, då vintern var sträng, värdet av exporten frän Hangö med 69.3% och från Abo med 22.4 %, varemot värdet av Helsingfors export minskades med 2. 7 %, medan åter år 927, då vintern var relativt mild, värdet av exporten från Hangö nedgick med 27.6 % och från Abo med 39.9 %, medan värdet för Helsingfors export ökades med 47.5 %. Ar 929, då väderleksförhållandena voro mycket exceptionella samt oförmånliga för Helsingfors trafik, minskades exporten frän Helsingfors med. 7 %, medan exporten ftän Hangö och Abo steg med resp % och 23.8 %. En ökning av exportvärdet ägde rum inom sammanlagt 20 varugrupper med inalles 36.6 miljoner mark och en minskning inom 0 grupper med inalles 38.0 miljoner marko De skedda förändringarna voro i båda fallen jämförelsevis obetydliga med undantag av den stora minskning, som ägde rum i exporten för grupperna trävaror och pappersprodukter och som utgjorde för den förstnämnda gruppen 46.7 miljoner och för den sistnämnda gruppen 86.6 miljoner mark eiler i procent resp och 24.5 %. Reexportens värde var år 929 större än någonsin förut; i förhålande tili föregående år, vilket uppvisade en betydimde tillväxt, utgjorde ökningen dock ej mera än en knapp 0.5 miljon mark eiler.3 %. De olika varornas andel i exporten från Helsingfors samt Hesingfors andel av hela landets motsvarande export, beräknade etter varugrupper och varornas värden, under åren framgå av följande procenttal: