: 30 ULKOMAAN I(AUPPA JA MERENKULKU HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

Transkriptio

1 969 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO - -: 30 ULKOMAAN (AUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tilastotoimisto julkaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset) Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) D-m Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi V Kaupunpn tilinplltös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema.. osa Kaupungin tilinpäätös. Suomen- ja ruotsinkielinen. 2. osa Kaupungin tillinpäätöstä koskevia taulukoita ja liitteitä. Suomenkielinen V Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi vn ErikoiBtutkimukset. 5. Otantaväestölaskenta Helsingissä v Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiivistelmät. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. Kertomus Helsingin kaupungin kllnnauisbauinnosta. Suomenkielinen D. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen E. Helsingin kaupungin kunnauiskalenteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten asiahakemisto. Suomenkielinen. rtolehtij ärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnauinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. rtolehtijärjestelmä. L Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät , -2 Senast. utkomna puhlikationer (Alla utom A V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik. Hilso- oeh sjukvård. Finsk text, tabeuerna oeksli på svenska oeh engelska. Förra delen (årsberättelser) Senare delen (statistisk översikt) D-m Utrikes haudel oeh sjöfart. Finsk text, tabellerna oeksli pii svenska och engelska V Stadens hokslut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor.. delen Stadens hokslut. Finsk- oeh svensksprakig.. 2. delen Tabeller oeh bilagor rörande stadens hokslut. Finskspraikig V Undervisningsvlsen. Finsk- och svensksprlikig, rubrikerna, tabeuerna oeh sammandragen även pii engelska vn Speeialundersökningar. 5. Stiekprovsfolkräkningen i Helsingfors år 965. Finsk-oeh sveusksprllig, sammandrag pii engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors stad. Finsk- och svenskspraikig, rubrikerna oeh innehållsförteekning även pii engelska C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. Finskspråkig D. Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspraikig E. Helsingfors stads kommunalkajender. Finskoch svensksprlikiga upplagor F. Sakregister för Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningar. Finskspraikig. Lösbladssystem. G. Kommunalfödattningssamlingför Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor H. Författningshandbok för Helsingfors stad. Finsk- oeh svenskspråkiga upplagor. Lösbladssystem.. Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svenskspraikig text, sammandrag pii engelska , -2

3 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ~j (ij-tyd.j) S5'.D/ t. jl:.. b HUj'J;"k> Ti'ltU-hi, ~wf:y~ - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 970

4 HELSNGFORS STADS STATSTK - UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA STATSTCS OF THE CTY OF HELSNK (HELSNGFORS) -- FOREGN TRADE AND NAVGATON NEW SERES PUBLSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 970 TLGMANNN KRJAPANO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto vuodelta 969 on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edelisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan käyttöön otetun Suomen tulli tariffin mukaisesti, joka 'noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Tullitariffi on saatavissa Valtion painatuskeskuksesta, Annank. 44. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö m a a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, helmikuussa 97. Karl-Erik Foraberg

6 SSÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto 2. Tuonti 3. Vienti ~. Tollinkanto 5. Vara8oimis- ja laiturihuolto Sivu ~HÅLLSFÖRTECKN[NG Sida NLEDNNG 5. UTRKES HANDEL. Totala handelsomsättningen 7 2. mport 2 3. Export 7 ~. Touppbörden 2 5. Upplagsrirelsen 000 kajkontrouen 22 CONTENTS NTRODUCTON. FOREGN TRADE. Total Exchange 2. mports 3. Exports ~ {;ustoms Duties {;ouected 5. Storage and Quay Goods Service Page T. MERENKULKU T. SJÖFART T. NAVGATON. Kauppalaivasto 23. HandelsOoUan 23. MerOOant Fleet Ulkomainen merenkulku Sjöfarten på utlandet Foreign Shipping. 26 TAULUSTO TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna mporten tili Helsingfors är mports to Helsinki (Helsingfors) in Vienti Helsingistä vuonna Exporten frän Helsingfors är Exports from Helsinki (Helsingfors) in Helsingistä kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 969 alussa ja lopussa Helsingistä kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 969 lopussa Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 969 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 969 määrä maan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 969 verrattuna koko maan tullinkantoon Helsingfors hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vld inoch utgangen av Ar Helsingfors hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgangen av Ar 969 fördelade efter dräktighet o. älder Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 969 fördelade efter avgängsland och fartygets hemland FrAn Helsingfors avgangna fartyg Ar 969 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Ar 969 i förhållande tili tulluppbörden i hela landet Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the end of the year Vessels of the merchant fleet of 00 gross regis tered tons and over at the end of the year 969 cassified by tonnage and age Vessels arrived to Helsinki in 969 by country of departure and nationality50 6. Vessels departed from Helsinki in 969 by country of destination and nationality Customs duties collected by the Customs' House of the City in 969 compared with the corresponding figures for the whole country Satamalaitoksen tulot vuon- 8. Hamnverkets inkomster Ar 8. Dues collected by Port Autna horities in

7 JOHDANTO-NLEDNNG NTRODUCTON Ulkomaankaupan suhdanteet. V. 968 alkanut taloudellinen nousu muuttui v. 969 vahvaksi korkeasuhdanteeksl. Varsinkin Länsi-Euroopassa korkeasuhdanne jatkuvasti voimistui, mutta Yhdysvalloissa oli nousu hidastunut. Hinnat nousivat monessa maassa voimakkaasti ja valuuttamarkkinat pysyivät vuoden alkupuolella epätasaisina, kunnes Ranskan frangin devalvointi elokuussa ja Länsi-Saksan markan revalvointi lokakuussa vaikuttivat tasoittavasti ja valuuttamarkkinat vakaantuivat. Kennedyn kierroksen toiset 20 %:n tullinalennukset tulivat voimaan Suomen Pankin valuuttavaranto, joka v. 968 oli kaksinkertaistunut, laski v. 969 kuluessa 290 milj. markasta 75 milj. markkaan. Suomen Pankin ja valuuttapankkien varanto vastasi vuoden lopussa. 5 kuukauden tuontia. V. 968 hyväksytty laki taloudellisen kehityksen turvaamisesta vuosina , joka joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta poisti kaikista sitoumuksista ja sopimuksista indeksiehdon, oli voimassa kertomusvuoden loppuun. Maamme ulkomaankaupan tase, joka v. 968 oli ollut syksyllä 967 suoritetun devalvaation ansiosta aktiivinen, muuttui kertomusvuonna jälleen passiiviseksi, kun tuonti v. 969 kasvoi 57.9 milj. vientiä suuremmaksi. Vaihtotase osoitti sen sijaan 47 milj. :n ylijäämää (edellisenä vuonna 320 milj. ). Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 794 milj. eli 26.7% (edellisenä vuonna n. 6%) ja tuonnin volyymi n. 23%. Viennin arvo kasvoi 47 milj. edellisestä vuodesta, suhteellisesti 2.4%, ja sen volyymi n. 6%. Tuontihinnat nousivat edellisestä vuodesta 2.3%, mutta vientihinnat nousivat vielä jyrkemmin eli n. 3.7%. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät, samoin EEC-maihin. Vienti itäryhmän maihin kasvoi vähän, mutta tuonti sen sijaan aleni vähäsen. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti so-britannia, Neuvostoliitto, Ruotsi ja Länsi-Saksa, joihin runsaasti yli puolet viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Ruotsi, Länsi-Saksa, so-britannia ja Neuvostoliitto, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat, Ranska ja Tanska.

8 6 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. ~9. Vienti Export Exporls Tuonti. mport mporls Ylijäämä tai vajaus Overskott eiler brist Surplus or dtllcltncy milj. mllllons 0 % mllj. % mllj. % milj. % milj. marks EFTA') EEC) täryhmä. Östblocket 8 ) Muut Andra Oihers Summa Toiat Helsingin jäätalvi vuonna 969. Joulukuun loppupuoli v. 968 oli suhteellisen kylmä, mutta useita viikkoja jatkuneet voimakkaat lounaistuulet aiheuttivat mm. sen, että Kruunuvuoren selkä jäätyi kauttaaltaan vasta.. 969, ja kaikki Helsingin satamat olivat jäässä 3.. Kun aikaisempina talvina ensimmäiset jäät on suotuisala tuulella voitu satamajäänmurtajan avulla poistaa satama-alueelta kaksi tai kolmekin kertaa, niin talvella jo emo yhtämittaiset lounaistuulet aiheuttivat sen, että ensimmäiset jäät jäivät paikoilleen. Kun lisäksi meri Suomenlinnan ja Harmajan välillä jäätyi melkein samanaikaisesti kuin satamakin ja kun ilman lämpötila muutamien päivien poikkeusta lukuun ottamatta oli varsin alhainen, muodostui talvesta etenkin laiva liikenteen kannalta erittäin vaikea. Harmajan väylä suljettiin 20.., mistä lähtien liikenne johdettiin Porkkalan kautta. Liikenne Harmajan kautta aloitettiin virallisesti uudelleen vasta Tänä aikana käyttivät Harmajan väylää erikoisluvalla ainoastaan syvällä uivat tankkilaivat, jotka saapuivat tätä kautta Helsinkiin useimmiten kahden jäänmurtajan avustamina. Sataman sisäisestä liikenteestä voidaan mainita, että Särkän salmi suljettiin 5.. ja kävelysilta Suomenlinnaan järjestettiin satamalaitoksen toimesta 22.. Autoliikenne Suomenlinnaan alkoi 28.. ja päättyi vasta Suomenlinnan lautta lopetti iikenteensä. 2. aloittaen sen uudelleen Kävelysilta poistettiin 0. 4., ja jäänmurtaja Otso aukaisi Särkän salmen laiva liikenteelle. 4. Helsingin satama oli täysin jäätön Tällainen poikkeuksellisen ankara ja pitkä talvi vaikeutti myös jossain määrin laivaliikennettä. Vaikka jään vahvuus satama-alueella ei ollut keskimäärin kuin n. 55 cm., niin Kustaanmiekan salmen ulkopuolelle ja Pihlajasaaren edustalle oli jo alkutalvesta muodostunut laajoja ahtojääkenttiä, joiden läpäiseminen oli vaikeata ainakin heikkokoneisille aluksille. Tämän lisäksi alusten potkurit aiheuttivat varsinkin Länsisataman eteläosassa laiturien ääreen jopa 2-3 metrin vahvuisia jäävalleja, joiden vuoksi alusten saaminen laituriin saattoi kestää tavallista kauemmin. Käyttämällä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi jäänmurtajia selvittiin laivaliikenteestä kuitenkin ilman tarpeettomia viivytyksiä. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu alkaen voimaan tulleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri toimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. ') Euroopan Vapaakauppaliitto: Ruotsi, Norja, Tanska, so-britannia, tavalta, Sveitsi ja Portugali. Den Europeiska Frihandeissammanslutningen: Sverige, Norge, Danmark, Storbritannlen, Osterrike, Schweiz och Portugal. ') Euroopan Talousyhteisö: Belgia-Luxemburg, Alankomaat, Länsi-Saksa, Ranska ja talia. Lisäksi assosioituneita jäseniä Kreikka ja Turkki seka eräitä Afrikan maita Den Europeiska Ekonomiska Oemenskapen: Belgien-Luxemburg, Nederländerna, Västtyskland, Frankrike och talien. DArtill som assosierade medlemmar Orekland och Turkiet samt några afrikanska Ander. ' ') Neuvostoliitto, Puola, tä-saksa, Tsekkoslovakla, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiina sekä Korean, Mongolian ja Pohjois-Vietnamin kansan tasa vallat Sovjetunionen, Polen, Osttyskland, Tjeckoslovaklen, Ungern, Rumänien, Bulgarien, Albanlen och Klna samt folkrepub ikerna Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

9 o ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL - FOREGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättdingen Totat Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti nousivat v. 969 edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren Value 0/ imports, exports a"nd total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in Vuosi Tuonti 0 mport Vienti 0 Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen mports Exports Total txchangt Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Ytar Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country marks % 000 % ') ') Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, mutta koko maankin kauppavaihto on viimeiset kymmenen vuotta lukuun ottamatta v. 968 osoittanut tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden arvot eri vuosina vaihtelevatkin, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä pysynyt melko samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 969 Helsingin osuus koko maan viennistä nousi hieman, mutta sen osuus tuonnista aleni vähän. % ') Korja!ut luvut. Korrigerade siffror.

10 8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon arvoon, ei ole mahdollista vertailla e,ri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitav!lroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista yksikköarvoindekseistä. Sitä paitsi ilmoitetaan seuraavassa vastaavien vuosien volyymi-indeksit. 2. ndeksiluvut v ndextal åreu The indices in Vuosi Ar Y.ar 962 Tuonti. mport mports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Unit valu. ind.x Volymindex Volum. ind.x Vienti. Export Exports Yksikköarvoindeksi Enhetsvärdeindex Volyymi-indeksi Volymindex 00 JOO Vientihinnat nousivat 3.7% edellisen vuoden tasosta ja tuontihinnat 2.3%. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (962=00), joka v. 968 osoitti pistelukua 03, nousi v. 969 pistelukuun 04 eli.0% edellisestä vuodesta. Asetelmassa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta laskettuina vuoden 962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 7. Kauppavaihdon arvo on tilastovuonna noussut n. 23% edellisestä vuodesta. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon arvo v:n 962 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enligt 962 HS priser, åren Total villue 0/ trade 0/ the City in at 7962 prices Vuosi Ar Y.ar Arvo Värde Valu. Lisäys (+) tai vähentyminen (-) ökning (+) elier minskning (-) ncr.as. (+) Dr dtcrtas. (-) milj. millions 0/ marks 0 /0 26' _ % v:n 962 arvosta % av 962 års värde p., unt 0/ th. valu. n

11 9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetä,än kymmenen suurimman satamakaupungin kauppavaihdon arvo v prosentteina koko maan kauppavaihdon arvosta. Helsingin jälkeen olivat Turku ja Kotka maan suurimmat satamat. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kanppavaihdon arvo %:eina koko maan vas taavista arvoista Värdet av de vikligaste finska hamnarnas import, export 000 totala handelsomsättning i procent av mot svarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per unt of the total value 0 the country Koko kauppavaihto Satama Tuonti mport Vienti Export 'Totala handelsomsättningen Hamn mporls Exports rotal exchange Port Helsinki Helsingfors G Turku Abo Kotka Hamina Fredrikshamn '" Pori Björneborg Naantali Nådendal Rauma Raumo Hanko Hangö Kemi Oulu Uleåborg Summa Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulukossa 5 on tehty. Koko maan lukuihin verrattuna v. 962 vielä 30% tuonnista, v. 969 enää n. 5% tuli Helsingin kautta. Kotkankin osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt. Sköldvikin öljysatama Porvoon lähellä oli v. 969 tuontisatamista suurin. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Oulu, Pori ja Rauma. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin osuus on edelleen vähentynyt, mutta viennin hieman kasvanut. 5. Maan tärkeimpien satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan vastaavista lnvuista Voymen av de vikligaste hamnarnas import och export i % av motsvarande siffror för hela andet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent of the corresponding totals of the whole country Satama' Hamn Port Tuonti. mport mports Vienti. Export Exporls Helsinki Helsingfors... Sköldvik..... Kotka.... Hamina Fredrikshamn Koverhar..... Turku Abo..... Naantali Nådendal..... Rauma Raumo.... Pori Björneborg... Rautaruukki..... Oulu Uleåborg..... Kemi..... Summa s ;

12 0 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä OOO-tonniluvuln. Huomattava on, että Vuosaaren (allvikin satama v. 966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar Koko maa. Hela lande! Tuonti Vienti mpor! Expor! Tuon!i mpor! 000 \~~nia Siitä Helsinki Därav Helsingfors Vlen! % Expor!.% Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kautena Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. (ivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä, mutta varsinkin kivennäisöljyjen tuonti oli v. 969 pienentynyt. Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena. *Muun tavaran~ vienti kasvoi suuresti v Helsingin sataman merkityksen väheneminen 960-luvulla johtuu etupäässä öljyn tuonnin kasvusta, joka on suuntautunut maan muiden satamien hyväksi, ja kivihiilen tuonnin vähentymisestä. Helsingin vientilukuja on myös alentanut se, että satamaa entistä vähemmän on käytetty talvisatamana, koska maan muutkin satamat kykenevät nykyisin toimimaan ympäri vuoden.

13 6. Helsinkiin ulkomailta meritse saapunut tavara Till Helsingfors &ån utlandet sjöledes anlänt gods Goods imported by sea to Helsinki from abroad Metallitja Kvihilja metalli- Siitä suomalaisilla aluksilla Vuosi Vilja koksi teokset Kappale- Klvennäis- Muu tavara Därav pä flnska fartyg Metaller och tavara öljyt Yhteensä Ar Spann- Stenkoi och metall- Dlverse gods Tht,tol by Finnish Vtssds mäl koks Stycke- Mineral- Summa Yta, arbeten gods ollor Olht, Ctrtals Coal and mtrchandist Tolal Mtlals and cokt Pltet goods Mint,al oils Kivennäisöljyt Kalkki mtlal manulaclu,ts Mineralollor Samtliga 000 tonnia. ton lons % \ % : Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Från Helsingfors till utlandet sjöledes utfört gods Goods exported by sea from Helsinki abtoad Sahattua puutavaraa Paperi, Sägade trävaror Selluloosa Sawn goods Muuta pahvi ja ja puuhioke puutavaraa kartonki Kappale- Vuosi Papper, CelluloBa och Muu tavara Diverse slipmassa tavara Ar Kaikkiaan Siitä suomalai papp och Diverse gods travaror silla aluksilla kartong Woodpulp Styckegods Ytar Samtliga Olht,.) Othtr sawn Paptr and <chtm/cal Pltet goods mtrchandist Ali goods paptrboard and (cardboard) mtchan tcaj) 000 tonnia ton lons Yhteensä Summa Totat Siitä suomalalsllla aluksilla Därav på finska fartyg % ') Därav på flnska fartyg Thtrtol by Finnish vtssds

14 2. Tuonti mport - mports 2 Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 969 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Helsingin tuontiin ja vientiin sisältyy myös nkoon ja Kantvikin satamien, jotka alueellisesti Helsingin ulkopuolella sijaitsevina kuitenkin kuuluvat Helsingin tullipiiriin, kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden määrät. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin nk~on ja Kantvikin satamien kautta vuosina tavaraa seuraavasti: lnkoo - ngd Tuonti mport Tonnia Ton Kivihiili ja koksi Stenkoi och koks Metallit ja metalli teokset. Metaller och metallarbeten 60 Kivennäisöljyt Mineraloljor Puutavara Trävaror Kappaletavara Styckegods Muu tavara Diverse gods Summa Vienti Export Sahattu puutavara. Sågade trävaror Paperi- eli hiomopuu. Pappers- eiler slipved Puuhioke ja selluloosa. Slipmassa och cellulosa Kaivospylväät (propsit). Oruvstolpar (props) Muu sahaamaton puutavara. Övriga osågade trävaror 99 Paperi, pahvi ja kartonki. Papper, papp och kartong Van eri Faner Kappaletavara Styckegods Muu tavara Diverse gods Summa Kantvik Tuonti mport Kivihiili ja koksi. Sten koi och koks... Metallit ja metalli teokset. Metaller och metallarbeten Kivennäisöljyt Mineraloljor Puutavara Trävaror Muu tavara Diverse gods Summa Vienti Export Muu tavara Diverse gods Summa

15 3 Samoin kuin virallisessa kauppatiastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatiastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tiastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Tuonnin arvo käyvin hinnoin oli v. 969 lisääntynyt 25.7% edellisestä vuodesta. Tuonnin volyymin vaihteluita osoittavat taulukossa olevat myös v:n 962 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 969 huomattavaa nousua. 8. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Återblick på importen til Helsingfors åren Survey 0/ imports to Helsinki Tuonnin arvo käyvin hinnoin Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Vuosi lmportens värde Ar enligt gängse priser ökning (+) eiler minskning (-) Year Value of imporls [ncrease (+) or decrease (-) at current prlcts milj. millions of marks % , , Tuonnin arvo Hinta- v:n 962 hinnoin % v:n 962 tuontiindeksi lmportens värde arvosta Prisindex enligt 962 Ars priser % av 962 Ars Price Value of mports importvärde indices al 962 priets Per etnl of he value 962=00 of 962 imports milj Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähän laskenut. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetusvälineet, epäjalot metallit, kasvituotteet, kemian teollisuuden tuotteet ja tekstiilit. Henkilöautojen tuonnin määrä nousi v. 969 yli 8500 kpl ja tuonti arvo n. 43 milj., samoin pakettiautojen tuonti n kpl, tuontiarvo n. 5 milj.. Autojen alustojen tuonnin arvo kasvoi tänä vuonna lähes 32 milj. ja traktoreiden yli 5 milj.. Huomattava lisäys v:n 969 tuontiin aiheutui 97 lentokoneen ostamisesta n. 82 milj. :lla, ja lentokoneen osia tuotiin n. 24 milj. :n arvosta. Kauppa-alusten tuonti nousi edellisestä vuodesta n. 59 milj.. Tärkeimmät Helsinkiin tuoduista aluksista olivat Palkki Oy:n tilaama kuivalastialus, ms Annukka Aarnio, bruttotonnia, ja Suomen Tankkilaiva Oy:n tilaama säiliöalus, ms Winha, 8224 tonnia. Avomeri Oy osti vuonna 957 rakennetun kuivalastialuksen, ms Saijan, 2647 bruttotonnia. Kasvituotteita tuotiin kertomusvuonna n. 30 milj. :lla enemmän kuin v Eniten lisääntyi hedelmien tuonti, yli 9000 tonnia, yli 7 milj. ja paahtamattoman kahvin tuonti, 2400 tonnia, milj.. Öljysiemenien ja -hedelmien tuonti väheni edellisestä vuodesta 9 milj.. Elintarviketeollisuuden tuotteista lisääntyi eniten sokerin tuonti, n tonnia, n. 22 milj., samoin myös kalan, lihan, erilaisten mausteiden ja alkoholijuomien tuonti lisääntyi jonkin verran. Kivihiilen ja koksin tuonti laski 5000 tonnia, 4 milj.. Bensiinin tuonnin määrä aleni 3 milj. litraa, 0.7 mij. ; voiteluöljyjen tuonti sitä vastoin nousi 3000 tonnia, arvo 3.6 milj.. Erilaisten muovien sekä niistä valmistettujen tuotteiden tuonti on lisääntynyt huomattavasti jo usean vuoden aikana, kertomusvuonna lisäyksen arvo oli n. 25 milj.. Autonulkorenkaita tuotiin 0 milj. :lla enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuotien ja nahkojen tuonti lisääntyi yli 6 milj. ja neuletuotteiden yli 3

16 9. Tuonnin raha-arvo tavararybmitliin vuosina ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Värdet av importen efter varngrupper åren och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai f"ör hela andet åren Value 0 imports in by groups 0 commodities and per cent 0 the total imports 0 the City and 0 the whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta ta Absolutt numbtrs Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsngn koko tuonnista tuonnsta Orupp slffra Av hela mporten tili Av hela landets mot 000 marks Group numbtr Helsngfors 8varande mport 0/ total mports 0/ tht City 0/ totllllmports 0/ tht wholt country % a V V V V :KJl V : X X XL X X XV XV XV XV XV XX XX , XX Koko tuonti Hela importen Total 0 imports ' J. Elävät eläimet; eläin tuotteet Levande djur; anlmaliska produkter.. Kasvituotteet Vegetabiliska produkter. Eläin- ja kasvirasvat ja ~öljyt ym. Anima iska och vegetabilisk:a fetter och oljor m.m. V. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av ivsmedelsindustrl; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter V. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och närstående industrier V. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskf gummi m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. X. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. Material för papperstllverkning; papper och papp m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial och -varor X. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvud-. bonader m.m. X. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XV. Luonnonhelmet,jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medlcinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem XX. Erinäiset tavarat Diverse varor XX. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter

17 S milj.. Raudan ja teräksen sekä -teosten tuonnin arvo nousi 69 milj., tuonnin määrä lisääntyi n tonnia. Myös höyrykattiloiden, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin arvo nousi n. 74 milj. ja määrä n tonnia. Kemian teollisuuden tuotteiden määrä väheni tonnia, mutta arvo nousi lähes 47 milj. ; niistä tärkeimpiä olivat epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, lääkkeet, pesuaineet sekä valokuvaus- ja elokuvaustarvikkeet. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista pysyi v. 969 miltei samana kuin edellisenä vuonna, ja varsinkin. elintarviketeollisuuden tuotteiden, kuljetusvälineiden, puun ja puuteosten sekä optisten, valokuvaus- yms. kojeiden ryhmissä oli pääkaupungin osuus koko maan vastaavasta tuonnista kasvanut. Kivennäistuotteet, tekstiilitavarat, epäjalot metallit sekä muovi ja kautsu olivat niitä ryhmiä, joiden tuonnin osuus oli alentunut, samoin kasvistuotteet sekä koneet ja mekaaniset laitteet. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 0.

18 6 0. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina mportmängder 000 -värden för de vikligaste varuslagen åren Quantity and value 0/ the most important commodities imported in Tavaralaji Varuslag Commodity Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, plantor av prydnadsväxter m.m...;... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat... Tee Te... Mausteet Kryddor..., Öljysiemenet ja -hedelmät. Oljehaltiga frön och frukter...:'... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenko och koks... Moottori- ja polttoöljy Motor- och brännolja... Bensiini l ) Bensin )...,... Voiteluöljyt Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m.... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Muovit ja -tuotteet Plaster samt varor av dem... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskinn och pälsvaror... Tekokuidut. Konstfibrer...:.. Painotuotteet ym. Tryckalster m.m Villa Ull... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... Villa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar ') 000 Paljous, tonnia, ton Quanlity, tons Arvo. Värde Valu. 000 marks Jatkoa Forts. Contd.

19 7 0. Jatkoa Forts. Tavaralaji Varuslag Paljous, tonnia, ton Arvo. Värde Työvälineet Arbetsredskap... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem... Sähkö koneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem... Traktoritl) Traktorer ).... Autotl) Automobiler ).... Auton alustatl) Automobilunderreden ).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gum miringar o.a. delar tili automobiler... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopeder )... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör tili dem... Alukset ) Fartygl)... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater... Kellot ja niiden osat Ur och delar tili dem Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 969 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitayarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston,vuoden 962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientit;lvararyhmille. ll. Viennin indeksilovut tavararyhmitläin ndextal ("dr exporten enligt varogropper Priceindices by groups 0/ commodities exported 962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet ndustriprodukter Muut tavarat B ) Andra varorb), , , ,' ) kp 5t. ') Käytetty ylelsindeksiä Använt totalindex

20 8 Taulukosta 2 käy ilmi vuosien vienti käyvin hinnoin ja vuoden 962 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty edellisellä sivulla olevia erikoisindeksilukuja. Viennin volyymi v:n 962 hintojen mukaan on edellisestä vuodesta voimakkaasti noussut. 2. Katsaus Helsingin vientiin vuosina Återhlick. på exporten &ån Helsingfors åren Survey of exports from Helsinki in (j9 Viennin arvo käyvin hinnoin Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hlnta- Vuosi Expor!ens värde enligt ökning (+) eiler minskning (-) ndeksi') gängse prlser Ar Prisindex') Value 0/ exports ncrease (+) or decrease (-) Year at current prices Price indices') 962-= JOO milj. millions 0/ marks % Viennin arvo v:n 962 hinnoin % v:n 962 Expor!ens värde enlig! vientiarvosta 962 års priser % av 962 års Value 0/ exports exportvärde at 96z prius Per unt 0/ the value 0/ 96z exports milj. n Taulukosta 3 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Helsingin kautta tapahtuva vienti on tilastovuonna noussut markkamääräisesti , 30.2%, edellisestä vuodesta, mutta sen osuus koko maan viennistä oli noussut vain vajaan %-yksikön. Helsingin osuus kasvoi jonkin verran v. 969 ryhmissä,, V, V, V, X, XV ja XV, mutta aleni miltei kaikissa muissa ryhmissä. Markkamääräistä nousua oli miltei kaikkien tavar'aryhmien viennissä, eniten kuitenkin puun ja puuteosten, tekstiilien, epäjalojen metallien, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä kuljetusvälineiden ryhmissä. Paperiteollisuuden tuotteiden sekä puutavaran yhteinen osuus Helsingin viennistä oli v. 969 alentunut 33.9%:sta 29.o%:iin. Kirjoitus- ja painopaperin vientiarvo oli laskenut n. 2 milj. sekä sanomalehtipaperin lähes 6 milj.. Lankkujen viennin arvo kasvoi.5 milj., lautojen n. 3 milj. ja vanerin 20.6 milj.. Samoin paperivanukkeen vienti oli noussut n. 0 milj., n. 6 milj. Q'lk:lla. Raaoissa minkin nahoissa oli yli kpl, 2.5 milj. :n vähennys, mutta sen sijaan muokattujen minkin nahkojen viennin arvo oli noussut. Voin vienti lisääntyi 5.5 milj. ja arvo 7.4 milj.. Tekstiilien vienti nousi yli 26 milj. :lla. Epäjaloja metalleja vietiin lähes 3 milj. :lla ja paperikoneita ja niiden osia n..2 milj. :lla enemmän kuin v Kuparin ja -teosten vienti kasvoi n. 7 milj.. Uusvienti kasvoi jatkuvasti, ja sen tärkeimpiä artikkeleita olivat edelleen tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäistuotteet sekä lasi, taide- ym. esineet. Uusia aluksia, joiden arvo oli yhteensä 47.5 milj., vietiin ulkomaille kertomusvuonna kuusi. Edellisestä vuodesta oli uusien alusten vientiarvo noussut n. 53 milj.. Suurimmat niistä olivat V/O Sudoimporti"n v. 966 Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta aikaisemmin toimitettujen yhdeksän lisäksi v. 969 Valmetin telakalla valmistuneet 4500 bruttotonnin Vaga, shim ja Gauja sekä saman yhtiön Wärtsilän Hietalahden telakalta tilaama 946 vetoinen polaarijäänmurtaja Vladivostok, joka päätti viiden tilatun sisaraluksen sarjan. Niistä ensimmäinen, Moskva, luovutettiin v Wärtsilän Helsingin telakka luovutti joulukuussa 969 Ruotsin merenkulkuhallituksen tilaaman jäänmurtaja Njordin. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 967~9 käy ilmi taulukosta 4. ') Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelman osoittamia ndeksilukuja Vld omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, u!an indextalen i tablå n:o. For the computatlon 0/ the converted values in he ntxt column tht indius in tabit have bun ustd insttoo 0/ thtse indius.

21 9 3. Viennin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina Värdet av exporten efter varugrupper åren och i procent av stadens hela exportvärde 000 av motsvarande ta rör hela landet åren Value 0/ exports in by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports 0/ the City and 0/ the whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolutt numbtrs Koko maan vasfaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko' viennistä viennistä Grupp slffra') Av hela exporten från Av hela landets mot- 000 marks Group numbtr Helsingfors svarande export Of total txports of tht City Of tota txports of tht wholt country % {i {i V V V V V X X X X X XV XV XV XV XV XX XX XX Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports ,. 0.8 ') Kg. s. 5 Se s. 5.

22 4. Tärkeimpien tavarain vientipajou8 ja -arvo vnosina Exportmängder och -värden för de vikligaste varuslagen åren Quantity and value 0/ the most important commodities exported in Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia, ton Quantity, tons Arvo. VArde ValUt 000 marks Voi Smör... Juusto Ost... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset Pälsskinn och pälsvaror... Raakapuu l ) RAvirke l ) Siitä Därav: paperlpuu l ) pappersved l ) Sahattu tai leikattu puu l ) SAgat eiler skuret virke l ) Siitä Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömätl) plankor, battens och scantlings, ohyvlade l ) laudat ja kapealaudat, höyläämättömät l ) bräder och planschetter, ohyvlade l ) Puuteokset Träarbeten... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu l ) faner och kryssfaner l ) Paperivanuke Pappersmassa Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahvi teokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp Siitä Därav: kartonki ja pahvi kartong och papp sanomalehtipaperi tidningspapper... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper kääre- ja muu paperi pakkaustarkoituksiin. om slags- och annat papper för packning Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushalsföremål, keramiska... Lasi ja lasiteokset Gas och varor av glas... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar 5 95 Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material samt delar Uudet alukset l ) Nya fartyg2)...:... 6 ') k-m" f-m" ") kpl 8t '{