7/2013 Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen Uutta syntyy vain kokeilemalla
26 32 36 31.10. numero 7/2013 Kansi: Kaisa Siren Esimiestyö on tasapainottelua...10 Työajan vaikutukset terveyteen tutkitaan...14 LinkedIn on rekrytointikanava...18 Palkitsemista on montaa lajia...20 Hyvä esimies jokaiselle...22 Ihmismielen voimia hyödyntämään...26 Rikkipesureita perhevarustamolta...28 Sisäpiirin tietojen kanssa oltava varovainen...36 Ilmasta käsin voi myös kuvata...43 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...16 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Asiakaspalvelun kuulumisia...42 Merenkulkuneuvos Hans Langh hoitaa rikkipesurikauppoja Piikkiöstä käsin. 2
Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Ihmisten johtaminen on taitolaji Suomalaisessa työelämässä on paljon erikoisia piirteitä. Yksi liittyy johtamiseen, tai pikemminkin esimiehenä toimimiseen. Työpaikoilla on edelleen lukuisia pomoja, jotka ovat saaneet vähän tai eivät ollenkaan esimieskoulutusta. He ovat valikoituneet tehtävään eri tavoin. Vaakakupissa on voinut painaa henkilön kova substanssiosaaminen tai joku muu, ihmisten johtamisen kannalta vähämerkityksellisempi meriitti. Osittain tästä johtuen suomalainen esimiestyön taso on kirjavaa kuin mummolan eteisen räsymatto. Johtamista ja esimiestyötä voi oppia. Opetusalan ammattilaisten tehtävä on arvioida, sisältyykö johtamiseen ja esimiestyöhön valmentavaa koulutusta eriasteiseen perusopetukseen tarpeeksi ja riittävässä laajuudessa. Perusopinnoissa saatu opetus on hyvä pohja esimiehenä toimimiselle, mutta totta on, että pelkästään kirjoja lukemalla ja tenttejä suorittamalla ei ihmisiä voi johtaa vuosikymmenten ajan menestyksekkäästi. Kun maailma muuttuu, työt muuttuvat ja ihmiset vaihtuvat, on johtamisen ja esimiestenkin muututtava; pelkästään Reserviupseerikoulun johtamisopeilla esimies ei enää selviä 2010-luvun yrityksessä. Esimiehet tarvitsevat jatkuvaa, ajassa olevaa koulutusta siinä missä työntekijätkin. Tämän ovat oivaltaneet useat, hyvin menestyvät suomalaisyritykset, jotka passittavat uudet esimiehet ensitöikseen koulunpenkille opettelemaan johtamista. Koulutus ei lopu yhteen kertaan, vaan joissakin yrityksissä esimieskoulutus ja -valmennus jatkuvat koko työuran ajan. Yleensä nämä yritykset ovat niitä, jotka erilaisissa työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa sijoittuvat kärkipäähän. Esimiehenä toimiminen on kuitenkin taitolaji, jossa ei koskaan voi ajatella olevansa täydellinen. Se on myös psykologiaa, ei vain mekaanista käskyjen antamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kun ympärilläsi on iso joukko alaisia jokainen omanlaisensa oman elämänsä seppä ohjeesi tai käskysi saa erilaisen vastaanoton ihmisestä riippuen. Tämän hyväksyminen on ensimmäinen askel hyvään johtajuuteen. Esimies johtaa ihmisiä, joista tärkein kohde on hän itse. Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 Sivu 4-väri 3 000 1/2 sivu 4-väri 2 200 1/4 sivu 4-väri 1 600 Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu) 3
Kilpailulla etsitään parasta työelämän sovellusta Ericsson järjestää jo viidettä kertaa sovelluskilpailun opiskelijoille, ohjelmistokehittäjille sekä pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille ympäri maailmaa. Ericsson Application Awards 2014 etsii työelämää parantavia mobiilisovelluksia. Pääpalkintona on 25 000 euroa, ja kilpailuaikaa helmikuun 2014 loppuun asti. Tällä kertaa kilpailun teemana on työelämä. Ericsson ennustaa, että tulevaisuuden verkottuneessa yhteiskunnassa mobiililaitteet, laajakaista ja erilaiset pilvipalvelut yhdistävät kaiken ja kaikki toisiinsa. Kilpailussa on kehitettävä työelämään sopiva Android- tai OS-sovellus. Tarkoituksena on ratkaista, miten sovelluksilla voisi auttaa jokaisen arkielämää nyt ja tulevaisuudessa ja miten seuraava työsukupolvi voisi entistä paremmin innovoida, tehdä yhteistyötä sekä tasapainottaa elämäänsä myös työn ulkopuolella. Kilpailusarjoja on kaksi: yksi opiskelijoille ja toinen pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa työskentelee alle 100 työntekijää. Lisätietoja: www.ericssonapplicationawards.com 16 926 Syyskuun lopussa Insinööriopiskelijaliitossa oli 16 926 jäsentä. Lokakuun aikana 17 000:n raja on mennyt rikki. Vaikka tänä syksynä insinöörien aloituspaikkojen määrää oli pudottu, IOL on kasvattanut jäsenmääräänsä. Viime vuoden syyskuun vaihteessa IOL:n jäsenmäärä oli 15 923. Työllisyyden muutos vuosina 2001 2012 5 4 3 2 1 0-1 -2 Liity parveen www.twitter.com/insinoorilehti -3 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja Lähde: Eurostat 4
Koonnut Kirsi Tamminen Suomalaisopiskelijat suuntaavat useimmiten Eurooppaan Lukuvuonna 2012 2013 lähes 6 000 suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2012 aikana miltei 10 000 korkeakouluopiskelijaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle. Ulkomailla opiskelevien määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa. Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee lähes kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista. Lähes 90 prosenttia tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan. Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan. Suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihtoopiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan. Korkeakoulujen lisäpaikkoja vain tarvittaessa Akava vaatii, että korkeakouluihin suunnitellut lisäpaikat kohdennettaisiin vain työvoimapulasta tulevaisuudessa todennäköisesti kärsiville aloille. Kataisen hallitus on lisäämässä korkea-asteen aloituspaikkoja kesken hallituskauden. Juuri nyt tulisi miettiä erityisen tarkkaan, että koulutukseen suunnatut julkiset varat käytetään viisaasti ja pitkäjänteisesti, Akavan asiantuntija Ida Mielityinen huomauttaa. Suomessa on kehitetty koulutusmäärien arviointiin edistyksellinen, Uusi ammattikorkeakoululaki lausuntokierroksella tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla koulutusmäärät pyritään sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen kanssa. On todella väärin opiskelijoita kohtaan lisätä opiskelupaikkoja siellä, missä opiskelu on suurten opiskelijamäärin vuoksi jo nyt pitkälti massaluentoja ja kirjatenttejä, Mielityinen tähdentää. Lisäresurssit pitää käyttää niin, että nykyisille opiskelijoille taataan laadukas koulutus kaikilla aloilla. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi laki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan lain. Esityksellä muodostettaisiin ammattikorkeakouluista osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä ja säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen. Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yliopistoopiskelijoiden osalta. Eläkeläisten työnteko yleistynyt Eläketurvakeskuksen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla yli 100 000 eläkkeensaajaa. Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti. Vanhuuseläkeläisten työnteolle ei ole taloudellista pakkoa, koska suurin osa heistä saa selvästi keskimääräistä suurempaa työeläkettä. Eläkkeellä tehty työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Viime vuosina 63 67-vuotiaiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli 60 000. Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat 32 000 työssä käynyttä eläkeläistä. Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään. 5
neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Töissä etänä Tätä kirjoittaessani työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisen takarajaan on kolme päivää. Istun lentokoneessa matkalla Ouluun ja teen töitä PC:lläni, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. He ovat hyvin usein insinöörejä ja tietoalan asiantuntijoita. Minun, myös konttorin ulkopuolella työtä tekevän ihmisen, huolenaihe on ollut nykytilanne, joka ei oikein tunnista eikä tunnusta, että tämä olisi työtä laisinkaan. Voimassaolevan työaikalain ja sen tulkinnan mukaan konttorin ulkopuolinen työ ei ole työtä, vaikka kuinka tekisit kannettavalla tietokoneella tai tabletilla niitä samoja asioita kuin konttorilla tehdään. Tämä johtuu vanhakantaisesta työajan tulkinnasta, joka lähtee siitä, että työtä on se aika, joka vietetään työnantajan osoittamassa rakennuksessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Ainoastaan, jos kuljetat mukanasi suuria kilomääriä työkaluja, voidaan se tulkita työsuoritukseksi vielä vuonna 2013. Neuvottelukierrokseen lähdettäessä meillä oli selkeä näkemys siitä, että pitkien työaikojen ja uusien työmuotojen epämääräistä tilannetta on parannettava. Perusteellisen pohdinnan jälkeen nämä haasteet konkretisoituivat tavoitteiksi: työaikapankki ja etätyökirjaukset. Nyt uskaltaa jo sanoa, että läpimurtoja on tehty molemmilla osa-alueilla. Useaan neuvottelutulokseen on saatu joko työaikapankkikirjaukset suoraan tai tulevalla sopimuskaudella asiasta sovitaan osapuolten kesken. Myös etätyöstä on saatu raamittavia ja suuntaa-antavia kirjauksia siten, että etätyö ottaa askeleita kohti yhdenvertaisuutta konttorityön kanssa. Uskon, että tämä työmuoto kasvaa tulevaisuudessa, sillä tutkimukset kiistatta osoittavat etätyön positiivisen vaikutuksen työn tuottavuuden kasvuun. Ja sitähän työnantaja on peräänkuuluttanut jo vuosia. Meillä (Uuden) Insinööriliiton palveluksessa on mahdollisuus tehdä etätyötä, silloin kun työtehtävät sen mahdollistavat. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että tätä samaa mahdollisuutta pyrimme laajentamaan jäsenistön suuntaan. Pää on nyt saatu asiassa auki. Työttömyys kasvoi syyskuussa Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 284 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 43 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 300:lla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 800 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä 36 500. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-syyskuussa keskimäärin 74 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 107 700 eli 12 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta 26 000 henkilöä, mikä on 6 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 17 500 henkilöä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 32 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 67,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kansalliset talkoot suomalaisen työelämän kehittämiseksi ovat käynnissä. Tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa samalla hyvinvointi myös tuleville sukupolville. www.ihanamaanantai.fi www.nenapaiva.fi/tiimit/101081 6
A2 etenee eduskunnassa Uusi Insinööriliitto toimitti eduskunnan ympäristövaliokunnalle sen pyytämän lausunnon hallituksen esityksestä (HE 147/2013) maankäytön ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiesitys on parantunut keväällä lausunnolla olleesta versiosta ja siinä on varsin hyvin otettu huomioon liiton silloin esittämät korjausesitykset. UIL painotti lausunnossaan, että käsittelyssä oleva esitys ei edelleenkään turvaa kaikkien nykyisin AAluokan pätevyyden omaavien insinöörien ja rakennusarkkitehtien pätevyyksien säilymistä vuoden vaihteen jälkeen, jolloin laki on tarkoitus saattaa voimaan. Liitto vaati nykyisten AA-tasoisten pätevyyksien turvaamista kaikille niiden nykyisille haltijoille. Esitetyssä muodossa lakiesitys rajoittaisi perustuslain vastaisesti näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan. Se aiheuttaisi samalla yhteiskunnallisesti merkittävää haittaa, sillä joidenkin erityispätevyyksien osalta AA-kelpoisten erityissuunnittelijoiden joukosta jopa 40 prosenttia menettäisi lain myötä pätevyytensä. Erityisesti suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella se voisi merkitä sitä, että alueella ei olisi lainkaan kyseisiä pätevyyksiä omaavia suunnittelijoita. Tämä ei voi olla lain tarkoitus. Tukitoimet auttavat sopeutumaan yt-tilanteissa Yt-neuvottelujen ja niiden seurausten tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Krista Pahkinin mukaan organisaatiota on vahvistettava mahdollisimman varhain. Vähintään pitää tehdä kunnollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä. Organisaatioiden muutostilanteissa viestinnän pitää keskittyä kysymyksiin muutoksen merkityksestä työntekijöille ja työryhmille. Erityisesti yt-neuvotteluiden vaihe on haastava, kun tietoa ei ole tarjolla, mutta avoinna olevia kysymyksiä on runsaasti. Pahkinin mielestä johdon tiedotteiden lisäksi tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa keskustelua esimiehen kanssa ja yhteisissä tilaisuuksissa. 24 % 10 % 4 % 24 % 20 % 18 % Esimiehen tärkein ominaisuus hän osaa organisoida. hän luottaa alaisiinsa. hän kannustaa ja tukee. hän uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä. hän on oikeudenmukainen. häneltä luonnistuu käskyt ja valvonta. Reilu pomo monen mieleen Lähes jokainen kohtaa työpaikalla esimiehensä. Uuden Insinööriliiton jäsenistä noin kolmannes on esimiehiä, mutta suurimmalla osalla heistäkin on pomo. UIL:n lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, millaisia ominaisuuksia lukijat arvostavat esimiehissä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat kannustus ja tuki sekä oikeudenmukaisuus. Lähes puolet 1 316 vastaajasta piti näitä piirteitä tärkeimpinä. Kolmanneksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi nostettiin esimiehen organisointitaidot; viidennes vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Sopimustilanne hahmottuu Uusi Insinööri -lehden mennessä painoon torstaina 24.10. monilla aloilla oli jo saavutettu neuvottelutulos. Viimeiset neuvottelut olivat kuitenkin käynnissä. Elokuussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Syyskuun alusta lähtien liitot ja neuvottelujärjestöt olivat neuvotelleet noin 280 työehtosopimuksesta. Perjantaina 25.10. liittojen piti ilmoittaa keskusjärjestöille, jotka katsoivat, onko sopimuksia syntynyt riittävän kattavasti. Seuraa tilannetta liiton sivuilta www.uil.fi. Viikolla 44 lähtevästä Uuden Insinööriliiton uutiskirjeestä selviää ajankohtainen neuvottelutilanne. 7
Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.
puheenjohtajan palsta lokakuu 2013 Pertti Porokari Eläkeuudistusta ei tarvita Työnantajaleiri on meuhkannut jo vuosia eläkeuudistuksen välttämättömyydestä. Myös media on lyönyt rumpua asian puolesta. Peruste on tarve pidentää työuria miljardien eurojen julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseksi. Totta on, että valtion taloudessa on valtava vaje. Sen paikkaamiseksi tarvitaan joko lisää verotuloja tai tehostamisia ja leikkauksia menopuolelle. Verotuloista iso osa kerätään palkansaajilta, yhä pienenevä osa on yritysten vastuulla. Kuitenkin yritykset saavat verovaroin koulutettua, osaava työvoimaa ja toimivan infrastruktuurin. Jos verojen maksaminen pidetään edelleen palkansaajien etuoikeutena, niin työurien pidentäminen kuulostaa järkevältä. Eläkeuudistuksen keskeiseksi sisällöksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tarjonnut eläkeiän alarajan nostamista ja perusteeksi työurien pidentymistä. Voi kysyä, pidentyvätkö työurat eläkeikää nostamalla ja onko se EK:n todellinen motiivi ja huolenaihe? Eläkejärjestelmää remontoitiin vuonna 2005. Sen seurauksena moni nuorena työuran aloittanut ja jo vuosia eläkkeitä ja veroja maksanut sai todeta, että hukkaan meni vuosien uurastus, kun eläkekertymät haihtuivat. Samalla eläkeiän alarajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen ja työuran vapaaehtoiseen pidentämiseen houkuteltiin niin sanotulla superkarttumalla. Suomeen syntyi kansainvälisesti arvioiden joustava, 63 68 vuoden eläköitymisiän haarukka. Vuodesta 2005 lähtien todellinen eläköitymisikä on noussut reippaasti. Nousua hidastavat työuran katkeaminen ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen ja etenkin yritysten jatkuvat massairtisanomiset. Työkyvyttömyyden vähentämiseen auttaa panostaminen työhyvinvointiin, yritysten irtisanomishuumaan on etsittävä lääkkeitä yritysten johdosta. EK on pitkään julistanut, että työvoimakulut eivät saa enää nousta. Ostovoiman säilyminenkin pitää hoitaa verotaulukoiden indeksitarkistuksilla, joka taas pienentää verotuloja ja pahentaa kestävyysvajeen noidankehää. Eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseksi sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättäviä eläkemaksuja on jonkin verran korotettava. EK:lle tämä ei käy, vaan se haluaa leikata eläkkeitä eli nostaa eläkeikää. Tästä on siis kysymys, ei mistään hurskaasta työurien pidentämishalusta. Etenkään globaalisti toimivia suuryrityksiä ei juuri kiinnosta osallistua Suomen kestävyysvajeen korjaustalkoisiin. Ne etsivät siirtomaaherrojen tapaan maailmalta vain halvinta mahdollista työvoimaa. Kysymys kuuluu, haluammeko säilyttää nykyisten eläkkeiden tason myös jälkipolvillemme vai valitsemmeko eläkeiän alarajan noston ja eläkkeiden leikkauksen. Työurien pituuteen voivat pääsääntöisesti vaikuttaa vain yritykset omilla päätöksillään. 9
Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt Asiantuntijaorganisaatiossa töitä tehdään paljon projekteissa ja verkostomaisesti eivätkä kaikki asiat eivät kulje ainoastaan oman esimiehen kautta, sanoo kehityspäällikkö Aki Härkönen. 10
Esimiestyö on tasapainottelua Keskijohdon esimiehelle on omassa roolissaan tärkeää päästä vaikuttamaan ja edistämään asioita laajemmin kuin asiantuntija roolissa. 11
Liikennevirasto Kehityspäällikkö Aki Härkösen mielestä esimies ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija, vaan hänen on oltava ihmisten innostaja ja tuntija. Hän arvostaa esimiehessä delegointikykyä, taitoa innostaa ja pitää asiat työn suunnassa. Hyvä esimies puhuu työasioista eikä yksityisasioista tai henkilökemioista. Lisäksi esimiehellä on oltava inhimillisyyttä ja kykyä kohdata ihmisiä. Hyvä esimies antaa vapauden järjestää oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei liikaa puutu siihen, miten alainen esimerkiksi jakaa työaikaansa eri tehtävien kesken tai milloin hän tekee tietyn työmatkan. Härkönen kokee olevansa esimiehenä tilaa ja vapauksia antava. Uskon, että vapautta, valtaa ja vastuuta pitää jakaa; yksilöllisyys pitää kuitenkin ottaa huomioon. Osa tarvitsee enemmän perään katsomista. Härkönen kokee hankalana, kuinka varmistaa tehtävien sujuminen kunnolla ilman esimiehen painostusta. Esimiehenä pitääkin oppia jatkuvasti alaisten yksilöllistä kohtaamista. Härkösellä on kahdeksan vuoden kokemus esimiestyöstä asiantuntijaorganisaatiossa. Tuoreet tehtävät innostivat Nykyään Liikennevirastossa työskentelevä Härkönen on insinööriksi valmistumisen jälkeen tehnyt töitä joko julkisella sektorilla tai valtionyhtiössä. Hän hakeutui esimieheksi, koska tarjolla oli uusi, kiinnostava tehtäväkokonaisuus. Vajaa yhdeksän vuotta sitten toteutetussa organisaatiouudistuksessa kasvoi esimiesroolien määrä ja samassa yhteydessä talo tarjosi omaa esimieskoulutusta. Sittemmin Härkönen on suorittanut myös johtamisen erityisammatti- eli JET-tutkinnon ja käynyt valtion johdon eli JOKO-koulutuksen. Varsinkin esimiesuran alussa koulutus vahvisti sitoutumista esimiestyöhön ja antoi valmiuksia, Härkönen sanoo. Viime aikoina esimieskoulutus on sisältänyt hänen mukaansa turhankin paljon innovaatiohössötystä, sillä koulutuksen pitää olla hyödynnettävissä arjessa. Innovatiivisuudessa on menty jo ylikin ja sen vieminen arkeen voi olla vaikeaa. Nyt pitäisi löytää jotain uutta. Härkönen aprikoi, sisältävätkö uudet koulutustuulet esimerkiksi tunteiden hallintaa. Jos esimies korostaa vain järjen osuutta, sitoutuvatko ihmiset, jos heitä ei tavoita tunnetasolla. Insinööri pomona monille ammattilaisille Härkönen on toiminut esimiehenä eri yksiköissä, joissa kussakin on työskennellyt kymmenisen henkilöä kerrallaan. Alaisten koulutustausta on vaihdellut insinööristä tekniikan tohtoriin. Jokainen on kuitenkin oman tonttinsa mestari riippumatta tehtävän vaativuudesta. Kehityspäällikön mielestä hänellä on ollut itsenäiseen työhön halukkaita ja kykeneviä sekä vastuuta kantavia alaisia. Hän kunnioittaa alaisen aktiivisuutta omassa tehtävässään ja kohtalaisen panoksen antamista. Arvostan entistä enemmän intohimoa ja innostusta työhön sekä tekemisen paloa. Toisaalta ei ole hyvä, jos alainen haluaa tehdä rajattomasti töitä. Työt tehdään työajalla eikä työnantaja ei voi sallia rajatonta tekemistä. Jaksamisesta on huolehdittava. Työn välttelyyn pitää puuttua Toiset ovat innokkaita tekemään töitä; toiset ovat teflonpintaisia, joihin työ ei tartu. Härkösen mukaan omassa työyhteisössä työtä karttavia ei ole ollut onneksi kovin paljon. 12
Alisuoriutuminen on vaikea asia. Meillä talo tarjoaa erilaisia puuttumisjärjestelmiä. Jos työt eivät suju, on mahdollista tehdä tehtäväkuvan järjestelyjä tai tehtäväsiirtoja. Isoissa virastoissa kuten Liikennevirastossa, on suhteellisen isot henkilöstöhallinnot, joista esimiehet saavat tukea monenlaisiin asioihin. Tarjolla on esimerkiksi työnohjausta, mentorointia ja muita tapoja ruokkia esimiestyötä. Härkönen kuvailee hyväksi alaiseksi henkilöä, joka tuo oman panoksensa ja ajatuksensa mukaan yhteiseen toimintaan. Hän tekee innostuneesti sen, minkä ottaa tehdäkseen ja on sitoutunut omaan työyhteisöönsä. Silloin esimiehen ei tarvitse piiskuroida. Siitä kärsivät kaikki: piiskuroija, piiskattava ja itse työ. Vuosien varrella ihmisten innostaminen ja itsenäisyyden antaminen ovat lisääntyneet, Härkönen pohtii kehittymistään esimiehenä. Omat ja pomon hommat yhdessä Aki Härkösen mukaan Liikennevirastossa on tyypillistä, että esimiestyö on vain yksi osa tehtävän kuvaa, joten jokaisella on myös omat tehtävänsä, joita hän hoitaa asiantuntijaroolissa. Kun esimies tekee itsekin asiantuntijatyötä, hän pystyy liikkumaan eri roolien välillä. Toimenkuvaan sisältyy kuitenkin riittävästi aikaa hoitaa myös esimiestyöt. Kun tehtävä sisältää sekä esimies- että asiantuntijatyötä, tilanne suojaa organisaatiomuutoksissa, joissa yksiköitä yhdistetään. Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun on oma tontti pomon hommien lisäksi. Näin kävi Härkösellekin. Kesällä voimaan tullut uusi organisaatio pyyhki pois muun muassa hänen yksikkönsä ja työ jatkuu tällä hetkellä vain asiantuntijaroolissa. Esimiestyön palkitsevuus ja siitä saatava laajempi näkökulma asioihin voittavat esimiehenä toimimisen rasitukset, Härkönen hymähtää eikä suostu valittamaan pomon taakkaa. Seuraavassa muutoskohdassa tilanne saattaa olla taas toinen. Härkönen haluaa vielä korostaa, että ammattiyhdistystoiminta valmentaa osaltaan esimiestyöhön. Samanaikaisesti esimiestyön kanssa olen ollut luottamusmiehenä eri rooleissa. Luottamustehtävistä saa paljon, mikä kantaa myös esimiestyössä ja päinvastoin. Aki Härkönen työskentelee radan parantamisen asiantuntijana Liikennevirastossa. 13
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Työaikojen vaikutukset terveyteen selvitettävä Työturvallisuuslakiin tuli kesäkuun alussa muutos, jossa työajat rinnastetaan työpaikan muihin vaara- ja haittatekijöihin. Työnantajan on selvitettävä, millaisia vaaroja ne aiheuttavat työntekijöille. Työaika-asiat ja niihin liittyvät pelisäännöt on yksi aluehallintovirastojen painopisteistä ensi vuonna. Jos selvitysmenettelyjen tekemisessä on epäselvyyttä, saa aluehallinnon viranomaisilta apua ja neuvoja, sanoo Seppo Pekkala Länsi-Suomen aluehallintovirastosta. Pitkän päälle Pekkalan mielestä on kaikkien etu, että työaikojen mahdolliset vaikutukset terveyteen otetaan esille. Työnantajan johdolla ja henkilökunnan sekä työterveyshuollon edustajan kanssa on tehtävä selvitys työaikoihin liittyvistä vaaratekijöistä työpaikalla. Kokonaistyöaika ratkaiseva Pekkala on tavannut syksyn alussa työmarkkinajärjestöjen alueellisia edustajia ensi vuoden toiminnan suunnittelua varten. Eri ammattiryhmillä on erilaisia ongelmia, mutta lain muutos koetaan tärkeäksi erityisesti toimihenkilöpuolella. Pekkala lukee uutta työturvallisuuslakia: Työnantajan on selvitettävä työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työajoista syntyvä paine korostuu hänen mukaansa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Heillä työn usein edellyttämä runsas matkustaminen, varallaolo ja muu työhön sidonnaisuus aiheuttavat kuormitusta. Nyt onkin selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyt- tämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin. Esimerkiksi työhön sidottu matkustaminen edellyttää käskyä tai tehtäväksi antoa työnantajalta, eikä työntekijä voi sitä itse määrätä, Pekkala täsmentää. Kokonaistyöaika on Pekkalan mukaan aivan ratkaiseva työajan vaaroja selvitettäessä. Samoin peräkkäisten työvuorojen kiertosuunta, vuorotyö ja yötyö ovat yllättäen nousseet tarkkailuun prosessiteollisuudessa ja hoitoalalla. Ja se, miten nopeasti työntekijällä on mahdollisuus palautua tavalliseen päivärytmiin. Työaikojen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa. Ei esimerkiksi tarkalleen tiedetä, miten tärkeää palautuminen on tietotyötä tekevien tärkeimmän työkalun eli aivojen kannalta. Työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy Työmäärällä on merkittävä osuus työn kokonaiskuormituksessa. Nyt on selvitettävä myös se, onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. Kysymys vapaa-ajan ja työajan hämärtymisestä tuli laajasti esiin järjestöjen YTN:n työsuojelutiimin ohjeet henkilöstöedustajille 1. Tarkistakaa, onko työpaikallanne tehty työaikojen vaarojen ja haittojen arviointi. 2. Mikäli arviointia ei ole tehty tai siinä ei ole työaikoja ymmärretty laajasti, ottakaa asia puheeksi työnantajan kanssa. Työnantajalla on lakisääteinen velvoite selvittää työajoista johtuvat vaarat ja haitat sekä eri henkilöstöryhmien työhön sidottu aika. 3. Selvittäkää ja kirjatkaa nykyiset epäterveet käytännöt: matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt ja niin edelleen 4. Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Mahdollisia keinoja ovat muun muassa työn uudelleenorganisointi ja resursointi ja palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit). Miettikää myös mahdollisuutta varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaamisesta ylitöiksi sekä säännöllisen työn määrän ja työajan suhteen arviointia esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 5. Varmistakaa, että kaikki sitoutuvat yhdessä muutoksiin. Tutustu yksityiskohtaisempiin ohjeisiin www.ytn.fi työpaikkatoiminta työsuojelu 14
Seppo Pekkalan mielestä työaikoihin liittyvät vaarat pitää työpaikoilla selvittää. edustajien tapaamisissa, Pekkala kertoo. Ylemmillä toimihenkilöillä työn imu vie usein mennessään. Pekkalan mukaan osa ei koe sitä ongelmana, vaan tekee töitä innoissaan. Seurauksena voi kuitenkin pitemmällä aikavälillä olla ylikuormittuminen ja pahimmassa tapauksessa elämänhallinnan vaarantuminen. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viime vuotta koskeneen työmarkkinatutkimuksen mukaan jopa noin 70 prosenttia vastanneista saa lomalla tai viikonloppuisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin. Työmäärän kokee jatkuvasti liian suureksi yksitoista prosenttia ja ajoittain liian suureksi 45 prosenttia vastaajista. Eräänä riskiryhmänä Pekkala pitää vaativia projektitöitä ja jatkuvaa yötyötä tekeviä. Pelkästään työaikaa tarkasteleva lähestymistapa ei enää riitä, vaan työmäärä on nostettava sen rinnalle. Työaikakirjanpito pitäisi olla kunnossa jokaisessa yrityksessä, Pekkala painottaa. Se on lakisääteinen eikä siitä voi paikallisesti sopia toisin. Asiaa ei voi kuitata sillä, että työaikalaki ei koskisi esimiehiä ja erityisasiantuntijoita. Selkeää ohjeistusta kaivataan Uuden työturvallisuuslain astuttua kesällä voimaan aluehallintoviranomaiset toivovat, että yritykset ryhtyisivät toimeen ja tekisivät lain edellyttämän vaarojen selvityksen työpaikoilla. Jos selvitystä ei vielä ole tehty, asia pitää ottaa esille ja miettiä, mitkä asiat pitää ottaa mukaan selvitykseen, Pekkala neuvoo. Osalla yrityksistä asiat on kartoitettu jo vanhan lain aikana. Aluehallintovirastot eivät pysty valvomaan joka paikassa selvitysten hyvyyttä, vaan toimivat valvonnassa usein asiakasaloitteiden pohjalta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä aluehalllintoviranomaisiin. Työaikakuormitus on merkittävä osa psyko-sosiaalista kuormitusta. Työsuojeluhallinto on laatinut uuden valvontaohjeen psyko-sosiaalisen kuormituksen valvonnasta. Ohjeita on valmisteltu pitkään. Työaikoihin liittyvien vaarojen selvittämisen vaikutus nähdään muutaman vuoden kuluessa, Pekkala ennustaa. 15
Tarja Arkio työelämäasiantuntija, Akava Esimies, tuo määräysvallan jalo käyttäjä Sivistyssanakirjan määritelmä esimiehestä oli vielä muutama vuosikymmen sitten kovin yksioikoinen: Henkilö, joka on joidenkin toisten suhteen määräävässä asemassa, päällikkö. Aloittaessani työelämässä kuulin varsin sarkastisia kommentteja kovapalkkaisista esimiehistä ja heidän työsuhdeautoistaan. Nyt esimiestyötä ja esimiehiä ymmärretään onneksi paljon laajemmin. Akavalaisista palkansaajista noin joka viides työskentelee esimiehenä tai johtajana. Heitä on yhtä paljon kuin Porissa asukkaita, suunnilleen 80 000. Joukko on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa. Se edustaa työelämän koko kirjoa: globaaleita suuryrityksiä ja pieniä perheyrityksiä, isoja kaupunkeja ja pieniä kuntia, järjestöjä ja valtiota ja niin edelleen. Juuri nyt, kun vienti sakkaa, elinkeinorakenteen uudistus ei löydä suuntaa, ja koko julkinen sektori on myllerryksen kourissa, akavalainen esimies löytää itsensä kaikkea muuta kuin mukavista tilanteista. Irtisanomisten ja organisaatiouudistusten keskellä he ovat päättämässä, kenen työ päättyy ja kuka saa jatkaa, ja he vievät viestiä irtisanomisista työntekijöille. Esimiehet ovat niitä, jotka organisoivat jäljelle jäävien töitä uudelleen tulospaineiden keskellä ja tietävät jo etukäteen, ettei kaikesta selvitä työajan puitteissa. Silti esimiesasemassa olevat voivat vaikuttaa. Paljon enemmän kuin rivityöntekijä, toki paljon vähemmän kuin ylin johto. Vaikeissakin oloissa esimies voi toimia suunnannäyttäjänä ja rakentaa alaisilleen mahdollisuuksia tehdä töitä järkevällä tavalla ja luoda uutta. Tämä vaatii esimieheltä paljon, mutta myös antaa. Määräävän aseman jalo käyttö kysyy ennen muuta osaamista. Johtamis- ja esimiesosaamisen merkitys suomalaiselle työelämälle on tunnustettu aina maan hallitusohjelmaa myöten. Sen viitoittamana Työterveyslaitoksen alaisuuteen on perustettu Johtamisverkosto, jossa akavalainenkin osaaminen on edustettuna. Akava ja jäsenliitot ovat yhdistäneet voimansa palvellakseen esimiesjäseniä nykyistä paremmin. Akavan esimiesverkosto käynnisti toimintansa syyskuussa. Verkossa on tietoa ja linkkejä kehittymisen lähteille. Marraskuussa käynnistyvät jäsenille suunnatut esimiesaamut eri puolella Suomea ja vuodenvaihteen jälkeen verkkokoulutukset. Esimiestyön osaamista on tässä maassa jo pilvin pimein, Akavan tavoitteena on saada osaaminen käyttöön. Eikä esimiesosaamisen kierrätyskään ole pahasta, uuden luomisesta puhumattakaan. Suomen työelämästä ollaan rakentamassa Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää, että esimiestyö on ensiluokkaista. Akavalaisilla, jos kellä, on tässä vastuunsa. 16
Teksti: Leena Vänni/YTN Kuva: Heli Hirvelä Vuoden yritysyhdistys luo uusia toimintatapoja Uusien toimintatapojen kehittäminen nosti Finnairin Insinöörit FIRYn valokeilaan yli sadan YTN-yritysyhdistyksen joukosta. Ylemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi FIRYn vuoden yritysyhdistyksenä 2013. FIRY on esimerkki siitä, että yritysyhdistyksen toiminta suuren murroksen keskellä toimivassa yrityksessä on parhaimmillaan rakentavaa yhteistyötä niin työnantajan kuin yrityksen muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys näkyy ja viestii niin jäsenille kuin myös YTN:n suuntaan. Toimintatapoja on hiottu tehokkaiksi ja niitä myös uudistetaan. Erityistä kiitosta Finnairin Insinöörit sai toiminnastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa. Yhdistyksen jäsenet etsivät työpajan avulla uusia tapoja selvitä kriisistä mahdollisimman pienin henkilöstövaikutuksin. Saadut tulokset esiteltiin neuvotteluissa työnantajalle. Finnairin Insinöörit ymmärtää ja hyväksyy toiminnan lähtökohdat muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä. Haasteet eivät lamauta, vaan lisäävät tehokkuutta ja aktiivisuutta, yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen tiivistää. Toimintaympäristö muuttuu ja muuttaa Finnairin Insinöörien puheenjohtaja Juha Marjamäki kiittää yhdistyksen toimintatapojen kehityksestä pilke silmäkulmassa Finnairia. Yrityksen vaikea taloustilanne on tehnyt sen, että yhdistyksen toiminta on muokkautunut mahdollisimman tehokkaaksi ja osaaminen kasvanut jatkuvien yt-neuvotteluiden ja säästöjen paineessa. Yhdistyksen aktiivi ja palvelutoimialojen taustaryhmän puheenjohtaja Hannu Juppi huomauttaa, että myös Finnairin näkyvyydellä on varmasti osansa siinä, että monien hyvin toimivien yhdistysten joukosta esiin nostettiin juuri Finnairin Insinöörit. Hannu Juppi (vas.), Juha Marjamäki ja Kari Lappalainen vastaanottivat palkinnon. Finnairin Insinööreillä on hyvä neuvottelusuhde työnantajaan. Myös yrityksen muiden yhdistysten kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa on ollut tiivistä. Lisäksi Finnairin Insinöörit osaa hyödyntää YTN:stä ja liitoista saatavaa tukea ja palveluita. Oma sopimus vaatii työtä Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden yritysyhdistys valittiin YTN palvelutoimialoilta. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat Finnairin lisäksi Digita, Yleisradio, Itella ja VR-konserni. Palvelutoimialoilla on kaikissa yrityksissä oma työehtosopimus tai palkkapöytäkirja. Oma sopimus vaatii yhdistykseltä neuvotteluosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä omiin työehtoihin, alan vastuullinen asiamies Anu Aspiala toteaa. Tulevaisuus avoin Finnairin Insinöörien yhteistyö saman yrityksen toisen ylempien toimihenkilöiden yhdistyksen, Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt FYTin kanssa on toimivaa ja aktiivista. Kahden yhdistyksen järjestelylle harkitaan myös muutosta, sillä erilliset yhdistykset koetaan vanhanaikaiseksi järjestelyksi. Yksi yhdistys helpottaisi myös toimimista työnantajan suuntaan. Yhdistymisen eteen on jo tehty pohjatyötä, jäsenistö päättää tapahtuuko sitä, Marjamäki toteaa. Vuoden yritysyhdistys on valittu vuodesta 2005. 17
Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock Rekrytointikanava verkossa Joka kymmenennellä suomalaisella on LinkedIn-profiili. Näistä noin 550 000 suomalaisesta valtaosa on korkeasti koulutettuja, vähintään asiantuntijatason tehtävissä toimivia. LinkedInin suosio työnhaun välineenä kasvaa jatkuvasti. Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laineen mukaan vuoden 2008 jälkeen suomalaiset ovat rynnineet LinkedIniin. Kun alkoi tasainen laskusuhdanne ja yt-neuvottelut lisääntyivät, monet ymmärsivät, että tämän kanavan kautta voi saada töitä. Jo pari vuotta tätä aiemmin moni kävi tutustumassa verkostoon, mutta kääntyi pois, sillä se ei tuntunut tarjoavan mitään. Tällä hetkellä LinkedIn on isommista sosiaalisen median kanavista ainoa, jossa voi hyvin esitellä omaa osaamistaan. LinkedIn poikkeaa viihteellisimmistä, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista sosiaalisen median välineistä. Se on ammatillisen profiloitumisen verkosto eikä ole tarkoitus, että siellä tehdään esimerkiksi päivittäisiä statuspäivityksiä. LinkedIn ei vaadi sen ihmeellisempiä kikkailuja tai erikoisia tapoja toimia, Laine huomauttaa. Hän kertoo kuulevansa viikoittain LinkedInin kautta työllistyvistä suomalaisista. Itse hän on hyvä esimerkki. Jo vuonna 2006 hän haki avoimesti töitä ja LinkedInin välityksellä työpaikka löytyi. Vuosien varrella samaa reittiä on tullut vastaan useita projektitöitä. 18 Asiantuntijoille töitä LinkedInistä on perinteisesti löytynyt teknisen alan työpaikkoja. Näissä töissä vaaditaan asiantuntijuutta ja koulutustason oletetaan olevan vähintään ammattikorkeakoulutasoista. Sen sijaan tuotantotyöntekijöiden paikkoja ei ole ainakaan tällä hetkellä tarjolla. Laine kertoo, että viimeisten vuosien aikana ict-alan henkilöiden profiilien määrä on suhteessa laskenut merkittävästi. Mukaan on tullut esimerkiksi opetushenkilökuntaa ja erilaisia bio- ja terveysteknologian osaajia. Joka toimialalta suomalaisia on rekisteröitynyt LinkedIniin, mutta painotus on korkean teknologian alalla työskentelevien henkilöiden verkottumisessa. LinkedInin yli puoli miljoonaa suomalaista on niin merkittävä osuus suomalaisesta työvoimasta, että Laineen kehotuksen mukaan siellä pitää olla läsnä Ihminen on löydettävissä kolmannelle tasolle verkostossa eli kaverin kaverin kaverit löytävät tietoa ja voivat ottaa yhteyttä. Jos ihmisellä on keskimäärin sata ihmistä verkostoissaan, kolmannella tasolla on jo miljoona ihmistä, jotka pystyvät sinut potentiaalisesti löytämään. Avoimesti ja aktiivisesti esille Kun tavoitteena on työnhaku, LinkedInprofiilista kannattaa tehdä ansioluettelomainen. Profiilissa pitää unohtaa pituusrajoitukset, joita tavallisissa ansioluetteloissa on. CV on niin pitkä kuin osaamista on kertynyt eikä esittelyä rajoiteta keinotekoisesti, Laine neuvoo. Profiilin on oltava niin hyvin tehty, että sitä lukeva ihminen vakuuttuu ja ottaa yhteyttä. Toinen avaintekijä on aktiivisuus. Verkostoa kootaan erilaisten ihmisten kesken. Heitä ovat entiset kollegat, nykyiset tutut, alihankkijat ja yhteistyökumppanit tai ihmiset, joilla on samantapaisia mielenkiinnon kohteita, Laine vinkkaa. Jos ammatillinen profiloituja verkostuu suppeasti, häntä on vaikea löytää. Toisaalta jos ei osaa tuoda omaa osaamistaan oikeilla asiasanoilla esiin, silloinkin hänet on vaikea löytää.
Osaamista tuodaan esille sekä profiilin että fiksujen keskustelujen kautta, Laine painottaa. Kannattaa tuoda myös reilusti ilmi, että hakee töitä. Laine arvelee, että ihmiset eivät enää ujostele työttömyyttään, kun työttömyysprosentit ovat monessa kaupungissa niin korkealla. Viimeisten tutkimusten mukaan yli kolme neljäsosaa Suomessa auki tulevista työpaikoista jää julkisesti ilmoittamatta. Sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille ilman suuria rekrytointikustannuksia parhaiden osaajien poimimisen, oli ihminen aktiivisessa työnhaussa tai ei. Kielteisenä ilmiönä huijaukset Viimeisen puolen vuoden aikana huijausprofiilien määrä on kasvanut rajusti. Monissa tapauksissa huijausprofiilin kautta yritetään päästä käsiksi eri yritysten tietoihin. Verkottumalla yritysten työntekijöiden kanssa koetaan urkkia vaikkapa eri salasanoja, jotka auttavat tekemään esimerkiksi tietomurron. Suurin osa huijausprofiileista on niin huonosti laadittuja, että valtaosa jää kiinni. Varmasti joukossa on niin hyviä profiileja, ettei niitä pysty tunnistamaan, Laine sanoo. Hän tietää Suomessa muutamia valeprofiileja, joiden takana on headhunterit. Suomi on niin pieni markkina-alue, etteivät kaikki headhunterit halua toimia omissa nimissään, jos asiakkaina on esimerkiksi kilpailijayrityksiä. 19
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Tarja Hartikaisen mielestä palkitsemista ei ole koskaan liikaa. Palkita voi monella tavalla Esimiehen myönteiset sanat ja rehellinen käytös voivat palkita työntekijää siinä missä rahalliset korvaukset. Tärkeintä on avoimuuden ja luottamuksen osoittaminen. Andritzilla Savonlinnassa esimiehenä työskentelevä Tarja Hartikaisen mielestä on palkitsevaa, kun esimies kuuntelee tarkalla korvalla ja on oikeasti läsnä. Palkitsemista ei liene koskaan liikaa. Hän on toiminut varaosaryhmän esimiehenä tämän vuoden alusta lähtien. Alaisena on viisi varaosamyyjää, jotka hoitavat myynnin ja kontaktit myyntialueittain. Hartikaisen mielestä työ on haastavaa; on tunnettava erilaisia asiakaskulttuureja ja toimintatapoja sekä vientiin liittyviä asioita. Työ vaatii myös teknistä 20 asian tuntemusta, kielitaitoa, joustavuutta ja hyviä hermoja. Haasteena on saada kaikki kokemaan itsensä tasa-arvoisesti kohdelluksi ja toimia niin, että kukaan ei kuormitu liikaa töiden takia, Hartikainen kertoo esimiehen roolistaan. Hän haluaa, että ihmiset voisivat ilmaista tuntemuksiaan vapaasti, vaikka kyseessä olisi hankalakin asia. Jokapäiväisessä työssä on omat kiireensä. Jos jollakin on asiaa, silloin ei pidä lukea tai kirjoittaa sähköposteja, Hartikainen toteaa. Erityinen haasteellista Hartikaisen mielestä on työlainsäädännön soveltaminen. Se on onneksi henkilöstöhallinnon erikoisalaa. Andritzin palkitsemisjärjestelmän periaatteisiin kuuluvat aloite- ja kirjoituspalkkiot sekä palvelusvuosista ja työsuhdekeksinnöistä palkitseminen. Projektipalkkiolla huomioidaan lisäksi erityisen hyvä työsuoritus ja onnistuminen. Yhtiön bonusjärjestelmä on rakennettu siten, että esimiestehtävissä olevat pystyvät vaikuttamaan henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Koko henkilöstöä koskien tämä on hankalampaa. Ennakko-odotukset ovat yleensä kor-