Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Transkriptio

1 Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN

2 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja myös varsinaisen työaikansa ulkopuolella: työmäärä niin suuri, ettei sen tekeminen varsinaisen työajan puitteissa mahdollista työnantaja odottaa työntekijöiden vastaavan sähköposteihin iltaisin, viikonloppuisin ja jopa lomilla työhön liittyvät matkat tehdään vapaa-ajalla globaalia työtä tekevien on sopeuduttava ympärivuorokautiseen yhteydenpitoon aikaerojen takia, Ongelmia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla

3 Haitallinen työaikakuormitus uhka terveydelle Ylipitkien työaikojen terveysvaikutukset tutkimuksin todistettu; erityisesti aivot kuormittuvat Työstressin riski kasvaa; väsymys, muisti- ja univaikeudet Univaje heikentää tarkkaavaisuutta, työmuistia ja toiminnanohjausta tapaturmariski kasvaa, työn tuloksellisuus heikkenee. Univaje vaikuttaa myös mm. vastustuskykyyn ja hormonitoimintaan Työuupumuksen riski kasvaa; työn mielekkyys katoaa, ammatillinen itsetunto laskee (vrt. vastentahtoinen ylityö) Pahimmillaan seurauksena sairauspoissaoloja ja jopa ennenaikainen eläköityminen

4 Työsopimuslain lähtökohdat työhyvinvointiin TSL 2:1 yleisvelvoite - Kollektiivinen velvollisuus työhyvinvointiin: Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. - Individuaalinen velvollisuus työhyvinvointiin: Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

5 Työturvallisuuslain lähtökohtia Yleinen huolehtimisvelvoite Työturvallisuuslain 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta Työpaikalla osattava tehdä oikeat johtopäätökset ja päätettävä tarvittavista toimenpiteistä Toimintavelvoite kohdistuu työnantajiin ja ennen muuta esimiehiin Työsuojeluorganisaation merkitys (henkilöstönedustajat)

6 Vaarojen arviointi Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi voimaan työaikojen arviointia koskeva muutos Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle

7 Vaarojen arviointi Työn kuormitustekijät: painopisteen muutos kohti työssä jaksamista Työaikasuojelu: koskee myös tilanteita, jossa työaikalakia ei sovelleta Ensisijaisena haittojen ja vaarojen poistaminen Työnantajalla tulee olla halussaan säännöksen tarkoittama selvitys ja arviointi

8 Työn kuormittavuus Työturvallisuuslaki 25 Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi Yleisellä tasolla ennaltaehkäisysäännös -> työsuojelun toimintaohjelma Yksilötasolla puuttumispykälä Työ suunniteltava ja mitoitettava siten, että haitallinen kuormitus voidaan välttää tai sitä vähentää (tt:n keskimääräiset ominaisuudet, tehtävän vaativuus)

9 Työn kuormittavuus Selvittämisvelvoite koskee niin yksilön kuin työyhteisönkin kuormittuneisuutta Mikäli työntekijä ilmaisee omassa jaksamisessaan ongelmia, tulee työnantajan puuttua asiaan välittömästi Kuormittuneisuus voi tulla työnantajan tietoon myös muulla tavoin, esim. työsuojeluvaltuutetun, kollegan, työterveyshuollon tai työhyvinvointikyselyn kautta => puuttumisvelvoite Työterveyshuolto kannattaa kytkeä kuormitustilanteissa mukaan -> asiantuntija työn kuormittavuuden selvittämisessä ja arvioinnissa Selvityksen ja arvioinnin jälkeen tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi Seurantavelvoite => työsuojelun toimintaohjelma

10 Työaikasuojelu Työaikalain tarkoituksena työntekijöiden suojelu ylipitkiltä työrupeamilta työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen vahvistaa työntekijän oikeutta tietää ennalta työn sijoittumisesta sekä päivittäin että viikoittain Työaikalaki säätää myös korvauksesta, joka työntekijälle tulee maksaa säännönmukaisen työajan ylityksistä Työaikalaissa säännökset: Säännöllinen työaika (6 ja 12 ) Liukuva työaika (13 )

11 Työaikasuojelu Ylityön enimmäismäärät (19 ) Päivittäiset ja vuorokautiset lepoajat (28 ja 29 ) Viikoittainen vapaa-aika (31 ja 32 ) Vuosiloman pitäminen (20, 21 ja 27 ) Vuosiloman siirtäminen (25 ja 26 ) Työturvallisuuslain muutoksella työajat säädetty työhön, työtilaan, muuhun työympäristöön ja työolosuhteisiin verrattavaksi haittatekijäksi, joka selvitettävä ja arvioitava ja asiaan puututtava tarvittaessa Koskee myös johtotehtävissä olevia Myös muu kuin varsinainen työaika = työhön sidottu aika Matkustaminen, puhelin- ja sähköposti, työaikojen ennakoitavuus yms.

12 Mitä huomioida vaarojen ja haittojen arvioinnissa työaikojen osalta työpäivien pituus työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta kokonaistyöaika peräkkäisten työvuorojen toistuvuus työvuorojen kiertosuunta ylityöt ja niiden määrä työn suorittamisajankohta työaikojen ennakoitavuus työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus (vapaa-ajalla matkustamiseen käytetty aika, edellytys vastata työsähköposteihin ja puhelimeen varsinaisen työajan ulkopuolella) työntekijän mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja välillä

13 Käytännön toimenpiteitä työpaikoille Tietoa työajoista saa esimerkiksi: Työaikakirjanpidosta Työaikakyselyiden avulla Taloushallinnon matkustusasiakirjoista Tietoa työaikakuormituksen riskeistä saa työterveyshuollosta Jos työaikakuormitusta ei ole ymmärretty laajasti, lakimuutos edellyttää omaa haittojen ja vaarojen arviointia työaikojen osalta

14 Käytännön toimenpiteitä työpaikoille Keinoja poistaa tai vähentää työaikakuormitusta: Työn uudelleen organisointi ja resursointi, vrt. priorisointi Työkuormituksen säätäminen työaikojen avulla Siirtyminen palautumista edistäviin työaikamalleihin Ottamalla saldovapaat ja muut työaikajoustot osaksi organisaatioiden käytäntöjä Palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit) Sovitun työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaaminen (ylityö) Säännöllinen työn määrän ja työajan suhteen arviointi esimerkiksi kehityskeskusteluissa Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen työaikasuunnittelussa Yksikköjen työaika-autonomian edistäminen (vrt. tasa-arvo)