1510018818 20.4.2015 Loviisan kaupunki Tessjö Skola Pietarintie 191 07955, Tessjö Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 8 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 11 2.1 Yleistä 11 2.2 Aluerakenteet (D) 11 2.3 Pohjarakenteet (E) 13 2.4 Perustukset (F1) 13 2.5 Rakennusrunko (F2) 13 2.6 Julkisivu (F3) 14 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 15 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 15 2.9 Sisäpinnat (F6) 16 2.10 Rakennetekniset valokuvat 17 3. LVI-TEKNIIKKa 21 3.1 Yleistä 21 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 21 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 23 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 24 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 25 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 25 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 25 3.8 LVI-tekniset valokuvat 26 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 28 4.1 Yleistä 28 4.2 Aluesähköistys (H1) 28 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 28 4.4 Johtotiet (H3) 29 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 29 4.6 Valaisimet (H5) 30 4.7 Laitteet (H6) 30 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 31 4.9 Tietojärjestelmät (J) 31 4.10 Siirtolaitteet (F8) 32 4.11 Sähkötekniset valokuvat 33 5. ASBESTIKARTOITUS 35 5.1 Yleistä 35 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 35 5.3 Johtopäätökset 35 Ramboll Finland Oy 2 / 35
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 27.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 35
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Tessjö Skola nimisen, osoitteessa Pietarintie 191, 07955 Tessjö sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa 20.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 35
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 35
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Tessjö Skola niminen koulurakennus (Pietarintie 191, 07955 Tessjö). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1930 ja saneerattu vuosina 2007-2008. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros, pieni kellari, sekä osittain luokkatiloiksi muutettu ullakko. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa on tehty vuosien varrella peruskorjausluonteisia toimenpiteitä sekä pienempiä kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan rakennuksen pinta-ala on 506 m 2. Pinta-alatietoa ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen julkisivut on tyydyttävässä kunnossa lukuun ottamatta muutamaa rikkinäistä kohtaa. Laudoitus tulee korjata vaurioituneelta alueelta ja samalla tulee selvittää alusrakenteen kunto ja niiden uusimistarve erillisellä kuntotutkimuksella. Muille pinnoille suositellaan huoltopesua ja maalausta. Lohkotun graniittikivisokkelin päällä olevan sokkelilistan huoltomaalaus ja tarvittaessa uusiminen. Listaan kohdistuu merkittävää kosteusrasitusta ja sen tulee kallistaa rakennuksesta poispäin. Hormien pellitykset ovat epätiiviitä ja kosteutta saattaa päästä alusrakenteisiin. Ramboll Finland Oy 6 / 35
Ikkunoiden ulkopuitteet ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta kaikki ikkunapeltien reunat eivät ole tiiviitä. Vesi on voinut päästä aukoista rakenteeseen ja ikkunoille suositellaan tarkempaa kuntotutkimusta mahdollisten vaurioiden ja korjaus tai uusimistarpeen selvittämiseksi. Muille pinnoille suositellaan huoltokorjausta tarkastelujakson ensimmäisellä osalla tai peruskorjausta myöhemmin. Havainnot sisäpuolelta: Toisen kerroksen pinnat ovat hyvässä kunnossa. Muut pinnat on alkuperäisiä tai osittain uusittuja, ja osa niistä on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Ensimmäisen kerroksen kattopinnoissa on paikoittain kosteusjälkiä, ja ne suositellaan korjattavan tarvittavassa laajuudessa. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennus on liitetty lämmitysverkostonsa osalta viereisen Tesjoen koulurakennuksen lämmitysjärjestelmään. Rakennuksen eteläkulmalla on lattian alla kotelossa koulurakennukselta tulevan lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit. Rakennuksen 1. kerrosta lämmitetään vanhoin jaeradiaattorein ja yksilevyisillä paneeliradiaattoreilla. Vastaavasti 2. kerroksen tiloja lämmitetään vuonna 2008 asennetuin kaksilevyisillä paneeliradiaattoreilla. Pattereiden kunto vaikuttaa 1. kerroksen osalta vielä tyydyttävältä ja 2. kerroksen osalta hyvältä. Paikoitellen on tarvetta pattereiden ja putkiosuuksien huoltomaalaukseen. Samoin oli havaittavissa, että lämmitysverkoston putkien tiivistys lattian läpimenojen osalta oli yksittäisissä kohdin puutteellinen. Rakennuksessa vesijohdot ovat pääosin kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Joitain vuonna 2008 tehtyjä osuuksia on asennettu komposiitista ja runkovesiputki kellarista lämminvesivaraajalle on sinkittyä terästä, joka on eristetty solumuovilla ja varustettu saattolämmityksellä kellariosuudella. Käyttövesiverkoston putkistot ovat kunnoltaan tyydyttävä- tai hyväkuntoisia Muoviset jätevesiviemärit ovat uusittu vuoden 2008 saneerauksen yhteydessä. Ne ovat liitetty rakennuksen länsisivustan lähellä vanhaan muoviviemäriin kohdassa, jossa luokan lattiassa on tarkastusluukku. Rakennuksen 1. kerroksen porrashuoneen alapuoliseesa siivoushuonetilassa on myös pieni jätevesipumppaamo, josta paineviemäri on johdettu läheisen WC:n viemäriin. Käytössä olleessa dokumentaatiossa ei ole esitetty nykyisen jakelukeittiön viemäröintiä. Oletettavaa on, että rasvaviemäri on aikanaan asennettu valuraudasta rasvanerotuskaivolle asti. Useimmat 1. kerroksen vesi- ja viemärikalusteista ovat 1980- Ja 1990-luvuilta, mutta 2. kerroksen kalusteet ovat uusittu vuoden 2008 remontin yhteydessä. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävä- tai hyväkuntoisia, mutta niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua Ramboll Finland Oy 7 / 35
seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Rakennuksessa on pääosassa tiloja koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa 2. kerroksen eteläpuolisista tiloista uudehko vuoden 2008 ns. pakettikone ja ullakotilaan omaan konehuoneeseen sijoitettu 1. kerroksen ja 2- kerroksen pohjoispuolisia tiloja palveleva vuodelta 1987 oleva ilmanvaihtokone sekä erilliset vesikatolle asennettut huippuimurit. Rakennukseen on kuitenkin jäänyt tiloja, joissa ei ole kunnollista koneellista ilmanvaihtoa. Tulee varautua vanhemman ilmanvaihtokoneen uusinnan yhteydessä laajentamaan samalla ilmanvaihtokanavointia kattamaan kaikki käyttötilat tai lisäämään puuttuville osille uusi ns. pakettikone omine kanavointeineen. Rakennuksessa ei ole keskitettyä kaukovalvottua automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokonekohtaiset ohjausyksiköt ja sähköjärjestelmien osalta kytkinkello-ohjaukset. Tulee harkita kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennusta valvomaan ilmanvaihdon ja lämmityksen sekä muiden osajärjestelmien toimintaa. Sähköisten LVI-piirustusten ja dokumenttien puutteista on kerrottu kappaleessa 3.1 Yleistä. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähköjärjestelmiä on uusittu vuoden 2007 saneerauksen yhteydessä. Uusitut sähköasennukset ja kaapeloinnit ovat toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Saneerauksessa on molempien kerrosten pistorasia- ja valaisinasennuksia uusittu TN-S järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin osa 1. kerroksen valaisinasennuksista on jätetty ennalleen. Täten valaistusryhmäjohdoissa vanhat asennukset voivat olla TN-C-järjestelmän mukaisia. Näiden vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusimiseen TN-S - järjestelmän mukaiseksi tulee varautua tarkastelujakson aikana. Sisätiloissa on 1- kerroksessa pääosin 1990-luvulla asennettuja loisteputkivalaisimia ja 2. kerroksessa vuoden 2008 saneerauksessa asennettuja loisteputkivalaisimia. Ulkona on vanhoja elohopealampuin varustettuja seinä- ja pylväsvalaisimia sekä 2008 saneerauksessa kuistin kattoon asennettuja loisteputkivalaisimia. Rakennuksessa on keskusakustolla varustetut poistumistiemerkkivalaisimet. Kaapelointi on toteutettu palonkestävällä kaapelilla ja valaisimet ovat loisteputkillisia. Järjestelmän kunto on hvyä. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää, joten tulisi harkita palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. Rakennuksessa on ATK-verkko datajakokaapilla ja ulkoisella tietoverkkoliitännällä. Ramboll Finland Oy 8 / 35
1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 9 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 10 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko rakennukselle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja korjaussuunnitelmia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti lohkottujen graniittikivien varaan. Alapohjat ovat puurakenteisia ja tuulettuvia. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Ei ole. : Ei toimenpide-ehdotuksia. Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistukset olivat osin kunnossa. Maanpinta on paikoin lähellä julkisivuverhouksen alapintaa ja osalla kallistukset ovat puutteelliset. Pääoven luiskan kohdalta sorastus on kulkeutunut pois, aiheuttaen pienen pykälän maan pinnan ja luiskan välille. Pykälä vaikeuttaa liikuntarajoitteisten luiskan sujuvaa käyttöä, pykälä ehdotetaan korjattavan pihan muiden kallistusten korjausten yhteydessä. Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. : Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Osa katon sadevesistä on ohjattu rännikaivoihin. Kaivoissa oli kiviä ja roskia kohdekäynnin aikana. Osa sadevesistä ohjautuu sokkelin vierustalle ja se lisää rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Ramboll Finland Oy 11 / 35
: Ehdotetaan sadevesien ohjaamista vähintään 3m päähän rakennuksen seinälinjasta. Rännikaivojen puhdistaminen huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu pihakaivoja. : Ei toimenpide-ehdotuksia. Kasvillisuus (D6) Alueella on puita ja pensaita. Kasvillisuus ehdotetaan poistettavan aivan rakennuksen vierestä. : Kasvillisuuden poisto aivan rakennuksen vierestä, muuten normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat pääasiassa sora- ja nurmipintaiset. Ehdotetaan sepelikaistan rakentamista koskemaan koko rakennusta. : Sepelikaistan rakentaminen koskemaan koko rakennusta. Aluevarusteet (D8) Lipputanko on luultavasti alkuperäinen ja tullut teknisen käyttöikänsä päähän. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu sisääntulotien viereen, eikä niillä ole katosta. : Jätekatoksen rakentaminen huomioitu PTS-ehdotuksessa.1 Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen sisäänkäynteinä toimii kaksi ulosvedettyä kuistia, joiden pintamateriaalit ovat samoja kuin rakennuksessa. Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Toimenpiteet samoja kuin muullekin rakennukselle. : samoja kuin muullekin rakennukselle, kustannukset huomioitu ko. kohtien yhteydessä. (Katon korjaus ja julkisivuverhouksen huoltomaalaus/paikallinen kunnostus) Aidat ja kaiteet (D91) Sisäänkäyntiportaiden kaiteet ovat teräsrakenteiset ja ruostuneet. Luiskan kaiteen käsijohde tulee ulottaa vähintään 300 mm yli luiskan Ramboll Finland Oy 12 / 35
alkamis- ja loppumiskohdan. Kaiteiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. : Kaiteiden käsijohteen korjaaminen ja huoltomaalaus tarkastelujakson toisella osalla. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat betonia ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Portaat saattavat olla liukkaat märkänä ja lumisina. Portaiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. : Ei toimenpide-ehdotuksia. Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Katselmusajankohtana ei saatu aistinvaraisia havaintoja salaojituksesta eikä myöskään vanhoista suunnitelmista tai tilaajalta löytynyt tietoa salaojituksesta. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. : Salaojien olemassaolon selvitys ja mikäli sellaiset on, suositellaan ne tarkastettaviksi ja huuhdeltaviksi toiminnan selvittämiseksi. (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella vanhan osan perustukset ovat lohkottuja graniittikiviä ja laajennusosan perustukset ovat teräsbetonia. Rakennus on perustettu maanvaraisesti. Vanhan osan rossipohja on tarkoitettu tuulettuvaksi ja laajennusosan alapohja on maanvarainen. Katselmusajankohtana alapohjan puurakenteet olivat tyydyttävässä kunnossa näkyviltä osin tarkastusluukusta katsottuna. : Alapohjatilan riittävä tuuletus tulee varmistaa. Samalla poistetaan kaikki mahdollinen orgaaninen materiaali alapohjan tuuletetusta tilasta. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on pääasiassa hirsirunkoinen. Laajennusosan runkorakenteista ei ole varmuutta. Vanhojen suunnitelmien mukaan sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Ramboll Finland Oy 13 / 35
Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita. : Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Maali hilseilee julkisivuverhouksen alareunassa ja räystään aluslaudoituksessa. Verhousta on korjattu ja paikkamaalattu aiemmin. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Ehdotetaan julkisivuverhouksen huoltomaalausta tarkastelujakson kolmannella osalla. : Julkisivuverhouksen huoltomaalaus tarkastelujakson kolmannella osalla ja varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääasiassa kolmilasisia ja kaksipuitteisia puuikkunoita tai kolmilasisia ja kolmepuitteisia puuikkunoita. Ikkunat ovat rakenteellisesti sisä- ja ulkopuitteiden osalta hyvässä/tyydyttävässä kunnossa, eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä tarkasteluajanjaksolle. Vesipellityksissä on epätiiviyksiä. Varaudutaan paikallisten ikkunapellitysten korjaamiseen. Lisäksi varaudutaan tiivistysten ja saumausten paikalliseen uusimiseen. Toimenpiteet ikkunoille ehdotetaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella osalla. : Vesipellityksen osittaiseen uusimiseen/korjaus varaudutaan tarkastelujaksolla. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat uusittu vuonna 2007 ja ne ovat metallirakenteiset ja lasi-ikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ne ovat hyvässä kunnossa. Muut ulko-ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. : Ovien normaalit kunnostustoimenpiteet (ei huomioitu PTSehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ramboll Finland Oy 14 / 35
: Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja ullakko-osalla on havaintojen mukaan: - rivipeltikate - kattoruoteet - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - laudoitus - eriste, kutterilastu - yläpohjan puurakenteet Yläpohjatilassa oli varastoituna pieniä määriä puutavaraa ja yksittäisiä kalusteita, jotka tulisi poistaa. Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Katon vedenpoisto toimii pääosin rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Vesikaton pellitys on osittain uusittu ja osittain välttävässä kunnossa. Vanhan katteen maali hilseilee, pellissä on ruosteläikkiä ja epätiiveyskohtia. Katon vanha osa suositellaan korjattavaksi tai uusittavaksi tarkastelujakson toisella osalla. Räystäät ovat puurakenteiset. : Ehdotetaan vanhan vesikatteen kunnostus/uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. PTS-ehdotuksessa huomioitu vesikatteen uusiminen. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Sisäovet ovat puu- ja metallirakenteisia. Osa sisäovista on alkuperäisiä ja ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Osa on uusittu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Muut ovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Varaus käyttöikänsä päässä olevien ovien uusintaan tarkastelujakson kolmannelle osalle. Varaus alkuperäisten ovien uusintaan tarkastelujakson kolmannella osalla. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat levypinnoitettuja ja näkyviltä osin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset peruskorjatut portaat ovat puurakenteiset ja näkyviltä osin ne ovat hyvässä kunnossa. Osasta yläkerran puuportaita Ramboll Finland Oy 15 / 35
puuttuu liukueste etureunasta. Muut puuportaat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kellariin menevät portaat ovat betonirakenteiset ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Liukuesteiden lisäys puuportaiden askelmiin, joista ne puuttuvat. Kustannuksia ei ole huomioitu PTS-ehdotuksessa. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Tulisijoja ei tarkastettu. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Pintamateriaalit ovat eri-ikäisiä tiloista riippuen. Osa sisäpinnoista on tullut teknisen käyttöikänsä päähän, mutta pääosin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Seuraavat rakennustekniset toimenpideehdotukset sisäpinnoille on tehty tekniseltä kannalta. Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääasiassa maalattuja rakennuslevy pintoja. Lisäksi on pinkopahvia, lasikuitu- ja muovitapettia, laatoitusta ja panelointia. Toisen kerroksen pinnat ovat tehty vuonna 2008 ja ne ovat hyvässä kunnossa. Alakerran seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Suihkutilan muovitapetti on tullut tai tulossa käyttöikänsä päähän ja sen uusintaan varaudutaan tarkastelujakson kolmannella osalla samoin vanhimpien seinäpintojen maalaukseen. : Suihkutilan muovitapetin uusinta ja varaus vanhimpien seinäpintojen maalaukseen tarkastelujakson kolmannella osalla. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevypintoja. Lisäksi on käytetty panelointia ja akustolevyjä. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ensimmäisen kerroksen opetustilan 18 katossa on jälkiä vedestä ja kattolevy on myös painunut. Muutamia muitakin kosteusjälkiä on eri puolilla alakerran kattopintoja. Jälkien synnyn ajankohdasta ei ole tietoa, mutta ne tulisi korjata tarvittavassa laajuudessa. : Varaus vanhimpien kattopintojen maalaukseen. Kosteusjälkien korjaamista tarvittavassa laajuudessa tapauskohtaisesti, korjauskustannuksia ei ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty lautaa, muovimattoa, vinyyli- ja keraamisia laattoja. Pienellä osalla on myös alkuperäistä puulattiaa. Lattiapintoja on osittain uusittu ja ne ovat pääosin tyydyttävässä Ramboll Finland Oy 16 / 35
kunnossa. Varaudutaan suihkutilan lattiapinnoitteen uusintaan ja muiden vanhimpien pinnoitteiden uusintaan. : Suihkutilan lattiapinnoitteen uusinta tarkastelujakson kolmannella osalla ja varaus vanhimpien lattiapinnoitteiden uusintaan. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä 2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Vesikatteen pellityksissä on epätiiveyttä. Kuva 2.10.2. Vesikatteen maali hilseilee ja siinä on ruosteläikkiä. Kuva 2.10.3. Ikkunoiden vesipellityksissä on epätiiveyskohtia. Kuva 2.10.4. Luiskan kaiteen käsijohteet jäävät liian lyhyeksi ja luiskan alareunan pykälän korjaus pihantasauksen yhteydessä. Kuva 2.10.5. Sadevedet ohjautuvat suoraan sokkelin viereen ja maanpinta on lähellä julkisivuverhouksen alapintaa. Kuva 2.10.6. Päätykuistin ulko-ovet ovat korjauksen/huoltomaalauksen tarpeessa samoin kuin julkisivuverhous. Ramboll Finland Oy 17 / 35
Kuva 2.10.1. Puuportaat, joista puuttuu liukuesteet. Kuva 2.10.2. Teknisen käyttöikänsä päässä olevat väliovet. Kuva 2.10.3. Kosteusjälkiä keittiön vessatilan katossa. Kuva 2.10.4. Osittain uusittu lattiapinnoite luokkatilassa. Ramboll Finland Oy 18 / 35
Kuva 2.10.3. Kosteusjälkiä luokkatilan 18 katossa. Ramboll Finland Oy 19 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 20 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-teknisiä järjestelmiä on uusittu vuoden 2008 saneerauksen yhteydessä. 2. kerroksen tiloihin asennettiin uudet kaksilevyiset paneeliradiaattorit ja vesi- ja viemärijärjestelmän putkistot ja kalusteet sekä kerroksen eteläpuolisisten tilojen ilmavaihdosta vastaava ns. pakettikone. LVI-piirustuksissa puuttui sähköisinä aiempia asennuksia esittävät piirustukset päivitetyt, joten niiden toteutusta ei voitu täysin arvioida ja huollon sekä ylläpidon kannalta ne pitää säilyttää siirtäen myös sähköiseen muotoon. Jotkut piirustuksiin merkityt asennukset eivät vastaa kohdekäynnillä todettuja, joten piirustuksiin tulisi merkitä poikkeamat. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa ja varmistaminen sen sähköisten versioiden olemassaolosta. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty lämmitysverkostonsa osalta viereisen Tessjoen koulurakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tämä saa lämmön alueellisen hakelämpölaitoksen kautta, mutta varalla on normaalisti pidetty vielä toimintakuntoisia koulurakennuksen öljylämmityskattiloita hakelämpölaitoksen toimintahäiriöiden varalta. Rakennuksen eteläkulmalla on lattian alla kotelossa koulurakennukselta tulevan lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit. Rakennuksessa ei ole lämmitysverkoston toimilaitteellista säätöventtiiliä tai kiertopumppua vaan verkoston säätö ja kulutetun lämpömäärän mittaus tapahtuvat koulurakennuksesta käsin. Rakennuksen 1. kerroksen porrashuoneen alapuoliseesa siivoushuonetilassa on sähkötoiminen lämminvesivaraaja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua lämminvesivaraajan sekä lämmitysverkoston sulkuja linjasäätöventtiilien korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Olisi mielekästä varustaa rakennus omin lämmönsiirtimin sisältäen erilliset käyttöveden, lämmityksen, ilmanvaihdon ja siirtimet sekä säätöpiirien pumput ja säätöventtiilit. Ramboll Finland Oy 21 / 35
Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Vuoden 2008 saneerauksessa 2. kerroksen yhteyteen on lisätty uusien pattereiden asennuksen yhteydessä uutta lämmitysputkistoa, mutta muuten verkosto on, yksittäisiä korjausosuuksia lukuun ottamatta, alkuperäistä. Koska verkoston haarat ovat huomattavan pitkät, niiden pattereiden säätö voi olla vaikeaa ja tavoitelämpötilojen saavuttaminen hankalaa. Toisen kerroksen osalla haastetta lisää ilmeisen suuret lämpöhäviöt ullakkotilaan. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Pattereiden ja lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta paikoitellen on tarvetta putkiosuuksien huoltomaalaukseen. Samoin ei ole mahdollista nähdä rakenteiden sisällä olevia osuuksia, joista etenkin tuulettuvan alapohjan asennukset sisältävät riskejä. Paikoitellen oli havaittavissa, että lämmitysverkoston putkien tiivistys lattian läpimenojen osalta oli puutteellinen. Tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa putkiston ja vanhojen pattereiden kuntotutkimus, mikäli pistokoeluonteisesti avatuista yksittäisistä pattereista tai ruosteisista liitoskohdista löytyy sille tarvetta. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Lämmitysverkoston putkien läpimenojen tarkastukset ja korjaukset sekä automaattisten ilmausventtiilien siirto 2. kerroksen tiloihin nykyisestä runkoverkon lattian alapuolisesta asennuskotelosta rakennuksen etelänurkalta. Patteriverkoston tasapainottaminen tarkastelujakson aikana. Verkoston kuntotutkimuksen suoritus tarkastelujakson aikana. Lämmönluovutus (G13) Rakennuksen 1. kerrosta lämmitetään vanhoin jaeradiaattorein ja yksilevyisillä paneeliradiaattoreilla. Vastaavasti 2. kerroksen tiloja lämmitetään vuonna 2008 asennetuin kaksilevyisillä paneeliradiaattoreilla. Pattereiden kunto vaikuttaa 1. kerroksen osalta vielä tyydyttävältä ja 2. kerroksen osalta hyvältä. Lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ovat 1. kerroksessa pääosin jo yli parikymmentä vuotta vanhoja, joten niitä joudutaan uusimaan runsaasti tarkastelujakson aikana. Toisen kerroksen termostaattiventtiilit ovat asennettu pattereiden mukana 2008. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä vanhojen pattereiden huoltomaalaukset. Tarkastelujakson kuluessa vanhojen termostaatti- ja patteriventtiilien uusita. Vanhojen pattereiden kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Eristykset (G14) Avatusta lattian venttiilikotelosta päätellen patteriverkosto on eristetty alapohjan sisällä mineraalivillalla. Verkoston kunnon Ramboll Finland Oy 22 / 35
seuranta rakenteiden sisällä on vaikeaa, koska tarkastusluukkuja ei ilmeisesti em. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu kellariin rakennuksen itäsivustalle. Rakennuksessa vesijohdot ovat pääosin kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Joitain vuonna 2008 tehtyjä osuuksia on asennettu komposiitista ja runkovesiputki kellarista lämminvesivaraajalle on sinkittyä terästä joka on eristetty solumuovilla ja varustettu saattolämmityksellä kellariosuudella. Käyttövesiverkoston putkistot ovat kunnoltaan tyydyttävä- tai hyväkuntoisia. Pääosa näkyvissä olevista eristyksistä ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Muoviset jätevesiviemärit ovat uusittu vuoden 2008 saneerauksen yhteydessä. Ne ovat liitetty rakennuksen länsisivustan lähellä vanhaan muoviviemäriin kohdassa, jossa luokan lattiassa on tarkastusluukku. Rakennuksen 1. kerroksen porrashuoneen alapuoliseesa siivoushuonetilassa on myös pieni jätevesipumppaamo, josta paineviemäri on johdettu läheisen WC:n viemäriin. Ilmanvaihtokoneiden kondenssivesiviemäröinti on toteutettu komposiittiputkituksin. Nuo putkitukset tulisi lisätä viemäröintidokumentaatioon. Viemärien muoviset tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti. Niiden palo- ja lämpöeristys ja vesikaton läpivienti tulee tarkistaa, sillä viemäröinnin läpiviennissä on huonetilassa kosteusjälkiä. Käytössä olleessa dokumentaatiossa ei ole esitetty nykyisen jakelukeittiön viemäröintiä. Oletettavaa on, että rasvaviemäri on aikanaan asennettu valuraudasta rasvanerotuskaivolle asti. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen tarkastus ja korjaus Ramboll Finland Oy 23 / 35
tarvittaessa. Ilmanvaihtokoneiden kondenssivesiviemäröinti ja keittiön viemäröinti tulee lisätä käytössä olevaan viemäröintidokumentaatioon. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Useimmat 1. kerroksen vesi- ja viemärikalusteista ovat 1980- Ja 1990-luvuilta, mutta 2. kerroksen kalusteet ovat uusittu vuoden 2008 remontin yhteydessä. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävä- tai hyväkuntoisia, mutta niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. : Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on pääosassa tiloja koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa 2. kerroksen eteläpuolisista tiloista uudehko vuoden 2008 ns. pakettikone ja ullakotilaan omaan konehuoneeseen sijoitettu 1. kerroksen ja 2- kerroksen pohjoispuolisia tiloja palveleva vuodelta 1987 oleva ilmanvaihtokone sekä erilliset vesikatolle asennettut huippuimurit. Vanhempi ilmanvaihtokone käsittää levylämmönsiirtimellä toteutetun lämmöntalteenoton ja sähkötoimisen jälkilämmityspatterin. Uudempi pakettikone käsittää myös lämmön talteenoton ja sähköisen jälkilämmityspatterin. Huippuimurit, joita on kolme, vastaavat keittiön ja likaisten tilojen poistoista. Niiden kunto on tyydyttävä. Rakennukseen on kuitenkin jäänyt tiloja, joissa ei ole kunnollista koneellista ilmanvaihtoa. Näitä joudutaan tuulettamaan pidemmän käytön jälkeen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Mitataan ja säädetään tarvittaessa tilakohtaiset ilmamäärät ja varmistetaan ilmanvaihdon tasapainotus koko rakennuksen osalta. Tulee varmistaa, että ilmavaihtokonehuoneen ylilämmön poiston tehokkuus on riittävä, koska siellä on myös ATK-järjestelmän datajakokaappi. Tulee varautua vanhemman ilmanvaihtokoneen uusinnan yhteydessä laajentamaan samalla ilmanvaihtokanavointia kattamaan kaikki käyttötilat tai lisäämään puuttuville osille uusi ns. pakettikone omine kanavointeineen. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Käytössä on mahdollisesti vielä vanhoja poistoilmanvaihdon tiilihormeja. Ullakolla ei voitu tarkistaa, että Ramboll Finland Oy 24 / 35
kaikki poistokanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista. Pääsisäänkäynnin tuulikaappiin on sijoitettu IV-hätä-seis-painike. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennuksessa ei ole keskitettyä kaukovalvottua automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokonekohtaiset ohjausyksiköt ja sähköjärjestelmien osalta kytkinkello-ohjaukset. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee harkita kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennusta valvomaan ilmanvaihdon ja lämmityksen sekä muiden osajärjestelmien toimintaa. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 25 / 35
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Lattiarakenteessa olevat lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit sekä automaattiset ilmausventtiilit. Kuva 3.8.2. Vanhat patterit kaivpaavat huoltomaalausta ja termostaattiventtiilien vaihtoa. Kuva 3.8.3. Vesivuodon syy voi olla ullakkotilasta eristämätön tai vesikatolta huonosti tiivistetty tuuletusviemäri. Kuva 3.8.4. siivouskomerossa on myös pieni jätevesipumppaamo. Kuva 3.8.5. Vanha ilmanvaihtokone sisältää lämmön talteenotto toiminnon. Kuva 3.8.6. Vesikaton huippuimureita ja jäteilmalaite. Ramboll Finland Oy 26 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 27 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on saneerattu viimeksi vuonna 2007. Kaapelointi ja sähkötekniikka ovat silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Tarkastuksen aikaan ei ollut käytettävissä kaikkia vanhempia asennuksia koskevia sähköpiirustuksia. Uudet asennukset käsittävät mm. sähkönjakeluja rasiointilisäyksiä, valaisinvaihtoja sekä ATK- ja antenniverkon uusinnan. : Kaikki asennuksia koskevat ajantasaiset piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että myös niiden sähköisten versioiden olemassaolosta. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen julkisivuun kiinnitetty valaisin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Elohopealamppujen valmistus on kielletty EU:ssa, elohopealamppuvalaisimet tulee korvata uusilla. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen sähköpääkeskusta ei tarkastuskierroksella päästy tutkimaan. Vanhat kerrosten tulppavarokkeelliset ryhmäkeskukset on säilytetty vuoden 2008 saneerauksen yhteydessä, mutta kaapelointi pääkeskukselta ryhmäkeskuksille on uusittu TN-S järjestelmän mukaiseksi. Ryhmäkeskus 2:een on kytketty vikavirtasuojattu ulkopistorasia. Sisätilojen vikavirtasuojattu pistorasia-asennuksia keskuksissa ei tarkastuskäynnillä havaittu. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Suositetaan vikavirtasuojien lisäystä puuttuville kosteiden tilojen pistorasioiden ryhmäjohdoille. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa on ryhmäkeskuksen yhteydessä vanha LVI- ja sähkölaitteiden ohjauskeskusosa. Ramboll Finland Oy 28 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan vanhemman ilmavaihtokoneen uusinnan yhteydessä Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja pinta-asennuksina. Jonkun verran asennuksia on tehty lista-asennuksina. Kaapelihyllyjä tai tikashyllyjä ei ole käytetty, vaikka asennustyö olisi tällöin ollut nykyistä siistimpi. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Kartoituksen yhteydessä havaittiin puutteita läpivientien tiivistyksissä, joista voi aiheutua ilma- ja lämpö- sekä vesivuotoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä läpivientien systemaattinen läpikäynti ja tarvittaessa tiivistäminen. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon ilmajohdolla. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x35 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Vuoden 2008 saneerauksen yhteydessä päämaadoituskisko asennettiin 1. kerroksen ryhmäkeskus 1:n viereen. Muut keskukset ja maadoituselektrodi sekä johtavat putkistot ovat kytketty siihen maadoituskaapelein TN-S järjestelmän mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 29 / 35
Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Uusittujen huppuimurien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia. Vuoden 2008 saneerauksessa on molempien kerrosten pistorasia- ja valaisinasennuksia uusittu TN-S järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin osa 1. kerroksen valaisinasennuksista on jätetty ennalleen. Täten valaistusryhmäjohdoissa vanhat asennukset voivat olla TN-Cjärjestelmän mukaisia. Asennukset ovat silmämäärin arvioiden pääosin tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S -järjestelmän mukaiseksi. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on 1- kerroksessa pääosin 1990-luvulla asennettuja loisteputkivalaisimia ja 2. kerroksessa vuoden 2008 saneerauksessa asennettuja loisteputkivalaisimia. Ulkona on vanhoja elohopealampuin varustettuja seinä- ja pylväsvalaisimia sekä 2008 saneerauksessa kuistin kattoon asennettuja loisteputkivalaisimia. Valaisimien iän lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua pääosan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Runkovesijohdossa on saattolämmitys ja 1. kerroksen eteistiloissa on vuonna 2007 asennettu lattialämmitys. Piha-alueen reunassa on neljä autopistorasiatolppaa. Ramboll Finland Oy 30 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Suositetaan vikavirtasuojien lisäystä autopistorasioille. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa on keskusakustolla varustetut poistumistiemerkkivalaisimet. Kaapelointi on toteutettu palonkestävällä kaapelilla ja valaisimet ovat loisteputkillisia. Järjestelmän kunto on hvyä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua yksittäisten valaisinten korjauksiin tai uusintoihin. Varavoimajärjestelmä (H74) Ei ole. UPS-laitteet (H73) Ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vuonna 2008 vesikatolle asennetulla antenneilla ja ullakon ilmanvaihtokonehuoneeseen sijoitetulla antennivahvistimella sekä rajatut tilat kattavalla antennirasioinnilla. Ramboll Finland Oy 31 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. ATK-järjestelmät (J4) Rakennuksessa on ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa datajakokaappi, johon tulee tietoliikenteen liitäntä ja jossa ovat myös aktiivilaitteet ja yleiskaapelointiverkon ristikytkentä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Kohteessa on yksittäisiä palovaroittimia, mutta ei kattavaa palovaroitin tai paloilmoitinjärjestelmää. Rakennuksessa on tallentava kameravalvontajärjestelmä. : Suositellaan vähintään sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien vika- ja hälytystietojen viemistä jälleenantona kunnan valvomoon. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 32 / 35
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Sähkökeskuksen RK-1 asennus on tehty hiukan huolimattomasti ja kosketussuojaus on puutteellinen. Kuva 4.11.2. Ulkoseinälle sijoitettu pääkeskus saa syöttönsä ilmajohdosta. Kuva 4.11..3. Valaisimen kiinnitys on pettänyt ja tulisi korjata pikimmiten. Kuva 4.11.4. Johtoreitit eivät ole kaikilta osin hyvin harkittuja.. Kuva 4.11.5. Ulkovalaisimet ovat useammalta vuosikymmeneltä.. Kuva 4.11.6. Rakennus on varustettu keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä. Ramboll Finland Oy 33 / 35
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 35
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 5.3 Johtopäätökset Näytteitä otettiin neljä kappaletta: ensimmäisen kerroksen opetusvälinevaraston sähkökaapin taustalevystä ja opettajanhuoneen vinyylilaatasta, sekä kellarista uunin muurauslaastista ja pintatasoitteesta. Sähkökaapin taustalevystä sekä vinyylilaatasta löytyi asbestia nimeltä krysotiili. Muut näytteet eivät sisältäneet asbestia. Näytekohdan ja asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 35
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Pietarintie 191, 07955 Tesjoki Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Tessjö Skola Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Aluerakenteet (D) Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Kaikkien sadevesien ohjaus väh. 3 m päähän rakennuksesta 1 3 4 Sepelikaistan rakentaminen, piha-alueiden pintakallistusten paikalliset korjaukset 2 7 9 Käsijohteen jatkaminen ja kaiteen huoltomaalaus 1 1 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Julksivuverhouksen huoltomaalaus ja varaus pieniin kunnostuksiin 10 15 25 Ikkunoiden vesipellitysten korjaukset 4 4 0 Yläpohjarakenteet (F4) Vesikatteen osittainen uusiminen 2 30 32 Täydentävät sisäosat (F5) Alkuperäisten väliovien uusinta 4 4 Sisäpinnat (F6) Suihkutilan pintojen uusinta 2 8 10 Varaus vanhimpien lattiapinnoitteiden uusintaan 10 10 Varaus alakerran seinä- ja kattopintojen osittaiseen maalaukseen 8 8 Yhteensä 5 57 45 107 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset. 1 1 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämminvesivaraajan sekä lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien korjaukset ja uusinnat, rakennuksen varustaminen omin lämmönsiirtimin ja säätöpiirien pumpuin sekä säätöventtiilien. 3 20 23
Pietarintie 191, 07955 Tesjoki Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Putkien läpimenojen tarkastukset ja korjaukset sekä automaattisten ilmausventtiilien siirto, vanhojen pattereiden ja putkiston huoltomaalaukset, patteriverkoston vanhojen termostaatti- ja patteriventtiilien uusinta sekä putkiston kuntotutkimus, yksittäiset putkistokorjaukset 2 3 6 11 Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen tarkastus ja korjaus tarvittaessa., yksittäisten verkoston osien korjaus ja uusinta, vanhojen vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 1 2 4 7 Ilmanvaihtokonehuoneen ylilämmön poiston tarkastus, kanavien eristeiden tarkastukset ullakolla, huonekohtaisten ilmamäärien säätö ja ilmanvaihdon tasapainotus, vanhemman ilmanvaihtokoneen uusinta ja sen yhteydessä ilmanvaihdon laajentaminen kattamaan kaikki käyttötilat tai lisäämäällä puuttuville osille uusi ns. pakettikone omine kanavointeineen 2 4 25 31 Automaatio (J6) Kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennus 8 8 Yhteensä 6 12 63 81 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja mahdollinen määräaikaistarkastus 1 1 Alusähköistys (H1) Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta sekä mahdolliset autopistorasioiden varustaminen vikavirtasuojin 4 2 6 Sähköjärjestelmät (H2) Vikavirtasuojien lisäystä puuttuville kosteiden tilojen pistorasioiden ryhmäjohdoille, ilmanvaihdon ohjauskeskuksen uusinta vanhemman ilmavaihtokoneen uusinnan yhteydessä 2 5 7 Johtotiet (H3) Läpivientien systemaattinen läpikäynti ja tarvittaessa tiivistäminen. 1 1 Johdot ja niiden varusteet (H4) Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN- S -järjestelmän mukaiseksi. 3 3 Valaistusjärjestelmät (H5) Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia, korjauksia ja uusintoja 1 2 5 8 Erityisjärjestelmät (H7) Poistumistiemerkkivalojen uusinnat 2 2 4
Pietarintie 191, 07955 Tesjoki Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien vika- ja Turvallisuusjärjestelmät (J5) hälytystietojen viemistä jälleenantona kunnan valvomoon. 5 5 Yhteensä 2 19 14 35 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 13 88 122 223 277