Opiskelijan opas CHERMUG-hankkeen määrällisiin ja laadullisiin peleihin 1
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 CHERMUG-hankkeen määrälliset ja laadulliset pelit... 3 Mitä tutkimuksella tarkoitetaan... 4 Tutkimusvaiheet... 4 Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tutkimuksessa... 6 CHERMUG laadullinen peli... 8 Taso 2: Kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen... 10 Chermug määrällinen peli... 14 Johdanto määrälliseen peliin... 14 Määrällisen pelin eteneminen... 15 Tutkimuksen suunnittelu: kokeelliset ja korrelaatiomenetelmät... 17 Muuttujien eli variaabeleiden operationaalistaminen ja mittaaminen... 17 Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen ydin on hypoteesien muodostaminen ja testaus, mutta.. 17 Hypoteesin muodostaminen... 20 Lähdeluettelo... 20 2
CHERMUG-hankkeen määrälliset ja laadulliset pelit CHERMUG hankkeen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset pelit ovat verkossa pelattavia digitaalisia pelejä. Ne on suunniteltu tukemaan tutkimusmenetelmien ja tilastollisten menetelmien opiskelua. Määrällinen peli on verkkopeli, jota voi pelata osoitteessa http://playgen.com/chermug. Laadullinen peli ladataan tietokoneesi työpöydälle kansioon laadullinen. Pelaamalla näitä kahta peliä tutustut kahteen erilaiseen tapaan tehdä tutkimusta (määrällinen ja laadullinen). Pelit on suunniteltu niin, että ne kartuttavat tutkimustaitoja hauskalla tavalla. Peleissä on simuloitu tutkimuksen eri vaiheita, joita tutkijat kohtaavat selvittäessään tutkimusmenetelmiin liittyviä ongelmia. Pelit opastavat pelaajan eri tutkimusvaiheiden läpi hypoteesin luomisesta tiedon analysoimiseen ja tulkitsemiseen. Samalla harjoitellaan niitä perustaitoja, jotka opiskelijat yleensä kokevat hankaliksi. Pelit on suunniteltu täydentämään tutkimusmenetelmien ja tilastollisten menetelmien perusopetusta ja niitä voi pelata missä järjestyksessä tahansa. Pelejä voi myös pelata erikseen. Pelin sisältö Sekä laadullisessa että määrällisessä pelissä keskitytään ylipainoon ja siihen liittyviin ongelmiin. Pelien aiheeksi valittiin ylipaino, koska se kiinnostaa useimpia ihmisiä. 1900-luvulla ylipainosta tuli suuri maailmanlaajuinen sosiaalinen ja terveydellinen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli liikalihavuuden maailmanlaajuiseksi epidemiaksi vuonna 1997 (Caballero, 2007). Vuonna 2005 WHO arvioi, että maailmassa on vähintään 400 miljoonaa ylipainoista aikuista. Monet tekijät vaikuttavat ylipainoon ja pelit antavat mahdollisuuden tutustua siihen, kuinka tutkimusmenetelmät ja tilastotiede voivat tuottaa tieteellisesti validia tutkimusta näiden tekijöiden ymmärtämiseen. Vaikka peleissä keskitytään ylipainoon, voit soveltaa peleissä oppimiasi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimustaitoja myös muihin tutkimusongelmiin ja aivan muihin aiheisiin. Ennen yksityiskohtaisempaa pelien kuvausta, tarkastellaan hetki sitä, mitä tutkimuksella ja tutkimuksen eri vaiheilla tarkoitetaan. Tämän jälkeen pohditaan tarkemmin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen eroja. 3
Mitä tutkimuksella tarkoitetaan Tutkimuksella voidaan selvittää ongelmia ja saada tietoa, joka on täsmällisempää ja systemaattisempaa kuin esimerkiksi ystävien tai median antama tieto. Tutkimuksella tarkoitetaan systemaattista tiedonhankintaa, joka nojaa tieteelliseen lähestymistapaan. Tieteelliset menetelmät tarjoavat perustellun lähestymistavan erilaisten ilmiöiden tutkimiseen, uuden tiedon hankkimiseen tai tiedon lisäämiseen ja aikaisemman tiedon muokkaamiseen. Tutkimus perustuu empiirisen näytön keräämiseen, jolla voidaan viedä argumentointia eteenpäin tai tukea jotain väittämää. Sekä laadullisissa että määrällisissä tutkimuksissa kerätään empiiristä aineistoa, mutta kerätty aineisto on erilaista. Tutkimusvaiheet Tutkimusprosessia voidaan kuvata asteittain etenevänä ongelmanratkaisuprosessina, jossa tehdään tiettyjä asioita tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erilaisissa tutkimuksissa on eri vaiheita, mutta tutkimuskirjallisuudessa esitetään yleensä tutkimukseen kuuluviksi seuraavat vaiheet: tutkimuskysymyksen muotoilu, aineiston keruu, aineiston analyysi, pohdinta ja johtopäätökset (Couchman ja Dawson, 1990). Tutkimuskysymys Kaikki tutkimukset lähtevät liikkeelle tutkimusalueen valinnasta ja aiheeseen liittyvästä ideasta, kysymyksestä tai ongelmasta. Uusilla tutkimusalueilla ideat saattavat syntyä ilmiöiden tarkkailemisesta tai kun keskustellaan kollegoiden kanssa ja yhä enenemässä määrin median kautta. Tutkija saattaa esimerkiksi havaita jonkun uuden käyttäytymismallin tai -piirteen, joka vaatii selvittämistä. Vakiintuneemmilla tieteenaloilla tutkimusta on todennäköisesti jo tehty. Ensimmäinen askel tutkimusidean kehittämisessä on käydä läpi tutkimuskirjallisuutta, jotta löydetään aiheeseen liittyvät tutkimukset, jotka ovat tärkeitä tutkimusidean tai tutkimuskysymyksen kannalta. Tässä tapauksessa tutkittava aihe on ylipaino. Jotta tutkimuksessa päästään eteenpäin, tutkijoiden pitää valita rajatumpi aihe tai ongelma, josta he ovat kiinnostuneita. He saattavat esimerkiksi olla kiinnostuneita siitä, mitkä asiat määrittelevät ylipainoisten ihmisten (tai ei ylipainoisten ihmisten) 4
ruokailutottumuksia ja valintoja. He saattavat olla kiinnostuneita erilaisten ruokavalioiden tai liikunnan tehokkuudesta painon pudotuksessa tai kehon kuvan ja lihavuuden yhteydestä toisiinsa. Pelissä seuraamme näiden kysymysten kehittelyä. Tutkimuskysymyksen valitseminen ja täsmentäminen Kun tutkimuskysymys (tutkimuskysymykset) on valittu, seuraavaksi täsmennetään kysymystä. Tutkimuskysymyksen täsmentämisessä pitää ottaa huomioon seuraavat asiat: Tutkimuksen tavoitteet: Mitä tutkimuksella halutaan selvittää? Tutkimussuunnitelma: Tutkimuskysymyksen täsmentämisessä mietitään aluksi tutkimuksen suunnittelua. Tutkimussuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa tai rakennetta, joka ohjaa tutkimusprosessia ja määrittää sitä, millaista tietoa kerätään ja miten aineisto kerätään ja analysoidaan. Tutkimussuunnitelmat ovat erilaisia ja niiden muoto riippuu tutkimusideasta, tutkimuskysymyksestä ja tutkittavasta ongelmasta. Kaikkein tärkein päätös tutkimussuunnitelman tekemisessä liittyy siihen valitsetko laadullisen eli kvalitatiivisen vai määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusotteen. Aineiston keruu: Riippumatta siitä valitsetko kvantitatiivisen vai kvalitatiivisen tutkimusotteen sinun täytyy ratkaista millä menetelmällä ja keneltä keräät aineistoa tutkimukseesi. Hypoteesin laatiminen: Jos teet määrällistä tutkimusta, sinun pitäisi kehittää tutkimuksellesi hypoteesi tai useampia hypoteeseja, joita testaat tutkimuksessasi. Hypoteesi on väittämä tai oletus, jolla ennustetaan kahden tai useamman muuttujan suhdetta toisiinsa. Näiden asioiden väliset yhteydet Aineiston kerääminen Tässä vaiheessa keräät laadullisen tai määrälliset aineiston, joka on määritelty tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. Aineiston analysointi Kun aineisto on kerätty, aloitetaan sen analysointi. Vaikka tämä vaihe voi olla monimutkainen, tutkimussuunnitelmasta pitäisi käydä selvästi ilmi, miten aineisto analysoidaan. 5
Pohdinta Kun aineisto on analysoitu suunnitelman mukaisesti, analyysin tulokset tulkitaan. Tässä vaiheessa pitää selvittää tukevatko tulokset hypoteesia tai tutkimuskysymystä. On tärkeää ymmärtää, että tutkimusprosessin tärkeimmät vaiheet ovat tutkimuskysymyksen täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman tekeminen, sillä ne ohjaavat kaikkia tutkimusprosessin muita vaiheita. Jos näitä vaiheita ei tehdä huolellisesti ja oikein, koko tutkimuksen arvo on kyseenalainen. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tutkimuksessa CHERMUG-projektin määrällisissä ja laadullisissa peleissä tehdään selvä ero laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välillä. Tässä osassa tarkastelemme näitä eroja yksityiskohtaisemmin. Laadullinen ja määrällinen tutkimus ovat ne kaksi päätutkimusotetta, joilla tiedemiehet ja yhteiskuntatieteilijät tutkivat ilmiöitä systemaattisella tavalla. Eri tieteenaloilla saattaa painottua joko määrällinen tai laadullinen tutkimus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuksissa käytetään molempia. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote eroavat toisistaan tutkimuksen suunnittelussa, epistemologiselta ja teoreettiselta taustaltaan, aineistoiltaan ja tiedon analysointitavoiltaan. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään perinteistä kokeellista tutkimusotetta, joka yleensä yhdistetään tieteeseen. Tästä käytetään myös hypothetico-deductive nimitystä. Tutkija lähtee liikkeelle jostakin asiasta, josta hän tietää jo hieman entuudestaan ja jota hän haluaa tutkia. Määrällisessä eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa muodostetaan hypoteesi, jolla ennakoidaan muuttujien välisiä suhteita. Hypoteesia testataan keräämällä hypoteesin kannalta olennaista empiiristä aineistoa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineistoa tarkastellaan induktiivisesti. Siinä kerätään aineistoa ja yritetään sen pohjalta tehdä laajoja päätelmiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa teoriapohja on laajempi kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa ja sen tausta perustuu monen eri tieteenalan filosofiaan ja perinteisiin. Erään määritelmän mukaan määrällisessä tutkimuksessa yritetään löytää ja selittää faktoja, kun taas laadullisessa tutkimuksessa selvitetään ihmisten tulkintoja kyseisistä faktoista. Tähän eroon perustuen laadullinen tutkimus on usein sopivampi tutkivaan lähestymistapaan, jota käytetään tutkimuksen alussa kun ilmiöstä ei vielä tiedetä tarpeeksi. Tässä vaiheessa tutkija yrittää tunnistaa ilmiöön liittyviä asioita ja 6
muuttujia, jotka saattavat olla tärkeitä. Määrällinen tutkimus saattaa olla hyödyllisempi silloin, kun tutkijalla on jo käsitys niistä muuttujista, jotka saattavat olla oleellisia testauksen kannalta. Laadullista tutkimusta käytetään, kun halutaan kerätä yksilöiden tuottamaa subjektiivista tietoa omista kokemuksistaan, tunteistaan, uskomuksistaan ja käsityksistään johonkin ilmiöön tai tilanteeseen liittyen. Tällainen tieto ei yleensä välity määrällisissä tutkimuksissa. Laadullinen tutkimus saattaa esimerkiksi auttaa ymmärtämään lihavan ihmisen näkemyksiä ja kokemuksia omasta arjestaan. Laadullisessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on teorian muodostus kun taas määrällinen keskittyy teorian testaamiseen (Morse & Field, 1985). Määrällisessä tutkimuksessa on tärkeää, että tutkija ottaa etäisyyttä tutkimusjoukkoon, mutta laadullisessa tutkimuksessa tutkija saattaa tutustua tutkittaviin hyvin. Sekä määrällisessä että laadullisessa tutkimuksessa empiirinen aineisto pitää kerätä systemaattisesti, mutta niissä kerätään erilaista aineistoa. Määrällisessä tutkimuksessa kerätään numeerista aineistoa objektiivisesti. Numeerisen aineiston keruussa tehdään seuraavanlaisia kysymyksiä: kuinka paljon, kuinka monta, kuinka usein, missä määrin. Laadullisessa tutkimuksessa käsitellään osallistujien verbaalisia kuvauksia, selvityksiä ja kokemuksia ja siinä kysytään seuraavanlaisia kysymyksiä: miksi, miten, millä tavalla. Laadullisen tutkimuksen tekijät saattavat käyttää myös kuvia tai elokuvia tutkimusaineistona. Laadullisen tutkimuksen löydökset ovat subjektiivisia. Niitä voidaan soveltaa vain tiettyihin olosuhteisiin, eikä tutkimustuloksia voida yleistää samalla tavalla kuin määrällisessä tutkimuksessa. Laadulliset ja määrälliset pelit Molempia pelejä voidaan tarkastella tutkimusprosessin näkökulmasta, jolle on tyypillistä ongelmanratkaisun eteneminen sykleittäin. Tutkimusprosessin eri vaiheissa tehdään erilaisia toimenpiteitä ja tehtäviä. Pelit keskittyvät johonkin tiettyyn tutkimusvaiheeseen. Laadullisessa pelissä keskitytään laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroihin, tutkimuskysymyksen kannalta sopivan menetelmän ja otoksen valitsemiseen ja laadulliseen luokitteluun. Määrällisissä peleissä keskitytään toisiinsa yhteydessä oleviin tekijöihin, jotka liittyvät hypoteesin muodostamiseen ja testaamiseen, esim. muuttujien eli variaabelien tunnistamiseen, tutkimussuunnitelman tarkentamiseen, aineiston yhteenvetoon ja analysointiin ja tulosten tulkitsemiseen. 7
CHERMUG laadullinen peli CHERMUG laadullinen peli löytyy ladattuna tietokoneeltasi kansiosta CHERMUG laadullinen peli. Pelissä on kolme tasoa, jotka näkyvät kaikki tässä kansiossa. Pelit tulisi pelata järjestyksessä. Avataksesi pelin klikkaa sopivaa tasoa (esim. Taso 1). Klikkauksen jälkeen näet kolme tiedostoa: jre, qualitative-level1v03 ja Run Game. Klikkaa Run Game -kuvaketta. Peli avautuu pienen viiveen jälkeen. Laadullisen pelin johdanto Laadullisessa pelissä kerrotaan aluksi, että pelin tavoitteena on, että pääset mukaan menestyneeseen tutkimustiimin, jossa tehdään laadullista tutkimusta liikalihavuudesta. Jotta pääset tiimin jäseneksi, sinun pitää hankkia tutkimustaitoja ja osoittaa asiantuntemuksesi laadullisen tutkimuksen tekemisessä. Tämän jälkeen sinulle annetaan tietoa maailmanlaajuisesta liikalihavuusepidemiasta eri lähteistä. Näytölle tulee esimerkiksi Maailman terveysjärjestön, WHO:n virallisia tilastoja ja artikkeleita lihavuudesta, jotka on julkaistu sanomalehdissä. Taso 1: Valmistautuminen laadulliseen testiin Taso 1 auttaa sinua kehittämään taitojasi tunnistaa ja osoittaa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen eroja. Tällä tasolla tutustutaan näiden tutkimusotteiden filosofisiin taustoihin, menetelmiin, 8
aineistotyyppeihin ja analysointitapoihin. Ensimmäisellä tasolla on kolme minipeliä. Minipeli 1: Laadullinen vai määrällinen aineisto Minipeli 2: Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot Minipeli 3: Laadullinen vai määrällinen taustakertomus Minipeli 1: Laadullinen vai määrällinen aineisto Ensimmäisessä minipelissä sinulle näytetään esimerkkejä aineistoista eri muodoissa(kuva 1). Sinun tehtäväsi on päättää onko aineisto laadullista vai määrällistä. Kuva 1: Esimerkki laadullisesta aineistosta Minipeli 2: Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot Seuraavassa minipelissä sinun pitää luokitella erilaisia asioita joko laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen kuuluviksi. Pelissä on neljä osaa: yleiset piirteet, teoreettinen tausta, aineistotyypit ja aineiston analyysi. Pelissä esitetään erilaisia asioita, jotka ovat tyypillisiä joko määrälliselle tai laadulliselle tutkimukselle ja sinun tehtäväsi on sijoittaa väittämät joko laadullisen tai määrällisen tutkimuksen alle. Kun olet sijoittanut väittämät, voit tarkastaa vastauksesi. Oikeat vastaukset muuttuvat vihreiksi ja väärät vastaukset muuttuvat punaisiksi ja vilkkuvat. Pääset eteenpäin pelissä vasta, kun olet korjannut kaikki väärät vastaukset, toisin sanoen kaikki vastaukset muuttuvat vihreiksi. 9
Minipeli 3: Laadullinen vai määrällinen tutkimusote Tässä pelissä sinulle esitetään näytetään erilaisia tutkimustilanteita, joissa kerrotaan lyhyesti tutkimuksen taustasta. Sinun tehtävänäsi on päättää sopisiko tutkimuksen tekemiseen kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkimusote. Taso 2: Kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen Laadullisen pelin tasolla 2 käydään läpi laadullisen tutkimuksen suunnitteluun ja analyysiin liittyviä tärkeitä vaiheita. Peli alkaa tietyn tutkimuskysymyksen esittämisellä ja lyhyellä kuvauksella, jossa kerrotaan tutkimuskysymyksen taustasta. Peli perustuu tutkimukseen (Holsten et al, 2012), jossa selvitettiin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten ruokavalintoihin kotona. Tasolla 2 on kaksi minipeliä: Minipeli 1: Tutkimuksen suunnittelu Minipeli 2: Luokittelu laadullisessa tutkimuksessa Minipeli 1: Tutkimuksen suunnittelu Aineiston kerääminen Ensimmäinen asia, jota sinun pitää miettiä tutkimuksen suunnittelussa, on aineiston kerääminen ja tapa, jolla aiot sen kerätä. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään useimmiten kyselykaavakkeita, haastattelua, ja havainnointia, mutta myös sähköisten menetelmien kuten verkkokyselyiden ja wikien käyttö on suosittua. Menetelmän valinta riippuu tutkimuskysymyksestä ja käytännön toteutukseen liittyvistä asioista. Jos tutkimuskysymykseen vastaamiseksi tarvitaan materiaalia, joka on arkaluontoista, henkilökohtainen haastattelu on paras. Kyselytutkimukset taas ovat hyviä suuren aineiston keräämiseen nopeasti. Kaikilla menetelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Kuvassa 2 esitellään mahdollisia menetelmiä aineiston keräämiseen, joista pelaaja voi valita sopivan. 10
Kuva 2: Vaihtoehtoiset menetelmät aineiston keräämiseen Tutkimuksen tekeminen Missä Seuraavaksi pitää miettiä, missä aineisto kerätään. Tämän päätöksen tekeminen ohjaa myös tutkimukseen osallistujien valintaa. Jos esimerkiksi tutkitaan ruokavalintoja ja liikalihavuutta, tutkintaanko vain lihavien ihmisten käsityksiä siitä, mihin heidän valintansa perustuvat, vai tarkastellaanko myös ei ylipainoisten käsityksiä. Osallistujien valinta- Keitä ja kuinka monta Seuraavaksi sinun pitää päättää kuinka suuren kohderyhmän tarvitset tutkimukseesi ja keitä tähän kohderyhmään valitaan. Palaute taso 2: Kaikissa yllä mainituissa tutkimuksen suunnittelun kolmessa vaiheessa, valitset annetuista vaihtoehdoista (Kuva 2). Jokaisen valinnan jälkeen saat palautetta siitä, miten sopiva valitsemasi menetelmä ja kohderyhmä ovat. Jos valitset parhaan mahdollisen vaihtoehdon, saat positiivista palautetta ja peli jatkuu. Jos valitset huonomman, mutta kuitenkin oikean vaihtoehdon, sinulle kerrotaan palautteessa, mitä tämän vaihtoehdon valitseminen merkitsee ja millaisia ongelmia siitä saattaa seurata, mutta peli jatkuu. Jos valitset täysin sopimattoman vaihtoehdon, saat palautetta vaihtoehtoon liittyvistä ongelmista. Peli ei jatku ja sinua pyydetään valitsemaan toinen vaihtoehto. Minipeli 2: Laadullisen aineiston luokittelu Aineiston luokittelu on erittäin tärkeää laadullisessa tutkimuksessa. Laadullinen tutkimus koostuu tyypillisesti väitteistä, joita ihmiset esittävät tuodessaan esiin mielipiteitään, näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittavasta asiasta. Perustutkimuksessa, jossa kuvataan tai kartoitetaan asioita, 11
osallistujien vastauksia käytetään sellaisenaan kuvaamaan tiettyjä mielipiteitä tai kokemuksia. Tieteellisesti jäsennellymmässä laadullisessa tutkimuksessa kuten teema-analyysissä, pyritään nostamaan aineistosta esiin laajempia teemoja. Osallistujien vastaukset luetaan, niiden merkitystä arvioidaan huolellisesti ja ne luokitellaan laajempiin teemoihin tai yläkategorioihin aiheen mukaan. Tässä minipelissä teet yllä kuvattua aineiston luokittelua. Saat aineiston, joka on otettu artikkelista ja jossa on osallistujien vastauksia tietystä aiheesta (tässä tapauksessa mieliruuista) ja etukäteen määriteltyjä teemakategorioita. Sinun tehtäväsi on luokitella väittämät sopiviin teemakategorioihin. Kuvassa 3 on näkymä, jonka alalaidassa on esimerkki aineistossa esiintyvästä vastauksesta, joka sinun pitäisi sijoittaa oikeaan teemakategoriaan. Teemakategoriat (lapsi, vanhempi, ruoka ja aikakonteksti) ovat näytön yläosassa. Sinulle annetaan kahdeksan aineiston osaa, jotka sinun pitää sijoittaa oikeaan kategoriaan. Teemakategorioita on kahdeksan. Aineiston osat voidaan sijoittaa useampaan luokkaan, mutta kun kaikkia kategorioita tarkastellaan yhdessä, jokaisella aineiston vastauksella on luokka, johon se sopii parhaiten. Vastaukset ja aineiston osat ovat vaikeudeltaan eritasoisia ja osa vastauksista on epäselviä. Tällä pyritään havainnollistamaan oikeassa elämässä tehtävän laadullisen aineiston luokittelun ongelmia. Kun käyt harjoitusta läpi, voit muuttaa valintasi peruuttamalla alkuperäisen valintasi ja valitsemalla uuden vaihtoehdon. Kun olet sijoittanut kaikki kahdeksan vastausta eri luokkiin, voit tarkastaa oletko valinnut oikein. Oikein luokitellut vastaukset muuttuvat vihreiksi ja väärät vastaukset punaisiksi. Jos olet sijoittanut vastauksen esimerkiksi kolmeen eri luokkaan, kone näyttää, että vastauksesi on väärä, koska jokaiselle vastaukselle on olemassa paras mahdollinen kategoria. Tässä kohtaa saattaa syntyä keskustelua siitä, miten epäselvä vastaus pitäisi luokitella. Joka tapauksessa sinun pitää sijoittaa kaikki vastaukset oikeisiin luokkiin ennen kuin pääset pelissä eteenpäin. Harjoituksen päätteeksi pelaajat saavat palautetta siitä, miten he selviytyivät tason 2 tehtävistä. 12
Kuva 3: Aineiston osa ja kategoriat laadullisen pelin tasolla 2 Taso3: Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa Tasolla 3 on samat kaksi tutkimuksen suunnitteluun ja aineiston luokitteluun liittyvää peliä kuin tasolla 2 ja peli etenee samalla tavalla. Aluksi esitetään tutkimuskysymys ja kerrotaan tutkimuksen taustasta lyhyesti. Sen jälkeen sinun pitää valita sopiva tapa kerätä aineistoa ja otos annetuista vaihtoehdoista sekä luokitella aineisto. Taso 3 eroaa tasosta 2 siinä, että saat vähemmän tukea eri vaiheissa. Taso 3 on pelillisempi ja se perustuu enemmän omaan tutkimuksen suunnitteluun. Esimerkiksi menetelmän, paikan ja osallistujien valintavaihtoehtoja ei anneta tietyssä järjestyksessä, vaan pelaajan pitää valita itse missä järjestyksessä hän haluaa tehdä näihin asioihin liittyvät ratkaisut. Jos päätät esimerkiksi tehdä aineiston analyysiä ennen kuin sinulla on tutkimussuunnitelma, sinulle ilmoitetaan, ettei sinulla ole vielä aineistoa! Et myöskään saa palautetta ennen kuin olet pelannut tutkimuksen suunnitteluun ja luokitteluun liittyvät minipelit. Taso 3 muistuttaa artikkelin lähettämistä tieteelliseen julkaisuun (tai projektin tekemistä), jossa palautetta ei anneta eri vaiheissa. Tason 3 peli perustuu artikkeliin (McCabe et al, 2007), jossa laadullisella tutkimuksella selvitettiin äitien käsityksiä lastensa ruokavaliosta ja liikuntatottumuksista ja näiden käsityksien vaikutuksista lasten kehon kuvaan. 13
Chermug määrällinen peli Chermug määrällinen peli on digitaalinen peli, joka löytyy osoitteesta http://playgen.com/chermug Johdanto määrälliseen peliin Määrällisessä tutkimuksessa käytetään perinteistä kokeellista tutkimusotetta, joka yleensä yhdistetään tieteeseen. Tästä käytetään myös hypothetico-deductive nimitystä. Tutkija lähtee liikkeelle jostakin asiasta, josta hän tietää jo hieman entuudestaan ja jota hän haluaa tutkia. Määrällisen tutkimuksen tekijät keräävät, luokittelevat ja tekevät yhteenvetoja numeerisen aineiston pohjalta. He käyttävät 14
aineistoa kuvailemaan tai selvittämään variaabelien eli muuttujien välisiä suhteita ja pyrkivät löytämään syy- ja seuraussuhteita muuttujien välillä Määrällisen tutkimuksen tekemisessä pitää ottaa huomioon monia asioita, mutta koska määrällinen tutkimus keskittyy useimmiten hypoteesin testaukseen, myös määrällisessä pelissä keskitytään tähän asiaan. Pelissä esitetään sarja esimerkkejä, joissa kaikissa on erilainen ylipainoon liittyvä tutkimuskysymys. Esimerkeissä tarkastellaan esimerkiksi mieliruokia, eri ruokavalioiden tehokkuutta ja kehon kuvaa. Kuva 4: Esimerkki määrällisestä tutkimuksesta Määrällisen pelin eteneminen Jokainen esimerkki alkaa tilanteen kuvauksella, jossa kerrotaan ehdotetun tutkimuksen taustasta ja selvitetään tutkimuksen periaatteet. Tietoa annetaan esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmästä ja oleellisista variaabeleista ja siitä, miten niitä mitattiin (Kuva 4). Sen jälkeen peli etenee vaiheesta toiseen auttaen sinua paneutumaan niihin toisiinsa liittyviin tekijöihin, jotka pitää ottaa huomioon, kun tehdään määrällistä tutkimusta. Näitä ovat esimerkiksi variaabelien eli muuttujien käyttäminen, hypoteesin muotoilu, sopivien graafisten esitystapojen valinta ja niiden tulkinta sekä tarvittavat tilastolliset testit. Harjoituksissa käydään läpi samat vaiheet kuin tutkimusprojektin tekemisessä. Harjoitukset ovat aina samassa järjestyksessä, mutta kysymykset vaihtelevat jonkin verran eri vaiheissa. 15
Lue tutkimukseen liittyvä taustakertomus: Opiskelijan pitää lukea aluksi tutkimukseen liittyvä taustakertomus. Taustakertomusta ei tarvitse muistaa ulkoa, vaan siihen voi palata milloin tahansa pelin aikana klikkaamalla tarkastele tutkimusta. Variaabelien eli muuttujien valitseminen: Sinun pitää valita tutkimuksen muuttujat annetuista vaihtoehdoista taustakertomuksen perusteella. Riippuvien ja riippumattomien muuttujien valinta: T-testeihin liittyvissä esimerkeissä pitää aluksi valita riippuvat ja riippumattomat variaabelit annetuista vaihtoehdoista. Variaabelien arvot: Khiin neliöön liittyvissä esimerkeissä pitää valita muuttujien arvot annetuista vaihtoehdoista. Mittausasteikot (kts. muuttujien operationaalistaminen ja mittaaminen): Tässä vaiheessa sinun pitää päättää, mikä mittausasteikko on sopiva eri variaabeleille eli muuttujille. Yhdelle variaabelille tämä valinta tehdään pelaamalla hirsipuuta. Toisen muuttujan mittausasteikko selvitetään monivalintatehtävillä. Tutkimusmenetelmän valitseminen (kts. tutkimuksen suunnittelu alla): Sinun täytyy valita monivalintatehtävällä teetkö kokeellisen vai korrelaatioihin perustuvan tutkimuksen Nollahypoteesin muodostaminen (kts. nollahypoteesi alla): Tässä raahaa ja tiputa -tehtävässä pelaajan pitää muodostaa nollahypoteesi tutkimukselle valitsemalla kolme erillistä lauseen osaa, jotta saadaan kokonainen virke. Voit yhdistää esimerkiksi seuraavat osat (naisten ja miesten välillä) (ei ole eroa) (ruokien valinnassa). (HUOM! Pelit on käännetty englannista, eikä nollahypoteesista välttämättä muodostu kieliopillisesti oikea suomenkielinen lause) Havaintoaineiston valitseminen: Sinun pitää valita kahdesta mahdollisesta aineistosta se, joka sopii paremmin hypoteesin testaamiseen. Kummassakin aineistossa on edustava otos kymmenestä arvopisteestä. Oikean esitystavan valitseminen: Sinun pitää valita, mikä graafinen esitystapa tai taulukko sopii parhaiten aineiston esittämiseen. Graafisten esitysten, taulukoiden ja SPSS tulosten tulkinta: Khiin neliöön liittyvissä esimerkeissä näytetään kontingenssitaulukko ja yhdeksän oikein/väärin väittämää, jotka liittyvät kontingenssitaulukon tulkintaan. T-testiin liittyvissä esimerkeissä, ristinollakysymykset ovat vaihtelevampia ja ne viittaavat histogrammeihin, laatikkokuvioihin ja SPSS tuloksiin. 16
Tilastollisen testin tulkinta: Esimerkeissä, joissa käytetään khiin neliötä, pelaajat tekevät harjoituksia, joissa heidän pitää tulkita SPSS tulosta. Tutkimuksen suunnittelu: kokeelliset ja korrelaatiomenetelmät Kun valitset määrällisen eli kvantitatiivisen lähestymistavan tutkimukseesi, teet tutkimusta numeerisella aineistolla. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään tutkimuskysymyksestä riippuen erilaisia menetelmiä. Määrällisessä tutkimuksessa käytettävät menetelmät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kokeellisiin ja korrelaatiomenetelmiin. Korrelaatiomenetelmillä tutkitaan sitä, mitä tapahtuu luonnollisesti oikeassa elämässä puuttumatta siihen tieteen keinoin. Kokeellisilla menetelmillä taas manipuloidaan jotain muuttujaa ja sitten tutkitaan tämän manipuloinnin vaikutusta johonkin toiseen muuttujaan. Kokeellisissa ja korrelaatiomenetelmissä on paljon samankaltaisuuksia: molemmat pyrkivät lähestymään tutkimuskysymystä objektiivisesti; molemmissa kerätään empiiristä aineistoa; molemmissa mitataan tutkittavia muuttujia eli variaabeleita ja molemmissa pyritään varmistamaan, että tulokset ovat toistettavissa. Näiden kahden menetelmätyypin välillä on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ero. Kun käytetään korrelaatiomenetelmiä, tutkitaan jo olemassa olevia suhteita ja niiden välistä korrelaatiota eli kahden muuttujan suhdetta toisiinsa. Kokeellisessa tutkimuksessa sen sijaan ei tutkita muuttujien suhdetta sellaisenaan, vaan tutkija manipuloi muuttujia, pystyäkseen selittämään syy- ja seuraussuhdetta. Manipuloitavaa muuttujaa kutsutaan riippumattomaksi tai selittäväksi muuttujaksi (tai muuttujiksi) ja selitettävä tai riippuva muuttuja on muuttuja, jota mitataan, jotta voidaan arvioida manipuloinnin vaikutuksia. Muuttujien eli variaabeleiden operationaalistaminen ja mittaaminen Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen ydin on hypoteesien muodostaminen ja testaus, mutta ennen tätä vaihetta on otettava huomioon monta asiaa. Muuttujien operationaalistaminen ja mittaaminen on tärkeä osa tutkimussuunnitelmaasi. Muuttujan eli variaabelin operationaalistaminen 17
tarkoittaa, että ilmaiset täsmällisesti, mikä muuttuja on ja päätät, miten esität ja mittaat sen määrällisesti tai miten manipuloit jotain muuttujaa. Muuttujilla on erilaisia ominaisuuksia ja ne voidaan luokitella sen mukaan, miten niitä mitataan seuraavilla mittausasteikoilla: nominaalisella eli laatueroasteikolla, ordinaalisella eli järjestysasteikolla, intervalli eli välimatka-asteikolla ja suhdeasteikolla. Mittausasteikot ovat hierarkkisia siten, että tiedot, jotka ovat korkeimmilla tasoilla sisältävät kaikki alemmilla tasoilla olevat ominaisuudet. Mittaustasojen tunteminen on tilastollista perustietoa, jolle sopivan graafisen esitystavan ja tilastollisten testien valinta perustuu. Nominaalinen eli laatueroasteikolla esitettävä aineisto Nominaalista eli laatueroasteikkoa käytettäessä mitattava muuttuja asettuu tiettyihin selkeisiin kategorioihin, luokkiin tai ryhmiin ja siksi nominaalista asteikkoa kutsutaan myös luokitteluasteikoksi. Sukupuoli on kategorinen muuttuja, koska ihmiset ovat joko miehiä tai naisia. Tällä muuttujalla on kaksi arvoa tai attribuuttia: naiset ja miehet. Toinen esimerkki nominaalisesta tiedosta on vastauksesi kysymykseen: Söitkö suklaata viime viikolla?. Vastaus on joko kyllä tai ei ja kyseessä on nominaalinen mittaus. Vastauksia kyllä ja ei kutsutaan muuttujan arvoiksi tai attribuuteiksi. Esimerkki nominaalisesta muuttujasta, jolla on enemmän kuin kaksi attribuuttia tai arvoa, on kansallisuus. Ordinaalinen eli järjestysasteikko Ordinaalista aineistoa voidaan myös luokitella, mutta sille on lisäksi tyypillistä tietty järjestys tai arvoasteikko. Esimerkiksi kilpajuoksussa juoksijat sijoittuvat ensimmäiselle, toiselle, kolmannelle sijalle jne. Tällä asteikolla ensimmäinen sija on selvästi parempi kuin kymmenes sija. Ordinaaliset mittaukset eivät ilmaise suuruuseroja kahden mitattavan asian välillä. 18
Likertin skaala on asteikko, jota käytetään usein tutkimuksissa, joissa mitataan mielipiteitä 1-5 asteikolla. Tällä asteikolla numero 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin samaa mieltä ja numero 5, että vastaaja on täysin eri mieltä. Tämä on esimerkki intervalli- eli välimatka-asteikosta. Tällä asteikolla voidaan esimerkiksi selvittää osallistujien ajatuksia lauseesta Syön mielelläni suklaata. Osallistujat valitsevat asteikolta sopivan vaihtoehdon, ovatko he täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Lapsien asenteita voidaan mitata käyttämällä alla olevaa graafista asteikkoa. Intervalli- eli välimatka asteikko Tähän asteikkoon kuuluu edellä mainittujen kahden asteikon tyyppisiä ominaisuuksia, mutta sen lisäksi arvojen eroilla on merkitys mittausasteikolla ja nämä erot ovat samansuuruisia. Sentin välit viivoittimella ovat esimerkki intervalli- eli välimatka-asteikosta. Intervalliasteikolla on myös keinotekoinen nollapiste kuten esimerkiksi lämpötilan mittauksessa. Suhdeasteikko Suhdeasteikko on samanlainen kuin intervalliasteikko, mutta sillä ei ole keinotekoista nollapistettä. Jos halutaan mitata sitä pitääkö osallistuja suklaan syömisestä, voidaan myös kysyä: Kuinka paljon suklaata söit viime viikolla? Vastaus voidaan ilmaista esimerkiksi suklaapatukoiden määränä (tai palojen määränä). Tämä olisi mittausta suhdeasteikolla. Intervalli- ja suhdeasteikkoa käytetään usein yhdessä. On tärkeää huomata, että suunnitellessasi kokeellista tutkimusta, eri mittaustavat tuottavat erilaista kuvailevaa ja päätelmiin perustuvaa tilastollista tietoa. Jos kysyt Söitkö suklaata viime viikolla? saat vastaukseksi joko kyllä tai ei ja nominaalista tietoa. Likertin asteikolla vastaajien arviot lauseesta Syön mielelläni suklaata tuottavat ordinaalista tietoa. Jos taas kysyt Kuinka paljon suklaata söit viime 19
viikolla?, vastaukset tuottavat suklaan määrään liittyvää aineistoa ja mittaukseen käytetään suhdeasteikkoa. Hypoteesin muodostaminen Hypoteesin muodostaminen ja testaus on keskeinen asia määrällisen tutkimuksen tekemisessä. Muuttujien operationaalistaminen ja sopivan menetelmän valitseminen liittyvät läheisesti hypoteesin muodostamiseen. Hypoteesi on olettamus kahden muuttujan välisestä suhteesta tai kahden ryhmän eroista. Hypoteesin voidaan ajatella koostuvan kolmesta erillisestä lauseen osasta. Ensimmäisessä todetaan, että Muuttujien välillä ei ole suhdetta tai Muuttujien välillä ei ole eroa. Seuraavaksi kuvataan riippumattoman muuttujan eri attribuutteja ja lauseen osa voisi olla esimerkiksi poikien ja tyttöjen välillä. Viimeinen osuus kuvaa riippuvaa muuttujaa, esimerkiksi BMI arvossa. Tässä raahaa ja tiputa - harjoituksessa, sinun pitää muodostaa nollahypoteesi näistä lauseen osista, esimerkiksi Muuttujien välillä ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä BMI arvossa. Kiitokset The development of the CHERMUG project is partially supported by the European Community under the Lifelong Learning Programme project nr. 519023-LLP-1-2011-1-UK-KA3-KA3MP. This document does not represent the opinion of the European Community, and the European Community is not responsible for any use that might be made of its content. Lähdeluettelo Caballero, B. (2007). "The global epidemic of obesity: An overview". Epidemiol Rev 29: 1 5. Couchman, W. & Dawson, J. 1990. Nursing and Health-Care Research: The Use and Applications of Research For Nurses and Other Health Care Professionals. Scutari, London. Holsten, J. E., Deatrick, J. A., Kumanyika, S., Pinto-Martin, J., & Compher, & C. W. (2012). Children s food choice process in the home environment. A qualitative descriptive study. Appetite, 58, 64 73. Morse, J. M., Field, P. A. (1996.) Nursing Research: The application of qualitative approaches. Chapman and Hall, London. 20