Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Transkriptio

1 Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen. Mitä tarkoittaa hyvä keino konkreettisesti? Terveydentila voidaan myös määrittää usealla tavalla ja sitä voidaan mitata usealla eri mittarilla. Hypoteesissa voisi jo suoraan viitata terveydentilan mittaamiseen käytettyihin muuttujiin. Tutkimusraportissa tulee myös tarkasti määrittää miten liikuntaneuvonta on toteutettu ja mitä sen sisältö on, joskin hypoteesiin sitä ei liene tarpeellista sisällyttää, mutta jos tässä asetetaan hypoteesia interventiotutkimuksessa, olisi hypoteesissa hyvä mainita koe- ja kontrolliryhmät. (esim. Oma arvio terveydentilasta on korkeammalla tasolla koe- kuin kontrolliryhmässä).

2 Tehtävä 2 Siviilisäätyä mitataan usein kysymyksellä, jossa tutkittavan pitää kertoa onko hän naimaton, naimisissa oleva, leski, tai eronnut. Mikä on tämän muuttujan mitta-asteikko? Jatkuva Epäjatkuva Diskreetti suhdeasteikko Muuttujalle on määritelty ennalta selkeät vastausluokat, joiden välillä ei ole määrättyä järjestystä tai merkityksellistä erotusta (ts. mitta-asteikko ei siis ole jatkuva tai järjestysasteikollinen). Muuttuja ei ilmoita mitään laskettavaa lukumäärää, joten mitta-asteikko ei ole diskreetti suhdeasteikko. Siviilisäätymuuttujan mitta-asteikkoa voi siis pitää epäjatkuvana.

3 Tehtävä 3 Lue tämä tehtävänanto huolella ja vastaa annetun tiedon perusteella kysymykseen. Peruskoulun ekaluokkalaisille luokan seinään piirretään viiva 125 cm kohdalle ja oppilaita kehotetaan seisomaan viivan kohdalla seinää vasten. Mittaustuloksena kirjataan oliko tutkittavan pituus sellainen, että viiva jäi näkyviin vai peittyikö se näkyvistä. Mikä on tämän muuttujan mitta-asteikko? Luokitusasteikko Välimatka-asteikko Suhdeasteikko Pituus sinällään on jatkuva muuttuja, mutta tässä tiedetään vain oliko pituus yli vai alle 125 cm, ts. muuttujan on kaksiluokkainen. Käytännössä muuttujaa pidetään usein luokitusasteikollisena, mutta tässä hyväksytään myös järjestysasteikon tulkinta (kyseessä on siis epäjatkuva muuttuja).

4 Tehtävä 4 Lue tämä tehtävänanto huolellisesti ennen kuin vastaat kysymyksiin annetun tiedon pohjalta. Osana tutkimusta vuotiaille koululaisille esitettiin 10 kysymystä heidän asenteistaan erilaisia koululiikuntamuotoja kohtaan (mm. juoksulenkit, pallopelien pelaaminen, jne.). Jokaisessa kysymyksessä on viisi vastausvaihtoehtoa: erittäin miellyttävä, miellyttävä, ei miellyttävä eikä epämiellyttävä, epämiellyttävä, erittäin epämiellyttävä. Vastausvaihtoehdoille päätettiin antaa seuraava pisteytys: 4,3,2,1,0 (tässä järjestyksessä). Kun oppilaat olivat vastanneet kysymyksiin, kullekin vastaukselle annettiin sitä vastaava pistemäärä. Tämän jälkeen joka oppilaalle muodostettiin summapistemäärä laskemalla yhteen niiden kysymysten pisteet, joihin hän oli vastannut. A. Mikä on oppilaan summapistemäärän pienin mahdollinen arvo? B. Mikä on oppilaan summapistemäärän suurin mahdollinen arvo? C. Kuvaavatko suuremmat summapistemäärät asennetta myönteisesti (koettiin miellyttäväksi) kielteisesti (koettiin epämiellyttäväksi) D. Mikä on summapistemäärän mitta-asteikko? Luokitusasteikko Välimatka-asteikko Suhdeasteikko Osakysymysten alin pistemäärä on nolla pistettä joten summapistemäärän pienimmäksi arvoksi saadaan 10 0 = 0 (A). Osakysymysten korkein pistemäärä on 4, joten korkeimmaksi pistemääräksi saadaan 10 4 = 40 (B). Osakysymykset oli muotoiltu niin, että niissä suurempi pistemäärä liittyi liikuntamuodon kokemista miellyttäväksi, joten suuremmat summapistemäärät kuvaavat myönteisempää suhtautumista liikuntamuotoon (C). Osakysymysten mitta-asteikko on järjestysasteikko (epäjatkuvan muuttujan tapaan selkeät vastausluokat, luokkien välillä on järjestys, mutta luokkien välillä ei välttämättä ole yhtä pitkä etäisyys). Yhteenlasketun summapistemäärän pitäisi siis olla myös järjestysasteikko. Käytännössä kuitenkin ajatellaan, että osiovastaukset ovat välimatka-asteikollisia. Tämän taustalla on ajatus, että tässä esitelty summapistemäärä kuvaa yleistä asennetta liikuntamuotoihin. Tämä on voi olla perusteltua, jos tutkimukseen on valittu edustava ja riittävä määrä liikuntamuotoja perusjoukkoon nähden. Vastauksena hyväksytään siis järjestysasteikko ja välimatka-asteikko (D). Osioanalyysi on tilastollisen tutkimuksen haara, joka tutkii mm. sitä, kannattaako osiovastauksista muodostaa summapistemäärää vai tarkastella vastauksia jollakin muulla tavalla.

5 Seuraavissa kuvioissa on esitetty eri vastausten esitysmääriä.