KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0"

Olivia Mikkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: <assistentti> Tulostettu: Samuli Hirvonen Ryhmän numero: <nro> Dokumentin tila: <työversio/valmis> Muokattu:

0 Jakelu: <assistentti> Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.

2 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Selite (muutokset, korjaukset..) Samuli Dokumenttipohja Word-tiedostosta /10

3 Sisältö 1 Johdanto Yleiskuvaus Määritelmät, termit ja lyhenteet Kirjallisuus Käyttäjätutkimus Käytetyt tutkimusmenetelmät Tutkimussuunnitelma Tulokset Tulevat tutkimukset Käyttäjät, käyttökonteksti, persoonat ja käyttäjäkokemus Käyttökonteksti Käyttäjät Persoonat Käyttäjäkokemus Käsitteellinen suunnittelu Käsitteellinen malli Käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen tavoitteet 9 6 Liitteet /10

........................ 5 3 Käyttäjät, käyttökonteksti, persoonat ja käyttäjäkokemus 6 3.1 Käyttökonteksti............................ 6 3.2 Käyttäjät............................... 6 3.3 Persoonat.

4 1. JOHDANTO Tätä dokumenttipohjaa käytetään opintojakson Käyttäjäkokemuksen perusteet harjoitustyössä. Dokumenttipohjaan voi lisätä tarvittaessa alilukuja. Dokumenttipohjan tarkoitus on opiskelijoiden kannalta ohjata kirjoittamista ja assistenttien kannalta helpottaa töiden arvostelua ja vertailua. Harjoitustyötä kirjoittaessa kohderyhmänä tulisi kuitenkin pitää asiakasta eli järjestelmän tilaajaa eikä harjoitustöiden tarkastajaa. Asiat tulee siis selittää siten, kuinka ne käytettävyyteen perehtymättömälle asiakkaalle selitettäisiin. Tämä leipäteksti on tarkoitus poistaa ja tilalle kirjoitetaan ryhmän itse tuottamaa tekstiä. Dokumenttipohjan lisäksi on noudatettava harjoitustyöohjeita. 1.1 Yleiskuvaus Tähän kirjoitetaan lyhyt, korkeintaan sivun mittainen yleiskuvaus järjestelmästä, jolle käyttäjätutkimus tehdään. 1.2 Määritelmät, termit ja lyhenteet 1.3 Kirjallisuus Tässä listataan sanat ja käsitteet, jotka eivät ole lukijalle (asiakkaalle) tuttuja, tai joiden voidaan ajatella tuottavan sekaannuksia erikoisella käytöllään, tai jotka eivät yleisesti ole käytössä tai tiedossa. Vaikka asiakkaan edustajat ovat käytännössä kurssihenkilökuntaa, tulee tässä huomioida että dokumenttiin voisivat tutustua myös muut asiakkaan edustajat. Yleensä kannattaa määritellä mieluiten liikaa termejä kuin liian vähän. Asiat kannattaa esittää tässä luettelossa aakkosjärjestyksessä. Esimerkiksi GUI, HCI, käyttäjä, ryhmähaastettelu yms. Tässä voidaan myös purkaa englanninkieliset lyhenteet (WEfI = Windowing Environment for Idiots), tai sitten saman tien suomentaa nekin (WSfI = Windowing Environment for Idiots, keskivertokäyttäjän käyttöliittymä). Se miten menetellään, on projektikohtainen tyylikysymys. Tässä kohdassa voidaan määritellä myös dokumentissa käytetyt merkintätavat. Esimerkki tästä on esitetty taulukossa 1. "Varatut sanat"eli "avainsanat"ja toimintojen tms. nimet korostetaan tekstissä jollakin tapaa, se helpottaa huomattavasti lukemista. [Osm13] Addy Osmani. Finding and Fixing Mobile Web Rendering Issues. Teoksessa. The Smashing Book #4. New Perspectives on Web Design. Toim. Vitaly Friedman. Freiburg, Germany: Smashing Magazine GmbH, 2013, s /10

Harjoitustyötä kirjoittaessa kohderyhmänä tulisi kuitenkin pitää asiakasta eli järjestelmän tilaajaa eikä harjoitustöiden tarkastajaa.

5 2. KÄYTTÄJÄTUTKIMUS 2.1 Käytetyt tutkimusmenetelmät Tsääsä kuvataan pääpiirteissään käytetyt tutkimusmenetelmät teoreettisella tasolla. Lisäksi perustellaan, miksi on valittu juuri tämä menetelmä ja kuvataan tutkimusmenetelmän käytännön toteutus. 2.2 Tutkimussuunnitelma 2.3 Tulokset Tähän kohtaan kirjataan käyttäjätutkimussuunnitelma. Esimerkiksi kerrotaan: Ketä tutkitaan? Kuinka monta käyttäjää? Miksi? Missä tutkimus suoritetaan? Miten? Koska? Ja niin edelleen (katso harjoitustyöohje). Mahdolliset kyselylomakkeet ja haastattelurungot liitetään dokumenttiin lopullisessa ulkoasussaan liitteiksi. Kun käyttäjätutkimus on suoritettu, on syytä myös todeta, kuinka suunnitelmat käytännössä toteutuivat ja tehtiinkö vielä muutoksia suunnitelmiin. Kohdassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta sekä keskeiset tulokset. Kaaviot ja taulukot voidaan laittaa myös dokumentin liitteeksi. Tässä kohdassa mietitään myös, miten tuloksia voidaan hyödyntää järjestelmän suunnittelussa myöhemmin. Saatiinko esim. joitain lisävaatimuksia? Lisäksi arvioidaan käyttäjätutkimuksen onnistumista kokonaisuudessaan. 2.4 Tulevat tutkimukset Tässä kohdassa pohditaan, miten tutkimussuunnitelmaa tulisi muokata, mikäli kyseessä ei olisi harjoitustyö vaan todellinen tilaus. Miten tutkimus tulisi tehdä ja millainen otoskoko vaadittaisiin? /10

Esimerkiksi kerrotaan: Ketä tutkitaan? Kuinka monta käyttäjää? Miksi? Missä tutkimus suoritetaan? Miten? Koska? Ja niin edelleen (katso harjoitustyöohje).

6 3. KÄYTTÄJÄT, KÄYTTÖKONTEKSTI, PERSOONAT JA KÄYTTÄ- JÄKOKEMUS Tässä luvussakuvataan lyhyesti järjestelmän käyttäjät ja käyttökonteksti. 3.1 Käyttökonteksti 3.2 Käyttäjät 3.3 Persoonat Tässä kerrotaan laajempi käyttökonteksti johon tuote tai järjestelmä liittyy. Kohdassa kuvataan järjestelmän sijoittelu, esim. voidaanko järjestelmää käyttää etänä? Onko järjestelmän käytölle varattu tietty/tietyt pc:t vai toimiiko järjestelmä kokonaan erillisissä laitteissa. Kuinka monta käyttöpistettä on ja missä nämä sijaitsevat? Lisäksi kerrotaan, liittyykö järjestelmän käyttökontekstiin oheiskalusteita, kuten pöytätasot ja tuolit, sekä arvioidaan käyttökontekstia yleensä. Entä millainen on järjestelmän sosiaalinen käyttökonteksti? Käyttökontekstia voidaan myös selventää kuvin. Yksinkertaisetkin hahmotelmat selventävät asiaa usein paremmin kuin pelkkä teksti. Kuvat voi laittaa myös liitteeksi, mikäli dokumenttirunkoon upottaminen on hankalaa. Tässä kohdassa määritellään keitä ovat järjestelmän käyttäjät. Millaisia käyttäjäryhmiä järjestelmällä on? Kuuluuko käyttäjäryhmään esim. liikuntarajoitteisia? Onko kaikilla käyttäjillä samanlaiset tarpeet? Miten eri käyttäjäryhmät huomioidaan ja miksi? Kohdassa arvioidaan myös käyttäjien koulutusta varsinkin mitä pitää osata, jotta voi käyttää tätä järjestelmää. Tähän myös kirjataan kuinka usein järjestelmää käytetään, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain. Miten tämä vaikuttaa käyttöön ja erilaisten käyttäjäryhmien huomioimiseen? Tämä tehdään käyttäjätutkimuksen pohjalta. Tässä kuvataan järjestelmän käyttäjäryhmiä vielä tarkemmin persoonien avulla. Persoonan kuvauksen avulla muodostetaan yksityiskohtaisia kuvitteellisia esimerkkihenkilöitä, jotka kuvastavat kutakin käyttäjäryhmää. Persoona kuvataan sanallisesti, mutta myös kuvan saa mielellään liittää tukemaan kuvausta. Kuvauksesta tulee pystyä hahmottamaan käyttäjäryhmä yksityiskohtaisesti /10

Onko järjestelmän käytölle varattu tietty/tietyt pc:t vai toimiiko järjestelmä kokonaan erillisissä laitteissa. Kuinka monta käyttöpistettä on ja missä nämä sijaitsevat?

7 3.4 Käyttäjäkokemus Tämä tehdään käyttäjätutkimuksen pohjalta. Tässä kerrotaan miten käyttäjät kokevat nykyisen käytännön/järjestelmän ja minkälaisia kokemuksia he haluaisivat uudelta järjestelmältä. Miten onnistunut tai epäonnistunut suoriutuminen tehtävästä vaikuttaa käyttäjäkokemukseen. Mitkä ovat tärkeimmät järjestelmän käyttäjäkokemukseen vaikuttavat tekijät ja millä keinoilla järjestelmän käyttäjäkokemusta voisi parantaa käyttäjän näkökulmasta /10

uudelta järjestelmältä. Miten onnistunut tai epäonnistunut suoriutuminen tehtävästä vaikuttaa käyttäjäkokemukseen.

8 4. KÄSITTEELLINEN SUUNNITTELU 4.1 Käsitteellinen malli Tässä kuvataan järjestelmän käsitteellinen malli loppukäyttäjän kannalta sekä sanallisesti että kaaviolla. Kaaviossa ei tarvitse noudattaa mitään tiettyä kuvauskieltä tai mallia, mutta sen tulee olla helposti tulkittavissa. Olennaisinta on loppukäyttäjän näkökulma: tässä vaiheessa ei siis suunnitella järjestelmää esim. tietokantojen tasolla /10

9 5. KÄYTETTÄVYYDEN JA KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN TAVOITTEET Tähän kirjataan käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen tavoitteet, jotka ovat järjestelmän kannalta tärkeitä. Mitä käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksia järjestelmällä tulee olla? Miksi juuri nämä ominaisuudet ovat loppukäyttäjien kokemusten kannalta tärkeitä? Lisäksi kuvataan lyhyesti, mitä ko. ominaisuus järjestelmän kannalta tarkoittaa eli miten asian tulisi näkyä loppukäyttäjälle? Esimerkkiviittaus [Osm13] /10

Miksi juuri nämä ominaisuudet ovat loppukäyttäjien kokemusten kannalta tärkeitä? Lisäksi kuvataan lyhyesti, mitä ko.

10 6. LIITTEET Tähän kirjataan lista liitteistä. Liitteitä ovat esimerkiksi haastattelurungot, haastattelujen muistiinpanot, mahdollinen muu haastatteluissa koottu materiaali ja mahdolliset koostetut vastaukset /10

haastattelujen muistiinpanot, mahdollinen muu

Samankaltaiset tiedostot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro: