- ^ - JULKAUSUMAT JA KRJELMÄT Sosaldemokraattnen Eduskuntaryhmä on kertomusvuoden akana julksuuteen saattamssaan kannanotossa knnttänyt huomota mm. seuraavn kysymyksn: - vasemmston ja keskustavomen varaan rakentuvan enemmstöhalltuksen akaansaamsen - nhn syhn, jotka johtvat Paason vähemmstöhalltuksen muodostamseen - Euroopan turvallsuus- ja yhtestyökokouksen valmstaven neuvottelu jen alottamseen Helsngssä sekä Suomen ja Saksan valtoden suhteden vaknnuttamseen - ns. eläkepakettn eduskunnan enemmstön tomesta tehtyhn lukusn huononnuksn - aluepoltkassa esntyvn vnoutumn sekä ertysest kehtysalueden huonoon työllsyystlanteeseen 1«- halltuksen estykseen moottora joneuvon kul jetta en työa jan muuttamsesta. Valtoneuvostolle osottamssaan krjelmssä ryhmä on edellyttänyt halltuksen tomenptetä mm. seuraavssa a jankohtasssa asossa: - ns. suhdannetasaustomkunnan täydentämseks Sosaldemokraattsen Puolueen edusta jalla - lkenteen har jottamsessa lmeneven epäkohten postamseks ns. sul jettuden alueden osalta - sanomalehdstölle jaettavan taloudellsen tuen lsäämseks vuoden 1975 tulo- ja menoarvossa.. 1 f l J' p 1 ' l'1!
L - ^ - 5> JULKLAUSUMT JA KRJELMÄT Julklausumat Sosaldemokraattnen Eduskuntaryhmä on kertomusvuoden akana julksuuteen saattamssaan kannanotossa knnttänyt huomota mm. seuraavn kysymyksn: - vasemmston Ja keskustavomen varaan rakentuvan enemmstöhalltuksen akaansaamsen - nhn syhn, jotka johtvat Paason vähemmstöhalltuksen muodostamseen - Euroopan turvallsuus- ja yhtestyökokouksen valmstaven neuvottelujen alottamseen Helsngssä sekä Suomen ja Saksan valtoden suhteden vaknnuttamseen - ns, eläkepakettn eduskmnan enemmstön tomesta tehtyhn lukusn huononnuksn - aluepoltkassa esntyvn vnoutumn sekä ertysest kehtysalueden huonoon työllsyystlanteeseen N', - halltuksen estykseen moottorajoneuvon kuljettajen työajan muuttamsesta, ^.-Kaelmät Valtoneuvostolle osottamssaan krjelmssä ryhmä on edellyttänyt halltuksen tomenptetä mm. seuraavssa ajankohtasssa asossa: - ns. suhdannetasaustomkunnan täydentämseks Sosaldemokraattsen Puolueen edustajalla - lkenteen harjottamsessa lmeneven epäkohten postamseks ns. suljettujen alueden osalta - sanomalehdstölle jaettavan taloudellsen tuen lsäämseks vuoden 1973 tulo- ja menoarvossa.
e. ryhmm ssänen järjestäytymtet Eduskuntaryhmän pheenjohtajstossa ja myös tomkunnan kokoonpanossa tapahtu kertomusvuonna halltuksen vahdokssta johtuen lukusa muutoksa. Puheenjohtajana tom saakka Esko Nskanen ja tämän jälkeen Paavo Tlkanen. Ensmmäsenä varapuheenjohtaja tom 29.2.1972 saakka Margt Eskman ja tämän jälkeen Meer Kalavanen. Tosena varapuheenjohtaja tom 29.2.1972 ast Valde Nevalanen ja sen jälkeen Paavo Tlkanen. Hänen tultua valtuks puheenjohtajaks on tosen varapuheenjohtajan tehtävä hotanut Uk Voutlanen. Edellä manttujen edustajen lsäks ryhmän tomkuntaan ovat kertomusvuoden akana kuuluneet valtopäven alusta luken Lyyl Aalto, Matt Ahde, Snkka Luja-Vepsä, Valdemar Sandeln, Tänö Turunen ja 14.9.1972 lähten Jacob Söderman. Ryhmän shteernä on tomnut ok.kand. Seppo Nevala. Tedotusshteern tehtävä on polttsen shteern tomen ohella hotanut Antt Halme. Ryhmän tomstoshteernä on tomnut Tarja Tuom. Ryhmä on kuluneen vuoden akana kokoontunut 52 kertaa ja ryhmän tomkunta kertaa. V. - h
Puoluetomkunnan estys puolueneuvostolle 28.3.1973. y 1 1- Suomen Ja Neuvostolton kesknästen suhteden kehttämsessä on sodanjälkesenä kautena saavutettu merkttävä edstysaskeleta. Molempa osapuola hyödyttävä hyvän naapuruuden poltkka rakentuu 25 vuotta stten mattemme välllä solmttuun sopmukseen ystävyydestä> yhtestomnnasta Ja kesknäsestä avunannosta. Sopmuksella on kansanvälsen Jänntyksen valltessa huomattava vakutus ertysest Pohjolan tlanteen vakntumseen Ja rauhottumseen. Myös kansanvälsen lmaprn parantuessa sopmuksella on pysyvää merktystä. Se tarjoaa Jatkuvast uusa mahdollsuuksa rauhanomasen yhtestyön kehttämseen sekä suomalas-neuvostolttolasssa t ' suhtessa että laajemmssakn yhteyksssä. Sopmukseen ssältyvlle valtoden välsten suhteden peraattelle rakentuva sopmuksa on lsääntyvässä määrn solmttu er yhteskuntajärjestelmn kuuluven valtoden kesken. Suomen Ja Neuvostolton välsessä kaupassa sekä yhtestomnnassa yhteskuntaelämän kaklla alolla saavutettu edstys on vakuuttavana osotuksena stä, että tätä työtä tulee edelleen kehttää Ja syventää. Yya-sopmukseen nojautuen Suom toteuttaa Paaskven-Kekkosen lnjan mukasta rauhantahtosta puolueettomuuspoltkkaa Ja vo nän lujttaa kansanvälstä turvallsuutta sekä lähympärstössään että laajemmalt. Suomen sosaldemokraattnen puolue tukee lujast pyrkmyksä suomalas-neuvostolttolasten suhteden laajentamseks ja syventämseks. Rauhantahtoset vomat tulee yhdstää yleseurooppalasen yhtestyön esteden postamseks Ja maanosamme turvallsuuden lujttamseks. Lähmpänä tavotteena on Euroopan turvallsuus- Ja yhtestyökokouksen mahdollsmman pkanen koollekutsumnen. l 'h M, t «.1, % M tfj
tuun ^^ Sos.-dem, Puolueneuvosto 28.3.1973 Julklausuma Sosaldemokraattnen puolueneuvosto lmasee huolestunesuutensa työmarkknatlanteen osalta» kun työehto- ja palkkasopmuksa e ole saatu akaan, mhn on ratkasevast vakuttanut kokoomuspuolueen harjottama hnta- ja vuokrasäännöstelylan jatkamseen kohdstuva jarrutus ja vastustus. Puolueneuvosto ptää välttämättömänä eduskunnalle maanantana annetun estyksen hyväksymstä, koska se vo laukasta näköprssä olevan vaarallsen tlanteen. Puolueen melestä kesktetyn sopmuksn vodaan parhaten turvata reaalansoden kohottamnen ja soldaarnen palkkapoltkka. Puolue ymmärtää kutenkn, ette SAK:le ole nässä olosuhtessa ollut mahdollsta sellasta akaansaada. Puolueneuvosto toteaa, että vme vkkona on jälleen käynnstetty sosaldemokratan vastanen tastelu. Tämän hyökkäyksen tarkotus on estää sosaldemokraattsten peraatteden mukanen yhteskunnallnen uudstuspoltkka. SDP tulee torjumaan hyökkäykset ja kehottaa jäsenstöään valppaast seuraamaan tlannetta. Sosaldemokraattnen puolue suhtautuu osaltaan rakentavast halltusyhtestyöhön ja kunnottaa tehtyjä sopmuksa. Puolue vaat samaa myös multa halltuspuoluelta ja korostaa, ette SDP:tä, joka edustaa suurempaa vomaa kun muut halltuspuolueet yhteensä, voda edellyttää mukautumsta näden ykspuolsn vaatmuksn. Puolueneuvosto toteaa, että porvarllsten puolueden vastustus Paason työväenhalltuksen lakestyksä, kuten autonkuljettajen työakalaka, kohtaan on vastuutonta. Puolueen melestä e ole tärkentä, kuka mnkn estyksen on tehnyt, vaan eötykseh ssältö. Puolue korostaa edelleenkn näden uudstusten ajankohtasuutta ja välttämättömyyttä. Puolueneuvosto hyväksyy puoluetomkunnan tomenpteet yhtestyöneuvottelujen käynnstämseks puoluekokouspäätöksen mukasest Suomen Kommunstsen Puolueen kanssa ja tovoo, että nässä keskustelussa selväs pkasest, onko puolueden välsen kanssakäymsen kehttämselle edellytyksä. SDP edellyttää osaltaan, että tomntaa palkansaajen ja muden vähävarasten elnolosuhteden parantamseks vodaan kehttää. Puolueneuvosto toteaa, että ne perusteettomat hyökkäykset, joden kohteeks sosaldemokraatt mm. ammattyhdstyslkkeessä ovat joutuneet, vähenävät vakavast yhtestomntamahdollsuuksa ja ptää nden lopettamsta välttämättömänä. ^ M l
- 2 -. Puolueneuvosto korostaa, että sosaldemokraattnen puolue Jatkaa kam)paluäa tasa-arvopoltkan nopeuttamseks. Ajankol^s^ tehtävnään puolue näkee tulopolttsten tehtäven ohella tontt- /a asuntopoltkan okeuclennuka n ratkasemsen, työllsyyspoltkan tehostamsen, perhepoltkan kehttämsen ja yrtysdemokratan ja työsuojelun toteuttamsen. ( 1,. 1 J8l ' r * n K
POYTXKRJA Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen puolueneuvoston Juhlakokouksesta, joka pdettn Forssassa Forssan työväentalon Juhlasalssa lauantana 18. pävänä elokuuta 1973 alkaen kello 12. Puheenjohtajana kokouksessa tom puolue* neuvoston puheenjohtaja Johannes Kokkalanen sekä shteerenä Matt Manskka Ja Martt Aberg. Kokouksessa ol saapuvlla 58 puolueneuvoston Jäsentä. Kokoussal Kokoussaln korstelussa ol pyrtty mahdollsmman ptkälle noudattamaan Forssan puoluekokouksen shteern J.K. Karn kuvaamaa vuoden 1903 kokouksen salnkorstelua: "Kuhan huoneusto ol tlasuutta varten korstettu lpulla Ja ' köynnöksllä. Saln peräsenällä olevaa koroketta. Jolle puheenjohtajan Ja shteern pöytä ol asetettu, reunustvat kaunt katajat. Taustalla ol pats lppuja kaks punasta klpeä, nssä tunnuslauseet: "Pos sorto, pos vääryys, pos väkvalta!'' sekä ''Okeutta kaklle!'' Svulla ol kaks hlprrustusta, kuvaten tonen jykevää seppää työtamnessaan, tonen lastaan kantavaa ätä. Edellseen ltty krjotus 'Kunnota työntekjää", jälkmmäseen "Tervetuloa! Vhtyös hyvn!"" Kokous alotettn tasan kello 12. 1 - ä Sf-u Kokouksen avaus ; Kokouksen avas puolueneuvoston puheenjohtaja, apulaskaupungnjohtaja Johannes Kokkalanen seuraavn sanon: Hyvät puoluetovert! Kun tarkastelemme Forssan perntöä, ntä vaatmuksa, jotka sllon 70 vuotta stten estettn äänokeudesta, tsenäsyydestä, koulutuksesta, työajasta, samapalkkasuudesta * \
- 2 - - 3 -. rl t ja tasa-arvosuudesta, vomme van hmetystä Ja nöyrää kunnotusta tunten todeta Forssan mesten ja nasten yhteskunnallsen panokkuuden» vsauden ja kauaskantosuuden. Puhujapöntössä esntyneet suutart, k6usankettönptäjät ja takapenkken **vaprkken tytöt** ja talojen rengt hyväksyvät ohjelman, jonka mukanen kehtys on ollut koko suomalasen yhteskunnan kehtys näden kuluneden setsemän vuoskymmenen akana. **Työväen vdennet valtopävät**, nn kun Forssan kokousta on kutsuttu, pdettn ankeassa, tsaarnvallan valvovassa, kyrälevässä lmaprssä, jossa kansan sana e ollut vapaa, pakkakunnalla, joka ol tarpeeks pen, jot- puolueemme ohjelma. Tämän ohjelman mukaan, selkeäst ja ptkäjäntesest Sos.-dem. Puolue on tehnyt työtä suomalasen yhteskunnan Ja Suomen työväenluokan hyväks. Tämä ohjelma ja toteuttamsen taakse ryhmttyneet - puolueväk ja äänestäjät - ovat ettämättä jättäneet pysyvmmät jalanjäljet kehtykseen Suomessa. Luonnehdttakoon tätä vakka rauhanomaseks vallankumoukseks ta haukuttakoon reformstseks näpertelyks ta evoluutoks. Mutten joka tapauksessa polttsten ryhmttymen rool on sttenkn ollut Joko selvää taantumuksellsta jarrutusta ajan ja kehtyksen rattatten edessä ta kapean yhteskunnallsen osa-alueen etujen ajamsta ta dogm-,5 U ' ;, ta kokouksen kaku ja sana sosalsmsta ja sosaldemokratasta e ols päässyt härtsemään porvaren salonken melenrauhaa. Mutta nämä suutart ja torpparen pojat, lastenkoten kasvatt ja krjakauppa-apulaset olvat sttenkn päässeet käsks tetokrjallsuu- uskollsuuteen Ja epärealstsn tavoteasetteluhn perustuvan polttsen tomnnan ylläptämstä. Me hmset tarvtsemme mennesyytemme. Nn myös järjestelmät ja Joukkolkkeet tarvtsevat hstorallsen taustansa. Me emme vo h l! ( ' lv! 11 '! < teen, jopa ruotsn- ja saksankelseen teoreettseen marxlaseen krjallsuuteen ja seltä ammentaneet vastasyntyneen uuden yhteskunnallsen opn. Työväenlkkeen synty, sosalstsen talousteoran kehttymnen, jotka pohjautuvat teollsuusproletaraatn jatkuvaan kasvuun ja maaseutuköyhälstön luokkatedostamseen, ol kansanvälnen ja eurooppalanen tosasa. Mutta saksalasten tohtorsmesten opn omaksuvat ja juurruttvat Suomen työväenluokkaan sen omat mehet, Salnt, Tanot, Mäkelnt ja Valppaat, jollon uudet aaterakennelmat savat lmasunsa vankkaan teoreettseen ja aatteellseen pohjaan nojautuvssa käytännön ohjelmssa, jota sorretut, köyhät ja turvattomat työtätekevät hmset Suomessa ymmärsvät, omaksuvat ja kokvat omakseen. Forssan kokouksessa 1903 Turussa 1899 perustettu Suomen Työväenpuolue muutt nmensä Suomen Sosaldemokraattseks Puolueeks. Mutta mkä tärkentä, Forssassa 1903 hyväksytty puolueohjelma ol 50 vuotta sellasenaan ja on sen jälkeen ajankohtastettuna edelleen keltää Suomen työväenlkkeen mennesyyden dramaattsa tapahtuma, emmekä me sosaldemokraatt halua keneltäkään rstää yhteyttä mennesn sukupolvn ta työväenlkkeen veteraanakohn. Mutta kun tedämme, että SKP perustettn 1918 Ja SKDL sodan Jälkeen 19^5, Jollon kummatkn muotolvat Ja hyväksyvät omat ohjelmansa, on vakea ymmärtää kommunsten halua Juhla Forssan 1903 kokousta, semmnkn l^uh ^omen Sosaldemokraattnen Puolue ptää stä perustamsvuotenaan. SKP:n perustavan kokouksen kannanotossa Sos.-dem. Puoluetta nmenomaan syytetään porvarston luokkavallan alla halpaantuneeks J a rauhallsen luokkatastelun kannalle mukautuneeks puolueeks, joka välttelee työväenluokan suurnta hstorallsta tehtävää, proletaarsen vallankumouksen valmstelua. Koska SKP perustamsajankohtanaan Jyrkäst hylkäs parlamentarsmn ja hyväksy anoastaan väkvaltasen vallankumouksen työväen tomntamahdollsuudeks, nn koko vanha työväenlke ja sen vanha ohjelma tuomttn. Velä 1930-luvullakn SKP tuomts tävaltalas-marxlaset, jotka 1, s ' m
- M - - 5 - olvat juur Kautskyn Johdolla laatneet Erfurtn ohjelman, jolle nn SDP on tänään deologsest ehyt ja yksmelnen. Sen järjes- l^ J : juur Forssan ohjelman peraatteellnen osa rakentu. 1920- ja 1930-luvulla kommunstt joutuvat mellä turvautumaan maanalaseen tomntaan ja olvat nän possa käytännön vakuttamsesta. Nänä vuoskymmennä Suomen työväestön etujen ajamnen ol Sos.- töllnen voma on vme vuoskymmenen akana kasvanut ja mkä tärkentä, sosaldemokrata on koonnut rvnsä täysn yhteen. Vuoden 1957 hajaannus on jäänyt hstoraan. Tässä yhteydessä haluan lausua sydämellsest tervetulleks entset TPSL:n jäsenet nn tän- H dem. Puolueen hartella eduskunnassa lujan, kakkn yhteskunnal- ne puolueneuvoston kokoukseen kun kakkalle puolueen er tomn- h; f:^ M lsn nsttuutohn lonkerotuneen porvarllsen luokkavallan ja hegemonan halltsemassa sekä vomstuneessa fascstsen ja dktatuursen kehtyksen lmaprssä nuoressa tasavallassa, jota ve- tohn. Kakken tärkempänä ptäsn, että harjotettu poltkka on saanut myös laajenevaa kannatusta kansan keskuudessa. Tutkmusten valossa puolueemme suoso on selväst noussut. Ekä ole hmet- lä koettel suur ylesmaalmallnen taloudellnen lama. Suomen So- telemstä snä, että ohjelmattomat ja epämääräsn osatavotten saldemokraattnen Puolue seso ja kest verssä pän ja mustel- esntyvät puueyrtelmät, lnjardat ja johtohenklöden väl- mlla tastelutehtävänsä työväestön puolustajana Forssan kokoukses- set tastelut monssa puoluessa väsyttävät kansaa. Sosalde- sa 1903 vtotetulla käytännön ja peraatteen tellä. mokraattsen Puolueen määrätetonen ja johdonmukanen tomnta työl- Takana olevat 70 vuotta ovat olleet työntäytesä, vomallsen lsyyden, teollstamsen, koulutuksen, terveyspalvelun ja monen tomnnan ja yhteskunnallsen vakutuksen akaa. Tässä Forssan juh- muun tasa-arvoon ja turvallsuuteen pyrkvän asan puolesta herät- lakokouksessa medän nykypävän sosaldemokraatten on syytä py- tää luottamusta. Jos tämä on stä rauhanomasta vallankumousta, sähtyä ja katsoa ktollsn meln taaksemme ja osottaa kunno- nn nmtettäköön stä stten nn. Tältä pohjalta tuleekn sl- tustamme ja arvonannon lmasumme menneden sukupolven työlle. Sllä ptkälle rvstölle tavallsa työmehä ja -nasa, puolueen lon ymmärrettäväks se suur panostus, joka sekä okealta että vasemmalta kohdstuu tänäänkn sosaldemokraattehn. työntekjölle, järjestöaktvelle, puhujlle ja krjottajlle, Hyvät puoluetovert! Tämä kokous on juhlakokous. Me juhlm- - äänestäjlle ja työväestöä edustamaan valtulle, jotka ovat valnneet sosaldemokratan ten ja jotka uskoen tähän aatteeseen ovat rakentaneet tätä puoluetta ja sen kautta koko Suomea. Kun se parasta on ollut, työtä ja vavaa se on ollut. Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen osana on ana ollut olla työssä ja tastelussa. Puo- me okeutetust puolueemme tärkentä kokousta, ja van mellä on tähän moraalnen okeus. Jos tämä kokous tapahtuukn juhlan merkessä, nn seuraava lähakona koolle kutsuttava puolueneuvoston kokous tulee stävaston olemaan työntäytenen arknen työkokous, jossa asosta e tule olemaan puutetta. f ' 'f f lueemme on ana ollut merkttävä vomatekjä tässä maassa. Tänä Tervetuloa vuoden 1903 Forssan puoluekokouksen merkessä pävänä on se stä mtä suurmmassa määrässä. Vakka puolue on ollut halltusvastuussa jo monet vuodet ja koolle kutsuttuun puolueneuvoston juhlakokoukseen Julstan kokouksen avatuksl (suosonosotuksa) tvst mukana käytännön polttsten päätösten teossa, josta usen saattaa olla seurauksena ssästä hajaannusta ja kannatuksen laskua, Kokouksen avaus vahvstettn. Puhetta jä johtamaan Johannes K o k k a l a n e n.
- 6 - - 7 -. f. r l; Nmenhuuto P u h e e n j o h t a j a : Suortetaan nmenhuuto. Matt Manskka tomtt puhe-, estys- ja äänokeutettujen, puhe- ja estysokeutettujen, läsnäolo- ja puheokeutettujen nmenhuudon kutsua tähän kokoukseen kaks harvnasta puolueen jäsentä, merkttävää hmstä, puoluetovera ja hedän nmensä ovat Bertta Jokrnne ja Martta Perkö. Bertta Jokrnne ol vuonna 1903, e tässä talossa, vaan sllä pakalla, jossa puoluekokousta pdettn, 7- vuotaana slloselle puoluekokousväelle tskaamassa ja hotamassa puolueväen sllosen kokouksen hyvnvonta. Martta Perkö, joka P u h e e n j o h t a j a : OnKo jonkun nm jäänyt huutamaf ol kokouksessa sänsä mukana, on osallstunut merkttävällä taval- f» ' t Hl:).1 1 '! ' ta? Katr Lndfors : Tover puheenjohtaja, Kymen prstä on Helmsen tlalla varajäsen Katr Lndfors. Matt Nskanen: Tover puheenjohtaja, Kesk-Suomen la puolueen tomntaan, (suosonosotuksa) (Luettelo kokouksen osanottajsta pöytäkrjan ltteenä. Lte n:o 1.) Nmenhuuto ol päättynyt., [1 - prstä on Ramo Mäksen tlalla Matt Nskanen. Tato Nem : Tover puheenjohtaja, Hämeen pohjosesta prtomkunnasta on läsnä Tato Nem. Merkttn. P u h e e n j o h t a j a : Lsäks on puoluetomkunta kutsunut tähän puolueneuvoston kokoukseen puoluetovereta, jotka ovat vme vuoskymmenfen akana suorttaneet henklökohtasest puolueen eteen varsn merkttävää työtä. Hedän jokasen ansotaan en ryhdy luettelemaan, koska ne melle täällä olevlle ovat tutut. Nämä henklöt ovat K.-A. Fagerholm, Sylv Sltanen, Atte Pohjanmaa, Eno Rekvstan esttelyä Puheenohtaan^ua P u h e e n j o h t a j a : Ennen kun lähden kokouksen lallsuudesta päättämään, toteasn erään merkttävän sekan. Tällä nujalla, joka on kädessän, e julstettu anoastaan Forssan puoluekokousta vuonna 1903 avatuks, vaan tällä lyötn knn kakk ne päätökset, jotka vuonna 1903 Forssan puoluekokouksessa tehtn. Merkttävä ase suomalasessa yhteskunnassa! Merkttn.. < Rauno, Martta Salmela-Järvnen, Erkk Raatkanen, Matt Lepstö, Kokouksen lallsuus Vänö Lukkonen ja Olav Kurr. Sen lsäks on kutsuttu, mutta jotka ovat lmottaneet, ette hellä ole ollut tlasuutta saapua tähän kokoukseen, Martt Vtanen, Kaarlo Ptsnk, Olav Lndblom, Vljo Vrtanen, Valdemar Sandeln, Reno Ottnen ja Eml Skog. Merkttn. P u h e e n j o h t a j a : Puoluetomkunnalla on ollut onn P u h e e n j o h t a j a : Sen jälkeen on kokouksen lallsuuden toteamnen. Shteer! Matt Manskka: Puolueen sääntöjen 23 S:n mukasest on puolueneuvoston kokouksesta tehty seuraava kutsu: **Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan Juhlakokoukseen, joka pdetään Forssassa, Forssan Työväentalossa lauantana 18. pävänä dokuuta 1973 alkaen kello 12.00. l
rt n - 8 - - 9-1! ' Helsngssä 11. pävänä kesäkuuta 1973 Pöytäkrjan tarkstajks valttn yksmelsest Tovo Sor- SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN sa ja Eno Haapanen. PUOLUETOMKUNTA ässslssss^ysss '. Rafael Paaso Kalev Sorsa" Puheenj ohtaj a: Kohta c): Valtaan kolme äänten- \ ^se t, f M Puheenjohtaja: Kokouksesta on lmotettu puolueen Sääntöjen mukaan ja kokouksen osanottajen luettelo on merktty, votaneen katsoa, että puolueneuvoston kokous on lallsest kokoonkutsuttu ja päätösvaltanen? laskjaa. Puoluetomkunta esttää, että ääntenlaskjoks valttasn Joel Vheräranta, Eero Lesknen ja Hannu Perttula. Puoluetomkunnan estys hyväksyttäneen. Keskustelua e syntynyt. (Kokouskutsu pöytäkrjan ltteenä. Lte nro 2.) Kokous todettn lallsest kokoonkutsutuks ja päätösvalta- Puheenj ohtaj a: Hyväksyttäneen yksmelsest ääntenlaskjoks edellä mantut henklöt? seks. ^ar, e8tä»tymnen Ääntenlaskjoks valttn yksmelsest Joel Vheräranta, Eero Lesknen ja Hannu Perttula. P u h e e n j o h t a j a:!}s2ssts2tb5y52l!ss5s-lä2ssl SS-y QSS 1 Seuraavana asana on kokouksen järjestäytymnen. Kahden_8hteern.valnta p"u'h e e n j o h t a j a : Kohta a): Puoluetomkunta esttää, ^ ^ Mor^tt Abersr ja Matt Manskka. Hyettä shteereks valttasn Martt Aberg ja väksyttäneen! valttn,«..eu,..t Martt ««rs. ".«t skka. Puheenjohtaja: Kohta d): Valtaan menettelytapavalokunta. Puoluetomkunta esttää menettelytapavalokuntaan seuraavat: Sven-Erk Järvnen, Uusmaa, puheenjohtajaks ja «uks jäsenks Vekko Välö, Etelä-Häme, Kalev Tekar, Satakunta, Aku Lndroos, Kesk-Suom, Laur Vermaa, Oulu, Martt Mommo, Lapp ja Maranne Laxn, ruotsal. Puoluetomkunnan edustajna ovat Rafael Paaso, Kalev Sorsa ja Laur Svonen.puoluetomston edustajana. Keskustelua e syntynyt. l ' Í "pu.eenjo.taj a :K0hta.): valtaan ^s Pöytäkrjan tarkstajaa. Puoluetomkunta esttää, että pöytäkrjan tarkstajas valttasn Tovo Sorsa ja Eno Haapanen. Keskustelua e syntynyt. Puheenjohtaja: Puoluetomkunnan estys hyväksyttäneen? Hyväksyttn yksmelsest menettelytapavalokunnan kokoonpano. Puheenjohtaja: Hyväksyttäneen l ' lj ';
- 10 - Hstorkka Forssan puoluekokouksesta - 11 - Kar Juhan Tolosen maalaaman taulun luovuttamnen.v. : t '. )U 1' 1 r Puheenjohtaja: Seuraavana antasn puheenvuoron Forssan Työväenyhdstyksen puheenjohtajalle, tover Vekko Sundlle. Tover Sund, ole hyväl Vekko Sund (Etelä-Häme): Tover puheenjohtaja, arvosat kutsuveraat, hyvät julksen sanan edustajat, hyvät puoluetovertl Forssan Työväenyhdstyksen puolesta pyydän lausua tedät kakk sydämellsest tervetulleks Forssaan. Vuoden 1903 puoluekokouksen pöytäkrjossa on aka ykstyskohtanen selvtys, mten se sllonen sal ol korsteltu. Me olemme pyrkneet mahdollsuuksemme mukaan korstelemaan tämän saln nn adost kun mahdollsta. Lsäks sosaldemokratan aate henk monella er tavon täällä. Rekvstasta manttakoon mm. tämä kuulusa pönttö. Tämä on sama, jota käytettn vuonna 1899 Suomen Työväenpuolueen perustamsessa. Samon jo tämä puheenjohtajan nuja tul mantuks. Samon on stten myös vuodelta 1903 perua oleva kahvpannu, jossa tässä veresessä salssa edelleen ketetään kahva. Täällä okealla oleva haalstunut lppu on Honkalan Työväenyhdstyksen lppu, sama Pentnkulman lppu, jota Vänö Lnna "Täällä Pohjantähden alla" krjassaan kuvaa. Tovon, että te vhdytte täällä Forssassa ja että telle Puheenjohtaja: Seuraavan puheenvuoron annan toverelle Asko Nurmnen ja Vekko Nranen, jotka suorttavat täällä valmstuneen taulun luovutuksen. Tovert Nurmnen ja Nranen, olkaa hyvät*. Asko Nurmnen ja Vekko Nranen saapuvat näyttämön eteen. Vekko Nranen: Arvosa kokouksen puheenjohtaja, hyvät tovert! Tänään ja huomenna vetetään Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen suurta merkkpävää, on kulunut 70 vuotta puolueen perustamsesta. Myös suuren puolueen tenvtaks rakennettu Forssan kokous on ollut nänä pävnä koko maan huomon kohteena. 1800-luvun loppupuolella vallts mellä ns. kansallnen herätys, jota hstorankrjat pdljon kuvaavat. Se ol horjuttanut osttan ruotsnkelen ylvomasta valta-asemaa. Tällä taholla herännyt uudstusmel jä kutenkn puoltehen. Suomalaskansallnen konservatsm e pystynyt oleven luokkavastakohten postamseen. Se kahto polttaven yhteskunnallsten ongelmen kästtelyä ja uppoutu karelansmn ja runebergsmn romanttsn aatemaalmohn, kansallsromanttsn aatemaalmohn jäytäneestä agraarsesta yhteskunnasta. Työväenluokalle ja laajalle maalasppoletaraatlle sllä ol kovn vähän annettavaa. Lberaalsen työväenlkkeen perustajat näkvät täällä käynnstänne jää mellyttävä musto, aatteen läptunkema jo teollstuneen yhteskunnan ongelmat, ja hedän ansotaan on työ- musto. Tervetuloa! Puheenjohtaja: Jo tässä vaheessa haluan medän kakken puolesta kttää Forssan Työväenyhdstystä ja sen tover puheenjohtajaa kakesta stä, että me saamme stua nän mukavast ja saamme ptää kokoustamme nässä merkessä, mtä täällä ta- väenyhdstys tomnnan alkamnen. Tosn lke pyrk sopeutumaan työväenluokan harmttomaan, osaansa tyytyväseks uudstajajoukoks. Tampereen ja Turun puoluekokoukset merktsvät selvää pesäeroa työnantajen ehdolla tomvasta yhdstystomnnasta. Vasta Forssan kokous vuonna 1903 merkts ratkasevaa srtymstä omalle pohjalle. Forssan ohjelma on asakrja, joka jää vuossatamme merkttävmpn pahtuu. Ktoksa! ja mustettavmpn saavutuksn kuuluvaks. Forssa ol jo 70 vuotta Merkttn.
- 12 - - 13 -» f;,: rd' ' : M >!U l ' ' 1 1 t, t-!l " 11 '; m l stten huomattava teollsuuspakkakunta. Avarakatsenen ja monpuolsest lahjakas Aksel Wahren perust Forssan Puuvllatehtaem 1800-luvun puolvälssä. Forssan Työväenyhdstys on maamme vanhmpa maaseutuyhdstyksä ja se perustettn vtsentosta vuotta ennen Forssan puoluekokousta. Puoluekokousten hstorasta kerrottaessa mantaan usen, että Forssa sa puoluekokouksen Oulun luopumsen vuoks. Pelkästään varamehsyyttä ja sattuman okkua e Forssan valnta kokouspakaks kutenkaan ole. Mustettava on, että Forssa valttn vuoden 1901 puoluekokouspakkakunnaks normaala järjestömenettelyä käyttäen äänestyksellä. Järjestöjen valtaosa valts Forssan vuoden 1901 kokouspakaks, mutta ssästen rstrtojen vuoks Forssa lcpu hankkeesta, ja tämä kokous pdettn Vpurssa. Kaks vuotta myöhemmn Forssan työväen tomntalnjat olvat selvnneet, ja puoluekokous otettn vastaan lomeln. Vuoden 1903 pävstä Forssa on paljon muuttunut. Se e ole enää sellanen maalaskylän omanen rakennusryhmen dyllnen kokonasuus, jollasena Edvard Valpas näk sen kävellessään aamukastesta kujaa kohden työväentaloa. Tämän Forssan kokouksen juhlavuonna onkn herännyt yhdstyksessämme, lähnnä sen opntoprn ssässä ajatus saada oman yhdstyksen tomesta pysyvä musto manehkkaasta puoluekokouksesta. Asko Nurmnen : Forssan puoluekokous 70 vuotta stten vtott päätöksllään Suomen työväenlkkeen korkeat ja kauaskantoset tavotteet, jotka usemmat on saavutettu. Kokouksen tapahtumsta on sälynyt varsn vähän alkuperäsä valokuva ja esnestöä. Sälyttääkseen tlasuuden mustssa jälkpolvlle ertysest Forssassa on Forssan Työväenyhdstyksen tomesta maalautettu tämä öljyvärmaalaus "Forssan puoluekokous työskentelee". Tadeteoksen on toteuttanut ansokkaast tatelja Kar Juhan Tolonen. (suosonosotuksa) Estämme yhdstyksen ktollsuuden tästä antau-» muksella toteutetusta työstä! Hstorallsen tantuman ympärstöön henklökuven osalta on tateljaa avustanut Vekko Nranen. Maalauksen toteuttamsta ovat rahallsest avustaneet Forssan kaupunk ja Hämeen läänn tadetomkunta, jolle Forssan Työväenyhdstyksen puolesta estän parhaat ktokset. Tämä työväenlkkeen hstoraa arvokkaalla ja vomakkaalla tavalla elävöttävä maalaus on toteutettu yhteskunnan tuella, joten se ptää sälyttää täällä Forssassa sllosessa ympärstössään julksssa tlossa. Forssan Työväenyhdstyksen puolesta luovutamme tämän maalauksen "Forssan puoluekokous työskentelee" Forssan kaupungn omstukseen ja hotoon sälytettäväks kaupungn jksssa tlossa ja nähtävssä. Vekko Nranen ja Asko Nurmnen luovuttvat tämän jälkeen taulun Forssan kaupungnvaltuuston puheenjohtajalle Jorma Pasaselle. Jorma Pasanen: Forssan kaupungn puolesta mnulla on lo ja kunna vastaanottaa tämä maalaus. Kaupungn kannalta tämä on snä suhteessa mellyttävää, että medän hstorassamme on vähän suura ja värkkätä tapahtuma. Forssam puoluekokous on yks tämän kaupungn hstoran huppukohta. Tässä melessä tämä maalaus on erttän tervetullut Forssan kaupunglle. Kun sattuu velä nn, että olen tämän kaupungn tadetomkunnan puheenjohtaja, saanen ertysest kttää tademaalar Kar Juhan Tolosta tästä, että hän on paneutunut tähän työhön, ja tateljan kannalta vomme katsella stä e anoastaan jonkn tapahtuman mustomerknä, vaan myös pätevänä tadeteoksena, josta henk se tarkotus myös, mkä Forssan kokouksella on ollut. Puheenjohtaja: Kokouksen puolesta ktän taulun luovuttaja, tovereta Nrasta ja Nurmsta ja sen vastaanottajaa, kaupungnvaltuuston puheenjohtajaa Jorma Pasasta ja ennen kakkea *,
f H f.» r:- H: '/ l:!v l 1 ': u! f l lf tl :7'.f. ^ ' M,t t fl: t: r. 1-;1 sen tekjää, tatelja Tolosta. - M - Luovutusjuhlallsuudet olvat päättyneet. KnUQukaen työjärjestys P u h e e n j o h t a j a : sen jälkeen.nellä on 5. kohtana työjärjestyksen hyväksymnen. Onko muutosehdotuksa? nä: Työjärjestys hyväksyttn keskustelutta seuraavan ssältöse. "1. Kokouksen avaus 2. Nmenhuuto 3. Kokouksen lallsuuden toteamnen l. Kokouksen järjestäytymnen a) valtaan kaks shteerä b) valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa c) valtaan kolme ääntenlaskjaa d) valtaan menettelytapavalokunta 5. Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Polttnen tlannekatsaus (Rafael Paaso) 7. Keskustelu 8. Julklausuman hyväksymnen 9. Muut eslle tulevat asat 10.Kokouksen päättämnen" rmltf " «-MRnnekatsaus lohtaja: Seuraa 6. kohta: Polttnen tlan- Puheenjohtaja.^ nekatsaus. Taer puheenjohtaja, ole hyväl Hafael Paaso: Tover puheenjohtaja, hyvät puolueto- - 15 - me elämme kuluneden setsemän vuoskymmenen akana. Nänä pävnä vuonna 1903 ol täällä koolla Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, jonka tekemät päätökset määrttelvät puolueen peraatteellsen lnjan ja asettvat puolueen käytännöllsen tomnnan tavotteks lukusan määrän taloudellsa, svstyksellsä ja polttsa tehtävä. Julstautuessaan sosaldemokraattseks puolueeks Suomessa vuonna 1899 perustettu Suomen Työväenpulue asettu samaan rntamaan er massa akasemmn perustettujen työväenpuolueden kanssa ja omaksu peraateohjelmassaan yhdensuuntaset sosalstset tavotteet. Vakka tämä kuulusa Forssan ohjelma olkn suoranasta lanaa ulkomassta lähtestä, e sen merktys puolueen polttsen lnjan osottajana ollut sunkaan merktyksetön, pänvaston, se ol mtä tärken askel slle telle, jolle Suomenkn työväk ol jo ptkään, tosn hapullen, pyrknyt. Jos ol uus peraateohjelma tärkeä, nn samaa on sanottava nstä ohjelmsta käytännöllstä työtä varten, jota puoluekokous hyväksy. Perehtymnen Forssan kokouksen pöytäkrjaan osottaa, että tähtän ol asetettu ulottumaan ptkälle tulevasuuteen sekä että esllä ol asota, joden mttasuhteet olvat varsn suuret. Monssa asossa ol tarjolla ulkomalta saatuja tetoja, mutta kotosta perua ol suurn osa asetetusta tavottesta. Sllosssa yhteskunnallmssa olossa ja nmenomaan työväenluokan ja maaseudun torpparen ja lukusan tlattoman väestön elämässä ol nn vljalt korjausta kapaava epäkohta, että vakeutta puolueen työssä aheutt työn paljous ekä sen puute. Lähes kakk Forssan kokouksen hyväksymstä ohjelmsta on saatu toteutetuks, van erätä, nekn hyvn tärld.tä, on velä toteuttamatta. On selvää, ette sosaldemokraattsen puolueen tu- f. ] t. -. 1 k. '1 Ef '! nl! ',3 M M al l saapunut tänne Forssaan - ja huomenna tulee lsää.een kannalta hstorallselle maaperälle juhlaksemme de. lo yhteskuntaelämän kentälle omn ohjelmn ja vaatmuksn sunkaan ollut lon ahe porvarllslle puoluelle ja yhteskunnan val- l
\! f f d. lv l u l^l», l J 1 l:. l l^l! > ' '? [y f,:; l! J l f f! ^,1-16 - taprelle yldensä* Snä suhteessa e kulunena setsemänäkymmenenä vuotena ole muuta muutosta tapahtunut» kun että sosaldemokraattsen puolueen olonassaolo ja merktys on jo nyt kova tosasa, josta e eroon päästä. Varmaan puolueen nuoruuden pävnä porvarllsella puolella ol ntäkn, jotka uskovat, että velä kerran joku hyvä halta päästää hedät tästäkn pahasta. Jos tätä uskontoa velä mantussa pressä tunnustetaan, nn ne ovat saaneet uskonveljä vasemmalta, joden tellä puolueemme jatkuvast näyttää olevan. Forssan puoluekokouksen suorttama työ puolueen kehttämseks työväenluokan vahvaks tasteluaseeks sllä laajalla yhteskunnallsella kentällä, jonka puoluekokous päätöksllään ol avannut, ansatsee kaken sen kunnotuksen ja ktoksen, jonka me olemme tahtoneet slle osottaa kokoontumalla tänne Forssaan ja pystyttämällä mustomerkn osottamaan, mtä täällä kerran on suortettu ja mnkä arvon jälkpolvet ovat slle tahtoneet antaa. Yhteskuntaelämän laajolla alolla on tunnettavssa Forssan kokouksen työn jälk. Nykyajan hmnen, varsnkn nuoremp polv, ptää lman muuta selvänä ja luonnollsena, että hänen elnympärstönsä tarjoaa rttäväst hänen aneellsen ja henksen tomeentulonsa vaatma palveluksa knnttämättä huomota lankaan ta varsn vähän shen sekkaan, mten kakk tämä on akaansaatu ja tehty mahdollseks. Jokanen valstunut työväenlkkeen hmnen kutenkn tetää, että kansan elämässä tapahtunut valtava muutos on kovan ja uhrauksa vaatneen tastelun tulosta, e lahjaks saatu, ja tämä tetosuus on se lähtökohta, joteon saanut medät matkaamaan Forssaan. Se on se vähn ktos, jonka vomme edellä kulkenelle toverelle osottaa. On hyväks melle kullekn uhrata kreden täyttämästä ajastamme hetk ta par perehtyäksemme esmerkks sosaldemokraattsen puolueen vahesn, senntasteluhn ja saavutuksn, sen työ- - 17 - hön nykyajassa, tänään ja tulevasuudessa. Nämä pävät täällä Forssassa ovat varmaan omaan lsäämään tetämsenne määrää nässä asossa ja osottamaan melle, mnkälasssa aneellsssa ja henksssä dosuhtessa elvät ne työläset ja maaseudun köyhä kansa, jotka panvat käyntn sen tastelun, jonka puolueemme ja sen luomat er alojen järjestöt ovat vuoskymmenen kuluessa käyneet medän nyt nauttessamme hedelmä hedän kylvöksestään. Se tastelu e ole velä päätöksessään, päämäärää e ole saavutettu, mutta stä koht olemme määrätetosest edelleen kulkemassa puolueen vuonna 1952 hyväksytyn uuden peraateohjelman vtottamaa tetä. Työväenlkkeen varhasempa vaheta, sen synnyn sytä ja asettautumsta yhteskuntakuvaan vuossadan vahteen kummallakn puolella tutkja tarkastelee suurella melenknnolla puolueen perustavan kokouksen ja ertysest Forssan kokouksen työtä. Hän toteaa hyväksytyn peraateohjelman ssältäneen selvän pyrkmyksen, kuten me sanomme, demokraattsen sosalsmn suuntaan ja että käytännöllsen tomnnan prn kuuluvat yhteskunnallset uudstusvaatmukset tarkottavat laajan demokratan pohjalle rakentuvan yhteskunnan rakentamsta. Tehdäksemme erään vertauksen Forssan ohjelman ja nykysen peraateohjelmamme välllä huomaamme, ette vanha puolue ollut van nmensä perusteella sosaldemokraattnen. Forssan ohjelmassa sanotaan muun ohella: "Sosaldemokraattnen puolue Suomessa on kansanvälnen puolue: se tuomtsee kakk kansojen etuokeudet samon kun yntyperän, sukupuolen ja varallsuuden etuokeudet sekä julstaa, että tastelun rstämstä vastaan tulee olla kansanvälnen samon kun rstämnenkn on. Se tuomtsee ja vastustaa kakkea lausuntovapauden sortoa sekä kakkea valtollsta ja krkollsta holhontaa. Se vaat työntekjäluokan elämän lallsta suojelemsta ja tastelee hankkakseen köyhälstölle kaklla elämän alolla mahdollsmman suuren vakutusvallan." Nykysessä peraateohjelmassamme
- 18 - - 19 - J '1«.; t. tr löydänune vertauskohdan, jossa sanotaan: "Yhteskunnallsen tasaarvosuuden ja okeudenmukasuuden perusta on polttnen demokrata... Anoastaan sen prssä vo kypsyä sellanen tetosuus ja vastuuntunto, joka on sosalstsen yhteskuntaelämän menestymsen edellytys." Ja jatketaan: "Koska demokrata on sekä vapaan hmsen elämänmuoto että sosaldemokratan välttämätön edellytys. Suomen Sosaldemokraattnen Puolue vaat kansanvaltasten ja parlamentllsten menettelytaojen noudattamsta kakessa polttsessa tomnnassa. Sks se myös vaat, että kansalasten perusokeudet, yhdenvertasuus lan edessä, hengen, kunnan ja henklökohtasen vapauden okeudellset takeet, ylenen ja yhtälänenfnokeus, salanen äänestystapa sekä vapaa ehdokkaden asettamnen, lausunto-, pano-, yhdstyms- ja kokoontumsvapaus sekä uskonnonvapaus turvataan ja toteutetaan kansanvaltasuuden hengen mukasest." Tässä yhteydessä e ole mahdollsta ekä tarpeenkaan syventyä laajemmn sen peraatteellsen pernnön antn, jonka Forssan kokous on jättänyt maamme työväenlkkeelle, nmenomaan sosaldemokraattselle puolueelle. Se on ollut vahvana perustana slle, mtä on tapahtunut kuluneden seta&män vuoskymmenen akana. Forssan kokouksen luomsta lähtökohdsta on työväenlkkeen työkenttä laajentunut kästtämään jo nyt yhteskunnan kakk alueet. Tärkempä mantaksen on todettava ammattyhdstyslkkeen synty, nuorso- ja naslttojen perustamnen, samon Työväen Svstyslton luomnen. Nällä ja monlla tässä mantsemattomlla järjestöllä on ollut, samalta aatepohjalta lähten, ertystehtävä, josta on koostunut kokoraspoltkka, työväenlke. Kun tätä ptkää tapahtumasarjaa tarkastelee, on melestän selvä, että puolue on ja on ollut työväenlkkeen aatteellnen johtaja, ja sen peraateohjelma on asakrja, josta e van puolue tse, vaan työväenlkkeen er haarat ammentavat ohjeet tomnnalleen snä kentässä, jonka hotamnen on nlle yhtesn päätöksn uskottu. Tältä pohjalta vo melestän vetää myös sen johtopäätöksen, että ky- symys e ole van stä, että me järjestönä pyrmme toteuttamaan puolueen aatteellsa tavotteta ja nden pohjallt rakennettuja käytännön ohjelma, vaan myös kakken puolueen jäsenten velvollsuus on sama, nmenomaan tomessaan järjestöjemme luottamushenklönä e van omssa järjestössämme, vaan nyt laajaks pasuneessa yhteskuntakonestossa. Nähn näkökohtn on melestän myös tässä tlasuudessa tarpeen puuttua, sllä puolueemme asema on jo nyt snä määrn vahva ja vakutusvomanen ja yhteskunnan muuttumnen nopeaa ja syvälle ulottuvaa, että medän velvollsuutemme on kohdstaa ertystä huolenptoa päätöksemme syntyyn ja ssältöön. Kun melestän on lähdettävä stä, että jokanen olemassa olevassa tlassa tapahtuva muutos, ehkä vo sanoa alalla mllä hyvänsä, merktsee uuden tlanteen syntymstä, on medän, pyrkessämme rauhanomasn kenon muuttamaan yhteskuntaa sosaldemokraattsten peraattettemme mukaseks, pdettävä huolta stä, että ne muutokset, jota me haluamme tehdä ja joden syntyä me edstämme ja tuemme, että ne täyttävät puolueemme peraatteellsen katsomustavan vaatmuk- t, että ne merktsevät askeleta eteenpän ekä taaksepän. Puolueeseemme tulee paljon uutta väkeä, jäsenmäärä kohoaa. Nämä uudet jäsenet tuovat usen tullessaan ne katsomukset ja tavat, jota he ovat tottuneet ptämään okena, mutta ne saattavat olla vakavastkn rstrtaset puolueen katsomusten kanssa. Tästä e kutenkaan johdu, että ovet ols uuslta jäsenltä suljettava. Puolueen ssäsen hengen ptää kutenkn olla kylln vomakas, että se pystyy antamaan uuslle toverelle anekset ajattelutavan vallankumoukseen ja osottamaan puolueen peraatteden merktyksen tastelussa yhteskunnallsten muutosten akaansaamseks. Forssan kokouksen osanottajat pyrkvät työssään katsomaan ptkälle tulevasuuteen. Kun me tänään ajattelemme tätä lyrkmystä ja saavutuksa, on mellä, kuten on sanottu moneen kertaan, paljon ahetta kunnotuksemme lmasemseen ja ktokseen myös stä, että
- 20 - - 21 - " l.! (r l l ; «4 m rfr r t 1r - } f!, u l- H ^ 1 1 : 1 T l ' l ' se perntö, joka melle on jäänyt, on antanut melle jälkpolvlle ohjeta stä, mhn on pyrttävä työväenluokan kurjan tlan korjaamseks ja yhteskunnallsen okeudenmukasuuden toteuttamseks. Hstoralla on suur arvo opettajana, mutta tärkeämpää on käsllä oleva aka, tässä ja nyt. Medän akamme maalma on joka tavalla tonen, tosenlanen kun tämän vuossadan alussa ja sllon, kun Forssassa pdettn puoluekokousta. Tuskn edes melkuvtus yltää luomaan kuvaa tästä muutoksesta, puhumattakaan stä, mtä nämä muutokset ovat merknneet hmslle tässä maassa ja koko maalmassa. Jos tähänastset muutokset mellä ja muualla ovat olleet valtavat ja syvällset, nn se, mtä maalmassa nyt tapahtuu, ylttää kaken menneen. Onkohan mtään merkttävämpää polttsta, taloudellsta ta kulttuurn aluetta, joka vos jäädä sen valtavan käymstlan ulkopuolelle, joka ravstelee tämän ajan maalmaa. Vuossatojen akana rstetyt srtomaat kamppalevat vapaudestaan, kaptalstnen tuotantotapa tunkeutuu rstäen valtakunten rajojen yl, teknkka ottaa valtava edstysaskeleta, kulttuurn alueella tapahtuu sama. Vo ehkä perustellust sanoa, että vanha järjestelmä on kuollut, mutta uutta e ole velä syntynyt. Ollaan menossa kakesta ennen tunnustetusta arvojen maalmasta uuteen, joka parhallaan ets muotoansa. Jotan tämän kaltasta tapaa hmsen tutkva mel, aatteells ta ja aneellsta kamppalua kakkalla. Sosaldemokraattsen työväenlkkeen on tehtävä tselleen selväks, mkä sen osa ja tehtävä on tämän ajan maalmassa, jossa tosaalta vaarojen summa on suunnaton, mutta stä veflbassa pyrkmys rauhaan ja turvallsuuteen. Sosaldemokraattsen työväenlkkeen pakka on rauhan ja turvallsuuden rntamassa pyrkä toteuttamaan ntä päämäärä, jotka jo Forssan kokous asett nuoren puolueen tavotteks ja jota me vuoskymmenen kuluessa olemme veneet eteenpän. Ne uudstukset, jotka on saatu akaan, ovat kohottaneet hmsen ja elämän arvot korkeammalle kun hmskunnan hstorassa mllonkaan ennen, mutta nyt on selväst tultu tlanteeseen, jossa vallt saran yhteskunta- ja talousjärjestelmän perusteet tulevat järkkymään. Me emme sosaldemokraattena ole tulleet tämän tosasan eteen yllättäen. Jo peraateohjelmamme tekee selväks, mtä tulee tapahtumaan ja mnkälasten menettelytapojen ja peraatteden pohjalla medän on käytävä täyttämään stä hstorallsta osuut ta, joka melle lankeaa tässä maassa kansamme paremmcu tulevasuuden luomstyössä. Hyvät tovert! Olemme tässä mustojen juhlassa, juhlakokouksessa, tahtoneet omstaa tavallsta enemmän huomota aatteellsn ahesn, koska me juhlmme Forssan puoluekokousta, jossa aatteen voma ol kylln suur johdattamaan sen työtä valtavan ulottuvuuden nnottamana. Puolueemme varhasvahessa hyvn tunnettu ja merkttävä mes, Taav Tano, krjott vuonna 1924 puolueemme 25-vuotsjuhlakrjan espuheessa Forssan kokouksen akojen tunnelmen nnottamana mm. seuraavat rvt: "Samon kun kevänen aurnko herättää koko luonnon uuteen eloon, samon on sosaldemokraattnen lke luonut valoa ja elosuutta työväenluokan elämään. Se on kohottanut elntasoa, parantanut palkkoja, lyhentänyt työpävän, tuonut elämänloa ja rohkeutta pmetten majojen masentunelle asukkalle. Urhelun, soton, laulun ja näytelmätateen se on palvelukseensa ottanut tarkotuksaan edstämään, työväen luokkavomaa kasvattamaan. Se on synnyttänyt työväelle uuden, valosan ja tovorkkaan elämänkästyksen, johon e mahdu usko ankakkseen kurjuuteen täällä ja ankakkseen kadotukseen kuoleman jälkeen. Vallankumous avossa, ajattelutavassa, synnyttää myöskn vallankumouksen yhteskuntaolossa." Hyvät tovert! Me olemme keskellä tätä vallankumousta, ja so-
'. - 22 - - 23 - t E 1 ;,11 L.,, 11 ^ < -1 " ' M 1 1 V! 'nl- k.1 t! r, J!.l saldemokraattsen puolueen kunnatehtävä on johtaa tämä vallankumous tarkottamaamme päämäärään, jossa hmsyyden arvot ovatjlnnä ja onnellsemmat elämsen ehdot kakssa Suomen kodessa. Tämä on puolueen tehtävä (vomakkata suosonosotuksa) Puheenjohtaja: Kokouksen puolesta pyydän kttää tover puolueen puheenjohtajaa polttsesta tlannekatsauksesta, joka e ollut nykystä poltkkaa, vaan joka ol katsausta sosaldemokratan aatehstoraan. Ktoksa! Rafael Paason tlannekatsaus merkttn kuulluks pöytäkrjaan. P u h e e n j o h t a j a: 7. kohtana on keskustelu. Vanhan tavan mukaan puheenvuorot pyydetään krjallsest. Halutaanko keskustelua? Pekka Sarkknen (Pohjos-Karjala): Tover puheenjohtaja, hyvät puoluetovert! Tämä juhlakokous antaa todella hyvän aheen tarkastella puolueemme kehtystä ja asemaa maamme hstoran er vahessa. Tärkentä lenee kutenkn tarkastella asaa snä valossa, että kunka laadullsest ja okeaan osuneta puolueen kullonkn tekemät ratkasut ovat olleet ja kunka hyvn ne ovat ana palvelleet maamme työväenluokan etuja. Jos asetetaan vaakakuppn täällä Forssassa akonaan asetetut tavotteet ja vertaamme ntä tämän pävän tlanteeseen, on todettava, että suur joukko nosta tavottesta on jo saavutettu. Asaa kannattaa myös tarkastella snä valossa, että mssä määrn olemme voneet saavuttaa keskesntä tavotetta, joka asetettn akonaan puolueemme ohjelmallseks päämääräks, el srtymstä kaptalstsesta yhteskuntajärjestelmästä sosalstseen. Kuten edellä totesn, olemme saavuttaneet suuren joukon ase- tetusta osatavottesta, mutta lopullnen päämäärä joskus tuntuu yhtä etäseltä, kun se ol ensmmästä ohjelmaa luotaessakn. Vakka me olemme jatkuvast saavuttaneet tuloksa-lyhyen akaväln tavottessamme, olemme voneet vakuttaa maanne lansäädäntöön, saavuttaa työväestön edun mukasa uudstuksa sekä postaa suuren joukon nn aneellsa kun sosaalsa epäkohta. Kutenkn samanakasest on myös maamme kaptalstluokka kyennyt vahvstamaan oma asemaan. Maamme pääomaprt evät ole joutuneet luopumaan omsta asemstaan. Eräässä melessä on havattavssa tyypllsä kaptalsmn kehtysteoran mukasa lmötä, jotka ovat johtaneet shen, että ykstynen pääoma on kyennyt entstä vomakkaammn alstamaan myös valtovallan palvelemaan oma tarkotusperään. Tämän suuntasesta kehtyksestä löytyy esmerkkejä vakka kunka runsaast. Saavuttaaksemme rppumattomamman aseman suhteessa ykstyseen pääomaan medän on vomstettava tasteluamme maamme taantumuksellsten perustuslaken uudstamseks. Jos kykenemme saavuttamaan asettamamme päämäärät perustuslakemme uudstamseks, nn ehkä sllon olemme ottaneet myös tavallsta ptemmän askeleen koht sellasta yhteskuntajärjestelmää, johon ymmärtääksen kakk sosaldemokraatt pyrkvät ja joka myös ol Forssaan kokoontuneden tovereden keskesn tavote. Ehken on syytä todeta, että vakka permmänen tavote onkn melle kaklle yhtenen, e ana ole havattavssa, että kaklla puoluetoverella arkpävän aherruksen keskellä tämä tavote ols ana keskesest päällmmäsenä. Yhden melenkntosen tarkastelunäkökulman antaa myös kehtys puolueessa tsessään, tarkastelu snä melessä, että mhn suuntaan kehtys puolueessa on nänä vuoskymmennä kulkenut. Tässäkn suhteessa kehtys on ollut todella vomakasta. Puolue on uudstunut, sen konesto on modernsotunut. Mellä on laaja ja tehokas puoluekonesto, joka kykenee tuottamaan asatetoa ja anes-
- 2M - - 25 - t l!. f m ' -j toa puolueen ja puolueen jäsenten käyttöön ja tarpesn. Kutenkn kehtys on ehkä tuonut eräässä melessä sellasakn prtetä, jotka evät ana ole eduks työväenpuolueelle snä melessä, että kun vuossadan alussa jäsenkaadert osallstuvat laajast päätöksentekoon ja lovat polttset tomntalnjat, jota yhdessä vomen mukaan pyrttn toteuttamaan, alote ol selväst joukkojen kässsä. Tänään tlanne on ehkä muuttunut snä melessä, että koneston monmutkastuessa ja päätöksentekoprosessn tullessa yhä monsäkesemmäks teto ja mahdollsuus osallstua päättämään on tullut yhä harvempen osuudeks. Tämä ehkä saattaa johtaa ptemmällä tähtäyksellä sellasn näkymn, että jäsenstön polttnen tetosuus ja aktvsuus taantuu. Vodaksemme välttää tällasen epäedullsen kehtyksen on samalla knntettävä huomota puolueemme kehttämseen, vältettävä byrokratsotumsta ja vomstettava jäsenstön asemaa ja aktvsuutta. Nähdäksen vomakkaamman deologsen keskustelun käynnstämnen, nn kun tover Paaso totes anesten antamsesta ajatukselle vallankumoukselle, myös puolueen nuorsoltto omalta osaltaan on valms tukemaan tämän suuntasa ajatuksa. Tovon mukaan vomme antaa myös omaehtosen panksen tähän ajatuksellseen vallankumoukseen. Edellytyksen tälle kehtykselle antaa medän äskettän hyväksytty per aate oh j elmamme. Tänä pävänä on myös selväst havattavssa puolueemme mahdollsuudet kehttää ja lsätä vomaansa. Medän mahdollsuutemme saattaa päätökseen ne tavotteet, jotka asetettn akonaan täällä Forssassa, ovat todella paranemassa. Mellä on-reaalsa edellytyksä asettaa tsellemme uusa tehtävä, jotka mahdollstavat vmestenkn esteden pstämsen työväenlkkeen lopullseen vottoon pääsemseks. Puolueen nuorsoltto SNK haluaa osaltaan olla mukana snä rakennustyössä yhdessä puolueen kanssa, joka mahdollstaa tavottettemme saavuttamsen. Haluamme olla oaltamme vomstamassa sosaldemokraattsta työväenlkettä ja antaa oman panoksemme suortettavaan uudstustyöhön. Haluamme olla myös myötävakuttamassa snä melessä, että Sosaldemokraattnen Puolue ja työväenlke kehttyvät sosaldemokratan parhatten perntetten mukaan. Toar Paaso estt täällä erttän arvokkaan polttsen tlannekatsauksen, jonka päässältö kesktty puolueemme hstoraan ja shen tastelutaukoon, joka medän puolueessamme tällä hetkellä on. Tosaalta puheenjohtajamme tover Kokkalanen totes, öbtä tämä kokous on juhlakokous, jossa kästellään tähän teemaan lttyvä kysymyksä. Kutenkn haluasn, tovert, käyttää lyhyen puheenvuoron ajankohtasesta polttsesta tlanteesta, tarkastella muutama sekkoja ertysosltaan, koska on nn, että Forssan kokouksessa myös ajankohtaset polttset teemat olvat erttän keskesnä keskusteltavna. Puheenjohtaja Nlo Hämälänen totes äskettän, että Suomessa käydään jo nyt jatkuvaa presdentnvaaltastelua. Tällä kerralla Hämälänen sattu olemaan harvnasen okeassa. Vmesn esmerkk tästä on ulkomnster Karjalasen lmotus stä, että halltus tulee suosttamaan EEC-vapaakauppasopmuksen hyväksymstä eduskunnassa huolmatta stä, kunka sosaldemokraatten puoluekokouspäätöksen mukaslle suojalaelle tulee käymään. Karjalasella tämän polttsen lkkeen takana on lmesest halu kruunata tsensä meheks, joka sa akaan EEC-sopmuksen, ja tätä kautta taata hänelle porvarllsten puolueden kannatus presdenttkysymyksessä. Tämä yrtys näyttää jo jossan määrn menneen perlle, arvoden anakn Holkern lahtuneesta reaktosta. Karjalasen lmotus on esmerkk stä, kunka oma etu kulkee maan edun edellä. Sosaldemokraattnen Puolue on vme vuosna suhtautunut krttsest Läns-Euroopan taloudellseen ja polttseen yhdenty-
- 26 - - 27 - ' 1 f > f ; : :.a:!.! -» J^ ' lm mseen sekä shen lttyvään vapaakauppadeologaan. Monessa yhteydessä on tuotu esn ne monet vakavat taloudellset sekä ssäja ulkopolttset hatat, jota EEC-sopmuksen solmmsesta seuraa. Ennen kakkea tässä tlanteessa on knntettävä huomota sopmuksen ulkopolttsn vakutuksn, nmenomaan sen vakutukseen Suomen kansanvälseen asemaan yleensä sekä ertysest Suomen puolueettomuuteen. Porvart tostelevat melellään lausetta, että Suomen on solmttava vapaakauppasopmus sen vuoks, että puolueettomuutemme näyttäs lännessä uskottavalta, emmekä joutus sten "fnlandsoduks" ja Neuvostolton satelltks. Tämän harhaanjohtavampaa argumentta tuskn on olemassa, ja se perustuu pelkästään muutamen polttsten sdonnasuuksen tarkasteluun. Tällön lamnlyödään kutenkn kokonaan se tossekka, että taloudellsbst Suom on nyt jo lännen satelltt ja avan tokesest rppuvanen muutamsta johtavsta länseurooppalassta valtosta ja nden suurpääomaprestä. Sosaldemokraattnen kästys Suomen puolueettomuudesta e vo tarkasteola pelkästään asan polttsta puolta, vaan myös taloudellnen täytyy ottaa huomoon. Tämä merktsee käytännössä stä, että Suomen on tvstettävä taloudellsta yhtestyötään sosalststen maden kanssa - ja tästä on jo olemassa erätä myöntesä merkkejä - sekä pohjosmaden kanssa. EEC-sopmus sop huonost tähän kuvaan: se lsää Suomen rppuvuutta ennen kakkea Läns-Saksasta ja tätä kautta pkemmnkn hekentää kun vahvstaa Suomen puolueettomuusasemaa. EEC-sopmuksen osalta on ensarvosen tärkeää se, ette ratkasuja tehdä pävänpolttsen taktkonnn merkessä, vaan huomodaa asaan lttyvät ptkän tähtäyksen strategset kysymykset, jotka koskettavat maamme työtätekevää väestöä. Tässä melessä merklle pantavaa on Juss Lnnamon äskettänen lausunto, jossa hän totes kymmenen vuoden tähtämellä olevan yhdentekevää, solmko Suom vapaakauppasopmuksen EEC:n kanssa va e. Kun jo lyhyelläkn akavälllä on t-,n lanne se, että EEC-sopmus vakeuttas Suomen jo nytkn sekavaa taloudellsta tlannetta mm. lsäämällä Jo nytkn hälyttävän suurta kauppataseen vajetta, nn vodaan aheellsest kysyä, mnkä vuoks loppujen lopuks tarvtsemme EEC-sopmusta, kun stä e näytä olevan hyötyä juur mulle kun puunjalostuskaptalstelle. Nästä ja monsta musta systä SNK on päätynyt vastustamaan vapaakauppasopmusta EEC:n kanssa ekä ole tästä kannastaan veläkään lupunut ekä edes ao harkta stä. Sosaldemokraatten suorttaman analyysn hengen mukasta on se, että nyt eduskunnassa eslle tulevat suojalat ovat mnmvaatmuksa vapaakauppasopmuksen hyväksymselle. Ne ovat mnmvaatmuksa snä melessä, että vakka kakk esllä olevat lat hyväksyttäsnkn, nn stä huolmatta vapaakauppa tulee tuottamaan taloudellsa hattoja. Jos kohta tettyjä etujakn. Tässä polttsessa tlanteessa on välttämätöntä se, että puolueen vastuunalaset tovert ptävät ehdottoman tukast knn Tampereen puoluekokouksen asettamsta ehdosta ja vaatvat kakken sellä asetettujen kynnyskohten toteuttamsta. Mkäl nän e kutenkaan tapahdu Ja suojalat joutuvat hylätyks eduskunnassa, joutuu SDP keltämättä vakeaan asemaan. SDP:n tehtävänä on ajaa työväen etuja. Nämä edut evät toteudu anakaan sellasessa vahtoehdossa. Jossa Suom solm vapaakauppasopmuksen lman mtään säätelymekansmeja Ja suojalakeja. Hyvät tovert, tover puheenjohtajal Otn tetosest tämän kysymyksen eslle tässä Forssan juhlakokouksessa Juur sen taka, että katsomme, että tämä asa kokonasosuudeltaan on nn suurta luokkaa Ja sllä on myös tulevasuudessa merkttävä hejastusvakutuksa suomalasen työväenlkkeen tulevaan rooln. Sen taka halusn tässä yhteydessä kästellä myös tätä melle keskestä kysymystä. Ktos: Puheenjohtaja: Hyvät tovert! Se, ette ohjel-.! l