- 2 - _ nm j ll Määräajat: Taalluettelot otat olleet Jo nähtävnä sjryskuun 15-30 pältnä* Lokakuun 1 pävänä ol okasuyaatmukset vnestään tehtärä Ja sekn on ss ohtse. Mutta tästä eteenpän Joulukuun 11 pävänä on perustamskrjat Jätettävä ssälle. Joulukuun 30 pävänä vaal lttoasakrjat on Jätettävä keskusvaallautakunnalle. On syytä huomauttaa tästä pelkästä teknllsestä tomenpteestä, sllä mkstämme sen surullsen kokemuksen, mkä erästä vaalprestä ol vmesten vaalen akana. Ss vmestään Joulukuun 30 pävänä vaallttoasakrjat on Jätettävä keskuslautakannalle Varsnaset vaalpävät ovat tammkuun 6 Ja 7 pävät Ja valtsjamehet valtsevat presdentn päämnstern puheen Johdolla helm- kuun 15 pävänä 1950. Mtä stten tulee puolueen presdentnvaala koskevn tomenptesn, nn se vanhan tavan mukasest tapahtuu sten, että puolue- r tomkunta valmstelee stä yhdessä eduskuntaryhmän kanssa. Ja puolue- Ö3 neuvoston kokous on stten se eln, joka lopullsest tämän asan päättää. Tosn sanoen tämä kokous on se kokous. Jossa medän kohdaltamme asa ratkastaan, elle asan ratkasemsta keskustelun perusteella srretä myöhempään ajankohtaan. n a lostusta. Tämän enempää e ka tämä teknllnen asan puol kapaakaan se- j Mtä stten tulee tämän kysymyksen hstorallseen taustaan, on ehkä syytä parn lausen vpyä snäkn. Vme vuosnahan tasavallan presdentt on valttu eduskunnassa pokkeuslalla. Erkossta olosuhtesta Johtuen me olesme^l^tyväbä 1 tähän järjestelmään. Medän kästyksenme mukaan yleensäkn ptäs pyr-.k- kä shen, että tasavallan presdentt valttasn eduskunnassa. Stä d- \ \\ ' lh ennen, vuosna 1925, 1931 Ja 1937 on käytetty valtsjamesvaaleja Ja ays- To olla ehkä melenkntosta Juur tämän kysymyksen kästtelyä varten ton tänään todeta, että vuonna 1925 sosaldemokraatt savat 165.000 ääntä an- pyören luvun Ja valtsjamehä 79 300:sta. Vuonna 1931 puolueenme sa
. 3-252*000 ääntä ja 90 edustajaa 300:sta. Samanakasest mellä ol eduskunnassa 66 edustajaa 200:sta«Vuonna 1937 me samme pyören lutun 341.000 ääntä presdentnvaltsjamesvaalessa ja sten 95 valtsjamespakkaa 300:sta. SeuraaTssa eduskuntavaalessa me samme 83 edustajapakkaa 200:sta. Anakn tämä vmeksmanttu luku ss selväst osottaa, että osallstumnen presdentnvaltsjames-g. vaalehn e ole ollut nn onnstunutta emmekä ole saaneet väkeä nj paljon lkkeelle kun eduskuntavaalessa stäkn huolmatta, vakka^ kakssa nässä tapauksssa mellä on ollut - ja se on vanh^ käytän- ^^^ tö - oma nmetty ehdokas. 1- Ensmmänen tapaus tasavallan presdentn valtsjamesvaalehn johtaneessa kehtyssarjassa ol maalaslton puoluevaltuuskun- a - nan kokous syyskuun 20 pävänä. Asanomasen puolueen taholta stä a, yrtettn ptää pmennossa. Myöhemmn tul kutenkn julksuuteen, nyös että kokouksessa ol päätetty mennä tsenäsest vaalehn omalla tä ehdokkaalla ja ehdokaskn ol nmetty, nmttän eduskunnan nykynen ^^^^ puhemes Urho Kekkonen. Kun tämä teto ol tullut julksuuteen, me katsoome puoluetomkunnassa asanmukasest suorttaa alustava tlanteen puntaront ja keskustelmme ertysest presdentnvaltsjamesvaalesta slmälläptäen stä, mkä nden polttnen vakutus tuls olemaan ja mllä tavalla tuls suhtautua tasavallan nykyseen presdenttn. ^Puoluetomkunta tul yksmelsest snä vaheessa shen tulok- sta aakse. l seen, että jos on mahdollsta huolehta pokkeuslalla stä, että ;astl. ^^ nykynen tasavallan presdentt J.K. Paaskv vos jatkaa tomntaan 41. posa presdenttnä velä par vuotta, ols medän puolueemme yrtettä- Tä tätä pyrkmystä tukea«stä varten puoluetomkunta nnkään yks- ysynysmelsest valtuutt eräät puoluetomkunnan jäsenet käymään neuvotte- 1 e f tu luja muden puolueden kanssa. Puoluetomkunnan asanomanen kokous pdettn syyskuun 30 pävänä ja neuvottelut maalaslton kanssa alotettn lokakuun 30 pävänä ja jatkuvat stten 4 ja 5 pävänä lokakuuta.
- 4 - Haluasn hukan vpyä n&ssä maalaslton kanssa kfydyssf neuvottelussa, koska ne valasevat maalaslton pyrkmyksä ja antavat myös melle pohjaa oman tlanteemme määrttelemselle. Neuvottelussa maalaslton puheenjohtaja Sukselanen lmott, että he ovat tutkneet medän puoluetomkuntamme helle antamaa lmotusta stä, että sos.-dem. puoluetomkunta on valms työskente ^- k U ^f lemään pokkeuslan hyväks. Ja hän sano, että he ovat omassa puolueensa keskushalltuksen kokouksessa tulleet shen tulokseen, että he vovat myötävakuttaa tämän pokkeuslan säätämseen seuraavlla l ehdolla. Ne ovat: 1) os tasavallan presdentt nyt ehdotetulla tavalla faktllsest valtaan, ols samassa yhteydessä otettava kästeltäväks koko se sarja kysymyksä, jotka shen lttyvät,mm. halltuskysymys. 2) Maalasltto on valms tarjoamaan yhtestomntaa sellasella pohjalla, että porvarllset puolueet tulevat parlamentaarsa vomasuhtetaan vastaavassa suhteessa uuteen halltukseen, ja vodaan tässä tapauksessa sosaldemokraatten asema kästtää myös nn, että ne tulsvat edustamaan koko vasemmstoa ja saamaan stä vastaavan aseman halltuksessa. Medän taholtamme herätettn sllon } t kysymys, tarkottko Sukselanen porvarllsenemmstöstä halltusta, j V ja shen Sukselanen vastas myöntesest. Ja mkä kakken kuvaavnta maalaslton menettelytavalle tässä vaheessa. Tohtor Sukselanen lmott vaston myöhemmn todettua asan todellsta lataa, että muut porvarllset puolueet ovat samalla kannalla kun hekn, tosn sanoen, että ennen kun pokkeuslak votasn säätää, ptäs ratkasta kysymys tulevasta halltuksesta» ohjelmasta jne. Medän puolueemme edustajat tetyst het selväst ja jyrkäst lmottvat, että melle kysymys J.K. Paaskvtovaltsemsesta pokkeuslalla edelleen määräajaks presdentks e ole muu kun henk lökysymys. Shen e medän kästyksemme mukaan voda sotkea kysymystä halltuksesta. Halltuskysymys tulee omalla panollaan eslle» kun tasavallan presdentn uus tomkaus alkaa. Se on mestä parlamen-
- 5 taar3en ja demokraattsen hengen mukasta. On tetyst järkevff ja tarkotuksenmukastakn, että kysymyksestä neuvotellaan kentes akasemmnkn, mutta mssään tapauksessa me enme suostu shen, että asasta tehdään jonknlanen kauppa, jonka perusteella stten vasta ratkastaan kysymys stä, hyväksytäänkö Paaskv va e. Tähän neuvottelut sllä kertaa päättyvätkn. Maalaslton taholta lmotettn lähtessä, että he tulevat seuraavana pävänä keskushalltuksensa kokouksen jälkeen palaamaan asaan. Se käv kutenkn tarpeettomaks senvuoks, että seuraavan pävän aamulehdstä luettn maalaslton melko khkeä hyökkäys sosaldemokraatteja vastaan, jossa annettn se kuva, että sosaldemokraatt muka nässä neuvottelussa ovat kaataneet kysymyksen Paaskven valtsemsesta pokkeuslalla uudelleen presdentks. Pats stä, että ol muodollsest väärn mennä antamaan julklausuma sllon, kun neuvottelut rj olvat velä kesken, ol tetyst hyvn törkeätä väärstelyä antaa medän kannastanne tuollanen kästys julksuudessa. Pahnta asassa ol, että muut porvarllset puolueet lmottvat melle epävrallsest snä vaheessa, että he ovat olleet kokonaan tosella kannalla neuvottelussa maalaslton kanssa J.K. Paaskven valtsemsesta. E ole ollut puhetta stä, että halltuskysymys ptäs kytkeä ehtona tämän asan hotamseks. Ol luonnollsta, että puoluetomkuntamme edustajat kääntyvät 1 n sllon tosten puolueden puoleen. Ja snä neuvottelussa vahvstu se kästys, joka mellä epävrallsest jo ol olemassa. Tosn sanoen porvarllset puolueet evät olleet neuvottelussa maalaslton kanssa sunkaan asettaneet Paaskten pokkeuslalla uudelleen valtsemsen ehdoks stä, että halltuskysymys ols ensn ratkastava. Sen jälkeen asa sa hyvn nopeast uuden käänteen. Samana pävä nä, jollon neuvottelu muden puolueden kun maalaslton ja kommunsten kanssa ol tapahtunut, päämnster yhtesymäärryksessä puoluetomkunnan kanssa käänty eduskuntaryhmen puoleen ja pyys nltä
- 6 - yastausta kysymykseen, mten ne suhtautuvat tasarallan nykysen presdentn uudelleen valtseaseen pokkeuslan kautta määrajaks«se akaansa melkosta jänntystf eduskuntapresss, varsnkn, kun tedettn, että maalaslton eduskuntaryhmä e sunkaan ollut ykstuumanen suhtautumsessaan Kekkosen ehdcmouteen* Tedettn myös, ette sen kästystä oltu kuultu, ja mkäl olen okean kästyksen saanut, Nukkanen kreht neuvottelussa päämnstern kanssa lmottamaan, ette ollut nän asanlata ja että hänen kästyksensä henklökohtasest e lankaan kulkenut samaan suuntaan kun maalaslton puoluevaltuuskunnan. Maalaslton eduskuntaryhmä tekkn avan pänvastasen päätöksen kun sen puoluevaltuuskunta ol tehnyt. Se päätt nmttän suhtautua myöntesest päämnstern alotteeseen skäl kun asa eduskunnassa tulee myöhemmn vrallsest eslle. On paljon puhuttu ( stä välen selvttelystä, mkä maalaslton omassa keskuudessa tapahtu. Ja avan selväks puoluevaltuuskunnan hävöks asa kehtty. Vätetään, että puolueen puheenjohtaja Sukselanen joutu suorastaan pyytämään anteeks stä, että puoluevaltuuskunta ol menetellyt nän epävsaast ja saattanut maalaslton kävään välkäteen. Ratkasu srty tämän Jälkeen kommunsten käsn. Lakhan ptää säätää perustuslan säätämsjärjestyksessä 5/6:n äänten enemmstöllä, ja kommunsten äänet rttävät sen estämseen. Tämän tetäen kommunstt hyvn perusteellsest harktsvat tlannetta. On todennäköstä, että he tässä harknnassaan päätyvät sellaseen taktllseen olettamukseen, että helle jäs velä ov avomeks neu- vottelulle, kun he keltäytysvät pokkeuslan hyväksymsestä, ja shen muotoon he myös sorvasvat sen tedonannon, jonka he keltesen kantansa perusteluks esttvät päämnsterlle. Kun tämä kerros ol käyty loppuun, ol tetyst avan luonnol- - lsta, että nn päämnstern kun puolueemme taholta todettn, et-l
- 7 - tä pokkeuslakasa on loppuunkästelty. Snä e ollut enää mtään tehtävssä, tulee suortettavaks valtsjamesvaalt säännönmukasessa järjestyksessä.,.1 ' *" f Kun puoluetomkunta tässä vaheessa uudelleen arvo tlannet- * '» ta ja harkts sen tarjoama mahdollsuuksa, todettn, että on lä- 1 hnnä kolme vahtoehtoa valttavana. Ensmmänen vahtoehto on se, että menetellään nnkun tavallsest on menetelty. Puolueemme nmeää sllon oman ehdokkaansa, menee ehdokkaansa ja oman poltkkansa merkessä vaalehn ja yrttää saa- j da nn paljon äänä kun mahdollsta vaallttonsa puolesta. Jatko on sllon selvä; ratkasu tapahtuu tetyst eduskunnassa, valtsj- huttuja lehmänkauppoja ja valtaan se ehdokas, joka lähnnä omaa mestämme on melestämme sovelan. Tonen te, joka ertysest tuon pokkeuslakkysymyksen mehet kokoontuvat ja suorttavat presdentnvaaln, ja tavallsesthan se tapahtuu nn, että sellä stten suortetaan nlä paljon pu- jälkeen kapas hyvn paljon harkntaa ja joka puoluetomkuntaa kovast mellyttää, on se, että jatketaan tomenptetä J.K. Paaskven uudelleen valtsemseks. Stä on Jo snänsä tullut polttnen tasteukysymys. Tosaalta e ole mtään ahetta rkkoa stä asetelmaa, joka hänen henklöönsä kytkeytyy ertysest ulkopolttsessa melessä, mutta myös sodanjälkesten sotakorauavuosen poltkkaan yleensä, kun myös snä melessä, että hän varsnkn vme akona on myös suhtautumsessaan ssäpoltkkaan ollut hyvn okella ja tunnustusta ansatsevlla ratella. Puoluetomkunta on tullut shen lopputulokseen, että ptäs kakn kenon harkta ntä mahdol- r lsuuksa, jota käytettävssä on, jotta votasn valtsjamesvaalen lopputulos ja presdentn valtsemnen ohjata sellaseen tulokseen, että nykynen presdentt tulee uudelleen haltuks. Huomautan tässä yhteydessä myös stä näkökohdasta, joka puoluetomkunnassa ol esllä, että on hyvn todtanäköstä, ettemme omaa ' M ^ Mj, m
- 8 - ehdokastamme kutenkaan saa lättse. On atan selvff, etts kommunstt etät häntä tue ekä maalaslttokaan tee nn. Porvart näkevät, että hellä snä tlanteessa on lostava tlasuus pelata omlla ehdokkallaan. Me olemme todellakn tavallaan kehännurkkauksessa tällä kertaa. Me emme saa sellasta lehmänkauppaa syntymään, että medän oma mehemme mens läp. Velä on huomattava, että oman ehdokkaan nmeämsestäkn vo syntyä keskustelua oman puolueemme keskuudessakn, mkä medän kästyksemme mukaan e ole tarkotuksenmukasta nykytlanteessa. Tämä kästys on nyt ertysest vahvstunut puoluekokouksen Jälkeen. Kolmas vahtoehto ol, että muodostettasn vaalltto nykysen presdentn valtsemseks uudelleen. Mutta kun tosaalta tedetään, että maalasltto e tule tähän suostumaan - kommunstesta e ole puhettakaan - ja kun lsäks tedetään, että kommunstt akovat tehdä nästä vaalessa joka tapauksessa polttset vaalt, "tastelun suunnasta", - senhän he ovat selväst tuo- / f : 'l, neet julksuuteen - nn ols medän kästyksemme mukaan harktsematonta lähteä porvarllsten puolueden kanssa yhteseen vaallttoon ja nmetä ehdokkaaks Paaskv. Tämä ss puoluetomkunnan kästyksen mukaan raukeaa tsestään. Kun lnja nän ol selvnnyt, me päätmme ottaa uudelleen yhteyden muhn puoluesn. Se tapahtukn avan äskettän snä muodossa, että osallstumme edstyksen puoluevaltuuskunnan koolle 6 'H kutsumaan kokoukseen. Tässä neuvottelussa maalaslton taholta lmotettn, että he pysyvät puoluevaltuuskuntansa 20 pävänä syysbauta tekemän päätöksen kannalla, ts. Kekkosen ehdokkuuden kannalla, ja menevät vaalehn tsenäsenä ryhmänä. Sllon edstyksen mahdollsuudet akaansaada vaalltto nässä puttessa olvat rauenneet, M ja neuvottelutlasuus päätty shen. Seuraavana pävänä medän l! alotteestamme ol neuvottelutlasuus muden puolueden kun kommunsten ja maalaslton kanssa, ja snä medän taholtamme lmotettn pats stä, että puolueneuvosto tulee lopullsest päättämään
.l.^ - -..'LMj.,:'! - 9 - m 4 tavasta, mllä me presdent n valts amestaalehn menetnme, myös se, että puoluetomkunta on edelleenkn snä kästyksessä, että medän taholtanme vodaan odottaa myöntestä suhtautumsta tasavallan nyky-. sen presdentn uudelleen valtsemsen suhteen, mkäl hän e esnny mnkään määrätyn polttsen puolueen nmettynä ehdokkaana ja mkäl muuton jokanen puolue menee tsenäsenä vaallttona ja omne tunnuksneen vaalehn. Ja sllon lmotettn kokoomuksen taholta, että he ovat valmt mnkälaseen vaallttoutumaan tahansa, joka tapahtuu Paaskven hyväks, mutta että he evät pdä stä välttämättömänä ehtona, vaan vovat myös ajatella sellasta menettelytapaa, jos van pyrtään selväst shen, että Paaskv tulee valtuks, \ sama lmotus tehtn ruotsalasten taholta, ja he korostvat stä, että hedän kästyksensä mukaan e ole mtään tarkotusta mennä vaallttona Paaskven hyväks vaalehn, jos kerran sosaldemokraatt evät ole samalla kannalla, ja että he ovat valmt noudattamaan # samanlasta menettelytapaa kun medän puolueemmekn. * Edstyspuolue on tetyst heman tsepänen edelleen. Se haluas hyvn melellään nmetä Paaskven ehdokkaaks^ Tässä vaheessa me nyt olemme ja tältä pohjalta tämä asa ols nyt keskusteltava täällä valmks* r Haluasn enskskn lmottaa, että saaman tedon mukaan tasavallan presdentt Paaskv e tule asettumaan mnkään puolueen, e kokoomuksen sen paremmn kun edstyksen ta ruotsalastenkaan n- * metyks ehdokkaaks nässä vaalessa. Se merktsee stä, että asan- > f : s f vf' ^ 1 J ( omaset puolueet tulevat menemään vaalehn käytännössä ns. "puolvalon" ta "sammutetun lyhdyn", mtä nmeä halutaan käyttää. Tosn sanoen ne menevät vaalehn polttslla tunnukslla, tse valtsemllaan polttslla tunnukslla, mutta tekevät tettäväks julksuudessa, että hedän valtsjamehensä tulevat tommaan nykysen presdentn. Paaskven, jälleenvaltsemseks. Puoluetomkunta - tämä on se tonen lmotus - lmottaa yksmelsenä kantanaan, että se edelleenkn ptää tarkotuksenmukasena
RFTran h - 10 - Paaskven uudelleen valtseasta. Sllä on se kästys, että sosaldemokraattnen puolue menestyy parhaten nykytlanteessa tekemällä presdentnvaalesta puhtaast polttset vaalt, jossa tulee tasteltavaks määrättyä rntamaa vastaan ja määrätyn rntaman puolesta. Me tasteleame nässä vaalessa ntä tunnuksa vastaan, Jotka kommunsten taholta jo on hetetty julksuuteen ja joden keskesenä lmauksena on kommunsten halu saada akaan sekä ulkopolttsen, ss Paaskven, lnjan muutos että ssäpolttsen lnjan muutos» On luonnollsta, että shen rntamaan sllon kytkeytyy myös maa- lasltto, koska maalasltto on myös samalla tavalla antanut ym- j märtää, että stä e nykysen presdentn noudattama kurss tyydytä, vaan se haluaa tosenlasta kurssa. Tosn se puhuu ko&skeast jos- takn porvarllsesta lnjasta ja porvarston vakutusvallan lsää- mseatä, mutta käytännössähän maalasltto joutuu nyt hakemaan tu- kensa kommunstesta. Tosn sano.en se ehdokas, joka todennäkösest * tästä lttoutumasta on tullut stten pääehdokkaaks, on Kekkonen, ja vaaltastelusta tulee polttnen tastelu maalaslttolas- kommunststa rntamaa ja kekkosta vastaan. Käytännössä se merktsee stä, että puolueemme e nmeä omaa ehdokastaan e varsnasest tastele ss henklöstä, vaan tastelee omasta polttsesta lnjastaan, halltuslnjastaan, ja tähän saakka noudattamastaan polt- tsesta suunnasta. Ja kakesta päättäen tällä pyrkmyksellä on hyvä ^ kakupohja. Stähän vmeks suortettu Gallup-tutkmuskn vahvstaa. Sehän osottaa, että jos vaalt nyt suortettasn, sasmme muuta- ma pakkoja ja äänä myös huomattavast lsää. Tuollaselle 'Gallup'»-' tutkmukselle e tarvtse panna kovn suurta merktystä, mutta on se kutenkn jonknlasena vaal mt tarna. Tämän ptemmttä puhetta tovon, että tulevassa keskustelussa koetettasn kohdstaa päähuomo juur näden mahdollsuuksen tarkasteluun, ts. mennäänkö vaalehn vanhaan tapaan nmeäflällä ehdokas ja tastelemalla tämän ehdokkaan nmssä ja puolesta ja snä svus- n lll ' j
- 11 - m M sa Tan polttsesta lnjasta, va mennsänkö vaalehn puhtaast polttslla tunnukslla, nän "puolvalon", sanomalla, että me tastelemme polttsesta suunnas\a ntä hyökkäyksä vastaan, jotka shen kohdstuvat, ja noudatetun poltkan puolesta. Se merktsee stä, että me emme aseta omaa ehdokasta, vaan teemme tettäväks, että medän valtsjamehemme tomvat sllon sen henklön hyväks, joka tätä lnjaa edustaa. Kolmas mahdollsuus on vaalltto kakken nden kesken, jotka ovat valmt tommaan nykysen tasavallan presdentn jälleenvaltsemseks. #! ^ -,'
5 9 Keakuatelus Ha k k 1 1 a: Puoluealhteerl Leaklaen antama selostus ol lyvn yhtäptävä tapahtmlen ja toeaalolden kanssa ja mnä puolestan hyväksyn täysn sen lnjan, jota puoluetomkunta on yksmelsest ajanut, nmttän pyrkmyksen polttsn vaalehn. Sllä täsähän tulee tlasuus ennen kunnalllsvcaleja ja ennen seuraava eduskuntavaaleja saada Kansalta osotua ölltäf onko medän puolueemme poltkka edelleen kansan suoso^ sa, jota vmeset eduskuntavaalt osottvat» Mellä ols tällä kertaa suuret mahdollsuudet presdentnvaalessa, jos ne votasn ptää ulkopolllttlsestlkln. täysn vapaast» Ja slon ols varmaa, että jos medän ehdokkaanatme ols puoluee-^me tunnetun polttnen nm Tanner, tällä kertaa sosaldemokraatt persvät voton presdentnvaalessa, se on mnun varma vakaumuksen«sllä häntä vastnan e votas asettaa yhtä populäärä nmeä mnkään puolueen taholta puhumattakaan maalaslton ehdokkaasta, jolla on paljon tunnettuja hekkouksa Huomautan svumennen, että vaalt tomtetaan 16-17 pävnä taomlkuuta, sllä 15» pävä on sunnunta ekä Suomessa ^ kävä kyllä käytetä tätä parasta pävää vaälpälvänä» Tämä on
t' 4 V. - 20-11 ff- :,'1 rf ' " ' = 1. ' r 1 1. l' j * ' V " 'l"' A j;!. ; ^ J. l 3 SL:..p fttjö. 4 a o - T Ä C ^ r f ^ nvyjj J^v. J: -S-V nfsaxojq t n ^ U x l o u CL r-; ;.axtu-; eo ^ >f ' anoa mustutus selostusta yastaan* «Kun käytn neuvotteluja puolue-elmen kanösa» myönnätdl tn kyllä, että Jos vaalt olsvat ulkopolllttleetlkn täyslr vapaat, sosaldemokraatt muodoattasvat vankmman vottajan ' nässä vaalessa» futta kun shen e ole mahdollsuutta^ mnus- ta on okna T^nettely se^ Jota puoluetomkunta hyvn Johdonnu- kasest on ajanut Ja edustanutf Ja Joka myöskn on otettu neuvottelussa puolueldert välllä huö.-noon Kovapäan snä on ollut tuo pkkunen edstyspuolue, Joka on yrttänyt osottaa ^5 J tv- «- -k» melle taktllsakn näkökohta, mutta neuvotteljamme huomaut- «tvat helle, ettevät he suonkaan ole oketa neovonantaja melle taktlka^sa, ja maden taholta annettn ymmärtää, että fm :). ; : K l o--' ^ menettelyta pa, Joka ve parhaakseen tulokseen, on se, että sosaldemokraatella on polttsssa vaälsaa enemmän valts- Jamehä kun jos he sc.svat tsensä yhteseen vaallttoon n -'m': U assont: ^'do - r:-:nää:^>:ol porvareden kanssa» Ja se myönnettn, että tärken menettely or että me saamme mahdollsrman suuren valtslja^^esmäärän. Vaa- 1 f 'a^ntr e^crn ^Jjfro-;..Plov o llltoasa on stä pats mona vakeuksa senkn taka, että ehdokkaan asettamnen medän puolueellemme on han mahdottthtoo evätkä ruotsalaset vanhastaan samosta systä lähde vaallto ( <' j. V r> (,«'» '.3 w 4 f vjonn.ncf..«^. v Xj!"{'V toon, elle stä ole täys selvyys, kuten ols, jos kakk pue lueot kommunsteja lukuunottamatta olsvat voneet lttyä yhteen vaallttoon^ Luulsn, että vme kerralla ols pert 4 - r. J 3 ^, k J... ty tällä samalla menettelytavalla votto, jos maalaslton sduskuntaryh-nä ols uudelleen päässyt kästtelemään tsaa» Sllä sellä ol opposto hedän puoluetomkuntansa menettelyä v vaataan hyvn vomakas- '^n varmaa, että Jos asla ols tullut uudelleen maalaslton eduskuntarym?ln, slabllä kästyksen mukaan hedän puoluetomkuntansa olal kärsnyt tap- pon» Mutta maalasltto osaks muodollssta systä, kos- j ' vtu;
P^^P^^mlSSF ^ ',.» r-^,f-: e. 21 - - '^a puuluehalltua ol tehnyt päätöksenaä, ajautu shen tllanteeaeent mhnkä ee ajatuf ja luulsn, että tämä tlanne, < on yhtä epämukava malalöllltolle kun sen ehdokkaallekn«ja alltlt että elellä e aunksän olla tyytyväsä shen ( ratkasuun» m/hn on tultu, on osotuksena ee, että varonkn ' >1. 0 Mrvr ^llc^; xsfeljfc-t^vv Pohjanmaalla on hyvn vo'aakaa opposto oman määrätyn presdenttehdokkaan nmellä käydä vaalehn. He uhkaavat muodostaa yksnomaan oran vaallton ekä sunkaan Kekkosen n- «men ympärllä. Saa stten nähdä, mtenkä snä käy, mutta jo -ne no o u - Mv. - jl-csrtj?.- e «t r ^ r ' - o? } 1 B^^^ valltajamesehdokkalta aseteltaessa on näkynyt tässä suhteessa vomakasta oppostota. Samon on ka Karjalassakn lal ta. r Kun ss nähn valehn käydään nyt puhtaast polttsella lnjalla, nn mnä luulen, että aamoln kun nyt puoluekokouksessa valts yksmelsyys, ms saamme t-'män yksmelsyyden kyllä parhaten ryhmttymään puhtaast polttsn vaalehn. Snähän me saamme tlasuuden kansalle ennen edus- 'f-.'ftl-u-ot- At nyo>rr '^r ntc X nm!! f..aft-ol:^ M r'-f - n^^^jlr.tr- kuntavaaleja selostaa puolueen poltkkaa, mtä on tehty, mtä on saatu akaan ja mtä mahdollsuuksa on vastasuudessakn.," Tähän yhtestomntaan lttyy tetyst se, että»lj lon kun nykynen presdenttkaus päättyy, päättyy myös 0!3an VO puolueemme halltuksen pävätf mutta nehän ovat jatkuneet al- [ fr lon jo yl puoltosta votta, ss ptempään kun mllon- j no&\ ^h-vr-xf f:; «^vfv/^tlom " 1.r.f /j^ rl^cf yd kaan osasmme ajatella, ja saamme olla sllon tyytyväsä «Jgfo -t;: 501 rj.'f 'rr-jr^ n", ]rrvyr? r-px-fot shen, että tämä rohkea teko, jonka puolue ott vme vaal- m: en jälkeen saatuaan kansalta lsää kanrjatusta, on sllon nestyksellsestl vety loppuun ja nyt taloudellsten valkeuk- sen lsääntyessä saamme olla sltäkn tyytyväsä, että nän kunnalla olemme suorutuneet tästä tevtävästä. t -ao?] sjöo 'J-llsjXar j^cf^:.»cfolq; * 'k, = ^^mr
- 22 - - rof^m-a.q S-- ^ / T --c JJ.- Uuden halltuksen muodostamnen kytkeytyy tähän kyaymykseen«snä suhteessa mellä on syytä yhtyä Rhen lmotukseen jr:-o;: no;, j J J fe "u-rv-^r,.. joka puoluetomkunnan taholta on tehty Ja Jolla myös eduskunta-. '' F -v*- V^cr.J".t/-'. ' ' ' ^ * t -- xyhmässä on Jokseenkn täydellnen kannatus* Ja kun täten nässä merkessä lähdetään vaalehn» mnä luulen» että nästä polt» ^ tssta vaalesta me tulenfme selvytymään kunnalla* mme tosn ^ V ' ".'u nado:?:«^ n. o 1' J J. V,» - - ««JvO.'0 JCu e '' l' -öf^c r'; y. J", 1 > r ;.! l e J u d r f ; - -». -.V :.loö; er;! /M.; ^^/».V f saa sellasa tuloksa kun sasmme» Joa kysymys ols eduskuntavaalesta» sllä ne numerot» Jotka täällä estettn» osottavat stä» että tasavallan presdentn valtsjamesvaaleja e* vät puolueemme kannattajat harrasta samalla nnostuksella kun varsnasa Ja suurmerktyksellsempä eduskuntavaaleja» Tällä :r e s J" kertaa presdentn valtsjamesvaalt ovat kutenkn tavallsta merktyksellsemmät Juur sen takat että nhn kytkeytyy nn ^ l Öz-^ r selväst polttnen tausta* Puolueshteer Jo mants tuosta ^ 1 j. Paaskven lnjasta* Stä vähän puhuttn nossa neuvottelussa! 'a...l».f lmotetettn» että me emme kästä mtään Paaskven lnjaa «5 L J j X : " j. kauemmaks kun vme vaalehn ast* Sen Jälkeen on ollut se-, BjfcBV no.u. JL.. t r;.t H,» lasta lnjaa medän halltuksemme ollessa ohjaksssa» Jonka hy-» hm väksymme Ja jonka haluamme Jatkuvan* u - o j Yhdyn täydellsest shen ehdotukseen, Jonka puolueshte lv r äsken estt*! -UCl > * - r f V o f.". - 113 ; ol ÖvB,.::.-V' r' -n V ;ar- '» 1. ; r., Tammnen Mnä en tässä vaheessa velä ollenkaax tedä» mtä täatä kysymyksestä mussa mekälästen pressä on ajateltu» mutta se e slt estä lausumasta lyhyest omaa käs- 1! c -f;? a o j J n o j Tv 1. ^ ^ - t f T r-s 4 'f j. ' e ne!- r f *-»,> -«j l U 9. > y-7 - U = - A \nm- Vt.-jVj ^r ö r v-»j tystän asasta* Täytyy myöntää» että puoluetomkunnan ehdotus ol erttäj hyvn perusteltu» että se lmesest on sangen perusteellsen harknnan tuloa Ja että stä monesta syystä vodaan ptää erlt- M m
f ;.1 B - 23. l f tän hytänä nykylaet olosuhteet huomoon ottaen«mutta kysymya on nähdäksen hyvn laajakantonen ja sllä on hyvn suur merktys sosaldemokraattsen puolueen vastaselle tomnnalle f nn että se kalpaa ehkä vleln lähempää kästtelyä ja muunknlasta tarkastelua«skspä mnä olana käsltykaenänl llmalaent että mnusta sttenkn nästä kolmesta vahtoehdotta enslnmalnlttu ols paras» Nämä vaalt evät mssään suhteessa vo olla kun polttset vaalt» Mnä näksn tlanteen sellasena, että kahden suuntauksen välllä käydään jatkuvaa tastelua* Tosella puolen on sosaldemokraattnen suuntaus/. Ja tosella puolella maalas- kommunstnen suuntaus evätkä nämä presdentn valltsljamlesvsallt nässä olossa vo olla muuta kun tarkastelua sltäp kump suuntaus saa laajenman kannatuksen* Onhan hyvn ymmärrettävää, että kommunstt vme kesäsen huonon tlanteensa jälkeen tekevät kakkensa saadakseen puolueensa maneen pare^nmaksl Ja lmesest he nässä vaalessa tulevat tässä suhteessa käyttämhän kalkk mahdollsuutensa* Ulkopolttsta tlannetta mnä en enää ptäs sellasena, että se vos estää nmeämästä omaa presldenttlehdokastamme» Tosaalta propagandan hotamnen kentällä ols paljon helpompaa, jos todella votasn osottaa, että puolueellamme on oma ehdokas nässä vaalessa, kun taas, jos kansa, valtsjat saavat sen kästyksen^ että kokoomukseen kuuluva ^aaalklvl on medän presldenttlehdokkaamme, se Jollakn tavalla vahngottaa puolueemme agltatlotyötä presdentn valtsjamesvaalen yhteydessä. Mnä lyhyest esttäsn harkttavaks, ekö ols sttenkn syytä nässä vaalessa nmetä oma ehdokas preeldentln L
24 tonta Tarten ja nässä merkessä käydä valltaljamlestaalelhn ensmmästä vahtoehtoa noudattaen».'k? a 1 m t Mnä puolestan olen valms hjnräksymään kaken sen, mtä puoluetomkunta on presdentn vaalkysymyksesaä tehnyt. Kutenkn olen stä meltäf että ehkä velä enemmän ols ptänyt snä suhteessa työskennellä, että ols saatu sellanen tuloa akaan. Joka puoluetomkunnalla alkuaan ol tähtämessä, että nykysen presdentn tomakaa ols votu Jatkaa kahdella vuodella» Täällä m.m, ensmmäsen puheenvuoron käyttäjän puheenvuorosta käv selvlle, etä maalaslttokaan e oltu velä tarpeeks kypsytetty» Ja puolueshteern selostuksesta lmen, että kommunstenkn Julklausumassa ol aukko. Josta ols ollut mahdollsuus päästä ssälle» Tuo tulos, ny* kysen presdentn tomajan jatkamnen kahdella vuodella, ols nässä olosuhtessa ollut kaksta parhan Ja onnellsn ratkasu» Mnä oletan, että kahden vuoden kulutt la mellä ols ollut mahdollsuus lähteä presdentn vaaln todella omalla ehdokkaalla Ja vedä hänet myös läp ss presdentn vaalssakn» Mutta kun käyone vaalehn, e mnun nähdäksen ole vsasta asettaa omaa ehdokasta» El se ole oken, että valtsjames vaa le s sa/ näytetään tosta naamaa ja stten kun tulee vaa- 4 ltlasuus, menn?än tosen ehdokkaan taakse» Kyllä tuo jälelle jäänyt tomenpde, mhnkä puoluetomkunta loppujen lopuks on päätynyt, on nyt tällä kertaa anoa mahdollnen melestän Ja parhaat tulokset tuottava» Käymme valltsjamesvaalehln lman ehdokasta Ja veläpä nnkn ptkälle, että emme vaallagtatossa ollenkaan mantse, että tarkotus on työskennellä nykysen presdentn valtuks tulem- 1
mm JrlX J - 25 - aeka* Kaks vuotta ols ollut mnun me).estän rttävän p-tkä aka nykyselle presdentlle olla tomessaan (Lesknent Se vo olla lyhyempkn ) Kuus vuotta on lan ptkä aka* L a h t n e n s lnä myös henklökohtasest olen aka lalla epäselvllä tlanteesta ottaen huomoon ne monet sekat ja tekjät, mtkä tässä kysymyksessä olsvat varmaan vakuttaneet» Mutta kuultuan puolueshteern erttän selväprtesen asaa puolelta ja toselta esttävän selvtyksent ««olsn myöskn lähtenyt shent että mentäsn polttslla tunnukslla vaalehn ja stä lnjaa noudattaen» Täällä on huomautettu mm«valtsjan pettämsestä jne* Mutta joa me tällä kertaa asettasmme oman ehdokkaan ja kävs bn onnellsest» että aaataslln rttävä määrä edustaja, mutta kutenkn oltasn snä tlanteessa, että el votas asettaa omaa mestä presdentn palkalle, nn on sttenkn penemp petos se, että lähdetään todella polttslla tunnuk* slla vaalehn, tehdään työtä sen eteen kakssa mahdollsssa tlantessa«kommunstt tulevat lyömään nätä, menettele^nme nyt tavalla ta tosella» Shen medän on täytynyt varautua, ja jokaselle tämän ptäs olla selvää nden vuosen akana, mtä sodan jälkeen on työskennelty» Tämän arvostelun e ptäs r olla nn ankaraa, että se pakottas metä multa menettelytapoj koke)^lemaan» L n d f o r s t Pyytäsn lyhyest yhtyä täällä kanna«'e tettuun ajatukseen, että tässä asassa tomttasn puoluetot^ mkunnan ehdotuksen mukaseat» Se on mnun nähdäksen anoa mahdollnen tapa toma asassa* Tällä menettelyllähän on par hyvää etua, mm. ae hyvä
- 26 - puol, että me vomme Taaesa selvttää tätä luuntausta Josta tedämme, että suurn osa ehdottomast sen hyväksyy» Samalla «ana-nme tunnustusta omalle halltuke ellemme ja omalle poltkal- lemme* Sodan jälkelalsaä ol^&sea me ensmmäsnä olemme tätä okeata poltkkaa päässeet avaamaan Ja hotamaan* Sltä on myös se etu, että nän polttsella lnjalla pelaten saavutamme sen edun, että vomme nyt tasaväksest klpalla äänmäärssä porvarllsten puolueden kanssa, kun nlläkään el tovottavast ole henkaehdokkalta. tunnettu tosasahan on, että pres* dentln vaalessa me olemme ana saaneet suhteellsest paljon väl hemmän äänä kun medän polttset volmasuhteemme maassa edellyttälslvätf Ja se johtuu sltä, että Suomen kansalla on tapumus mennä jodenkuden määrättyjen arvovaltasten henkllöld«den taakse» ja nän on tapahtunut medänkn puolueemme fannattajajoukossa* Mutta kun tämä tulee nyt polttsena kysymyksenä, jollon henklökysymykset evät näyttele er puolueden osalta kovn suurta osaa, nn mekn todennäkösest saavutamme sar«man tuloksen* Mnusta tässä on monta hyvää puolta ja tarkoltuksenmu- / kasen polttsen poltkan kannalta tämä sovelt m ernomasest tällä tavalla* Jos jotakn yllättävää maassa tapahtuu, ennen kun lopullsest velä vaalltolmlntaan käydään, nn sllon on ana tlasuus palata aslaattf mutta tällä kertaa asla tuntuu avan selvältä. Kyllä me pohjolshämälälset anakn olemme täällä stä meltä, että puoluetomkunnan estys votasn hyväksyä. F a g e r h o l m Tover Palm valtt stä, että neuvottelut pokkeuslan akaansaamsesta katkastn llan alkasn»
- 27 tcoaka korrrunetn Tastaukseasa ollal ollut jonkunlanen aukko* Mutta kyllä asla nn on» että ne tsekn ymnäralvätf että se aukko ol hyvn olematon«von sanoa, että Hertta Kuusnen he«dän päätöksestään sott mnulle ja sllon kysyl^ haluanko mnä kuulla sen ptkän Jukllauauraant va rttääkö ee lopputuloa täs^ 8ä valheeesa^ jollon mnä sanon, että lopputuloa rttää» Hän sano, että vastaus on keltenen» El hän edellyttänyt, että mnkäänlanen jatkoneuvottelu ols tapahtunut* No, sltä julklausumasta ols ehkä vonut Jotakn sellasta ajatella, mutta kun kalkk tesvät, mstä ol kysymys, ss tulevasta halltuksesta, nn ols ollut avan turhaa ajan haaskausta ryhtyä nohn keskusteluhn. Bl mellä ols ollut mnkäänlasa mahdollsuuksa luvata helle halltuspakkoja uudessa halltuksessa kutenkaan, nn että tönän taka asla sla kaatu» Mnä tetyst vo yhtyä shen valtteluun, ette polkkueslalnsäädäntöä saatu akaan» Se on selvää» että kaks vuotta lsää ols ollut sopva PaaslklvellCt mutta nythän tuo mah- dolllsuus on possa, vaal tapahtuu 6 vuodeks» Sutta tämänhän V el tarvtse merktä stä, että Paaskv nyt todella mulsl velä kuus vuotta, vakka hänet valtaan» Tuomnen Puolueshteern estyksestä el käynyt vakuuttavast lm ja tuskn sltä onkaan mtään varmoja * taketa, tuleeko presdentt Paaskv todella myös suostumaan ehdokkaaks» "^lllä mnun nähdäksen on hyvn tärkeätä, ette hänen puolestaan vaalkamppalua käydä, jos hän kutenkn snä valheessa saattaa vetäytyä syrj^ään* Toselta puolen nykytlanteessa tuntuu sltä, että mel* lä el ole mahdollsuutta omaa ehdokasta.asettaa, el anakaan
- 20 - alnä mleleaaä, että me hänet läp voetmtne vledäf ja sen vuoks puoluetomkunnan cnakauma kanta on puoluatettatssa. Tosaalta on myönnettäyä - ja epälyksä stä Jo lausuttn - että vaalporopagandassa neclän asemamme on jossakn määrn hekkof kun me taatelerrme polttssaa vaalessa ehdokkaan puolesta», joka on selväst porvarllnen (Kokouksestat Bmme me tastele stä ehdokkaasta!) ~ Joudu-rrme kutenkn kentällä käytävässä vaaltyössä nmeämään sen ehdokkaan. Fagerholm: Tuomsen kysymyksen johdosta pyydän lmottaa, että se vaara on ohttst^jo'että Paaskv kleltäytylsl. Ennen valtsjamesvaaleja hän el suostu muun puolueen ehdokkaaks* Koooauspuoluehan yrtt» mutta sltäkn presdentt on jyrkäst keltäytynyt ja samon hän tekee» jos edstys«puolue yrttää» Mnä vmeks ellen keskusteln hänen cnssaan ja totesn tämän«mutta hän el myöskään tule keltäytymään lopullsest» Tätä keltäytymstä maalasltto juur on odottanut - stä el sla tule. Sllon tetyst hedän asemansa pah rantulsl, Job hän keltäytys jollakn tavalla etukäteen» Sen hän on tetyst sanonut» että hän el halua tulla valtuks yhden äänen enemmstöllä» Mutta se on sen ajan murhe.
Lte A m ' j. 1 Sos.-dem. Pooke e OMAA nmea KASTA PRESDENTTEHDO- Sosaldemokraattnen puolueneuvosto kästtel elen ptämässään kokoukce^sx presdennvaalkysymystä. Kokous hyväksy puoluetjomknnan tomenpteet, joden tarkotuksena ol o!<lul nykylmn tasavallan presdentn, tomkauden jatkamnen pokkeuslan avulla. Kun. tämä suunntelma nyt on lo. pullse^t rauennut kommunsten kannanoton vuoks, on valtsjamesvaalt luonnollsest suortettava. Puolueneuvosto totes edelleen, että maalasltonja kommunstren asennouumsesa johtuen vaalt tulevat snortettavlks puhtaast polt. tslsna merkes^. manttujen puolueden tavotellessa nykysen halltustountauksen muuv> tameta t^ueen edullsemmaks. Nässä olossa puolueneuvos. to, puoluetomkunnan estykseen yhtyen; pätt olla nmeftm&ttä sosaldemokraattselle puolueelle omaa ehdokasta. Puolue lähtee nän muodon vaaltalstjeluun tunnuksenaan nykysen ssä. Ja ulkopolusen suuntauksen jatkamnen >a stä vastaan kohdstettujen hyökkäysten torjumnen. : 1! f;! f/l; ' v,1 1,1 M
??ATVLJ"^TJAN NETTVOTT^U^KTTNTA -epst!5, puheenjohtaja Tanea, Hannes, v^r^apuheenjoht-^ja Marttla, Otto, lannnnuheenjohtaja Kuusela, Wolter l» Rjsa, Eeno Rantala, Vljo Smonen, nekk Lndeman, -ars Leht, Helmer 1 " f Shteer: Juntunen, Smo rt '1 - -9 jm^m-
Pöytäkrja Sos^-dem* Puolueneuvo colcoulcsesta 19/2-195O ston
Pöyt^rja Suomen Soealddmolcraattlnen Puolue r.y.n Puolueneuvoston kokouksesta» Joka pdettn Helsngssa d uskuntatalossa sos^-dem» eduskuntaryhmän kokoushuoneessa helmkuun 19 pävänä 193^» alkaen klo 11«Puhetta Joht ml Skog Ja kokouksen shteerenä tomvat J.E. Jsuaatunen Ja Yrjö Saarsto» L. F t ' (S Sen Jälkeen» kun Puolueneuvoston Jäsenet Ja muut kokouksen osanottajat olvat asettuneet helle varatulle pakolle» Puoluetomkunnan puheenjohtaja Eml Skog suortt kokouksen avauksen» lausuen seuraavaa; Hyvät puolueneuvoston Jäsenet. Arvosat tovert» Kolme Ja puol kuukautta stten ol puolueneuvosto koolla kästtelemässä sllä hetkellä erttän tärkeätä kysymystä presdentn vaalsta» Sen Jälkeen se kä valtsjamesvaalt että tse presdentn vaal ovat Jo tapahtuneet Ja suurn prten s e tulos» Joka sllon hahmoteltn» on mennyt päätökseen» tse valtsjamesvaalt tuottvat puolueväelle Jonkn verran pettyn^ystä» koska nssä menetettn n. 160»000 äänestäjää» Jos vertaamme ntä vmeks tomtettuhn eduskuntavaalehn» Nämä evät kutenkaan ole verrannollsa» sllä työväestön prssä on ana ollut havattavssa kusallsta välnptämättömyyttä presdentn valtsjamesvaaleja kohtaan» Hän on tapahtunut ennenkn» sllä melenknto valtsjamesvaaleja kohtaan on ana ollut huoma ttavast penemp kun eduskuntavaa leja kohtaan» Nyt olemme kokoontuneet kästtelemään tosta asaa» Joka on tärkeysjärjestyksessä asetettava velä korkeammalle kun se päätös» Joka kolmsen kuukautta stten tehtn» Tämä erkosest melle puolueväelle» Tässä kokouksessa tul-, 1 * ' l [ «' -1* '/ '-
2. laan pernpohjasest pohtmaan» mten on tästä eteenpän meneteltävä, mkä on oleva se lnja, Jota ptkn on 5 U Pöytäkrjan tarkstajks valttn Ra fael Paaso 't kuljettava» Tähän lnjaan ssältyy eräänä tärkeänä kohtana hall tuskysyny s Ja tämä tulee varmaankn tässä kokouksessa olemaan etualalla» Joudumme ratkasdmaan, onko medän puolu- Ja Vekko Helle» 6 Hyväksyttn kokouksen osanottajlle Jaettu työjärjestys sekä päätettn, että ruokalutauko pdetään klo eemme vetäydyttävä svuun Ja srryttävä oppostoon, va 13 Ja kestää se yhden tunnn. onko menettelytapa oleva tonen» Asa on hyvn tärkeä, sl- 7 U lä puolueemme on hyvn suuressa määrässä avonasemassa täs- Läsnäolo-okeus myönnettn Tuomas Bryggarlle, sä tasavallassa» Sen taka e mtään hätkötyjä päätöksä Eno vuorelle. Tovo Hännselle, Hlarus Brasklle, voda tehdä, vaan asaa on harkttava puolelta ja toselta» Aku Karvselle Ja Eno vuokolle sekä erälle puolueen Sen taka puoluetomkunta on ptänyt tarpeellsena kutsua järjestäjlle Ja mulle tomhenklölle. Jotka olvat ko- puolueneuvoston ylmpänä elmenä tätä asaa kästtelemään. koukseen saapuneet Ja puoluetomkunta luottaa tetyst oman kästyksensä 8 5» neuvoston tetoon» La usun^tedät kakk sydämellsest tervetulleks tähän neuvonptoon Ja Julstan kokouksen avatuks» Taloudenhotaja A» Paananen anto suullsen selostuksen puoluetomkunnan suunnttelemasta talousarvosta, manten erkseen arvodusta me- 3 t 2 U nosta Ja tulosta» Tosn puolueen menot ovat huomattavan Tomtetussa nmenhuudossa havattn läsnäolevks suuret, mutta tlanne e kutenkaan näytä sellaselta, ltteessä n:o 1 mantut edustajat* - ettekö talousarvota nässä puttessa saatas hodetuks. f* Kokous todettn sääntömääräsest koollekutsutuks Ja päätös valtasekst koska kokouksesta.ol lmotettu kertokrjeellä 1 pävänä helmkuuta 95O kaklle puolueneuvoston Jäsenlle, mnkä ohessa kakssa puolueemme leh- Puolueshteer V» Lesknen huomautt, että ehkä hmetellään stä, että nän suusanallsest kästellään asaa» Cutta tämä on takotettukn van ennakolta lmotukseks, koska tlnpäätös tä enempää dssä ol Julkastu kokouskutsu kuluvan helmkuun Jtx 3 pä- kun mutakaan sääntöjen määräämä asota e tässä vänä- kokouksessa voda kästellä. Se, mkä tässä nyt näkyy» l..4 4». - Todettn, että puolueen sääntöjen mukaan puhetta Joh- mm selväst, on se, ette Jäsenmaksulla tulla tomeen, mutta hyvä toveta on, että stä huolmatta tämä taa puolueneuvoston kokouksessa puoluetomkunnan puheenjoh- vuos päästään Jollakn tavalla menemään» f taja» Kokouksen e(teereks valttn J»E» Janatunen Keskustelun päätyttyä annettu selostus hyväksyttn, Ja Yrjö Saarsto. j :< u BS jfm-.-*-!*"
9 { Puolueshteer V.Leslcnen 10 Kokous päätty klo 7 puheenjohtaja Eml Skogn selost polttsta tlannetta Ja shen lttyvää halltuskysynqrstä» lausuen seuraavaa: (latso lte^ n:o 2.) lopettajaspuheeseen Ja y htesest laulettuun Valaaua* Poytakrjan vakuudeks: Puheenjohtaja anto puheenvuoron sos.-dem» Työläsnuorsolton puheenjohtajalle V. K u u cc ae Kokouksen puheenjohtaja. selle, Jolca estt puolueneuvostolle valtuuston toverllset tervehyset. lttonsa /..Kokouksen shteert. Tämän JäUeen ryhdyttn keskus telenään puolueshteern esttämän alustuksen Johdosta. (Keskustelu, katso lte n:o 3.) Tääd pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet Ja kokouksen päätöksen Ja menon mukaseks havannaat. Helsngösä, kuun pna 195 Kokous keskeytettn ruokalutunnn vuoks klo 13 Ja stä Jatkettn Jälleen klo 14. Kokouksen valtsemat pöytäkrjan tarkstajat. Puheenjohtaja E. S k o g: Puoluekokous vahvst puolueneuvoston Jäsenten Ja tlntarkastajan palkkot. Valokunta ehdottaa maksettavaks matka- Ja pävärahana saman palkkon kun puoluekokousedustajlle, el y 750 markkaa pävältä. Puolueneuvoston edustajan matkakulut suortetaan lll luokassa rautatellä Ja luokassa lavassa. Mkäl Joudutaan käyttämään muta kulkuneuvoja, noudatetaan vomassa olevan lll luokan tarffa. Merkttn tedoks* Jatkettn keskustelua puolueshteern alustuksen Johdosta. (Katso lte n:o 3.) Keskustelun päätyttyä puolueneuvosto päätt hyväksyä seuraavan Julklausuman: (Katso lte n:o 4).
Eml Skog Vänö Lesknen T.artta Salmela-Järvnen AlOL Sumu latt Lepstö Puoluetomkunta: Aleks Aaltonen K.A.Fagerholm Unto Varjonen Penna Tervo ' ' -'.'U ['? f \k l 't!. Puolueneuvosto: TJgdennaan 1> vaalpr; Jorma Tuomnen. Jalmar Vuornen Vekko lelle Vljo Mehtonen Arvo Paas vuor Íf- Turun 1. etel, vaalpr; Kaarlo Tammnen Satakunnan vaalpr; Vhtor Pallla Vlho Kröp ämeen 1, etel, vaalpr; O.E. Vano lartt Phman Hämeen 1. pohjonen vaalpr: Erkk Lndfors S.E, Mäknen _vy:.en 1. vaalpr; Urho Lappalanen Srnst Helle -kkeln 1, vaalpr; Onn Kauknen Vhtor Huhdanoja S.E. Ketola Aksel Manskkala K.V. Syrjänen Aarne Halme Hugo Lndqvst Rkhard Nurmnen Tovo Halonen l ^ hl: 1 l
- 2 - Kaopon 1, länt, vaalpr; Yrjö Norm Joensuun vaalpr; A.J. Kosonen Vaasan 1. tänen vaalpr; Kaarlo Hämälänen Eml Palonen Vaasan 1, etelänen vaalpr; Vljo Vuornen Vaasan 1, pohjonen vaalpr; Kalle Palm Oulun 1, vaalpr; Antero Väyrynen Kajaann alpr; Konsta Mkkonen Lapn 1> vaalpr; Nlo Saavalanen Ruotsalanen Työväenltto; Johannes Ekman. Vljo Salokosk Yrjö Laakkonen Felks Lahtnen t t ' 'T 1 f ' ne. }.1
- 7 - ««Huomautan aluks, että työjärjestyksen 10) Kohta lttyy täheu. - ole tarkotus esttää kalrta erlasta alustusta. Tao 10) kohta t^.rkottaa keskustelua lähnnä Juur hall tuskysymyksestä, koska sen raerkessäxän oljemne tänne kokoontuneet. m.j.tä polttseen tlanteesc;en muuton tulee, nn on snäkn vsasta rajottua lähnnä tasavallan presdentn vaalen jäl/vtarkasteluun Ja halltuskysyjyksen pohdntaan, Koska ne kysyuykset tällä hetktlla ovat kakken ajanvohtasmpa Ja ^.oska l- «esest myös Juur halltuskysyuy^sen yhteydessä Joudutaan KOS- ketlelemaan myös ntä Kysyyksä, Jotka kuuluvat Jo kuluneen vuoaen tofuntaan - Joko arvostelua herctttävna kohtna ta stten t Ktosta Ja kunnaa ansatsevna tekona. r 2ao tlnpäätös, Joka tasavallan presdentn valtsjames- ' F. vaalen tulosten muodossa tul kakken tarkasteltavaks, sehän, nnkun puheenjohtaja tä-^-j-lä huomautt, e ollut yllätyksellnen, vakkakn se ol rappollnen» Ol ennakolta odotettavssa, ette f medän puolueemme suhteessa esm. porvarllsn puoluesn tul- s saacan sellasta menestystä kun valtollsssa vaalessa von- \ j M aa 1948. Pernteellnen Vastenuelsyys on nyt keltämätön tosasa. euellsssä va^tsjaesvaalessa se on tullut Kovn selväst eslle, ekä se tässä suhteessa tuonut ntään muuta muutosta, kun että tappo ol yxlättävar suur verrattuna Juur eaellä manttuhn vdtollsn V^alehn..un on tarkasteltu ntä tekjötä. Jotka ovat tähän lopputulokseen vakuttaneet, nn on avan ykstuunas est päädytty shen, etta kun pernteellnen vastenmelsyys lasketaan pos, pdetään t;^estään selvänä asana, nn seuraavana Ja kakken tärkempänä tekjänä tähän hekkoon lopputulokseen ol oman sosc^maemokraaxjasen presdenttehdokkaan puuttumnen. '-'hen lttyy stten jj^ puoluetomkunnan ehdottama Ja puolueneuvoston hyvn vähn keskus- ^ ^ 'HU telun hyväksymä lnja vaalehn menojfsta sammutetun lyhdyn,.. m m
- 8 - nnkun sarott sllon. Ja nämä tekjät yhdessä lmesest heattv-t hyvn suurta, sek^-annusta vaalen edellä ja myöskn sen lopputuloksen, jokc. nyt kakken tc.r kas tel ta vana on..^na haluasn kutenkn tätsä tlasuudessa, nnkun Kahssa muösa^n, jossa jälkkrtkkj. on harjotettu, korostaa 'S sta näkökohtaa, joka ol esllä hyvn pcvnavana puolueneuvoston Kokouksfcosa vme syksynä, kun päätettn tästä lnjasta.-se ol! 'j se, että päämnstern usen kerron antaman lmotuksen perusteel«la ol hyvn kysymyksen alasta, suostusko tasavallan presdent- A t Paaskv yleensä ehdokkaaks uudellv^en valtsemsta varten snä tapauksessa, ette hänen tedossaan ole jo ennakolta melko^ r selvä enemstö - yhtenä ajankohtanahan puhuttn vallan stä, ts hänen ehdokkuuaellaan; myöhemmnhän se on stten modfotu- nut, attä anakn selvä enem/dstö pt olla tedossa ennen kun ] «r* ' f ette.han ollenkaan suostu, jolle ole täysn yksmelnen Kanna }'»1 ^T hän ehdokkaaks antautuu. Lun me taas sllon punntsmme mamol- ( lsta lopputulosta ja lähdmme stä, elte ole mtään ahetta nykysen tasavallan presdentn vahtambeen, nn tetyst tärtlä arvostelum^ne, että mahdollsest medän asenteen ottamnen oman t" ehdokkaan puolesta ols vonut aheuttaa sen, että nykynen presdentt ols luopurut ehdokkuudestaan, sllä tetyst ol oaa panava merktyksensä tässä arvostelmassa. kkä sen sjaan on lman muuta pantava tetyst vjärän tak- l» ' v, 1 tlsen harknnan tulokseks, on se, että uskomme sllon syksyllä voäa.me muuttaa nämä perstcellset henklövaalt polttsks vaaleks ja että me tosaalta pdmme käänkun ntä tehoja, jota h<^lltuksen poltkassa kutenkn vottopuolsest L.f1 on estettävänä, nn vahvona tekona, että nden valossa saatto J^älxteä tasteluun Käänkun nykysen ja noudatetun polttsen
' -1 " suunrfcn O'acLfc.tx^sen merkessä. Uo täna on keltämättä ollut en ver.-^an taktlljelta kaaalta väärn huktta u snä suhteensa tetyst ^^aolaetonkunta e vo muuta kun todeta, että nän on tapahtuxut. Ja vet \a sen johto_-.ät^ksen, että tyytyy vasto^avassa 1 1 H, - \ tlanteessa voda vähä vlsaarnn tlanne punnta. ^ ^ta nhn nuhn tekjöhn tulee. Jotka myös vakuttvc^t tdlrn lop^.utulokseen, nn nt on cokonunen c^o: pakkl.ssjt^ vakutus, ptken valmatkojen aheuttama passvsuus, työttömyys, kotoseutujen haluttomuus Jne. -^^k^ nämä ovat tetyst va-, kattaneet omalta oöaltc..an, :akä ene;!nan mkä vähetmän, rpp uen * ^ tetyst nstä paxvkacuasta, JotCa kullonkn ovat olleet pun- j 'j ntlavna. lelutta eräs tekjä, joka varmast Ja joka kkssä 3ä CutKaaksssa, JotcA on suortettu, näyttää p:.navan aka j^a;.- n jon, on tuo tavanmukanen seuraus stä, että ptkän ak^.a on oltu halltusvastuussa, avan ylesest non mekäläsen väen keskuudessa Ja va-^onrln tetyst sllon nden Joukossa, Jotko. aktvsest ovat Joutuneet Vc<al tastelua Johtamc.an ptkn mc^akuntaa, 1 S:} O tullut sellanen fetys, että se on ollut eräänlanen rastus ' ' melle tässä vaaltastelussa, - ole tos"n sanoen om/stuttu rj.ttävän selväst selvttelemään ntä ansota, jot^ keltämättä sosaluemokrc-.attsen halltuksen kontolla on ollut enemmän Kun nätä keltesä tekjötä, vaan snä suhteessa vastustajen^ propa^^anda'ertysest juur tdlouspolutsten kysymysten mer- ^ ^^ kessä on OJ ut tehokkaampaa ja menestyksellsempää anaxcn non vaaltulosten kannalta. lo nn. Tulos ol suuremp tappo Vcalessa kun ol odotettu, ja nden tulosten perusteellahan äskettän stten medän,puo-' lueemme valtsjanesryhmä Ja puoluetomkunta joutu harktsemaan lopux^sta kanncnottoa presdentn henklökysymyksessä, ja puolue-"^
- 10 - torcurta'nnkun valtsjamesryhnukn pkätyvät ykses «st ^ : shen, että e ols ollut ekä ollut mtään ahetta muutta jo tkl.se.t-:n lmotetuö''taktllsta nenöttelytkp^lnjaaj^-vc.an ^kct- " sottn v s a maks nenna P^utskven tc^akse ja-jo ensunäsesaä äänestyksessä äänestuä häntä presdentks.'. f - Sen jälkeen kan t^mä valtoteko on suortettu, tulee stlea pvjrj estykseen kysymys -uuaen halltuksen muodostams estc. ^äyt-j «tää Sltä, nnkun l^ks^a polttsssa pressä ols aaaaas ^ omaksuttu tuollanen pdättyvänen vvyttelylnja. On' lan pal-^ ^ jon keskusteltu kaken näkösstä popposta!\^''öskn halltaskysy- 'J ^ rnyksen yhteydessä jo valtsjaesvaalen yht^-jyde&sä ja nyt ollaan - k-änkun odottavalla kannalla ja odooet^an, että joltakn taholta l! 1 «tj tehtäsn alote keskustelua käyntn saattaaseks ja jonknla- ' ^ea pohjan halmot telan seks. "r^^-t-a ue v.-m.«m.a ^käl kun nyt melaloja tunnetr.an,' nn porvarllsten puolueden keskuudessa, l^hr ss okeston x^^ssä? on sellanen Telala, eltä ptäs pyrkäjmahdollermnan laajaax hall- ; LUKseen lman konmunsteja;' Varsnkn okeö46a taholla tällanen pyrk:nys, "jossa sosaldemokraatt olsvat ^edustamassa käänkun työväenluokkaa ja porvcrella ols enemmstö hall tuksessa, 'se - näyttää olevaa tuollanen Vcr-nanlanen lnja sellä, joskn rehel- T lsyyden nmessä on todettava, ettevät näjnä okestoprt näden Vc al tulostenkaan valossa pdä sunkc.an xä^taxäjfcjöbxaa tovotlflr--'/ f^^na stäkään tapausta, että he edelleenkn olsvat'oppostossa, 11 'se on näenmä kotunut helle :fenestykseks kakesta huolmatta. jä ajatellen 'kurncllöa^ ja valtollsa vaaleja se tetyst vo antaa ahetta jwvtk..a tuota oppostolnjaa skäl kuh e päästä ( edullseen lopputulokseen «^mahdollsssa halltusneuvottelussa. ^ n H H «aala s lton ptssä-näyttää taas-ole va hallts-cvana se ' lnja, että ptäs päästä mualaslttolästen johtc^maan halltust Tr [
- 11 - kokoojukseen, hdnun kästyksen on se, että tällön eassjc*sena ajatellaan maalaslttolas-sosaldemokraautsta haltysta.maalaslttolasen pdännstern Johdolla, e on tetyst hedän kan - - tapyrkmyksensä ja vasta tossjasest mnä uskon, että hedän s,'1 ) särenkaansa on halu^as tuollaseen porvarllseen halltutseen maa- ' VdSL paljon ptävät etualalla. Kouunsten pääpyrkmys näyttää olevan paluu Kolnen suuren lnjale, jossa myös hellä ols sananvaltaa mahdo s Lman paljon, ^tähän he koettvat väläytellä jo sen jälkeen, Kun vaalen tulos ol tunnettu, valtsjamesvaalen sosalaemokraattslle laslton johdolla - olkoon^a, että he stä propagandassaan ko- valtsjamehlle käänkun seurauksena stä, että nämä luopusvat kannattamasta PaasKveä ja antasvat äänensä Pekkalalle. ^^o mkä on steen medän oma asenteemme? PuoluetomKunta on Kästyksen mukaan hyvn perusteellsest pyrknyt valmstautumaan tämän kästyksen muodostamseen ja se on elen ptämässään Kokouksessa päätynyt seuraavaan ehdotuksea puolueneuvostolle: Se katsoo, että nykysessä tlanteessa ols edullsnta pyr- A.ä sellaseen halltukseen, joka nojautuu parlamentaarseen enemastöön eduskunnassa. Ja tosaalta se ehdottaa, että puolueneuvosto jättäs tämän lopullsen osallstumsen rppuvasees stä, saadaanko nässä tulevssa halltusneuvottelussa medän puolueeme ", ' 1 '. * 1 l V ' > «'M r1 M ( Kaanata välttämättömä taketa stä, etta medän kannaltamne valt- tämättömät vaatmukset vodaan halltuspoltkassa toteuttaa. Ja Puoluetomkunnan perustelut slle kannanotolle, ctt^ä aän ols shen ss osallstuttava halltukseen, skäl kun s^aäaan yleensä vaa- tmusten pohjalta on edellytyksä, ovat suunnlleen seuraavat: PuoluetouKunta lähtee stä, ette ols tässä tlanteessa taktscöt oken ekä varsnkaan peraatteellsest oken het-' x^äytyt täydellsest halltusvastuusta täyde4.1seen natusvastuut-[ j <. p. vl
- 12 - tomuuteen. oe ols nn suurta Helahtelua non puolueen poltkas- j sa, että stä taktllsesl ja peraatteellsest, varsnkn peraat-! teellsest e vos nn suuren puolueen poltkan Kannalta puolus ' m tela. Tonen perustelu on se, että melko todennäkösenä seurauksena puolueen ne t tay tyrn sestä oppostooon ols puhtaast porvarllsen.- hclltoksen muoaostunnen, jollonka varsnkn ne kysymycset. Jotka. työväen!kkeen kannalta sttenkn ovat hyvn tärketä, nlatuäan ta- M» ^ M t louspoltlset KysynyKset Kun myös varsnkn työttcmyyskysyg^yksen notannen, jäsvät KOKonaan rppuvasks porvaren KOKoomusna- esta poltkasta, joka puoluetonkunnan Kästyksen mukaan e tuls olemaan :.yöntestä,. vaan hyvn kltestä- ja aheuttas ensnnä- Kn nyvn vaksta taloudellsa lkehtmsä varsnkn amaltynastyslkkeen Kohdalla, mutta myöhemmn'myöskn monenlasa levotto muuksa maassa, ^räs tekjä on se, että katsotaan tämmösen opposton kommunsten kanssa Kotuvan lmesest hy^;n vakeaks. junjo- r (, ''! jen selkenä puämnen ols vakeata ja ols X lsäks hyvn vaarallstakn Kehtellä stä op^.ostota. Koska stä ols seurauksena mahdollsest selxanen tlanne, jota me emae vos stten rttävän selkeäst hotaa. Velä on manttu näden perustelujen joukossa nstorallnen tosasa, että nän syntys ss sosaldemokraattsen halltuksen Kautta slta puhtaast porvarllse a halltukseen, ja panoa on pan F >1 1-!. 4'- t ; U tu myöskn slle tekjälle, että Kun on oltu ja ollaeu vallan kahvas J- L 1 ; _ sa, nn ptäs stä ptää knn ja pysyä snä mahdollsmman ; l Kauan, koska van tällä tavalla vodaan asota mekäläsen lnjan Kannalta tarpeeks tarmokkaast hotaa. Ja eräs perustelu lsäks on se, e Ltä on vakeata stten rtaantua tästä oppostosta ja va^ea oa stten myös sanoa lman muuta ennakolta "e", ptäs anakn jonkn-'',! äselle neuvotteluasteelle mennä. Mutta puoluetomkunnan tämä kanta rakentuu ss sllä l pohjalle, f * k um ' h f