Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 2.10.2014 Laatija Niina Onttonen Tarkastaja Kimmo Kautto Kuvaus Valtateiden 9 ja 24 risteysalueen osayleiskaavan luontoselvitys Viite 1510014042 Kansi Pohjoisosien niityn viereisen tienreunan kasvillisuutta. Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Luontoselvitys SISÄLTÖ 1. Johdato 1 2. Aineisto ja menetelmät 1 3. Nykytila 1 3.1 Yleiskuvaus 1 3.2 Luonnonolot 2 4. Tulokset 3 4.1 Yleiskuvaus 3 4.2 Huomionarvoiset kohteet 5 5. Yhteenveto 6 LIITTEET Liite 1 Kuviokartta
Luontoselvitys 1 / 6 1. JOHDATO Jämsän kaupungin alueella, VT 9 (Jyväskyläntie) ja 24 (Lahdentie) risteysalueella laaditaan osayleiskaavaa. Tämä luontoselvitys on laadittu osayleiskaavatyön osana Ramboll Finland Oy:ssä Jämsän kaupungin toimeksiannosta. Luontoselvityksen on laatinut ekologi FM Niina Onttonen. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtötietoina on käytetty alueella aiemmin laadittuja selvityksiä sekä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista (Hertta, OIVA) saatuja tietoja alueen uhanalaisesta lajistosta ja suojelukohteista. Lähtötietojen pohjalta alueella on suoritettu maastokäynti 8.7.2014. Maastokäynnin tavoitteena oli havainnoida mahdollisia arvokkaita luontokohteita, kuten luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit, vesilain mukaiset kohteet, metsälain arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä muut edustavat kohteet, kuten perinnebiotoopit. Lajiston osalta havainnoitiin sekä uhanalaisia- että direktiivilajeja ja niille soveltuvia elinympäristöjä. 3. NYKYTILA 3.1 Yleiskuvaus Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 hehtaaria ja se sijaitsee Jämsän kaupungin alueella taajaman lounaispuolella. Suunnittelualue sijaitsee valtateiden 9 ja 24 yhdistävän liikenneympyrän ympäristössä. Alue rajautuu idässä junarataan, Pohjoisessa Kähöntiehen ja Märäsojaan ja lännessä Märäsojan haaran pelto-ojaan. Aluetta halkoo teiden lisäksi voimalinja. Asutus muodostuu joistakin tiloista ja muutamasta väljästi rakennetusta talosta. Elinkeinorakenteet muodostuvat lähinnä huoltamotoiminnoista, jotka sijaitsevat liikenneympyrän välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella. Alueen lounaispuolella sijaitsee Maamiehen museo. Alueen sijainti on esitetty kartalla (Kuva 3-1).
Luontoselvitys 2 / 6 Kuva 3-1 VT 9 ja 23 risteysalueiden osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti. 3.2 Luonnonolot Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin kohde on Hiidenmäen luonnonsuojelualueen YSA, josta on etäisyyttä noin 1,4 km sekä Alhojärven lintuvesien suojeluohjelman alue, jonne matkaa on yli 2 km. Hiidenmäen luonnonsuojelualue on pieni, noin 2 ha laajuinen kalliojyrkänne ja louhikko, sekä lehto, jossa myös lahopuustoa. Alhojärven lintuvesien suojeluohjelman aluetta laajempi on alueen MAALI eli maakunnallisesti arvokas lintualue (610137). Tähän kuuluu myös ympäröivät pellot ja järvet, jotka muodostavat tärkeän muutonaikaisen levähdysalueen sekä petolintujen pesimäalueen. MAALI-alueen Kääpälän pellot (610158) kriteerilajina on pesivä peltosirkku sekä syysmuutonaikainen merkitys laulujoutsenen ja sepelkyyhkyn levähdysalueena. Alueiden sijainti on esitetty kartassa (Kuva 3-2). (KSLY 2013) Aluetta koskeva uhanalaisrekisterikysely tehtiin työn aloitusvaiheessa. Suunnittelualueella ei ole tunnettuja havaintoja uhanalaisista lajeista (SYKE poiminta 13.8.2014).
Luontoselvitys 3 / 6 Kuva 3-2 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat 4. TULOKSET 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue on pääosin avointa peltoa, niittyä ja joutomaata (Liite 1). Kaakkoisosassa sijaitsee kaksi metsäkuviota, joista VT9:ä reunustava kuvio on koivulle metsitetty pelto (Kuva 4-1) ja eteläisempi varttunut metsä (ks. Luku 4.2). Metsitetyn pellon puusto on nuorehkoa koivikkoa, joka on harvennettua, joten pensaskerros puuttuu monin paikoin. Kuvion itäosassa sijaitsevan ojan reunus edustaa kosteaa lehtoa, jossa pensaskerroksessa esiintyy terttuseljaa (Sambucus racemosa) ja tuomea (Prunus padus). Kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa runsas mesiangervo (Filipendula ulmaria), lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris). Lännempänä kasvillisuus vaihettuu paikoin hiemain kuivemmaksi, valtalajeinaan mesiangervo, vadelma (Rubus idaeus) ja maistohorsma (Chamerion angustifolium).
Luontoselvitys 4 / 6 Kuva 4-1 Koivuistutus valtatien 9 varressa Teiden varsien kasvillisuutta alueella leimaa metsitetyn pellon itälaitaa lukuun ottamatta kuivahkon kasvupaikan lajisto, mm. päivänkakkara (Leucanthemum vulgare), siankärsämö (Achillea millefolium), hiirenvirna (Vicia cracca), kissankello (Campanula rotundifolia), isolaukku (Rhinanthus angustifolius), särmäkuisma (Hypericum maculatum), mäkitervakko (Lychnis viscaria), keltamaite (Lotus corniculatus) ja ketohanhikki (Potentilla anserina). Luoteisosan niityt ovat lajistoltaan enimmäkseen heinäisiä, minkä lisäksi esiintyy muun muassa pelto-ohdake (Cirsium arvense), voikukka (Taraxacum sp.), koiranputki ja siankärsämö. Aivan niittykuvion koillislaidan talon edustalla leviää myös lupiini (Lupinus polyphyllus), mikä on tulokaslaji. Märäsoja on kaivettu uoma, jonka ympärillä pohjoisosissa leviää kosteampaa niittyä ja pajukkoa sekä nuorehkoa lehtipuustoa. Suunnittelualueen länsilaidalla uoma on pelto ojaa, joka kuitenkin alkuosastaan, niittykuvion eteläosassa, on nuoren lehtipuuston ja kostean lehdon kasvillisuuden reunustamaa.
Luontoselvitys 5 / 6 Kuva 4-2 Pohjoisosassa sijaitsee kuivaa niittyä. Taustalla näkyy Märäsojan reunan puustoa. 4.2 Huomionarvoiset kohteet Alueella sijaitsee yksi pienialainen varttunut sekapuustoinen metsäkuvio. Valtapuuna on kuusi ja sekapuuna koivu ja paikoitellen haapa. Alue on todennäköisesti ollut aikanaan metsälaitumena. Kenttäkerroksen lajisto on tavanomaista, lajeinaan muun muassa runsas ahomansikka (Fragaria vesca). Puuston rakenne on liito-oravalle soveltuvaa, mutta lajia ei havaittu alueelta. Kuvio on eristynyt, joten on todennäköistä että lajin liikkuminen alueelle on estynyt. Kuvio edustaa paikallisesti arvokasta kohdetta, jonka säilyttämistä osayleiskaavan suunnittelussa tulisi harkita. Kuva 4-3 Haapasaareke kuvion laidalla
Luontoselvitys 6 / 6 5. YHTEENVETO Suunnittelualueen luonto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan tavanomaista maalaismaiseman, tienpientareen ja muun väljästi rakennetun ympäristön lajistoa, metsäisiä alueita on vähän. Alueella ei tehty havaintoja uhanalaisista lajeista tai luontotyypeistä, jotka asettaisivat rajoitteita maankäytölle. Alueen ainoan luontaisen ja puuston rakenteensa kannalta arvokkaan metsäkuvion säilyttämismahdollisuuksia kaavoituksessa on syytä arvioida. Suunnittelualueen luoteisosan Kääpälän peltojen MAALI-alueen osalta on hoitosuosituksiksi esitetty alueen maankäyttömuodon säilyminen ennallaan. Jos alueelle aiotaan osoittaa rakentamista, on varmistettava sen vaikutukset peltosirkun (Emberiza hortulana) alueella sijaitseviin reviireihin. Laji on sekä EU:n lintudirektiivin liitteen I laji että erittäin uhanalainen (EN) Suomessa (Rassi ym. 2010). LÄHTEET KSLY 2013: Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry. 62 s. Rassi P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A.;Schulman, A.;& Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. Söderman, T.;& Saarela, S.-R. 2011: Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Helsinki: Suomen ympäristö 25. Suomen Ympäristökeskus.
Luontoselvitys 1-1 LIITE 1 KUVIOKARTTA