Tuotantolautakunta LIITTEET 10.9.2014
Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu Tuotantolautakunnan tuloskortti... 1 Talouden tilanne analyysi... 9 Palvelut tuotteittain... 23 Maisemataulut Aikuissosiaalityö... 25 Aikuisten psykososiaaliset palvelut... 29 Hoito- ja hoivapalvelut... 33 Kuntoutus... 37 Perhepalvelut... 41 Suun terveydenhuoltopalvelut... 45 Vammaispalvelut... 49 Vastaanotto... 53 Hallinto... 57 Erikoissairaanhoito... 59 Talousarvion toteutuminen 31.7.2014... 61 Tulosalueiden ennusteet... 63 Henkilöstökulujen toteuma 31.7.2014... 67 Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 1/70
Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 2/70
Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntien asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutuotantoa ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat ja hyvinvointikertomuksen linjaukset. Palvelutuotantoyksikön eri tulosalueet järjestävät asiakasraatitilaisuuksia kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseksi palveluiden kehittämisen tueksi. Palvelusuunnitelma Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle. Sosiaalipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten ja nuorten tukiyksikkö, ennaltaehkäisevät perheiden palvelut, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto, maahanmuuttajatyö ja talous- ja velkaneuvonta. Tavoitteena on turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsittely toteutuvat normien mukaisten määräaikojen puitteissa. Sosiaalipalveluja kehitetään Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Perhepalveluiden hyvin toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen ja terveysneuvonnan kanssa jatkuvat hallinnollisista muutoksista huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavaa johtamista kehitetään yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä yhteistyöverkoston kanssa. Avopalveluiden kehittäminen ja asumispalvelun ja laitospaikkojen käytön vähentäminen jatkuu vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutus ovat kehittämisen painopisteenä. Asumispalveluiden ostoa vähennetään ja laajennetaan omaa palvelutuotantoa. Yhteistyö yhteistoimintaalueen muiden palvelutuotantoyksiköiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja seudun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tiivistä. Terveyspalvelut Tulosalueen tavoitteena on tuottaa väestölle (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) perusterveydenhuollon avopalvelut ja akuuttisairaalapalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Oikein kohdentuvat ja kohtuulliset terveyspalvelut ovat yhtenä peruspilarina seudun väestön hyvinvoinnille ja merkittävänä edellytyksenä seudun vetovoimaisuudelle. Seudun väestö saa avoterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa ja laissa vaaditulla asiantuntemuksella. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat lääkäripalvelut, vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveys- ja päihdepalvelut, akuuttiosastot, erityistyöntekijät (terveyden edistäminen yhdyshenkilö ja ravitsemusterapeutti) ja tukipalvelut (välinehuolto, tekstinkäsittely, laitehuolto). Tulosalue huolehtii keskitetysti lääkäripalvelujen tuottamisesta ja kohdentamisesta sosiaali- ja terveystoimen eri tulosalueille/tulosyksiköille. Terveyspalvelut toimivat moniammatillisesti väestön parhaaksi edistäen kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia. Terveyspalveluissa seurataan aktiivisesti toimialan teknistä kehitystä ja otetaan hallitusti käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti huomioita kiinnitetään sähköisten palvelujen kehittämiseen. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 1/68
Sosiaali- ja terveystoimen yksi tärkeimmistä kehittämishankkeista on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Tavoitteena on, että Mikkelin palvelutuotantoyksikön mielenterveys- ja päihdepalvelujen uusi toimintamalli ja palvelurakenne käynnistyy terveyspalveluissa 2014 alussa. Palvelurakenteen ja toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2014 aikana. Kehittämistyö tapahtuu yhdessä eri työyksiköiden henkilöstön yhteistyönä. Kehittämistyössä on kiinteästi mukana myös erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden kehittämistyötä ohjaa vuonna 2012 hyväksytty järjestämissuunnitelma, joka linjaa suuriksi kehittämiskohteiksi mielenterveys- ja päihdetyön lisäksi päivystystoiminnan kehittämisen. Tavoitteena on, että jatkossa Mikkelissä on vain yksi päivystyspiste. Vanhusten palvelut Tulosalueen tehtävänä on tukea ikääntyneiden itsenäistä arkea omassa elämänympäristössään ja tarjota kuntalaisten tarpeista lähtevää oikea-aikaista palvelua. Tehtävänä on tukea ikäihmisten osallisuutta asiakasprosessissaan ja palvelujen kehittämisessä. Vanhusneuvosto toimii kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylänä lakisääteisesti 1.7.2013 alkaen. Toimintaa ohjaa laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen) ja päivitetty laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Seudullinen vanhusten palvelujen toiminta-ohjelma valmistuu vuoden 2013 aikana, johon on kirjattu uuden lain edellyttämä ( 4) suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja ohjaa seudullista toimintaa. Tavoitteena on, että ikäihminen saa asua turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä aina saattohoitoon asti. Lyhytaikaishoito ja kuntoutus tukevat kotona asumista. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa korvataan kevyemmillä asumisratkaisuilla. Tämä edellyttää tehokasta laitos- ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, tiivistä yhteistyötä akuuttihoidon ja muiden tahojen kanssa sekä kattavaa omaishoitoa. Asiakasmäärän kasvaessa pyritään laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Ennakoiva toiminta, kuntoutus ja kotiin annettavat palvelut ovat painopistealueita. Kotiin annettavia palveluita koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa kehitetään osaksi palvelurakennetta. Asumispalvelupaikkoja koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan sähköisen SAS- työpöytäjärjestelmän kautta. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma ja määritellään jatkossa vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä seuraa ja arvioi yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa, miten palvelusuunnitelma toteutuu. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnetään eri tahojen asiantuntemusta. Omavalvontasuunnitelmat tehdään jokaiseen yksikköön lain edellyttämällä tavalla palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi ja pidetään julkisesti nähtävänä toimintayksiköissä ja kotisivuilla. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Mipä-hanke Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen on tehty suunnitelma vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 aikana toteutetaan tehtyä suunnitelmaa. Tehostettua palveluasumista otetaan omaksi toiminnaksi ja kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutusta lisätään. Kehittäminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Mielenterveysasiakkaiden tehostetusta palveluasumisesta on pystytty siirtämään asiakkaita kevyempään asumismuotoon. Samanaikaisesti kuitenkin päihdeasiakkaiden tehostetussa palveluasumisessa on noussut (6 asiakasta lisää). Tupalantie 1:ssä sijaitseviin rivitaloihin on muuttanut 10 asukasta joko palveluasumisen piiristä tai kotoa. Kotoa muuttaneiden asiakkaiden vaihtoehtona on palveluasumiseen joutuminen. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 2/68
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranee, asiakkaan asema itsenäisenä toimijana vahvistuu, moniammatillinen työote vahvistuu sekä asumispalveluiden / laitoskuntoutuksen / erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Toteuma edellä mainituille seikoille: Toteutunut suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2014 alusta alkaen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus yhdistyy terveyspalveluihin omaksi tulosyksikköryhmäksi. Tulosyksikköryhmä käsittää Mielenterveysvastaanoton, Mielen Maja talon ja Kinnarin asumispalveluyksikön kokonaisuudessaan. Lisäksi tulosyksikköryhmään siirtyy sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityöstä kolme sosiaalityöntekijän virkaa, yksi sosiaaliohjaajan toimi ja yksi vastaanottosihteerin toimi sekä vanhuspalveluiden kotihoidon Mipätiimistä kaksi lähihoitajan toimea. Mielenterveys- ja päihdetyö on yksi kokonaisuus. Kokonaisuudella on nimetty johtaja. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiomuutos on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen SAS työpöytä myös mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Lupaus2016 toteuma: SAS työpöytää ei ole saatu käytäntöön. Työpöydän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana, kun kyseiset palvelut siirtyvät palveluohjausyksikköön. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Tehostetun asumispalvelun kustannukset/asiakas ovat noin 38 000 euroa vuodessa. Ostopalvelut asumispalveluyksiköistä vähenevät. Toteuma talouden osalta: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaita on siirtynyt kevyempään asumismuotoon, joka on alentanut asumispalveluita noin 300 000 euroa, mutta samanaikaisesti uusia asiakkaita on tullut palveluiden piiriin ja asumispalveluihin varattu määräraha ei tule riittämään. Vuonna 2015 kyseinen toiminta siirtyy perustettavan palveluohjausyksikön toiminnaksi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen omana toimintana käynnistyy. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta on aloitettu helmikuussa 2014. Kotiin vietävien palvelujen piirissä on keskimäärin 50-60 mielenterveys- ja päihdeasiakasta. Kotikuntoutuksessa työskentelee 2 lähihoitajaa. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 3/68
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Palvelurakennemuutos toteutetaan (asumispalveluiden kotiuttaminen, kotiin vietävät palvelut lisääntyvät). Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraation lisääminen. Toteuma edellä mainituille seikoille: Toteutunut suunnitelman mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Lisää työn laaja-alaisuutta ja lisää osaamista. Otetaan käyttöön uudenlaisia toimintamalleja (esim. kotiin vietävät palvelut, kotikuntoutus). Vuoden 2014 alusta alkaen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on työskennellyt 3 sosiaalityöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja. Työskentely on tapahtunut terveydenhuollon ja sosiaalityön toimintamalleja yhdistämällä. Lupaus2016 toteuma: Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Jos asumispalveluita onnistutaan purkamaan kotiin vietävien palveluiden avulla 15 henkilön osalta, säästövaikutus vuositasolla noin 576 000 euroa. Ostopalvelut asumispalveluyksiköistä vähenevät. Toteuma talouden osalta: Toimintamalli on uusi. Vertailupohjaa aikaisempiin vuosiin ei ole. Säästövaikutus muodostuu ostopalvelujen vähenemisenä useamman vuoden aikana ja vuoden 2014 määrärahoihin säästövaikutus on hyvin pieni. Vuonna 2015 kyseinen toiminta siirtyy perustettavan palveluohjausyksikön toiminnaksi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Laaditaan palvelupolku peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon nivelkohdista ja aloitetaan päällekkäisyyksien purkaminen. Päivystykseen on tehty alueellinen päivystyspotilaan hoitoon ohjauksen kriteeristö. Ohje ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan oikea- aikaisesti. Alueella on aloitettu systemaattinen puhelinkonsultaatio- toimintamalli. Alueellinen potilastietojärjestelmä antaa siihen mahdollisuuden. Potilaan hoitosuunnitelmat ovat yhteisessä käytössä. Tiimitoimintamallin avulla on vastattu PYLL-indeksin tuomiin haasteisiin, siten että tiimit vastaavat alueellisesti ennakkoon sovituista potilasryhmistä. Mini-interventio toimintamalli on käytössä vastaanotoilla ja neuvoloissa. Perusterveydenhuollon akuuttiosastot sijaitsevat sairaalakampuksella, ja ovat näin osa päivystyshoidon prosessia. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 4/68
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraation lisääminen. Toteuma edellä mainituille seikoille: Suunnitelmat ovat menossa Esso-hankkeen mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Videovälitteisen vastaanottotoiminnan kehittäminen Lupaus2016 toteuma: Videovälitteinen vastaanottotoiminta ei ole käynnistynyt. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Erikoissairaanhoidon kustannukset vähenevät. Talouden toteuma: Kustannukset eivät ole vähentyneet sitäkään huolimatta, vaikka erikoissairaanhoidon osastopaikkoja on vähennetty. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL ESPER hanke. Perusterveydenhuollon toimintojen siirtäminen keskussairaalan alueelle. Tavoitteena on pitkälle viety toiminnallinen yhteistyö ja joidenkin toimintojen, kuten sairaalapalveluiden konkreettinen yhdistäminen. Hankkeesta saadaan merkittävät synergiaedut ja sitä kautta edistetään asiakas/potilaslähtöistä toimintaa ja saadaan myös taloudellista hyötyä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää uudisrakentamista keskussairaalan tontille ja entisten tilojen saneeraamista ja Pankalammen tiloista luopumista. Eri työryhmät ovat kartoittaneet tilatarvetta ja yhteisiä toimintamalleja on alettu suunnitella. Perusterveydenhuollon näkemyksenä on, että ne toiminnot, jotka hyötyvät erikoissairaanhoidon toimintojen läheisyydestä; sijaitsevat tulevaisuudessa kampuksella; esim. aikuispsykiatria. Niiltä osin kuin kiinteä yhteistyökumppani on muu kuin nykyinen sairaanhoitopiiri; voi tämä toiminta sijaista muualla; esim. neuvolatoiminta. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 5/68
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kuntalaiset saavat palvelut yhdestä toimipisteestä ja laatu paranee. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu. Henkilöstön rekrytointi toteutetaan yhdessä. Hoitoprosessit selkiintyvät. Myös sosiaalityön integraatiota edistetään. Toteuma edellä mainituille seikoille: Perusterveydenhuollon fysioterapia on siirtymässä sairaalakampukselle syksyllä 2014. Henkilöstö pääsee töihin uusiin hyväkuntoisiin toimiviin tiloihin. Mahdollistaa sairaanhoitopiirin ja kaupungin henkilöstön yhdessä toimimisen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sairaalassa otetaan käyttöön uutta yhteistä tekniikkaa, jota hyödynnetään potilaan hoitoprosessin seurannassa sekä henkilöstön tehokkaan työajan seurannassa ja kulunvalvonnassa. Kuntalaisen mahdollisuus tiedon tuottamisessa vahvistuu. Käytössä olevat tietojärjestelmät yhteen sovitetaan. Lupaus2016 toteuma: Työryhmä on aloittanut toimintansa (atk). Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimintojen yhdistäminen toimiviin tiloihin luo mahdollisuudet kustannustehokkuuteen. Hankkeessa selvitetään tilakustannusten lisäksi logistiikkakustannuksia sekä optimoidaan tukipalvelutuotanto. Mikkelin keskussairaalan sairaalatoiminnan talousarvio on Mikkelin kaupungin osalta 65 miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupungin avoterveydenhoidon ja vuodeosastohoidon talousarvio on 30 miljoonaa euroa. Jos integraation tuottamaksi hyödyksi lasketaan 5 % vuosittain, saadaan vuodessa 4,75 miljoonan euron hyöty. Talouden toteuma: Hankesuunnitelmaa ollaan laatimassa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma: PYLL Sairastavuusindeksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa; nollatoleranssi Vanhemmuuden puutetta; vanhemmuuden vahvistaminen lisääntyy Humalajuominen; vähenee Kokeillut laittomia huumeita; käyttö vähenee Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen olemassa olevien hankkeiden ja projektien avulla: Liputushanke: Tietokonesovelluksen avulla luodaan yhteinen alusta jakaa huoli nuoresta. Samasta nuoresta huolissaan olevat toimijat tulevat tietoiseksi toisistaan ja voivat toimia yhteistyössä. Tavoitteena on nuorten mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen tukeminen ja auttaminen. Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus- ja ennaltaehkäisevien palveluiden vakinaistaminen. Tavoitteena on lisäksi nuorten palveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen palveluverkostossa, poikkihallinnollisen nuorten ohjauspalveluprosessin luominen, yläkouluyhteistyön vahvistaminen sekä toiminnallisuuden ja osallisuuden varmistaminen nuorten ohjaus- ja tukipalveluissa. Tajua Mut-projekti on edennyt suunnitellusti ja valtakunnallista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää on kehitetty nuoren tueksi ammattilaisten yhteistyötä kehittämällä. Ajalla 29.1-16.8.2014 on tehty 40 liputusta ja syntyneitä lippupareja on ollut 2. Ohjelman käyttöön on koulutettu 305 henkilöä 41 eri käyttäjätahosta. Olkkarin toiminta tullaan vakinaistamaan vuoden 2015 alusta tiiviissä yhteistyössä perhepalveluiden ja nuoriso ja liikuntatoimen kanssa. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 6/68
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen. Hyvis sähköiset palvelut, Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimintamallit, Elixiirisentteri toiminnan kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka kuntalaisille. Muut uudenmuotoiset matalan kynnyksen ja jalkautuvat palvelut: Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa hanke kehittää vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, Kylä koulussa hanke ja Jelppikioski hanke kehittävät haja-asutusalueiden jalkautuvia palvelumalleja. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista on kehitetty myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeessa. Hankkeen painopiste on ollut oppilashuollon kehittäminen. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman päivitystyö on käynnissä. Hyvis sähköisten palveluiden kehittämistyöhön on projektisuunnitelma, jossa linjauksena on ottaa laajasti käyttöön sähköistä ajanvarausta, turvallista viestinvälitystä isoja volyymeja erityisesti isoja volyymeja sisältäviin palveluihin, kuten Marevan potilaiden hoitoprosessi. Käyttöönotot etenevät syksyllä 2014. Terveempi Itä-Suomi (TERVIS) hanke kehittää terveyden edistämisen osallistavia toimintamalleja. Kumppanuuspöytä hanke on kehittämistyössä edistämässä Mikkelin seudun matalankynnyksen palveluita. Elixiiri Seniorisentteri on toiminut erityisesti ikäihmisten matalan kynnyksen paikkana. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan ja varhennetaan. Palveluneuvonta. Hyvinvointilähtöisyys ja asiakaslähtöisyys paranevat. Kuntalaisten omahoitoa ja osallisuutta tuetaan. Poikkitoimijaisuutta ja systemaattista yhteistyötä lisätään järjestötoimijoiden ja alueen muiden yhteistyötahojen kanssa kumppanuussopimuksin ja uusilla toimintamalleilla. Yhteensovittava johtaminen. Henkilöstöresursseja hyödynnetään uudenlaisiin palvelumalleihin sovittaen. Osaamisen ja muutosjohtamisen vahvistaminen. Toteuma edellä mainituille seikoille: Palveluiden saavutettavuutta on parannettu ja vaikuttavuutta on parannettu yllä mainituilla hankkeilla, joista osa on toteutettu poikkihallinnollisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköiset palvelut (Hyvis- palvelut): kuntalaisten systemaattista opastamista sähköisten palveluiden käyttöön ja palveluiden testaamiseen. Sähköisiä palveluita otetaan laajemmin käyttöön: ajanvaraus (kiireetön hoito), turvallinen viestinvälitys, soittopyyntölomake, mahdolliset chat, mikäli esiselvitysten perusteella osoittautuu hyödylliseksi. Liputushankkeen sähköinen järjestelmä tietokonesovelluksen avulla saatetaan yhteistyöhön samasta nuoresta huolissaan olevia aikuisia. Sähköinen SAS-työpöytä koordinoi asiakkaiden sijoittelua asumispalveluihin ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä koordinoi kotihoidon toimintaa. Videovälitteisen toiminnan kehittäminen. Lupaus2016 toteuma: Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä kotihoidossa kaikilla alueilla. Toiminnanohjauksen optimointi ei vielä toimi täysin( omahoitajuus nousee, mutta matkat ei) ja sähkölukot saadaan vuoden lopussa, joten toiminnanohjauksen hyöty näkyy kokonaisuutena v. 2015. Raportointiohjelman käyttökoulutus on syksyllä 2014, ja sitä hyödynnetään toiminnan johtamisessa. Sähköinen SAS- työpöytä on käytössä ja on lisännyt asiakassijoittelun varmuutta ja joustavuutta. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Lisää kustannustehokkuutta. Toiminnalla vaikutetaan kustannusten kasvuun asiakasmäärän kasvaessa. Sähköinen SAS- työpöytä lisää palveluohjaustyöntekijöiden välitöntä työaikaa ja varmistaa asiakkaiden oikea-aikaisen sijoittelun. Talouden toteuma: Asiakasmäärän kasvaessa on pystytty turvaamaan kotihoidon palvelut nykyisellä hk-määrällä ja tilapäisen työvoiman ja varahenkilöyksikön käyttöastetta on vähennetty ja näkyy varahenkilöstössä tilapäisen työvoiman käytön vähenemisenä, yhteensä noin 270 000 euroa eli noin 9 työntekijän tarve suhteessa poissaoloihin (s-loma, vuosilomat, ym. äkilliset poissaolot) Sähköinen SAS työpöytä on varmistanut asiakkaiden oikea-aikaisen sijoittelun. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 7/68
Vuodelle 2014 asetetut hoitoon pääsyn tavoitteet Täytetään hoitotakuun velvoitteet seuraavasti: - vireille tulleiden lastensuojeluasioiden ratkaisut 7 arkipäivän kuluessa - lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen 3 kk:n kuluessa - vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys tulee aloittaa 7 arkipäivän kuluessa - toimeentulotukipäätös 7 arkipäivän kuluessa - sosiaaliviranomaisen tapaaminen toimeentulotukiasiassa 7 arkipäivän kuluessa - ikäihmisten palvelutarpeen arviointi 7 arkipäivän kuluessa, toteutunut - ikäihmisten sosiaalipalvelujen saamisen odotusaika 3 kk, toteutunut - yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse, vastausprosentti 80 % - terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa - odotusaika lääkärin vastaanotolle 3 kk - yhteydensaanti hammashoitoon puhelimitse; vastausprosentti 80 % - hammashoidon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa - odotusaika hammashoitoon 6 kk Toteutuma: Kaikki hoitotakuun velvoitteet ovat kesäkuun seurannan osalta täyttyneet paitsi yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse vastausprosentti on ollut: - Mikkelin osalta palvelutaso (5 min): 64 % - Puumalan osalta palvelutaso (5 min) : 78 % Asiakaspalvelutason toteutumista seurataan asiakaspalautekyselyin seuraavasti: - vanhuspalvelulain 6 :n mukaisesti kerätään palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä kaikista vanhustenhuollon palveluista koskien palvelun laatua ja riittävyyttä: tavoitteena on saada tietoa, toteutuuko vanhuspalvelulain velvoitteet ja ikäihmisten laatusuosituksen tavoitteet Tilanne: Käyttöönotettu palvelun laatuun liittyvä ilmoitus, on jokaisessa yksikössä ja lähetetty omaisille ja asiakkaille. Mikkelin ammattikorkeakoulun toimesta palvelun laatuun liittyvä kysely henkilökunnalle toteutettu syksyn aikana ja tulokset saadaan marras- joulukuussa. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 8/68
Mikkelin kaupunki SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TUOTANTOLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1.- 31.7.2014 Toimintatuottojen kehitys ja ennuste Myyntituottojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Myyntituottojen arvioidaan toteutuvan noin 100 000 euroa arvioitua suurempina. Vakuutusyhtiön korvaukset sekä kuntakorvaukset toteutuvat laskutuksen mukaan jälkikäteen. Maahanmuuttotyön osalta valtionkorvaukset voidaan hakea jälkikäteen ja kirjautuvat myös viiveellä. Hirvensalmi: Hirvensalmen myyntituottajien arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Valtion maksamat korvaukset pakolaisten vastaanotosta realisoituvat jälkikäteen tehdyn laskutuksen mukaisesti. Puumala: Myyntituottojen arvioidaan toteutuvan hieman arvioitua suurempana. Talousarviossa arvioitu myyntituotot 13 000 euroa, joten euromääräisesti tällä ei ole suurta merkitystä. Tepa: Mikkeli: Myyntituotot ovat kehittyneet talousarvion mukaisesti vielä tällä hetkellä. Todennäköisesti talousarvioon määritelty summa saavutetaan, jopa hieman ylitetään. Hirvensalmi: Myyntituotot ovat kehittyneet yli talousarvion muissa toiminnoissa, paitsi suun terveydenhuollossa. Puumala: Myyntituotot ovat kehittyneet yli talousarvion muissa toiminnoissa, paitsi suun terveydenhuollossa. Vapa: Mikkeli: Kotikuntakorvaukset laskutetaan joulukuussa (n100 000 euroa) ja sotilasvammakorvaukset tasataan loppuvuonna. Arvion mukaan myyntituotot jäävät hieman alle TA:n. Yhteistoimintakorvauksia on arvioitu viime vuotta enemmän. (TP 2013 oli 6 169 495 ja TA 2014 on 6 327 800, toteutunut 58,3 %) Hirvensalmi: Myyntituotot ovat kehittyneet yli talousarvion n. 11 000 euroa. Puumala: Toteuma 69,2 % johtuen oppisopimuksen tuotoista, mitä ei ole budjetoitu eli tuloja kertyy arvioitua enemmän. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 9/68
Maksutuottojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Maksutuottojen arvioidaan toteutuvan noin 300 000 euroa arvioitua suurempina. Lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun hoitopäivien osalta maksutuotot näyttävät toteutuvan arvioitua suurempina. Hirvensalmi: Hirvensalmen maksutuottojen ennustetaan jäävän talousarviossa varattua pienemmiksi. Puumala: Samoin Puumalan maksutuottojen arvioidaan jäävän alle budjetoidun. Tepa: Mikkeli: Toteuma on alle arvioidun eli tuloja on arvioitu kertyvän enemmän; jos menee tasaisen kertymän mukaisesti; niin jää n. 96 000 euroa alle arvioidun. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa maksutuotot tulevat ylittymään noin 160.000 euroa. Hirvensalmi: Toteuma on yli talousarvion muissa toiminnoissa, paitsi suun terveydenhuollossa. Toimintatuotot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla (39 %). Suuhygienistiresurssit ovat olleet vähäisemmät. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa mielenterveysasumisen palveluille ei ole ollut tarvetta ja suunnitellut maksutuotot eivät toteudu. Puumala: Terveyspalveluissa kokonaisuudessaan toteuma on alle talousarvion kaikissa eli tuloja arvioitu talousarviossa kertyvän enemmän, paitsi mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalveluissa tulot on arvioitu talousarviossa 50.000 euroa alemmaksi, kuin seuranta osoittaa. Vapa: Mikkeli: Maksutuottoja kertyy lähes suunnitelman mukaisesti, arvioitu jäävän alle 0,4 %. Kotihoidon osalta tulot ovat myöhässä kaksi kuukautta. Maksutuottojen kertymiseen vaikuttaa mm. asiakkaiden eläkkeiden suuruus ja maksujen huojennukset. Huojennuksia on tehty heinäkuuhun mennessä yhteensä 65 202 euroa (Kotihoito Mikkeli 57 270) Hirvensalmi: Toteutunut on 45,4 %. Maksutuottojen kertymä tasaantuu suunnitelman mukaisesti. Kesäkuu laskutettu, mutta tuotot eivät ole vielä kirjautuneet. Heinäkuu on laskuttamatta. Kotiinkuljetusaterioiden tuotot kirjautuvat vielä virheellisesti kotihoitoon tukipalvelujen sijaan. Puumala: Maksutuotot toteutuneet 48,3 % ja laskutus on ajallaan, joten tuloja ei kerry odotetusti (n. 50 000 arvioitua vähemmän) Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 10/68
Tuet ja avustukset Sopa: Mikkeli: Tukien ja avustustuen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Hirvensalmi: Perustoimeentulotuen osalta tuet ja avustuksen toteutuvat alle arvioidun. Toimeentulotuen kustannukset ovat toteutuneet arvioitua alhaisempana alkuvuonna 2014. Valtio korvaa 50 % perustoimeentulotuen menoista. Puumala: Tukien ja avustustuen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Tepa: Mikkeli: Ennuste on, että jää alle talousarvion n. 5 000 euroa. Hirvensalmi: - Puumala: - Vapa: Mikkeli: Arvioidaan jäävän talousarviosta alle toteuman mukaan n. 70 000 euroa, ellei loppuvuonna tulokertymä tasaannu. Hirvensalmi: Tukia ja avustuksia ei ole arvioitu talousarvioon. Yhden työntekijän tyk-kuntoutuksen kuntoutusraha 425 euroa kirjautunut tilikohdalle. Puumala: Työllistämistuki toteutuu odotetusti Muun palveluasumisen yksikössä koskien yhtä työllistettyä. Toteuma 62,6 %, joten hieman enemmän tulee tuottoja, mitä on arvioitu Muut toimintatuotot Sopa: Mikkeli: Muiden toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan lähes käyttösuunnitelman mukaisena. Toimeentulotuen takaisinperintä toteutuu jälkikäteen joten tulot eivät ole kaikilta osin vielä realisoituneet. Hirvensalmi: Toimeentulotuen takaisinperintä näyttää toteutuvan jonkin verran talousarviota suurempana. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 11/68
Puumala: Toimeentulotuen takaisinperintä näyttää toteutuvan jonkin verran talousarviota pienempänä. Tepa: Mikkeli: Jää alle talousarvion; toteuma heinäkuussa on 10 %, jos menee tasaisen kertymän mukaisesti, kertymä on 580 000 euroa vähemmän. Alituksesta 370.000 euroa johtuu mielenterveys- ja päihdepalveluihin budjetoidusta asuntojen vuokratuotoista, jotka toimintamallin muutoksesta johtuen palvelutuottajat laskuttavat tänä vuonna suoraan asiakkailta. Hirvensalmi: Jää alle talousarvion. Puumala: Jää alle talousarvion. Vapa: Mikkeli: Vanhusten palveluissa näkyy yksityisten palvelutalojen vuokrien osuus vielä budjetissa, on 796 900 euroa, mikä ei tule toteutumaan. Hirvensalmi: Muita toimintatuottoja 25 euroa. Puumala: Menot Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Henkilöstömenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimeentulotuen käsittelyaika on edelleen haasteellinen ja paineita lisäresursointiin on olemassa, vaikka tähän ei ole talousarviossa varauduttu. Maahanmuuttopalveluissa on palkattu 1,5 ohjaajan resurssi, koska Mäntyharjun kunta ostaa ko. palvelut Mikkelin kaupungilta 1.1.2014 alkaen. Mäntyharjun kunta vastaa osaltaan kustannuksista kokonaisuudessaan. Hirvensalmi: Henkilöstökulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Puumala: Henkilöstökulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Tepa: Mikkeli: Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 12/68
Ylitys henkilöstömenoissa on n. 161 000 euroa. Henkilöstömenojen kasvu jakaantuu hammashoitoon 58 000 euroa, lääkäripalveluihin 80 000 euroa ja akuuttiosastolle 22 000 euroa. Vastaanoton ostopalvelua on purettu Pankalammen terveysasemalla, jonka vuoksi vakituista henkilöstöä on palkattu. Myös lääkäripalveluiden ostoa on vähennetty. Suun terveydenhoidossa hammaslääkäreitä on saatu palkattua avoimiin vakansseihin. Vuoden 2014 alusta aloittaneen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uuden organisaation henkilöstömenot eivät ole kohdentuneet oikein ja oikaisu tehdään vuoden 2015 talousarviossa. Kesän aikana aloitetulla rekrytointikielolla henkilöstömenojen ylitystä ei pitäisi syntyä. Hirvensalmi: Henkilöstömenoissa pysytään talousarviossa. Puumala: Henkilöstömenoissa pysytään talousarviossa. Vapa: Mikkeli: Ylitys henkilöstömenoissa tulee olemaan noin 400 000-450 000 euroa. Syyt ylitykseen: Oppisopimusmäärärahat puuttuivat TA:sta, noin 200-220 000 euroa (TA:han on varattu 10 000 euroa ja heinäkuun toteuma on 114 367 euroa). Palkkakustannuksia (erilliskorvaukset + tilapäinen työvoima) on siirtynyt vuoden 2013 (joulu) arkipyhien johdosta tälle vuodelle noin 100 000-150 000 euroa. Tämän lisäksi vuoden 2014 (joulun) arkipyhien kattaminen tulee suurimmaksi osaksi tämän vuoden kustannuksiin ja kustannusvaikutus on noin 100 000-150 000 euroa. Tilapäinen työvoima: Varahenkilöstön tilapäisen määrärahan kulutus tältä vuodelta tulee olemaan noin 1 800 000 euroa = noin 60 työntekijää=13 320 työpäivää (2014 TA 928 700). Ja lisäksi varahenkilöstössä yhteensä 73 hoitajan vakanssia, jotka kattavat n. 16 206 työpäivää. Eli yhteensä peittoa 29 526 työpäivää. Tarve: Vuosilomat: kun 650 hoitotyöntekijää (Vapa, Tepan akuutit osastot) ja ka. 30 vuosilomapäivää/työntekijä eli yhteensä 19 500 työpäivää. Lisäksi sairauspoissaoloja tammi-heinäkuun välisenä aikana 6046 työpäivää ja ennuste vuodelle 2014 n.12 000 työpäivää. Eli tarve yhteensä n.31 500 työpäivää= n. 140 työntekijää (sis. Vapan, Tepan akuuttien osastojen kaikki sairauspoissaolot ja Vammaispalvelun kotihoidon äkilliset poissaolot). Yhteenveto: tarve on ollut 31 500 työpäivää ja resurssi 29 526 työpäivää= säästöä 1979 työpäivää= noin 9 työntekijän verran on järjestelty työt sisäisesti,( euroina kustannusvaikutus 270 000 euroa). Varahenkilöstön määrä on riittämätön, joten joudutaan lisäksi ottamaan tilapäistä työvoimaa, jotta lakisääteinen mitoitus turvataan ympärivuorokautisissa yksiköissä ja kotihoidossa turvataan asiakaskäynnit. Sairauslomien määrä on kasvanut viimeisten kuukausien aikana ja vaikuttaa myös tilapäisen työvoiman käyttöön. Lisäksi tiukentuneen täyttölupamenettelyn vuoksi ja osittain rekrytointiongelmien vuoksi tietyillä alueilla on jouduttu varahenkilöstön resurssia käyttämään yksiköiden perustarpeiden kattamiseen, ja tämä on ollut pois siitä resurssista mihin varahenkilöstön resurssi on suunniteltu. TP vuonna 2013 oli henkilöstömenoissa 28 246 620 ja TA 2014 on 27 672 200, vaikka henkilöstömäärä ei ole oleellisesti vähentynyt kuin kahdella lähihoitajalla (siirtyivät Mipään) 574 420 euroa vä- Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 13/68
hemmän määrärahaa vuonna 2014, noin 16 työntekijän palkka. Ennusteessa on huomioitu toiminnanohjauksen vaikutus. Hirvensalmi: Vakituisen henkilöstön palkkamenoissa pysytään budjetissa. Mm. kolmen äitiys- ja vanhempainvapaan, yhden palkattoman vapaan ja yhden pitkäkestoisen tehtäväsiirron vuoksi vakituisen työvoiman palkkakustannukset alittuvat noin 140 000 euroa. Ko. sijaisten palkkakustannukset tiliöityneet tilapäinen työvoima tilikohtaan. Palkkamenoerä noin 97 000 euroa. Kotihoidossa toiminnanohjauksen käyttöönotto tehostaa henkilöstön käyttöä ja hillitsee palkkakustannuksia. Puumala: Vakituisen henkilöstön kuukausipalkka- arvio on toteutunut ja riittää jokaisessa yksikössä. Säästöä saadaan vakituisten kuukausipalkoissa laitos- ja asumispalveluissa sekä kotipalvelussa yhteensä noin 70 000 euroa, johtuen henkilöstömitoituksen tarkistuksesta, Toiminnanohjelman käyttöönotto mahdollistanee vielä syksyn mittaan Kotihoidossa tapahtuvaa palkkakulujen säästöä. Palvelujen ostojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 2,6 miljoonan euron ylityspaine. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin 200 000 euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin 500 000 euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu 250 000 euroa, kotipalveluiden ostot 70 000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta 48 000 euroa, palveluasuminen 850 000 euroa), kehitysvammapalveluissa 400 000 euroa (asumispalvelut 300 000 euroa ja päivätoiminta 100 000 euroa) ja kuljetuspalveluissa 335 000 euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin 300 000 eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Muista toiminnoista säästetään 300 000 euroa. Talousarvio vahvistettiin asiakaspalveluiden ostojen osalta 2,1 miljoonaa euroa alhaisempana kuin palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostamisesta aiheutuvat kustannukset tilinpäätöksen 2013 mukaan olivat. Käytännössä ko. menojen karsiminen ja talousarviossa pysyminen edellyttäisi useiden asiakkaiden siirtymistä kokonaan pois palveluiden piiristä. Tämä ei ole mahdollista. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Autoilijakilpailutuksen yhteydessä on kilpailutettu ns. päiväautoja, joihin on tarkoitus yhdistellä asiakaskyytejä. Yhdistelyä on nytkin tehty siinä määrin kuin sitä on ennalta tiedettyjen ryhmäkuljetustuen osalta ollut mahdollista. Päiväautojen täysi hyöty tullaan saamaan vasta kun kaikki kuljetukset ovat aidon yhdistelytoiminnan piirissä. Hirvensalmi: Hirvensalmen asiakaspalveluiden ostoihin varattu määräraha näyttäisi alittuvan noin 200 000 eurolla edellyttäen, että palveluiden piiriin ei tule uusia asiakkaita. Puumala: Asiakaspalveluiden ostoihin sisältyy Puumalan osalta pieni ylitysriski. Toiminnan ja talouden seuranta 7/2014 Sivu 14/68