Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen
KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta korjuuaikastrategiaa erityyppisille tiloille Ruutukokeet sadonmääritykseen Lypsylehmäkokeet Erityisesti alhaisen D-arvon säilörehujen väkirehun määrä ja valkuaistäydennystarve Talousoptimointimalli Tavoite 2 Säilörehusadon lohkokohtainen mittaaminen Nurmiraaka-aineen kuiva-ainepitoisuuden pikamääritys Nurmen rikkakasvitorjunnan ja täydennyskylvön kannattavuus Tavoite 3 Tiedottaminen ja koulutus nurmenviljelyn kannattavuuden parantamiseksi
Säilörehun tuotantokustannus Lohkotietopankki 2008, sadon kasvaessa tuotantokustannus pienenee
Miten lisään satoa? Lannoitus Pellon kasvukunto Maalaji Vesitalous Kalkitus Viljavuus (ph, reservi ravinteet) Lajikevalinnat Kasvuston tiheys Nurmen ikä Korjuuaikastrategia Ensimmäisen korjuun myöhästyttäminen lisää satoa Vaste 200 kg N/ha 10,6 17,3 kg ka/ha 1 kg N 4. Vuotena N- lannoitus hukkaan Satotaso romahtaa 4 nurmivuotena Parhaan ja huonoimman lajikkeen välillä 4 nurmivuoden aikana eroa jopa 6000 ry/ha -> 1500 ry/v. Kuvat Perttu Virkajärvi MTT
Lypsylehmän vaatimukset säilörehulle Rehua täytyy olla vapaasti saatavilla Nurmirehun tärkein (märehtijät) ominaisuus on energiapitoisuus Sitä kuvaa D-arvo Rehun syönnin täytyy olla suuri Säilönnällinen laatu Rehun sulavuudelle on ominaista korjuuhetki Vanha kasvusto sisältää enemmän korsia ja vähemmän lehtiä Korren kuitu lisääntyy Kuidun rakenne muuttuu EKM kg/pv 34 32 30 28 26 24 22 20 y = 0,09x + 7,43 R 2 = 0,89 200 210 220 230 240 250 260 270 280 ME saanti MJ/pv Maitotuotos lisääntyy, kun energian saanti lisääntyy Tulokset yhden kokeen sis. (MTT)
Ruokintakokeissa suurimmat eri käsittelyjen väliset maitotuotoserot on saatu säilörehun sulavuutta eli korjuuaikaa muuttamalla Väkirehun hiilihydraattikoostumus Säilörehun käymislaatu Valkuaisrehun laatu Väkirehun valkuaispitoisuus Väkirehun määrä Nurmirehun sulavuus 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Kg energiakorjattua maitoa lehmää kohti päivässä Huhtanen 2004
Yksi korjuuaikasuositus? Nykyinen korjuuaikasuositus D- arvo 680-690 g/kg ka Tasapaino sadon määrän ja laadun suhteen? On ruokinnansuunnittelun kannalta hyvä vaihtoehto Helppo täydentää väkirehulla Säilörehun sulavuus ei rajoita syöntiä Mutta ottaa huomioon vain 1. sadon säilörehun Tiloilla tehdään 2-3 satoa per vuosi D-arvo g/kg ka 750 700 650 600 550 500 690 667 648 Painotettu D-arvo 706 2 niittoa 2 niittoa 2 niittoa 3 niittoa 1.niitto D720 1.niitto D670 1.niitto D620 1.niitto D720 KARPE:n 2009 vuoden ruutukokeet (MTT Maaninka ja Siikajoki) 3 niittoa parantaa sulavuutta
Säilörehunkorjuu ja D-arvo Taustaa: Kun D-arvo pienenee 1 yksiköllä, nousee sato n. 300 ry/ha Toisessa sadossa sadon kehitys ja nopeus ei ole yhtä suoraviivaista kuin 1. sadossa 1. sadon aikainen korjuu (pieni mutta sulava sato) kompensoituu jälkisadon määrässä ja laadussa (sato suurempi, mutta sulavuus pienempi) 2. sadon syönti pienempi Kasvitaudit, kuollut massa, rikkakasvit Karkeasti ottaen D-arvon pieneneminen 10 g/kg ka maitotuotos pienenee 0,5 kg ry/ha y = 299,6x + 24620 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0-80 -75-70 -65-60 -55-50 D-arvo %
Koeasetelma (D-arvot ruutukoe v. 2009) Touko Kesä Heinä Elo Syys Kolme niittoa 71 68 78 Tavanomainen 71 68 Myöhästetty Erittäin myöhäinen 65 68 61 70 Kasvu alkaa D-arvo, % kuiva-aineessa Kasvu päättyy
2009 ruutusadot, keskiarvo Maaninka Ruukki 12000 10000 8000 6000 KgKa/ha Rysato/vuosi 4000 2000 0 Tavanomainen D69 Myöhästetty D65 Erit myöh D60 3 niittoa
2010 ruutusadot, Maaninka / Ruukki 14000 12000 10000 kg ka/ha 8000 6000 Maaninka Siikajoki 4000 2000 0 aikainen myöhäinen erit.myöh. 3. niittoa
Korjuustrategia vaikuttaa peltoalantarpeeseen AIKAINEN MYÖHÄSTETTY ERIT. MYÖHÄINEN 3 NIITTOA Sato SrRy/ha, netto 5109 5517 5795 5850 Sato Ohra ry/ha 3500 3500 3500 3500 Säilörehualaa /le 0,93 0,78 0,69 0,85 Ohra-ala/lehmä 0,40 0,49 0,56 0,36 alan tarve yhteensä 1,43 1,40 1,39 1,30 ha
Matala D-arvo ja EKM, valkuaisruokinta EKM kg 33 32 31 30 29 28 27 26 25 31,9 31,4 29,7 29,4 28,9 27,9 RV15 RV18 RV21 D650 D690 EKM, kg 33 32 31 30 29 28 27 26 25 32,5 31,2 31,5 30,2 30,3 30,5 RV15 RV18 RV21 D620 D640 Kaavioiden mukaan hyvin sulavalla säilörehulla väkirehun valkuaisvaste on parempi kuin heikosti sulavan rehun valkuaisvaste. Säilörehun matalaa D-arvoa ei voida kompensoida väkirehun raakavalkuaispitoisuutta nostamalla Väkirehussa voidaan käytännössä pitää vakio valkuaispitoisuus kaikilla D-arvoilla, helpottaa ruokinnansuunnittelua
Väkirehuruokinta kun keskituotos 9000 kg EKM / v Säilörehun D-arvo Väkirehua, kg kuivaainetta Säilörehua, kg kuivaainetta Kuivaaine syönti, kg sr NDF % / syönti 71 5.1 15.1 20.2 43 70 6.1 14.3 20.5 41 69 7.1 13.6 20.6 39 68 7.9 12.9 20.8 37 67 8.7 12.2 20.9 36 66 9.4 11.6 21.0 34 65 10.0 11.0 21.1 33 64 10.6 10.4 21.1 32 63 11.2 9.9 21.1 30 62 11.7 9.3 21.1 29 Rehumäärät keskiarvona 305 päivän tuotoskautta kohti Perustuu 7 kotimaiseen ruokintakokeeseen, joissa vaihteleva D-arvo Tilalla jossa peltopinta-ala rajoittaa ei kannata tavoitella liian korkeita D-arvoja Suositeltava säilörehu NDF:n eli kuidun pitoisuus kokonaissyönnistä on väh. 25-27 %, jotta pysytään terveellä pohjalla
Talous MTT taloustutkimus tehnyt korjuuaikastrategioista kaksi talouslaskelmaa Korjuuajankohdalla pieni merkitys taloudelliseen ylijäämään (Seppälä 2000) tai myöhäinen korjuu on aikaista kannattavampi (Wathen 2008) Edelliset laskelmat olettavat, että peltoa voidaan hankkia vapaasti Matalan D-arvon rehuista rajoitetusti biologista dataa saatavilla Voiko D60 säilörehulla ylläpitää 10000-12 000 kg/v EKM keskituotosta? KARPE hanke on lyhyen aikavälin tarkastelu, eli peltoala voi rajoittaa tuotantoa. Huomioi rehutuotannon kokonaisuutena Tavoitteena tilakohtainen laskentamalli. Ei yhtä yleisohjetta kaikille tiloille! KARPE 8.11.2010
Seppälä ym. 2000, ensimmäisen sadon niiton ajoitus lehmäkohtaiseen ylijäämään KARPE 8.11.2010
Kokonaiskatetuoton vertailua eri korjuuaikastrategioilla (KARPE) Perustana 9000 kg:n maitotuotostaso Kokonaiskatetuotossa mukana eri tuotantovaihtoehtojen muuttuvat kustannukset, maidon, lihan ja rehuohran myyntitulot sekä tuet Oletuksena: 50 lehmän tila, peltoalaa 1,5 ha/lehmä, säilörehuntuotannosta jäävillä hehtaareilla viljellään rehuohraa KARPE 8.11.2010
Tilan kokonaiskatetuotto korjuuaikavaihtoehdoittain Korjuuaikastrategia Kokonaiskatetuotto Ruokintaan vaadittava säilörehuala (ha) Kokonaisala 75 ha A (aikainen) Paras kokonaiskatetuotto 43 B (myöhästetty) -0,1 % 35 C (erittäin myöhäinen) -0,3 % 31 D (kolme niittoa) -1,7 % 40
Miksi myöhästyttää korjuuta? Työhuippujen tasaaminen Urakoitsijan saatavuus sesonkihuipun ulkopuolella helpompaa Sääriskin hallinta, ei ole niin suurta merkitystä milloin pellolla ollaan Rehun mukana kulkevan veden säilöminen ja siirto lisää merkittävästi tuotantokustannusta, myös korjuu hidastuu Märän rehun säilyvyys tuo omat riskinsä etenkin pyöröpaaleissa Sadekelillä rikkoontuva pellon pinta aiheuttaa mullan kulkeutumista rehuun Ensimmäisessä sadossa lakoontuneen kasvuston kuollutta massaa toiseen satoon Myöhästyttäminen lisää pellon ry satoa Maitotuotos kg/ha lisääntyy myöhästetyssä strategiassa Nurmen pinta-alatarve pienenee Ensimmäisen korjuukerran matala sulavuus kompensoidaan väkirehumäärää lisäämällä => vähentää säilörehun syöntiä Lisääntynyt satotaso yhdessä vähentyneen syönnin kanssa vähentävät pinta-alatarvetta Sopii maatiloille, joilla on vähän peltoalaa eläinmäärään nähden Jos korjuuhetkeä muutetaan, muuttuu myös seuraavien niittojen sadon määrä ja laatu, ostorehujen tarve pellon käyttö saadut maataloustuet KARPE 8.11.2010
Yhteenveto, talous Kyseisillä lähtöoletuksilla A-strategialla paras kokonaiskatetuotto, mutta muiden vaihtoehtojen kokonaiskatetuotot hyvin lähellä toisiaan -> korjuuaikavaihtoehtojen taloudellinen paremmuusjärjestys voi vaihdella hintojen (maito, polttoaine, väkirehu) muuttuessa sekä käytettävissä olevan peltoalan mukaan, siksi: -> säilörehunkorjuustrategia valittava tilakohtaisesti!
Yhteenveto, management Voimassaoleva D-arvosuositus 690 g/kg ka pitää edelleen paikkaansa ruokintasuunnitelman näkökulmasta katsottuna Mutta se ei ota huomioon viljelyteknisiä kohtia; sääolosuhteita, tilakohtainen eläinpaine, työn porrastus (esim. urakoitsijan saatavuus) Korjuun myöhästyttäminen lisää satoa, joskaan ei dramaattisesti Taloudellisesti tarkasteltuna tila voi melko vapaasti valita 1. sadon korjuuajan, mutta korjuuaikaan vaikuttaa myös peltopinta-ala/eläinpaine, säätekijät, korjuukaluston saatavuus Merkittävämpää on myöhäisen strategian hehtaarikohtaisen maitosadon lisääntyminen Matalaa D-arvoa ei voida kompensoida väkirehun valkuaispitoisuutta nostamalla Sama väkirehu käy sulavuudeltaan erilaisille säilörehuille, yksinkertaistaa rehukauppaa Tässä yhteydessä johtopäätökset perustuu ainoastaan seitsemään ruokintakokeeseen ja kahden vuoden ruutusatoihin Hanke jatkuu ja tulokset tarkentuvat hankkeen aikana
KIITOS! KARPE 8.11.2010