VISUAALISEN MENETELMÄT DEPRESSIOPOTILAAN HOIDOSSA/TARJA KOFFERT tarja@tarjakoffert.fi
1.KUVALLINEN MATERIAALI ON APUVÄLINE HAVAINNOINTIIN JA ITSENSÄ YMMÄRTÄMISEEN
MIKÄ ON TÄRKEÄÄ KUVALLISESSA TYÖSKENTELYSSÄ?
2.TOIMINNALISISTA TYÖMENETELMISTÄ VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAA VOIVAT PURKAA KONTROLLIA; YLLÄTTÄVIÄ TUNTEITA SAATTAA PURKAUTUA VALITSE TYÖSKENTELYTILA, JOKA SOPII TYÖMENETELMÄÄN
ENNENKUIN ALOITTAA.. TUTUSTU RIITTÄVÄSTI TYÖMENETELMÄN PERIAATTEISIIN HARJOITTELE MENETELMÄÄ KOLLEGAN KANSSA ALOITA YKSILÖLLÄ/PIENELLÄ RYHMÄLLÄ MIETI MISTÄ VOIT SAADA APUA ONGELMATILANTEISIIN (SISÄINEN KONSULTAATIO, TYÖNOHJAUS)
3.PSYKOTERAPIAPROSESSI KUVALLINENTYÖSKENTELY VOIDAAN LIITTÄÄ PSYKOTERAPIAAN KOLMELLA ERI TAVALLA: 1.PERHEALBUMIKUVIA KÄYTTÄEN 2.KOTIKUVAUKSIN; POTILAS DOKUMENTOI OMIA REAKTIOITAAN KUVAAMALLA KASVOJAAN PÄIVITTÄIN 3.VIDEOITA KÄYTTÄEN
4.VALOKUVATYÖSKENTELY
JATKUU..
TYÖPROSESSI AKTIIVINEN JÄSENTYNYT, ELÄMÄNTARINA INTEGROITUU TYÖSUHDE; TASAVERTAINEN ASIAKKAAN ROOLI AKTIVIINEN; VALITSEE TAI OTTAA KUVAT, TEKEE HAVAINNOT KUVISTA SAIRASTUMISKOKEMUS MUUTTUU, POTILAS AKTIIVISESTI OSALLISTUU
5.EMOOTIOIDEN ROOLI Muistot aktivoituvat VALOKUVA OHITTAA KONTROLLIN KOKEMUKSELLISUUS, AVAUTUU YHTEYS VALOKUVAN TAPAHTUMAHETKEEN AIKAKÄSITE MUUTTUU Moniaistisuus VALOKUVAN HERÄTTÄMÄT MUISTOT AKTIVOIVAT KEHOLLISIA KOKEMUKSIA ÄÄNI, LIIKE, HAJU YM. YHDISTYVÄT MUISTOIHIN TARKASTELUUN TULEE 2 AISTIKANAVAA; VISUAALINEN, KINESTEETTINEN, VIDEOTYÖSKENTELYSSÄ LISÄKSI AUDIVISUAALINEN
EMOOTIOIDEN ILMAISU TERAPIASSA TERAPEUTIN ARVIOITAVA, MILLOIN HELPOTETAAN POTILAAN EMOOTIOIDEN ILMAISUA, MILLOIN AUTETAAN POTILASTA EMOOTIOIDEN SÄÄTELYSSÄ EMOOTIOIDEN ILMAISUA HELPOTTAVAT TOIMINNOT TARPEEN: YHTEISTYÖSUHDE RIITTÄVÄN TURVALLINEN POTILAS VÄLTTELEE JOTAKIN TUNNETTA EI OLE TIETOINEN TOIMINTAYLLYKKEISTÄÄN, EPÄADAPTIIVISUUS EMOOTIO EHKÄISEE TOIMINTOJA POTILAS KÄY LÄPI TRAUMAKOKEMUSTA
EMOOTIOIDEN SÄÄTELYTOIMINNOT TARPEELLISIA: YHTEISTYÖSUHDE EI VIELÄ RIITTÄVÄN TURVALLINEN POTILAS HYVIN TUNNEVALTAINEN, EI YHTEYDESSÄ TOIMINTAAN AGGRESSIO TAI KRIISIKOKEMUS DESTRUKTIIVISET SUOJAUTUMISKEINOT (HUUMEET, OKSENTELU JNE) TAITOJEN PUUTE
GUIDANO; TUNTEITA VOI VAAN MUUTTAA TUNTEMALLA UUSIA TUNTEITA VALOKUVAN VOI HELPOTTAA TUNTEESEEN PALAAMISTA JA AUTTAA TUKEMAAN TIETOISEKSI OMISTA TUNNEKOKEMUKSISTA KUVAMUISTO AKTIVOI AIVOT, EPISODINEN MUISTI AKTIVOITUU
KIPEÄÄ TEKEVIEN ASIOIDEN KERTOMINEN VALOKUVA ULKOISTAA JA ETÄÄNNYTTÄÄ VAIKEAN ASIAN JA SIIHEN LIITTYVÄN TUNTEEN VAIKEAAN ASIAAN SUHTEESSA OLEMINEN JA SEN TARKASTELU HELPOTTUU, HÄPEÄ HELPOTTUU
TUNTEET, KIELI JA MERKITYKSENANTO VALOKUVIEN KATSOMISESSA MONET EMOTIONAALISET VOIMAKKAAT MUISTOT OVAT AJOILTA, JOLLOIN SYMBOLISET JA NARRATIIVISET KYVYT EIVÄT OLE VIELÄ KEHITTYNEET, NIINPÄ NE OVAT MUISTISSA EMOOTIOINA, JOITA EI VOI ILMAISTA KIELELLISTEN SYMBOLIEN SANALLISESSA MUODOSSA (GREENBERG, PAIVIO 1997) KUVIEN KATSELU HERÄTTÄÄ AISTIT MUISTAMAAN JA SAA IHMISESSÄ AIKAAN TUNNEREAKTIOITA, JOTKA
JATKUU VOIVAT ILMETÄ FYSIOLOGISINA VAIKUTUKSINA ESIM. ILMEISSÄ, ELEISSÄ, HENGITYKSESSÄ JNE.JOTKUT MUISTAVAT KUVIA KATSELLESSA HAJUJA, ÄÄNIÄ NÄKYMIÄ JNE. VALOKUVIA VOIDAAN TUTKIA TOISAALTA KOGNITIIVISINA, TIETOISINA, VISUAALISINA HAVAINTOINA JA TOISAALTA TUNNETASOLLA MERKITYKSELLISINÄ INFORMAATION LÄHTEINÄ, JOLLOIN VOIDAAN SAADA AVOIN YHTEYS EI- TIETOISEEN
6.PSYKOTERAPIASUHTEESTA/HOITO SUHTEESTA PSYKOTERAPEUTTISESSA HOIDOSSA POTILAAN KANSSA MUODOSTUVA TERAPIASUHDE ON KESKEINEN HOIDON TULOSTA ENNUSTAVA TEKIJÄ TERAPIOIDEN YHTEISET TEKIJÄT KUTEN YHTEISTYÖSUHDE, TERAPEUTIN JA POTILAAN TAVOITTEIDEN SAMANSUUNTAISUUS, TERAPEUTIN KYKY TOIMIA USKOTTAVASTI, ELÄYTYVÄSTI JA POTILAAN ARVOSTAVALLA TAVALLA POTILAAN MYÖNTEISIÄ ODOTUKSIA VAHVISTAEN, OVAT TUTKIMUSTEN MUKAAN MERKITYKSELLISEMPIÄ KUIN ERI TEORIOIDEN ODOTTAMAT VAIKUTUSMEKANISMIT (NOCROSS JA WAMPOLD 2011)
. 7.SUHTEEN TUTKIMI- NEN VUOROVAIKUTUSVIHJEET OVAT INFORMAATION LÄHTEINÄ TÄRKEITÄ ITSEREFLEKTIO SEN JÄLKEEN VÄLITTÖMÄSTI
ELÄMME SUHTEESSA KOKEMUKSELLINEN YHTEYS MUODOSTAA ALLIANSSIN AFFEKTIIVISEN PUOLEN POTILAALLE TÄRKEÄÄ SE KUINKA HÄN KOKEE TULEVANSA YMMÄRRETYKSI, ARVOSTETUKSI, HYVÄKSYTYKSI HOITOSUHTEESSA
OLEMME AINA SUHTEESSA JOHONKIN YKSILÖN TÄRKEIN JA LÄHIN SOSIAALINEN JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ ON USEINKIN PERHE (GANSTER JA VICTOR 1988), SE ON PERUSTELTUA OTTAA HUOMIOON POTILAAN HOIDOSSA
LÄHEISET SUHTEET KUVATYÖSKENTELYSSÄ SUHTEITA TARKASTELLAAN AKTIIVISESTI. NE AKTIVOITUVAT MYÖS MIELESSÄ. SAMOIN NIIHIN LIITTYVÄT TUNTEET. SEURAUKSENA ON OLLUT RAJUT YHTEYDENOTOT, JOISSA VARSINKIN NEGATIIVISET TUNTEET JA VÄÄRINKOHDELLUKSI TULLEET AJATUKSET PURETAAN, LÄHESTYTÄÄN ASIOITA, JOTKA OVAT OLLEET ONGELMALLISIA
TUTKI SUHTEESTA ETÄISYYS LÄHEISYYS DIALOGIA TEKEMÄLLÄ KYSYMYKSET; ILMEET, ELEET, TUNNELMA, PAIKKA MITÄ JOKU TOINEN SANOISI
MUITA TUTKITTAVIA ASIOITA 1. KEHITYSPOLKU TÄHÄN ASTI 2. MINÄ: PERSOONALLISET TOIMINTATYYLIT, KÄYTTÄYTYMINEN, TUNTEET 3. VUOROVAIKUTUKSELLISET TAIDOT 4. JAKSAMINEN JA MOTIVAATIO 5. OMAT TULEVAISUUSTAVOITTEET, MITÄ MINÄ HALUAN
OMA KEHOLLISUUS
TUNNEILMAISUJEN NÄKYMINEN
8.TUNTEISTA TUNTEET KERTOVAT IHMISEN KYVYSTÄ ANTAA MERKITYKSIÄ KOKEMUKSILLEEN IHMISEN SANATTOMAT ITSEÄ JA MAAILMAA KOSKEVAT OLETUKSET MUUTTUVAT VAIN HARVOIN ILMAN TUNTEIDEN VAIKUTUSTA
TUNNEPERUSTAINEN MUISTI EI LIITÄ EPÄMIELLYTTÄVÄÄN TAPAHTUMAAN KIELELLISTÄ KOODIA TÄMÄ EI OLE KIVAA, VAAN SE LIITTÄÄ EPÄMIELLYTTÄVÄÄN TAPAHTUMAAN EPÄMIELLYTTÄVÄN TUNNEREAKTION EMME LÄHESKÄÄN AINA OLE TIETOISIA SIITÄ MIKSI TIETYT TAPAHTUMAT HERÄTTÄVÄT MEISSÄ EPÄMIELLYTTÄVIÄ TUNTEMUKSIA
9.KYSYMYKSIÄ (DAVID KRAUSS,DAKRAUSS@AOL.COM) KUKA OTTI KUVAN JA MIKÄ ON SUHTEESI KUVAN OTTAJAAN? MIKÄ KUVASSA ON TODELLISINTA.MIKSI? MIKÄ KUVASSA ON FALSKIA..MIKSI? NÄYTÄ MIKÄ ON LEMPIKUVASI.MIKSI? NÄYTÄ MIKÄ KUVISTA ON VÄHITEN MIELUINEN SINULLE.MIKSI? KERRO MITÄ TUNTEITA KUVASTA NÄKYY/ENTÄ FYYSISET HAVAINNOT KERRO MINULLE KUVASSA OLEVIEN IHMISTEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA
Jatkuu. ONKO KENELLÄKÄÄN KUVASSA OLEVALLA TEENNÄISTÄ ILMETTÄ, JOS OLI VAIKUTTIKO SIIHEN JOKU KULTTUURINEN TEKIJÄ TAI JOKIN MUU MIKÄ SAA SINUT AJATTELEMAAN EM. ASIASTA TUOLLA TAVALLA MITÄ TÄSSÄ NYT NÄYTTÄMÄSI KUVAT KERTOVAT PERHEESTÄSI MITÄ VOISIT SANOA KUVIESI HENKILÖIDEN FORMAALISUUDESTA<>EPÄFORMAALISUUDESTA TEE JOKIN MOTTO/SLOGAN KUVISTASI JOITA TOIT MUKANASI
JATKUU MITÄ VALOKUVASI KERTOO LÄHEISYYDESTÄ? OLLAANKO JOISSAKIN KUVISSA FYYSISESTI LÄHEMPÄNÄ KUIN TOISISSA? ONKO KUVISSA ENEMMÄN IHMISIÄ KUIN TÄRKEITÄ ESINEITÄ KUTEN VENEITÄ JNE.? ONKO KUVIASI YRITETTY TUHOTA TAI PILATA? ONKO KUVIISI PIIRRETTY VÄKIVALTAISIA KUVIA? JOS ON, NIIN KENEN KASVOJA ON ENITEN MUSTATTU?
10.MILLAINEN INFORMAATIO ON TÄRKEÄÄ?
VALOKUVAN INFORMAATIO KUVA VISUALISENA VOI ANTAA ERILAISTA INFORMAATIOTA KUIN OMA KOKEMINEN. KUVAA KATSELLESSA TUNNE TULEE YHDISTETYKSI JOHONKIN KONTEKSTIIN, VOIMAKAS TUNNEREAKTIO SAA SELITYSTÄ JA JÄSENTYY KOKEMISELLE TULEE SYMBOLI. KUVA ON KONKREETTINEN. SITÄ ON HELPOMPI SANALLISTAA JA SE ON ITSEN ULKOPUOLELLA. KUN JOTAKIN VAIKEAA SAA ITSEN ULKOPUOLELLE MUTTA PYSTYY KUITENKIN OLEMAAN SEN KANSSA TEKEMISISSÄ YHDISTYY SE VERBALISAATION KAUTTA UUDELLA TAVALLA ITSEEN
11.MONIAISTILLINEN HAVAITSEMINEN, MIKSI TÄRKEÄÄ (Tippana 2006) YMPÄRISTÖÄ HAVAINNNOIDAAN MONIAISTISESTI YLEENSÄKIN INFORMAATIOTA USEISTA LÄHTEISTÄ; LISÄINFORMAATIO/PÄÄLLEKKÄIS INFOR- MAATIO
MCGURK-EFEKTI KUULTU JA NÄHTY PUHE INTEGROIDAAN YHTENÄISEKSI PUHEHAVAINNOKSI VISUAALINEN JA AUDIOVISUAALINEN PUHE AKTIVOIVAT ALUEITA MM. KUULOAIVOKUORELLA AISTIT VOIVAT VAIKUTTAA TOISIINSA JO HYVIN VARHAISESSA PROSESSOINTIVAIHEESSA NÄKO - JA KUULOINFORMAATIO VAIKUTTAVAT YLEENSÄ ENITEN TOISIINSA, JOS NIIDEN VOIDAAN TULKITA TULEVAN SAMASTA KOHTEESTA
MONIAISTINEN HAVAINNOINTI AISTIEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ ON JO HYVIN VARHAISESSA VAIHEESSA ELI AISTITIEDON PROSESSOINTI EI OLE NIIN ERIYTYNYTTÄ KUN ON LUULTU MONIKERTAISTAVA INFORMAATIO JA MONINKERTAISTAVA INTEGRAATIO (aivojen moniaistiset solut reagoivat voimakkaammin moniaistiseen signaaliin kuin yksittäiseen ärsykkeeseen)
12.MUISTI JA MUISTAMINEN PERHEALBUMIEN KATSOMINEN LAUKAISEE MUISTOJA, JOTKA ILMAN VISUAALISIA ÄRSYKKEITÄ EI TULISI EHKÄ MUISTIIN VALOKUVA JOHDATTAA SUORAAN MIELESSÄ OLEVIIN MUISTOIHIN JA NIIHIN LIITTYVIIN TUNTEISIIN
YHDESSÄ TUTKIMINEN TERAPIASSA KÄYTETTÄVÄT VALOKUVAT OVAT KOSKETUKSISSA ASIAKKAAN MIELIKUVIIN JA MUISTIKUVIIN ITSESTÄÄN VALOKUVIA KATSELLESSA TERAPEUTTI VOI KOKEA VALOKUVIEN KEHOLLISEN JA EMOTIONAALISEN VOIMAN KATSOMINEN HERÄTTÄÄ IHMISESSÄ FYSIOLOGISIA VAIKUTUKSIA, JOTKA VOIVAT ILMETÄ ILMEISSÄ, ELEISSÄ, RUUMIIN LIIKKEISSÄ JA HENGITYKSESSÄ TYÖOTE ON TUTKIVA
KEHOMUISTI, KUULOMUISTI JA VISUAALINEN MUISTAMINEN POTILAAT KERTOVAT KEHOLLISISTA TUNTEMUKSISTAAN. ESIM. ALOIN TUNTEA HEIJAUSTA KEHOSTANI. YLEISTÄ ON, ETTÄ ÄIDIN KASVOT TAI SILMÄT MUISTUVAT MIELEEN.
KÄYTÄMME NONVERBAALISTA KANAVAA SAADAKSEMME IMPLISIITTISTÄ TIETOA SUHTEISTAMME (STERN) RAKENNAMME UUSIA VAHVOJA KOKEMUKSIA RAKENNAMME UUSIA TULKINTOJA KESKUSTELUJEN KAUTTA (MATURANA) RAKENNAMME ITSEÄMME TERAPEUTTISEN SUHTEEN AVULLA (BOWLBY, BYNG, HALL)
ILMAISEMINEN VERBAALINEN KANAVA ON ON SUHTEELLISEN KÖYHÄ JA NIUKKA ILMAISEMAAN TUNTEIDEN AFFEKTIEN LAATUA JA VOIMAKKUUTTA HOIDOSSA PITÄÄ KÄYTTÄÄ HYVÄKSI ENEMMÄN NONVERBAALISTA KANAVAA, JOKA ON VÄHEMMÄN KONTROLOITU JA PYSTYY LÄHESTYMÄÄN PERHEEN SISÄISIIN MIELIKUVIIN
13.KUVALLISUUDET EDUT PSYKOTERAPIASSA TUNTEIDEN YHDESSÄ JAKAMINEN, VOIMAKAS KOKEMUS, JOKA YHDISTÄÄ KUVA TUO KESKUSTELUUN YHTEISEN FOKUKSEN KESKUSTELUUN KONKREETTIAA MONIÄÄNISYYS
KUVAN KATSOMINEN ORGANISOI ASIOITA, KUVAN KATSOMINEN EI OLE VAIN PASSIIVISTA KATSOMISTA VAAN SINUN ON JÄRJESTETTÄVÄ MIELESSÄSI KOHDE MITÄ KATSELET
14. VALOKUVA SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUNNISTAMISESSA PEILISOLUTEORIAN MUKAAN NÄKÖAISTIN KAUTTA TAPAHTUU MUIDEN IHMISTEN MIELENLIIKKEIDEN JA AIKEIDEN ARVIOINTIA JA SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN YMMÄRTÄMISTÄ; VALOKUVIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA TUNTEIDEN TUNNISTAMISEN REFLEKTOIVANA MATERIAALINA
15.PERHEALBUMIKUVAT
16.OMAKUVA OMAKUVA ON ITSESTÄ ITSE OTETTU KUVA, KUVAUSTILANNE RAKENNETAAN ITSE OMAKUVASTA TEHDÄÄN HAVAINTOJA ITSESTÄ, KUTEN ESIM: *MITÄ AJATTELIN KUVASSA *MILTÄ NÄYTÄN KUVASSA *MIKÄ MINUA PUHUTTELEE KUVASSA *MISTÄ PIDÄN KUVASSA/MISTÄ EN PIDÄ KUVASSA *JOS KUVA PUHUISI NIIN MITÄ SE MAHTAISI SANOA
KASVOT KATSOMINEN JA KATSOTUKSI TULEMINEN KUVIEN KAUTTA LAUKAISEE ESILLE MUISTIKUVAT SIITÄ MITEN ITSE ON TULLUT KATSOTUKSI. HOITAVAN ÄIDIN KASVOT JA SILMÄT MUISTUVAT MIELEEN JA USEIN TULEE JOLLAKIN TAVALLA UUDELLEEN KÄSITTELYYN. KUVAN LUONNE ON SOSIAALINEN. KUVATTAVA LUO SUHTEEN KUVAAJAAN. LAPSUUDEN SOSIAALISET SUHTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT MUISTOT AKTIVOITUVAT
MIKÄ TÄRKEÄÄ? ON MIELENKIINTOI- NEN AJATUS, ETTÄ JUURI TUO IMPLISIITTISEN SUHTEEN KAUTTA TULLUT TIETO ON KAIKISTA TÄRKEIN TYÖVÄLINE TYÖSSÄMME
17. MITEN KÄYTÄN SYMBOLISIA KUVIA? VALITSE KUVA, JOKA EDUSTAA MIELIKUVAASI.. VALITSE KUVA, JOKA EDUSTAA ASIASTA SELLAISTA PUOLTA, JOKA PUUTTUU
IHMISEN TIEDONKÄSITTELYSSÄ OVAT KESKEISIÄ: AISTIHAVAINNOT YMPÄRISTÖSTÄ AISTIHAVAINTOJEN KÄSITTELY KESKUSHERMOSTON TOIMINTA MUISTIAINEKSEN JA AISTIHAVAINTOJEN YHDISTÄMINEN TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON TIEDONKÄSITTELY OMAN TOIMINNAN OHJAAMINEN JA SÄÄTELY
AJATTELU YHDISTÄÄ UUTTA JA VANHAA
MUISTI ON KESKEINEN OSA AJATTELUA. MUISTIKUVIA HERÄTTÄVÄ AISTIMUS SIIRTÄÄ AJATTELUN KOHDETTA HYVINKIN NOPEASTI.
19.DEPRESSIO TUNNE-ELÄMÄN MUUTOS; TUNTEIDEN ILMAISUN, TUNNISTAMISEN JA KOKEMISEN MUUTOS
TUNTEIDEN ILMAISUN VAIKEUS COPING STRATEGIA KIEL KIELTÄMISEN TILA, VÄLTTELEE VAIKEITA ASIOITA TUNTEIDEN, AJATTELUN JA TODELLISUUDEN TAJUN HÄIRIINTYMINEN, AJATTELU JA TOIMINNAT KONKRETISOITUU ITSEKESKEISEKSI TOIMINNAN OHJAUS VAIKEUTUU KUN SUHDE YMPÄRISTÖÖN KAPEUTUU JA MERKITYSTÄ ANTAVAT TUNNEKOKEMUKSET PUUTTUVAT
HAVAINTOJEN TEKEMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN, ILMEIDEN JA ELEIDEN ELI EI-KIELELLELLISTEN PIIRTEIDEN AVULLA HAVAINNOT HERÄTTÄVÄT KIINNOSTUKSEN (UTELIAISUUS HERÄÄ, LUOVUUS, DOPAMIINI)
20. MITÄ TAPAHTUU KUVALLISESSA TYÖTAVASSA? KOGNITIIVISEN JA EMOTIONAALISEN INFORMAATION KÄSITTELYN VAURIO TODENTUU
21.KOTONA.
TAPAAMISTEN VÄLIAIKA KUVAT JA NIIDEN TEEMAT JÄÄVÄT VISUAALISENA MUISTIIN JA NE TYÖSTYVÄT EDELLEEN MIELESSÄ. JOTKUT OTTAVAT ITSE UUSIA KUVIA JA TUTKIVAT ITSEÄÄN. TYÖPROSESSI SÄILYY MIELESSÄ. SE KANTAA JA ELÄÄ ISTUNTOJEN VÄLISSÄKIN.
COPING, KUVIEN MUISTAMINEN ESIM. MASENTUNUT POTILAS, JOLLA ON VAIKEAA ASIOIDEN ALOITTAMISESSA MUISTAA ITSESTÄÄN KUVAN, JOKA EDUSTAA MINÄN TOIMIVAA PUOLTA. KUVA ITSESTÄ MIELESSÄ SÄILYY INTEGROITUNEEMPANA. KUVIEN AVULLA TULEE ESILLE TOIMIVA PUOLI
KUNTOUTTAVA MERKITYS POTILAS ON AKTIIVINEN. HÄN VALITSEE TEEMOJA JA ON AKTIIVINEN NIIDEN TOTEUTTAMISESSA. VALITESSAAN HÄN JOUTUU ZOOMAAMAAN JOHONKIN. KUVA ON AINA OTOS JOSTAKIN JA SE ILMAISEE MIKÄ ON KULLAKIN HETKELLÄ MIELESSÄ. JOTKUT KERTOVAT LÖYTÄNEENSÄ UUDELLEEN KAUNEUDEN ELÄMÄÄNSÄ ETSIESSÄÄN KUVAUSKOHTEITA. KUVA ON HETKI JOSTAKIN.
KIITOS!