Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Transkriptio

1 Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla

2 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/?

3 Havainto Havainto on subjektiivinen kokemus ei suoraan mitattavissa ei aina suoraviivaisessa suhteessa ärsykkeen fysikaalisiin ominaisuuksiin Aisti-informaatio voi olla monitulkintaista

4 Näkö Näkötiedon prosessointi alkaa silmässä ja jatkuu aivojen eri osissa. senses/b/b150-lg.htm

5 Aivokuoren näköalueita /eke/? /epe/? /ete/?

6 Näöntarkkuus } 1 Erotuskyky Kuinka pieniä yksityiskohtia voidaan nähdä? Näöntarkkuus Normaalinäkö : erotuskyky 1 = 1/60 eli visus = 1.0

7 Näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys KONTRASTI JUOVASTON TIHEYS

8

9

10 Miksi näöntarkkuus on näkökyvyn perusmittaus? Kuvaa näkökykyä myös yleisesti. pieniä yksityiskohtia tarvitaan monissa näkötehtävissä esim. lukeminen, liikenneopasteiden näkeminen Yleisin syy alentumiseen on taittovirhe. Helposti korjattava ongelma Muiden näköhäiriöiden yhteydessä usein myös näöntarkkuus laskee.

11 Havaintojen subjektiivisuus /eke/? /epe/? /ete/? Conway (2009) Minkä värisiä ruudut ovat? Liikkuuko kuva?

12 The Dress Tumblr user swiked posted a photo in Feb 2015

13 Tarkkaavaisuus on tärkeää Mikä kuvassa muuttuu? Erojen löytäminen vaikeaa ja hidasta, vaikka muutokset voivat olla suuria. Etsi 4 eroa kuvista:

14 Kuulo

15 Kuulokynnykset

16 Kuuloalue

17

18 Kuulovaurio ja äänekkyys

19 Miten erotellaan eri lähteistä tulevat äänet? Tarkkaavaisuus on tärkeää

20 Miten tunnistetaan puhetta? Siirrä ne kukkulalta laaksoon.

21 Tunto Tuntoaistin avulla havaitaan mekaanista ärsytystä kehossa. Aktiivinen aisti: Toiminta (oma tai muiden) on edellytys tuntoaistimusten syntymiselle. Tunto on edellytys toiminnalle.

22 Mihin tuntoaistia tarvitaan? Tieto välittömästä kontaktista ulkomaailmaan Vaurioista varoittaminen Ärsykkeiden tunnistaminen ja paikantaminen Oman asennon ja liikkumisen rekisteröinti Sosiaalinen kanssakäyminen

23 Tuntoaistin osa-alueet Ihokosketus Paine, värähtely, liike, venytys Lämpötila: kylmä, kuuma Kipu Kehon sisäiset tuntemukset Asento- ja liikeaisti: lihasten, jänteiden, nivelien tunto

24 Tuntoherkkyys

25 Liike- ja tuntoaivokuori

26 Tunto: Mitä? Tunnistaminen tunnon avulla (haptinen). Toiminta auttaa tuntohavaitsemista: Esineet tunnistetaan tunnustelemalla paremmin, jos niitä saa käsitellä.

27 Tunto: Missä / Miten? Missä? Paikantaminen suhteessa omaan kehoon. Miten? Toiminta: liikkuminen, esineiden käsittely.

28 Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden aistien avulla. Esim: Näön ja kuulon yhteistoiminta Tunto- ja näköaistin yhteistoiminta Molempien avulla voi mm. tunnistaa esineitä. Näkö usein hallitseva. Matalia ääniä voi sekä tuntea että kuulla. n Hz Moniaistisuus

29 Audiovisuaalinen puhe % oikeita vastauksia kuulo + näkö kuulo näkö Puheen tunnistus kohinassa (melussa) on tarkempaa, kun nähdään puhuvat kasvot. Erber (1969) akustinen signaali/kohina-suhde (paljon vähän kohinaa)

30 Audiovisuaalinen puhe McGurk-efekti kasvot lausuvat /eke/ ääni sanoo /epe/ kuullaan /ete/ tai /eke/ McGurk & MacDonald (1976)

31 Audiovisuaalinen puhekuntoutus ja kielellinen erityisvaikeus Heikkilä, Tiippana ym. (valmisteilla)

32 Audiovisuaalinen puhekuntoutus ja kielellinen erityisvaikeus

33 Moniaistinen havaitseminen Aistit eivät toimi niin erikseen kuin on aiemmin ajateltu. Havaitseminen on moniaistista. Parempi kokonaishavainto Nopeammat ja tarkemmat reaktiot Pienempi häiriöherkkyys Näkö ja kuulo toimivat usein yhdessä. Yhteistoiminnan avulla voidaan esim. parantaa puheen tunnistamista.

34 Miksi opiskella havaitsemista? Normaalin vuorovaikutuksen ja kehityksen edellytyksenä on normaalit aistitoiminnot. - Ennen monimutkaisempaa diagnoosia pitää tarkistaa, ovatko aistitoiminnot kunnossa; esim. Lukemisvaikeudet voivat johtua silmien asentovirheestä tai taittovirheestä. Kuulovaurio hidastaa puheen kehitystä ja vaikeuttaa lapsen sosiaalista kehitystä ja oppimista. Hyvärinen (2016)

35 Aistiyliherkkyys Voimakas reagointi tavallisiin ärsykkeisiin Voi liittyä eri aisteihin On vielä epäselvää, mistä yliherkkyydet johtuvat Melko vähän tutkimusta siitä, ovatko aistitoiminnot poikkeavia Ei ole olemassa varsinaista aistiherkkyyteen liittyvää diagnoosia

36 Marina Kliuchko väittelee aiheesta "Noise sensitivity in the function and structure of the brain Väitöstilaisuus kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa Auditorium XII, Fabianinkatu 33.nce). Default.aspx? tabid=959&id=48292#.wa71efujghs Väitös meluherkkyydestä