Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

Transkriptio

1 Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen

2 Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa herättää. Apukysymyksiä: Mitä mielestäsi luonnontiede on? Koetko itse osaavasi luonnontieteitä? Mitä tunteita ne sinussa herättävät? Mitä hyötyä on luonnontieteiden opettamisesta lapsille?

3

4 Mitä tiede on? Tieteen luonteeseen kuuluu kolme osa-aluetta Tieteellisen tutkimuksen tuottama tieto Tapa tuottaa tietoa, tieteen prosessit Tapa käyttää tieteen tuottamaa tietoa yhteiskunnassa

5 Lapsella on luontainen motivaatio tutkia ympäristöään

6 Aikuisen ohjaus tärkeää, jotta ensimmäiset käsitykset olisivat oikeassa suunnassa

7 Lähtökohtana oma napa

8

9 Tiedekasvatuksen hyötyjä lapselle Varhaisella luonnontieteiden opetuksella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja myöhempään oppimiseen (Piaget & Inhelder, 1958; Carey, 2004; Zimmerman, 2007; Mantzicopoulos et al., 2008; Nayfeld et al., 2009; Patrick et al., 2009) Luonnontieteellisen kielen omaksuminen sanavarastoon jo varhaisessa vaiheessa tukee lapsen myöhempää käsitteiden oppimista (Eshach & Fried, 2005) Tunteilla on merkittävä rooli oppimisessa. Lapsuudessa myönteiset kokemukset luonnontieteistä vaikuttavat lapsen kompetenssin tunteeseen myöhemmässä elämässä sekä kokemukseen itsestä oppijana (Valentine et al, 2004; Mantzicopoulos et al, 2008). Lasten kehittyvä taito nimetä asioita sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa. (VASU, 2016)

10 Kasvattajien kokemia haasteita Tunne omasta heikosta osaamisesta Välineiden ja materiaalien huono saatavuus Tilojen ja ympäristöjen soveltumattomuus

11 Tavoitteena myönteiset kokemukset ja tutkimisen taitojen harjoittelu

12 Tutkimisen perustaidot Havainnointi Päättely Mittaaminen Kommunikointi Luokittelu Ennusteen tekeminen (Rezba et al., 2007)

13 Havainnointi Aistien kautta tapahtuvaa tiedon keräämistä Aistimusten kuvaileminen toisille Luonnon ilmiöitä havainnoidaan eri aistein ja eri vuodenaikoina. Niistä keskustellaan ja niitä tutkitaan. Samalla opetellaan ympäristöön liittyvien käsitteiden käyttöä. (VASU, 2016) )

14 Tulkinta )

15 Mittaaminen Vakiintuneet mittayksiköt Keksityt mittayksiköt Vertaaminen Lasten kanssa kokeillaan mittaamista ja harjoitellaan sijainti- ja suhdekäsitteitä. (VASU, 2016)

16 Luokittelu Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia luokitella, vertailla ja asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. (VASU, 2016)

17

18 Kommunikointi Videot ja kuvat Symbolit Kehollinen viestintä Mallintaminen Kommunikointi Graafit Verbaalinen viestintä Numerot

19 Ennusteen tekeminen Ennusteessa tehdään valistunut arvaus siitä, mitä pian tullaan havaitsemaan. Ennusteen vaiheisiin kuuluu mm. Havainnointi (luokittelu) Selittäminen

20

21 Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset auttavat lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. (VASU, 2016)

22 Leikillinen lähestymistapa 22

23 Tarinat pienten lasten tiedekasvatuksen tukena Tunteiden ja mielikuvituksen aktivoituminen Tutkivan asenteen omaksuminen (Glaser et al, 2009) Asioiden ja tapahtumien muokkautuminen koherentiksi, mieleenpainuvaksi ja merkitykselliseksi (Millar & Osborne, 1998) Tutustuminen erilaisiin teksteihin tukee kielen käyttötaitojen kehittymistä (VASU, 2016) 23

24 Ohjattu tutkiva lähestymistapa 24

25 Keskeisintä on onnistumisen ilo ja keksimisen riemu 25

26 Vinkkejä ideointiin MOI Lorutiedekortit YouTube videosarja: Jippo virtuaalikerho Tiedeleikkejä pikkututkijoille (Kirsi Rehunen, 2017) Heurekan tempputehdas Ksenonit - kemiaa tutkien ja ihmetellen

27 LÄMMIN KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Yhteystiedot: Jenni Vartiainen