Hankintalakiuudistus. Opintokeskus Sivis Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö

Samankaltaiset tiedostot
Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Hankintalakiuudistus. Jätehuoltopäivät Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö

Hankintalain uudistus. Muutokset ja niiden tavoitteet

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Uusi hankintadirektiivi miten hankintalaki muuttuu. Valtion hankintapäivä Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola TEM

Hankintalainsäädäntöuudistus Tarjousten käsittely, hankintapäätös, hankintasopimuksen muuttaminen

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Hankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia

Ajankohtaista Liikenneviraston hankinnan ohjauksesta

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Uusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Hankintasopimuksen muuttaminen

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uuden hankintalainsäädännön soveltamisala

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Innovatiivinen hankintaprosessi

HANKINTALAKIUUDISTUS JOENSUU, HELMIKUU 17 MARKUS UKKOLA, OTL

HE hankintalaiksi (HE 108/2016vp) eräitä keskeisiä seikkoja. Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Elise Pekkala

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

HANKINTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Sidosyksikköhankinnat uuden hankintalain mukaan

Uudistuva hankintalaki

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Uudet hankintatavat julkisissa hankinnoissa

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin?

Horisontissa uusi laki

Mitä mahdollisuuksia uudet hankintasäännöt tuovat yrittäjille?

Uusi hankintalainsäädäntö voimaan

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Tarjoajan soveltuvuus Uusiutuva hankintalaki seminaari

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa

U u s i h a n k i n t a l a k i m e r k i t t ä v i m m ä t m u u t o k s e t

Hankintalakiuudistus 2017: Keskeisimmät muutokset. Ilkka Liljander

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

H A N K I N TA O H J E. 2018

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016

Hyvinvointipalveluiden hankintailta Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hankintalakiuudistus - poimintoja. Kuntoutusverkosto (KUVE) Erityisasiantuntija Kirsi Väätämöinen

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

Hankintalainsäädännön tulevat muutokset

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankintalainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys annettu

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola

Teoksen kirjoittajat... Esipuhe... Kirjassa käytettyjä hankintatermejä...

Hankintalakiuudistus 2017: Keskeisimmät muutokset. Hankinta-asiamies Marita Melkko, KTM

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Mikä on innovatiivinen hankinta ja miten innovaatio hankitaan? Veli Sinda, asiantuntija, OTM

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

IPT-hankkeen 7. Työpaja

Osallistumispyyntö: Teuvan kunta - päiväkodin rakennusurakka

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

HE 108/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa

Hankintalain uudistaminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia

JULKISET HANKINNAT YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA Hankintainfo Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus Tiia Lehikoinen Lakimies

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti

Kyssäreitä. Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Kuntamarkkinat Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling

Hankintasopimuksen muuttaminen

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

Puitesopimukset. PTCServices Oy

Julkisten hankintojen menettelyt ja uudistuva hankintalaki. Timo Martelius OTM, hankintajohtaja, Kuntien Tiera Oy

Kansalliset hankinnat, sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat ja käyttöoikeussopimukset

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Hankintalain kokonaisuudistus

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Antti Sinisalo

Miksi tehdään julkisia hankintoja?

Uusi hankintalaki vihdoin täällä!

Uudet oikeusturvakeinot

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

TARJOUSPYYNTÖ: LOIMAAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUPALVE- LUT PUITEJÄRJESTELYNÄ

HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO

Transkriptio:

Hankintalakiuudistus Opintokeskus Sivis Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö

Direktiivit Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi Direktiivejä valmisteltiin EU:n instituutioissa vuosina 2012-2014 Uudet direktiivit voimaan huhtikuussa 2014 Kolme direktiiviä: Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi 2014/23/EU 2

Lainvalmistelun prosessiopas Osoitteessa http://lainvalmistelu.finlex.fi/1-esivalmistelu/ EU:n hankintadirektiivi Hankintalakiuudistus nyt tässä vaiheessa 29.11.2016

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi HE 108/2016 vp Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Erityisalojen laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Rikosrekisterilain uudistus: tulevaisuudessa hankintalaissa listattuja rikosnimikkeitä koskevan rikosrekisteriotteen voi toimittaa hankintayksikölle Julkisuuslain pienehkö muutos (tarjousten julkisuus sekä liike- ja ammattisalaisuuksien asema) Teknisiä viittausmuutoksia useisiin lakeihin 4

Hallituksen esityksen keskeiset tavoitteet Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisää tietoa soveltajalle, kevyemmät pienten hankintojen säännöt, kansallisten kynnysarvojen nostaminen Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi pykälänsä, viittauksia työoloihin, työllistämiseen jne., vahvat laatunäkökohdat sote-hankinnoissa Pk-yritysten aseman parantaminen hankintojen jakamiseen vahva paine, vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja) vaatimusten täyttymisestä Hankintamenettelyn sähköistäminen viestintä pääosin verkossa Korruption ehkäiseminen toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan tai on rikkonut ympäristö-, työ- tai sosiaalioikeuden sääntöjä Valvonta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtävä valvoa hankintalainsäädännön noudattamista 29.11.2016 5 5

Soveltamisalan muutokset Aiempaa selvemmät säännöt (etenkin lain perusteluissa lisäinformaatiota) siitä, mihin järjestelyihin sovelletaan hankintalainsäädäntöä ja mihin ei Muuttuneet säännöt sidosyksiköistä ja hankintayksiköiden yhteistyöstä Uusia soveltamisalapoikkeuksia 6

Hankintalain soveltamisala, Hankintayksiköt 1) Kunnat, kuntayhtymät 2) Ev.lut. kirkko, ortodoksinen kirkko ja seurakunnat 3) Valtion liikelaitokset 4) Julkisoikeudelliset laitokset Oikeushenkilö, perustettu yleisen edun tarpeeseen, ei teollista tai kaupallista luonnetta Rahoitusta yli 50 % tai valvonta 1-4 kohdan hankintayksiköllä 5) Valtion viranomaiset 6) Tukea hankintaan yli 50 % 1-4 kohdan hankintayksiköltä

Julkisoikeudelliset laitokset Joskus yksityisetkin tahot voivat olla hankintayksikköjä Esim. Yleisradio, Alko, yliopistot, KELA, eläketurvakeskus, kuntien vuokrataloyhtiöt Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan MAO:462/11, ettei Finlandiatalo (sinänsä Helsingin kaupungin omistama) ollut hankintayksikkö talo toimii kilpailuilla markkinoilla vuokraten tilojaan eri tilaisuuksiin

Julkisoikeudellinen laitos Markkinaoikeuden ratkaisu MAO:589/09 Tarkasteltavana Hengitysliitto Heli yhdistysmuotoinen järjestö, joka edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Järjestö saa rahoitusta yli puolet valtionavustuksina ja rahaautomaattiyhdistykseltä MAO: järjestö on hankintayksikkö

Hankintayksikkösäännöt ja lakiehdotus Pysyneet ennallaan: Kirkko ja sen seurakunnat mainittu nimenomaisena hankintayksikkönä Lain perusteluissa täsmennyksiä julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen tulkintaan 50 % - sääntö: suoraa EU-tukea saavasta ei tule hankintayksikköä 10

Sidosyksikköhankinnat Nykylaki: Hankintalakia ei sovelleta, kun hankintayksikkö hankkii siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä tavaroita, palveluja ym., jos hankintayksikkö valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoisi omia yksiköitään ja jos yksikkö harjoittaa liiketoimintaansa muihin kuin siihen määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin muuten kuin marginaalisissa määrin 1) muodollisesti erillinen yksikkö; 2) hankintayksikkö käyttää siihen määräysvaltaa; 3) yksikkö harjoittaa toimintaansa pääosin määräysvaltaa käyttävän tai käyttävien hankintayksiköiden kanssa 11

Lakiehdotus: Sidosyksikköhankinnat Lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksikkö = hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö Lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäedellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa enintään 5 % ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa 12

Sidosyksikköhankinnat 5 % osuus lasketaan sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräisestä kokonaisliikevaihdosta tai muusta vastaavaan toimintaan perustuvasta määrästä (POIKKEUS 1) Sidosyksikön ulosmyyntiprosentti on 10 %, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Näin on tilanne, jos hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan yksikön suunnitellusta ulosmyynnistä avoimuusilmoituksen HILMAssa Hankintayksikkö ei saa ilmoituksessa määritellyssä määräajassa vastauksia liiketoimintaa vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta Määräajan oltava vähintään 14 vrk ilmoituksen julkaisemisesta 10 % osuutta sovelletaan edellytysten täyttyessä yksikköön kolmen vuoden ajan vastausmääräajan päättymisestä 13

Sidosyksikköhankinnat (POIKKEUS 2) Prosenttirajoitusta ei sovelleta silloin, kun ulosmyynnin arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa. Sidosyksikön ulosmyyntirajalla siirtymäkausi: Kaikilla hankintayksiköillä 31.12.2018 saakka (väliajalla 10 % ulosmyyntiraja) Sosiaali- ja terveyspalvelusektorin hankintayksiköillä ja sidosyksiköillä 31.12.2021 saakka (väliajalla 10 % ulosmyyntiraja) 5 % ja 500 000 euron rajaa sovelletaan siten vasta vuoden 2019 alusta ja sote-sektorilla vuoden 2022 alusta 14

Sidosyksiköt määräysvalta X Oy Oy markkinat Oy Kunta Oy Oy

Miksi juuri 5 % ja 500 000 EUR? Kuinka paljon 5 % on mistäkin summasta? 5 % osuus Kokonaisliikevaihto 350 000 EUR 7 miljoonaa EUR 450 000 EUR 9 miljoonaa EUR 500 000 EUR 10 miljoonaa EUR 600 000 EUR 12 miljoonaa EUR 700 000 EUR 14 miljoonaa EUR 750 000 EUR 15 miljoonaa EUR 1 miljoona EUR 20 miljoonaa EUR 2 miljoonaa EUR 40 miljoonaa EUR 3 miljoonaa EUR 60 miljoonaa EUR 5 miljoonaa EUR 100 miljoonaa EUR 7,5 miljoonaa EUR 150 miljoonaa EUR 10 miljoonaa EUR 200 miljoonaa EUR Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.11.2016 16

Miksi juuri 5 % ja 500 000 EUR? Kuinka monta prosenttia 500 000 euroa on mistäkin summasta? 500 000 euroa Kokonaisliikevaihto 5 % 10 miljoonaa euroa 4,2 % 12 miljoonaa euroa 3,6 % 14 miljoonaa euroa 3,3 % 15 miljoonaa euroa 2,5 % 20 miljoonaa euroa 1,3 % 40 miljoonaa euroa 0,8 % 60 miljoonaa euroa 0,5 % 100 miljoonaa euroa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.11.2016 17

Miksi juuri 5 % ja 500 000 EUR? Se mahdollistaa vähäisen ja hetkittäisen sidosyksikön ylikapasiteetin ulosmyynnin puoleen miljoonaan euroon saakka; Alle 100 000 euron vuosittaisessa ulosmyynnissä sallittu prosenttiosuus voi olla korkeampi kuin 5 % (jolloin hyvin pienen kokonaisliikevaihdon sidosyksiköissä sääntely ei muodostu kohtuuttomaksi, esim. koulutuskuntayhtymien kioski- tai kampaamopalvelut); 5 % 20 miljoonan euron vuosittaisesta liiketoiminnasta tarkoittaisi jo miljoonan euron ulosmyyntiä vuositasolla, mikä voi vähäistä enemmän väristää markkinoiden tasapuolisuutta. Etenkin suurten liikevaihtojen sidosyksiköissä 5 % voi olla miljoonia euroja, kuten edellä esitetystä taulukosta käy ilmi. 500 000 euron prosenttiosuus alkaa olemaan hyvin pieni vasta hyvin suurten kokonaisliikevaihtojen kohdalla (40 milj.) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.11.2016 18

Uuden sidosyksikkösäännön vaikutuksia Kuntaliiton täydentävä lausunto hankintalain valmisteluryhmän mietintöön: Tällä hetkellä lukumääräisesti vain osalla kuntien sidosyksiköistä muille kuin omistajille muodostaa liikevaihdosta yli 10 prosenttia. Tietojemme mukaan monet kunnat ovat omistajina rajoittaneet omistamiensa sidosyksiköiden myyntiä nollaan tai muutamaan prosenttiin. Aloja, jossa ulosmyynti voi olla useita prosentteja: Jätehuoltosektori Ruokahuoltosektori Työterveyshuolto Hallituksen esityksessä esitetään siirtymäkautta 5 % ja 500 000 euron rajaan siirtymisessä: ko. rajoituksia sovelletaan vasta vuoden 2019 alusta ja sote-sektorilla vasta vuoden 2022 alusta alkaen Mahdollistetaan hallittu siirtyminen uusiin rajoituksiin Ympäristöministeriö perustanut työryhmän tarkastelemaan mm. sidosyksikkösäännön asemaa jätehuoltosektorilla Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.11.2016 19

Uudet kansalliset kynnysarvot Määrittävät hankintalain soveltamisen euromääräisen alarajan Tavara- ja palveluhankinnat Sote-palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e 100 000 e => 400 000 e Muut erityiset palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e Käyttöoikeussopimukset (palvelut) Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 e 30 000 e => 500 000 e Rakennusurakat (150 000 e) ja eräät työvoimakoulutuspalvelut (100 000 e) jäisivät ennalleen 20

Hankintailmoitukset EU-hankintailmoitus EU-jälki-ilmoitus EU-ennakkoilmoitus EU-suorahankintailmoitus Kansallinen hankintailmoitus Kansallinen suorahankintailmoitus Sote-palveluhankintojen oma ilmoitus Sote-palveluhankintojen jälki-ilmoitus Käyttöoikeussopimusten ilmoitus Käyttöoikeussopimusten jälki-ilmoitus Sopimusmuutosilmoitus (tietyistä muutoksista) Korjausilmoitus

Hankintailmoitukset Ilmoitus suunnittelukilpailusta Ilmoitus suunnittelukilpailun tuloksista Erityisalojen kausi-ilmoitus Erityisalojen ilmoitus Erityisalojen jälki-ilmoitus Erityisalojen sote-palveluhankintailmoitus Käyttöoikeussopimusten sote-palveluilmoitus Ilmoitus toimittajarekisteristä erityisaloilla

HILMA Uudet lomakkeet HILMAan (suurin osa lomakkeista jo HILMAssa huhtikuusta 2016 alkaen) Tilastoinnin helpottamiseksi uusia täytettäviä laatikoita lain voimaantullessa Onko hankinnassa otettu huomioon innovaationäkökohdat Onko hankinnassa otettu huomioon energiatehokkuus Onko hankinnassa otettu huomioon pkyritysten osallistumismahdollisuudet

Hankintamenettelyt Nykyiset menettelyt pysyvät pääosin samanlaisina Avoin menettely Rajoitettu menettely Puitejärjestely Sähköinen huutokauppa Dynaaminen hankintajärjestelmä Neuvotteluja sisältävät nykyiset menettelyt uudistuvat Tarjousperusteinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Kaksi täysin uutta menettelyä: Innovaatiokumppanuus Sähköiset katalogit/luettelot 24

Neuvottelumenettelyt Direktiivien keskeisenä tavoitteena lisätä joustoa menettelyissä Nykyiset säännöt eivät välttämättä ole kaikista tehokkaimpia, kun hankinnan kohdetta on yhä hankalampaa määritellä ja halutaan hankkia myös uusia ja innovatiivisia tavaroita, palveluja ja urakoita Neuvottelujen käyminen on nykylainsäädäntöä helpompaa Nykyisin edellytyksenä on, että hankinnan kohde on etukäteen hankalasti määriteltävissä tai että muilla menettelyillä ei ole saatu aikaan vertailtavia tarjouksia Uuden direktiivin perusteella neuvotteluja voidaan käydä aina, kun hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilta suoraan löytyvillä ratkaisuilla Toisin sanoen, neuvottelumenettelyjen käyttö on mahdollista kaikissa tapauksissa paitsi sellaisissa, kun ostetaan ns. bulkkituotteita Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat täysin samat 25

Neuvottelumenettelyt Miksi direktiivissä termi tarjousperusteinen neuvottelumenettely? Uudessa direktiivissä neuvottelujen kulkua on säännelty nykyistä tarkemmin Neuvottelujen pohjaksi tulee antaa alustava tarjous Hankintayksikön tulee hankintailmoituksessa asettaa vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet, joista ei voida neuvottelujen aikana neuvotella Hankintayksikkö neuvottelee toimittajien kanssa hankinnasta tämän jälkeen neuvottelut päätetään ja pyydetään vielä erillisellä lopullisella tarjouspyynnöllä lopullisia tarjouksia Uudessa direktiivissä nykyistä paljon enemmän vaatimuksia kirjallisen materiaalin (tarjouspyynnöt, tarjoukset) käytöstä 26

Dynaaminen hankintajärjestelmä Dynaaminen hankintajärjestelmä on EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa nykyistä vaivattomampi ja loogisempi Ei tarvitse enää ilmoittaa erikseen jokaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä hankinnasta Ei alustavia tarjouksia Menettely muutoinkin melko samanlainen kuin nykylain säännöt EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 27

Dynaaminen hankintajärjestelmä Uusi tarjoaja mukaan Ilmoitus dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta Kiinnostuneet toimittajat jättävät osallistumishakemuksen Hankintayksikkö valitsee mukaan otettavat tarjoajat Uusi tarjoaja mukaan Hankintayksikkö valitsee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävään hankintaan parhaan tarjouksen Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä lähetetään kutsu antamaan tarjous mukana oleville (ei tarvitse ilmoittaa uudelleen)

Dynaaminen hankintajärjestelmä ja ilmoittaminen Koska dynaamiseen hankintajärjestelmään voi koko sen keston ajan tulla jatkuvasti mukaan uusia toimittajia, tulee dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskeva ilmoitus olla näkyvissä HILMA-portaalissa koko järjestelmän voimassaoloajan muutoin uudet toimittajat eivät huomaa järjestelmän olemassaoloa Toteutettava teknisin ratkaisuin HILMAportaalissa

Esikaupallinen hankinta / menettely Hankintailmoituksen julkaiseminen / hankitaan innovaatio- /tuotekehityspalvelua Käsitellään saapuneita tarjouksia ja valitaan niistä sopimuskumppani innovaatio-osaan Kun innovaatio/uusi ratkaisu on saatu aikaan ensimmäisellä hankinnalla, järjestetään toinen kilpailutus toteutuksesta Ongelma: Ei tarpeeksi houkuttelevuutta yrityksille, sillä yrityksen idea valuu kilpailijoille uuden kilpailutuksen kautta Saapuneet tarjoukset käsitellään ja valitaan paras toteuttaja Uusi hankintailmoitus toteutuksesta

Innovaatiokumppanuus Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. Hankintailmoitus Osallistumishakemusten lähettäminen Alustavien tarjousten tekeminen (neuvottelumenettely) Kumppanuus alkaa Hankintayksikkö valitsee kumppanit Tarjousten käsittely ja vertailu (tarvittaessa neuvotteluja) HY voi tarvittaessa karsia kumppaneita kumppanuuden aikana (etukäteen esitetyin perustein) HY voi halutessaan keskeyttää kumppanuuden

Innovaatiokumppanuuden käyttöedellytykset Hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tuotteita, palveluja tai rakennusurakoita Mietintö: Kyseeseen voisi tulla myös tilanne, jossa hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilla olevilla ratkaisuilla. Hankintayksiköllä olisi harkintavaltaa tarpeidensa määrittämisessä. Innovaatiokumppanuutta voitaisiin käyttää myös silloin, kuin markkinoilla on hankintayksikön tarpeita lähellä olevia tavaroita, palveluita, urakoita taikka ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan täytä hankintayksikön tarpeita esimerkiksi laadun tason, asiakkaiden tarpeiden tai kehitysasteen osalta.

Innovaatiokumppanuuden erityiskysymyksiä Milloin neuvotteluvaihe/tarjouskilpailuvaihe päättyy ja milloin alkaa sopimuskausi? HE: kumppanuudessa yhdistyy osin sopimuskausi ja osin neuvottelumenettely Voiko tarjousten vertailussa käyttää vertailuperusteena sekä idean laatuun liittyviä tekijöitä että idean toteuttamisen laatuun liittyviä tekijöitä? HE: molempia voi käyttää (suositus: alussa kannattaa käyttää vain ideaan liittyviä vertailutekijöitä)

Tarjousten jättämisen vähimmäismääräajat Kun käytetään täysin sähköistä viestintää, voidaan vähentää tarjousten vähimmäisaikoja vielä 5 päivällä Menettelymuoto Vähimmäismääräaika Avoin menettely Tarjousaika 35 Rajoitettu menettely Tarjousaika 30 Osallistumishakemusaika 30 Neuvottelumenettely Tarjousaika (nyt myös neuvottelumenettelyssä 30) Osallistumishakemusaika 30 Kilpailullinen Osallistumishakemusaika 30 neuvottelumenettely päivää (ei lainkaan tarjousten vähimmäismääräaikaa) Innovaatiokumppanuus Osallistumishakemusaika 30 päivää / tarjousten osalta kuten neuvottelumenettelyssä Dynaaminen hankintajärjestelmä Osallistumishakemusaika 30 päivää Tarjousaika 10 päivää Erityissääntö muille kuin valtion keskushallintoviranoma isille rajoitetussa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely avoimessa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely rajoitetussa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely neuvottelumenettelyssä sovitaan määräajasta jollei päästä sopimukseen, vähintään 10 päivää tarjousaika 15 päivää osallistumishakemus 15 päivää, tarjousaika 10 päivää osallistumishakemus 15 päivää, tarjousaika 10 päivää

Sähköinen luettelo Tapa antaa tarjous sähköisesti Etenkin laajoissa hankinnoissa, joissa satoja/tuhansia tuotteita Etu: puitejärjestelyssä ja dynaamisessa hankintajärjestelmässä hankintayksikkö voi itse poimia haluamansa tuotteet, kun hankintoja tehdään puitejärjestelyn/dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä Pitää kuitata oma poiminta tarjoajalta: (ovatko poimitut hinnat jne. tiedot oikein)

Uusia pakollisia poissulkemisperusteita Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa (+ törkeä tekomuoto) Lahjuksen antaminen kansanedustajalle (+ törkeä tekomuoto) Työeläkevakuutusmaksupetos (+ törkeä tekomuoto) Tuottamuksellinen rahanpesu Rikoslain 34 a luvun terrorismirikokset Rikoslain 25 luvun ihmiskauppa (+ törkeä tekomuoto) Rikoslain 47 luvun työrikoksia (mm. työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos, työsyrjintä) 36

Soveltuvuus- ja poissulkemisperusteet Lukuisia uusia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita Ympäristö-, työ- ja sosiaalioikeuden rikkominen kansallisesti, EU-tasolla tai kv-sopimuksissa (mm. ILO-sopimuksia); Kilpailunvastainen yhteistyö (miten näyttää toteen käytännössä?) Aiemmat virheet/ongelmat sopimusten toteuttamisessa (voidaan kysyä muiltakin hankintayksiköiltä, kynnys melko korkealla ongelman on tullut johtaa sopimuksen irtisanomiseen tms.) Eturistiriitatilanteet (hoidettavissa lähtökohtaisesti HY:n organisatorisin ratkaisuin) Toimittaja osallistunut hankinnan valmisteluun, josta syntynyt syrjimättömyyttä vaarantava vaikutus Self cleaning toimenpide mahdollinen toimittaja korjaa ongelman/parantaa tapansa (HY:n ei tarvitse pyytää tätä) 37

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja Vakiolomake, jolla eurooppalaiset yritykset ja muut toimittajat vakuuttavat, että soveltuvuusvaatimukset täyttyvät ja että poissulkemisperusteita (esim. tietyt rikokset) eivät ole käsillä; Hankintayksikkö ensin esitäyttää hankinta-asiakirjan verkossa (tai verkosta ladatussa asiakirjassa) - mitä vaatimuksia asetetaan Tämän jälkeen toimittajat täyttävät omalta osaltaan vakuutukset (useimmissa kohdissa kyllä/ei vastaus) Täytetty lomake toimitetaan hankintayksikölle Vasta voittaneelta toimittajalta tarkistetaan vakuutuksen todenmukaisuus selvityksin 38

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja Integroidaan valtion ja kuntien olemassa oleviin tai käyttöön otettaviin kilpailuttamisjärjestelmiin Komissio tarjonnut oman ESPDpalvelunsa (verkkosivusto) HILMAn sivuilla word-asiakirjat saatavilla

Selvitysten vaatiminen voittajalta Uuden hankintadirektiivin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjouskilpailun voittajalta selvitykset pakollisista poissulkemisperusteista, soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä sekä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta maksukyvyttömyydestä ja verojen sekä sotu-maksujen suorittamisesta, jos näihin perusteisiin aiotaan vedota Rikosrekisterilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yritys sekä tämän johto- tai vastuuhenkilö saa itseään koskevan tiedon rikosrekisteristä, ja tämän otteen voi luovuttaa eteenpäin hankintayksikölle ORK:n resurssit Tietosuoja otteen luovuttamisessa hankintayksikölle (seuraavassa diassa)

Rikosrekisteriotteen selvittäminen Hankintayksikkö vaatii voittaneelta tarjoajalta sen johto- ja vastuuhenkilöiden rikosrekisteriotteet (koskien pakollisia poissulkemisperusteita) Tarjoaja hankkii sen johto- ja vastuuhenkilöiltä valtuutuksen näitä koskevien otteiden hankkimiseen Saatuaan valtakirjan, tarjoaja (sen edustaja/nimikirjaoikeutettu) hakee sähköisesti otteet Oikeusrekisterikeskukselta Tarjoaja luovuttaa saadut otteet eteenpäin hankintayksikölle Tarjoaja/hankintayksikkö ei saa luovuttaa tietoja ulkopuolisille Ote pitää tuhota tai palauttaa sille, jota se koskee, kun poissulkemisperusteet on selvitetty

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Toistuvasti riitojen kohteena Täsmentämis- ja täydentämismahdollisuudet tällä hetkellä lähinnä soveltuvuusvaatimuksia koskevissa selvityksissä (ei sen sijaan hankinnan kohdetta koskevissa selvityksissä) Oikeuskäytäntö runsasta ja polveilevaa: Ei saa täydentää/täsmentää, jos tarjouksen virhe vaikuttaa tarjousvertailun syrjimättömyyteen Muotovirheitä on voitu korjata (esim. allekirjoituksen puuttuminen, tarjousten kappalemäärän virheet jne.) KHO:n mukaan tarjous on voitu hylätä myös, jos tarjouksen virhe tai puute on vaikuttanut hankintayksikön sopimusoikeudelliseen asemaan 42

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Mietintö: Tarjoajalla ja ehdokkaalla sinänsä edelleen velvollisuus osoittaa tarjouksen/osallistumishakemusten vaatimustenmukaisuus Hankintayksiköillä kuitenkin nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä riippumatta siitä, kohdistuuko täydentäminen/täsmentäminen soveltuvuuden vai muihin vaatimuksiin Epäolennaisten puutteiden ja virheiden korjaaminen sallittu Hankintayksiköllä ei velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisen virheen tai puutteen johdosta Uusia EUT-ratkaisuja (asioissa Maneva ja Slovensko) 43

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Sallittua esimerkiksi seuraavien korjaaminen (lain perusteluluonnos): Muotovirhe kuten puuttuva allekirjoitus tai puuttuva tarjouksen voimassaolotieto; Hinnoitteluvirhe kuten väärä valuutta tai hinnoitteluyksikkö tai ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe; Hinnat, joita ei käytetä tarjousvertailussa tai osahinnat, joiden merkitys on pieni hintavertailussa Tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto Tarjouksesta puuttuva liite, jota ei käytetä tarjousvertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä Ei sallittua mm.: Tarjouspyyntöä vastaamattoman tuotteen vaihtaminen toiseen Täydennetään vertailussa käytetty puuttuva laatutieto 44

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Ei sallittua: Pyydetään tarjouksesta puuttunut olennainen asiakirja; Sallitaan tarjouksessa oleva sinne tietoisesti lisätty varauma koskien esim. hinnoittelua Referenssin vaihtaminen Tasapuolisuutta noudatettava täsmentämismenettelyssä varattava kaikille samassa tilanteessa oleville Hankintayksiköllä harkintavaltaa siitä, pyydetäänkö täsmennyksiä tai täydennyksiä Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta täydentämiseen tai täsmentämiseen Jos täsmentämisen tarve johtuu hankintayksikön vastuulla olevasta asiakirjasta, hankintayksikön tulee itse korjata tai selventää tarjouspyyntöasiakirjoja olennaiset tarjouspyynnön muutokset edellyttävät korjausilmoituksen julkaisemista 45

Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella Perustuu unionin tuomioistuimen pitkään ratkaisukäytäntöön Ideana on se, että jos sopimuskaudella muutetaan olennaisesti sopimusehtoja, on kyseessä uusi hankintasopimus, joka tulee kilpailuttaa uudelleen Olennainen muutos: Olisiko jokin muukin halunnut osallistua tarjouskilpailuun, jos muutokset olisi ilmoitettu jo hankintailmoituksessa? Olisiko jokin muu tarjoaja voittanut tarjouskilpailun muuttuneilla ehdoilla? Muuttuuko sopimuksen taloudellinen tasapaino erityisesti sopimuskumppanin eduksi? 46

Sopimusmuutokset (jatkuu) Varaventtiili / sallitut muutokset: Muutos perustuu tarjouskilpailun aikana avoimesti tiedossa olleeseen riittävän selkeään ehtoon (esim. tarkistuslauseke tai optio); Lisätyöt, jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei mahdollista ilman merkittävää haittaa (ilmoitusvelvollisuus); Ennakoimattomat olosuhdemuutokset ovat sopimusmuutosten taustalla; Kumppanin muutokset rakennejärjestelyjen (fuusio) kautta Alle 10 % hinnanmuutokset (tavarat ja palvelut) ja alle 15 % muutokset (rakennusurakat) muutos ei saa ylittää EU-kynnysarvoa 47

Siirtyminen sähköisiin viestintävälineisiin Kaikkien hankintayksiköiden tulee siirtyä käyttämään sähköisiä viestintävälineitä direktiivissä asetetun siirtymäajan kuluessa (viimeistään lokakuussa 2018, yhteishankintayksiköt vuonna 2017) Sähköiset viestintävälineet Ilmoitukset sähköisesti Tarjouspyynnöt sähköisesti saataville (jo ilmoituksen julkaisemisen ajankohtana) Tarjoukset voitava jättää sähköisesti Direktiivissä erityisvaatimuksia tarjousten sähköiselle vastaanottamiselle Edellyttää todennäköisesti jokaisen hankintayksikön hankkivan sähköisen portaalin tarjousten vastaanottamiseksi Valtiolla ja monilla kunnilla ollaan ottamassa käyttöön tai jo otettu käyttöön sähköisiä kilpailuttamisjärjestelmiä, jotka täyttävät em. vaatimukset 48

Vertailuperusteet Tarjousten vertailuperusteita on nykylain mukaan kaksi: halvin hinta ja kokonaistaloudellinen edullisuus (ts. hinta-laatusuhde) Uudessa hankintadirektiivissä halvimman hinnan valintaperuste poistetaan hankintayksiköiden on käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kuitenkin hinnan tai kustannusten perusteella käyttämällä kustannustehokkuusmallia ja perusteisiin voi kuulua paras hinta-laatusuhde Käytännössä vertailuperusteena voidaan siten edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia HY:n perusteltava päätös käyttää vain halvinta hintaa Nyt direktiivissä todetaan nimenomaisesti, että vertailuperusteena voidaan käyttää myös henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta, jos henkilöstön laatu voi merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen tasoon 49

Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat (ja muut erityiset palvelut) Omassa luvussaan 12 Oma kynnysarvo 400 000 EUR / 300 000 EUR vain yksi kynnysarvo Menettelysäännöt: Ilmoittamisvelvollisuus Vapaa harkinta hankintamenettelyn valinnassa Soveltuvuusvaatimusten sääntely + pakollisista poissulkemisperusteista on suljettava toimittaja kisan ulkopuolelle Vertailuperusteet kuten EU-hankinnoissa (perusteltava pelkän hinnan käyttö) Erityisvaatimuksia (sote-palveluissa) 50

EU-kynnysarvot alittavien hankintojen säännöt Nykyistä vähemmän pykäliä Ilmoitusvelvollisuus Tarjouspyyntö Soveltuvuus Vertailu Hankintapäätös ja oikeussuoja Ei sääntöjä esim. menettelystä laajaa harkintavaltaa 51

Hankintojen valvonta ja neuvonta Uusien hankintadirektiivien mukaan jäsenvaltioiden tulee luoda hankintalainsäädännön valvonnan ja neuvonnan järjestelmä tai rakenne Jäsenvaltiot saavat itse päättää, miten valvonta ja neuvonta organisoidaan Valvonnan tulee kuitenkin täyttää seuraavat vaatimukset: Kansalaisilla mahdollisuus tuoda havaitsemiaan epäkohtia valvonnan alle Valvontaa harjoittavan tulee voida viedä havaitsemansa epäkohdat eteenpäin tuomioistuimeen, parlamentaariseen valiokuntaan tai vastaavaan Valvonnan tulosten tulee olla julkisia Osana valvontaa jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että hankintayksiköt ja tarjoajat saavat maksutonta neuvontaa hankintalainsäädännön soveltamisesta 52

Valvontatehtävän taustat Erityisesti kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin on nykyjärjestelmässä vaikea puuttua Kilpailuttamatta jätetyistä sopimuksista saatavissa huonosti tietoa Tuomioistuimilla osin rajoitetut keinot puuttua kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin Kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin puuttuminen riippuvainen tarjoajien valituksista Tarjoajilla ei usein mahdollisuuksia/riittävää intressiä valittaa kilpailuttamatta jätetyistä sopimuksista Ei erityistä tahoa, joka yleisen edun nimissä varmistaisi sen, että julkisyhteisöt järjestävät tarjouskilpailuja lain mukaisesti 53

Hankintojen valvonta Annetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtäväksi hankintalainsäädännön noudattamisen valvonta Mistä tahansa hankintalain vastaisuudesta voi tehdä toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa tehtävänsä etusijajärjestykseen ja priorisoi hankintalain kannalta törkeimpiin virheisiin puuttumista (kilpailuttamatta jättäminen)

Hankintojen valvonta Kilpailu- ja kuluttajaviraston puuttumiskeinot: Huomautuksen antaminen ja huomion kiinnittäminen virheeseen (käytössä kaikissa hankintalain vastaisuuksissa); Kilpailuttamatta jätetyn hankinnan osalta kielto tehdä hankintasopimus Kilpailuttamatta jätetyn hankinnan osalta esitys markkinaoikeudelle sopimuksen määräämisestä tehottomaksi, seuraamusmaksun määräämisestä valtiolle ja/tai sopimuskauden lyhentämisestä (EU-hankinnat) 55

Uudistusten vaikutukset hankintayksiköissä Uuden lainsäädännön täsmennykset/lisäykset todennäköisesti helpottavat hankintayksiköiden tulkintatyötä Selkeämmät säännöt hankintayksikön omistamiltaan yrityksiltä tehtävien hankintojen kohtelusta (ns. sidosyksikköhankinnat) Selkeämmät säännöt siitä, mikä sopimus/järjestely tulkitaan hankinnaksi ja mitkä järjestelyt eivät ole sääntelyn piirissä (esimerkiksi tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankinta) Selkeämmät säännöt siitä, miten neuvotteluja voidaan käydä tarjouskilpailussa Selkeämmät säännöt sähköisten menettelyjen käytöstä Lisäjoustoa neuvottelujen käymiseen, mahd. tarjousten täydentämiseen

Uudistusten vaikutukset hankintayksiköissä Toisaalta lisääntynyt materiaali on nykyistä työläämmin omaksuttavissa oikeuskäytännön linjauksia siirretty lainsäädännön puolelle Siirtyminen sähköisiin viestintävälineisiin edellyttänee aluksi investointeja ja opettelua niiden laajamittaiseen käyttöön (tarjousten sähköinen vastaanottaminen, tietotekniikka, tietosuoja jne.); toisaalta pitkällä aikavälillä helpottaa hankintatoimen hallinnollista taakkaa Lakiehdotus antaa entistä enemmän mahdollisuuksia hankintayksiköille: uusia menettelyjä, joilla voidaan edistää innovaatioita, neuvottelutoimintaa jne. Ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen nykyistä helpompaa ja selkeämmän sääntelyn piirissä Valvonta voi ennaltaehkäistä pahimpia hankintalainsäädännön rikkomuksia

Uudistusten vaikutukset yrityksissä Etenkin pk-yritysten toiminta helpottunee tulevaisuudessa Entistä enemmän mahdollisuutta tarjota vain osasta kokonaisuutta Ei velvoitteita toimittaa mittavia selvityksiä yrityksestä tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle Sähköiset viestintävälineet voivat nopeuttaa ja tehdä vaivattomammaksi yhteydenpidon hankintayksiköihin Valvonta voi vähentää tarvetta valittaa etenkin suorahankinnoista Innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt mahdollisuuksia luoda uutta, kilpailukykyistä tuotantoa etenkin monimutkaisissa hankinnoissa (IT-hankinnat, monimutkaiset asiantuntijapalvelut jne.)

Kiitos! Markus Ukkola markus.ukkola@tem.fi