Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Transkriptio

1 Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling

2 Uudet hankintalait voimaan Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016) Huom. Ahvenanmaan hankintalait vielä tekeillä 2

3 Uuden hankintalain tavoitteet EU:n direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista, direktiivi 2014/25/EU erityisalojen hankinnoista sekä direktiivi 2014/23/EU julkisista käyttöoikeussopimuksista kansallinen täytäntöönpano Julkisten hankintojen oikeudellisen kehyksen nykyaikaistaminen, yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen erityisesti kansallisten kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa Hankintojen laadun parantaminen, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen, pk -yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen Asianmukaisiin menettelytapoihin huomioon kiinnittäminen, kuten harmaan talouden torjunta ja korruptioon liittyvät näkökohdat Innovaatioiden edistäminen Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen laatutekijöiden painottaminen sekä yhteiskunnan esteettömyyden edistäminen Hankintamenettelyjen tehokkuuden lisääminen sähköisin tietojenvaihtomuodoin sekä julkisten varojen käytön tehostaminen Hankintalainsäädännön noudattamisen tehostaminen ja hankintamenettelyjen syrjimättömyyden ja avoimuuden lisääminen perustamalla Kilpailu- ja kuluttajavirastolle hankintalainsäädännön valvontatehtävän 3

4 Hankintaprosessi, uusi laki Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely KILPAILUTUS Valmistelu Hankintasopimuskausi Markkinakartoitus (65 ) Ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun (66 ) Hankintasopimusten muuttaminen sopimuskaudella (136 ) Hankintasopimuksen irtisanominen erityistilanteissa (137 ) 4

5 Kynnysarvot Hankinnan laji Kansallinen EU-kynnysarvo kynnysarvo Tavarat ja palvelut (kunnat) (keskushallintoviranomaiset) Rakennusurakat Sote -palvelut Muut erityiset palvelut (mm. ateria- ja ruokapalvelut) Käyttöoikeussopimukset

6 UUDEN HANKINTALAIN TYÖKALUT VASTUULLISILLE ELINTARVIKEHANKINNOILLE 6

7 Markkinakartoitus sekä tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan (65 )» Markkinakartoituksessa voi käyttää riippumattomia asiantuntijoita, muita viranomaisia tai toimittajia» Neuvojen käyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen taikka avoimuuden ja syrjimättömyyden vaarantumiseen Jos tarjoaja on osallistunut hankinnan valmisteluun, on HY:n varmistettava, että tämä ei vääristä kilpailua (66 ) 7

8 Hankintasopimuksen jakaminen osiin Hankintasopimuksen voi tehdä erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen» Esim. erillinen kilpailutus tai osatarjous. HY:llä laaja harkintavalta Huom. ero pilkkomiseen:» Ei vältetä säännösten soveltamista, kun jokainen osa kilpailutetaan kaikkien osien yhteenlasketun ennakoidun arvon mukaisesti Jos HY ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on kerrottava perustelut hankintaasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä kertomuksessa (EU-hankinnat)» Perustelut aina tapauskohtaisia Hankintailmoituksessa on ilmoitettava voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista Hankintailmoituksessa/tarjouspyynnössä on ilmoitettava säännöt, joita sovelletaan ratkaistessa mihin osaan tarjoajan tarjous tulee valituksi, jos tarjoajan tarjous tulisi valituksi hankintailmoituksessa ilmoitettua enimmäismäärää useampaan osaan Voi myös yhdistää useampia osia tai kaikki osat samaan hankintasopimukseen 8

9 Valinta- ja vertailuperusteet Tarjousten valintaperusteita olivat aiemman hankintalain mukaan kaksi: halvin hinta ja kokonaistaloudellinen edullisuus (ts. hintalaatusuhde) Uudessa laissa halvimman hinnan valintaperuste on poistettu > HY:n aina käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kuitenkin joko a) Halvimman hinnan b) Edullisimpien kustannusten tai c) Parhaan hinta-laatusuhteen perusteella Käytännössä vertailuperusteena voidaan siten edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia Hankintayksikön on muissa kuin tavarahankinnoissa perusteltava päätöksensä käyttää pelkkää halvinta hintaa (EU-hankinnat ja sotetai muut erityiset palveluhankinnat)» Huom. perusteluvelvollisuus ei koske kansallisia hankintoja 9

10 Muita keinoja huomioida vastuullisuus elintarvikehankinnoissa Tarjoajan poissulkeminen» jos tarjoaja on rikkonut ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteitaan» EU-hankinnoissa rikosrekisteriotteet tarkistettava voittajalta Elinkaarikustannukset» hankintayksiköt voivat huomioida tarjousvertailussa hankinnan vaikutuksia myös laajemmin kuin pelkän hankintakustannuksen osalta Hankintasopimuksen erityisehdot» hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia koskevia erityisehtoja, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, ILOn sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista Ympäristö- ja muut merkit» hankintayksiköt voivat suoraan vaatia merkkiä tai vastaavaa merkkiä osituksena asettamiensa ja yksilöimiensä vaatimusten täyttymisestä Hankintojen varaaminen työkeskuksille» työntekijöistä väh. 30 % vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia 10