HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

Transkriptio

1 . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1

2 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet samoja kuin vuoden 1992 laissa. Uudet direktiivit saatettava voimaan mennessä. Valmisteluryhmä (pj TEM:stä): VM, STM, KL, SAK, STTK, EK, SY ja SOSTE. Ohjausryhmässä em. lisäksi muut ministeriöt, MAO/KHO, Akava, KKK, neljä sote-järjestöä, MTK ja AA-liitto. Taustalla: HO ja RaPO

3 Kaksi lakia Kolme direktiiviä: hankintadirektiivi, erityisalojen hankintadirektiivi ja käyttöoikeussopimuksia koskeva (konsessio) direktiivi Ehdotus: kaksi lakia eli - laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista - erityisalojen hankintalaki Käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin säännöt sisältyvät näihin kahteen lakiin. 3

4 Tavoitteita ja keinoja Yksikertaisempaa ja joustavampaa vähemmän dokumentaatiota, neuvottelumenettelyn käyttö laajemmaksi, mahdollisuus tarjousten tarkentamiseen. Sähköiset työkalut käyttöön ja kevennyksiä päätösten perusteluvelvollisuuteen. PK-näkökulma hankintojen jakaminen suotavaa. Sosiaaliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet esim. työehtojen noudattaminen alihankinnoissa, työrikokset pakolliseksi poissulkuperusteeksi. Ympäristö ja innovaatiot elinkaarikustannukset ja innovaatiokumppanuus. Kansallinen painotus - laatu huomioon, asiakkaiden kuuleminen jo valmisteluvaiheessa. Markkinoiden kartoitus ennakkoon. Yksinkertaisemmat kansalliset menettelyt ja sote-hankintojen menettelyt. 4

5 Ehdotus kynnysarvoiksi ja ulosmyynti Kynnysarvojen korotuksia: - Tavara- ja palveluhankinnat e => e - SoTe-palveluhankinnat e => e - Käyttöoikeussopimukset (palvelut) e => e - Käyttöoikeusurakat e => e Sidosyksikön ulosmyynti: enintään 10 % liikevaihdosta Mitä merkitsee teidän kunnassanne? 5

6 Hankintojen laatu Hankintayksikön tulee perustella päätöksensä käyttää palveluissa ja urakoissa pelkkää halvinta hintaa. Erityisesti sote-palveluissa muistutetaan, että hankkijan on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva muu velvoittava lainsäädäntö (esim. sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki); Palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen, siten kuin asiasta muualla lainsäädännössä säädetään; Hankintayksikön olisi pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen liittyvät tekijät. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön olisi pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille (muistisairaat vanhukset ja vammaisten palvelut) 6

7 Ei ehdoteta Kielto käyttää pelkkää halvinta hintaa vertailuperusteena palveluissa ja urakoissa (ei siten riitä miksi-perustelu). Hankintasopimuksen ehdot: työehtojen noudattamista koskevan erityisehdon asettamista koskeva velvoite tulisi laajentaa kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikkiin hankintoihin (ei vain ILO 94- sopimuksen mukaisesti valtion urakoihin). Alihankinta: pääsopimuskumppanin velvoitetta ilmoittaa etukäteen alihankkijat pitäisi laajentaa myös muihin kuin hankkijan valvonnassa oleviin urakoihin ja palveluhankintoihin sekä myös pidemmälle alihankintaketjuun. Palvelua käyttävälle asiakkaalle laajempi valitusoikeus laadusta. Hankintojen valvonta: KKV:lle ja mahdollisesti muille viranomaisille tehtäväksi julkisten hankintojen lainsäädännön valvonta. Samalla tulisi huolehtia viranomaisen tarpeellisista resursseista. 7