Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Transkriptio

1 Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1

2 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön mukaan hankinnan kohde määritellään ns. teknisin eritelmin, joissa voidaan viitata standardeihin taikka suorituskykyä koskeviin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin Myös uudessa hankintadirektiivissä hankinnan kohteen määrittely tapahtuu tällä tavoin On huomattu, että standardeja ei riitä läheskään jokaiseen hankinnan kohteeseen tai sen kuvaukseen, nyt hankintadirektiivi tarjoaa ensiksi mainittuna tapana suorituskykyyn liittyvien tai toiminnallisten vaatimusten asettamista Hankinnan kohteen määrittelyssä toimittaa tasapuolisesti, syrjimättömästi, eikä edelleenkään saa viitata suoraan tuotemerkkiin tms. - vain poikkeuksellisesti ilmaisulla tai vastaava 2

3 Hankinnan kohteen määrittely 2 Uudessa direktiivissä korostetaan sitä, että myös immateriaalioikeuksista ja niiden siirtymisestä tulisi tarvittaessa määrätä (teknisissä eritelmissä voidaan mainita, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa) Hankinnan kohteen määrittelyssä vahvempi liityntä sosiaalisiin näkökohtiin: kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, tekniset eritelmät on laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille Hankinnan kohteen määrittely liittyen direktiivissä on täysin oma uusi artikla ympäristö- ja muille merkeille Testausraporteista ja sertifikaateista omat sääntönsä Myös vaihtoehdoista omat perinteiset sääntönsä Nyt täsmennetty, että pitäisi etukäteen ilmoittaa mm. se, onko vaihtoehtojen esittäminen sallittua vain silloin, kun on esitetty myös perustarjous 3

4 Hankinnan jakaminen osiin Osa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien tehostamista Hankintayksikkö saa tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä osien koot ja kohteet vapaasti Hankintayksikön on ilmoitettava perustelut päätökselleen olla jakamatta hankintasopimusta osiin hankinta-asiakirjoissa tai hankintapäätöksessä (näin korostetaan jakamista, muttei pakoteta siihen) Hankintayksikön on ilmoitettavahankintailmoituksessa, voiko tarjouksia jättää yhdestä, useammasta vai kaikista osista Hankintayksiköt voivat rajoittaa niiden osien määrää, joista yksi toimittaja voi hyväksytysti antaa tarjouksia Vaikka tätä ei nimenomaisesti sanota direktiivissä, jakaminen tapahtuu ensisijaisesti sallimalla osatarjoukset Voiko myös usean toimittajan puitejärjestelyä tulkita hankinnan jakamiseksi osiin? 4

5 Vertailuperusteet 1(2) Tarjousten vertailuperusteita on nykylain mukaan kaksi: halvin hinta ja kokonaistaloudellinen edullisuus (ts. hinta-laatusuhde) Uudessa hankintadirektiivissä halvimman hinnan valintaperuste poistetaan hankintayksiköiden on käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kuitenkin hinnan tai kustannusten perusteella käyttämällä kustannustehokkuusmallia ja perusteisiin voi kuulua paras hintalaatusuhde Käytännössä vertailuperusteena voidaan siten edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia Nyt direktiivissä todetaan nimenomaisesti, että vertailuperusteena voidaan käyttää myös henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta, jos henkilöstön laatu voi merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen tasoon 5

6 Vertailuperusteet 2 Tarjousvertailussa voidaan direktiivin mukaan myös esittää kiinteä hinta, jolloin toimittajat kilpailevat ainoastaan laatuperusteilla (tätä toteutetaan käytännössä monin osin jo nykyään) Jäsenvaltio voi halutessaan säätää, että hintaa ei saa käyttää ainoana vertailuperusteena Vertailuperusteissa lähdetään ns. elinkaariarvionnista vertailuperusteissa voidaan siis käyttää erilaisia tekijöitä, kunhan ne liittyvät johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen (esim. tuotantoprosessi). Huomioitavan tekijän ei tarvitse kuulua hankinnan kohteeseen fyysisenä osana (voidaan huomioida esim. päästöt valmistuksesta). Vertailuperusteet tulee edelleen määritellä riittävän tarkasti, jotta ne eivät anna rajoittamatonta tulkintavapautta hankkijalle jälkikäteen Vertailuperusteiden tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat tarjoajien antamien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen epäselvissä tilanteissa (epäselvissä tapauksissa näin on myös tehtävä) 6

7 Elinkaarikustannukset 1(2) Uudessa direktiivissä oma artiklansa elinkaarikustannuksista, joita voidaan käyttää tarjouksia vertailtaessa Elinkaarikustannuksiin lasketaan mm. Hankintayksikön hankintakustannukset Hankintayksikön käyttökustannukset kuten energian ja muiden resurssien kulutus Huoltokustannukset hankintayksikölle Elinkaaren lopun kustannukset kuten keräys- ja kierrätyskustannukset Myös ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat kustannukset edellyttäen että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa (esim. kasvihuonepäästöjen ja muiden pilaavien päästöjen kustannukset) 7

8 Elinkaarikustannukset 2 Jos hankintayksikkö arvioi/vertailee hankinnan kustannuksia elinkaarikustannusmallilla, sen on etukäteen ilmoitettava ilmoituksessa/tarjouspyynnössä, mitkä tiedot tarjoajien on tätä varten toimitettava ja mitä menetelmää käytetään laskennassa Ulkoisten esim. ympäristövaikutusten osalta elinkaarikustannusten arviointimenetelmän on täytettävä samanlaisia edellytyksiä kuin esim. ympäristömerkin: Perustuu puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin Se on kaikkien osapuolten saatavilla Vaadittavien tietojen toimittaminen ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia tavanomaista huolellisuutta noudattavilta toimittajilta (toimittajan ei tarvitse lähteä laskemaan toisen asteen yhtälöitä) EU-tasolla elinkaarikustannusmalli löytyy puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen direktiivistä 2009/33/EY (6 artikla) 8

9 Kiitos! Markus Ukkola Puh