1 (9) LAUSUNTO Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta 1. Johdanto Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämistä varten on laadittu kaavarunkosuunnitelma asemakaavoittamattomalle alueelle Ristinummen kaupunginosaan (kuva 1). Alue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145), lännessä päärataan, idässä kaupungin rajaan ja oikorataan sekä etelässä yleiskaavan osoittamiin tuleviin asunto- ja virkistysalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 ha. Järvenpään kaupungin toimeksiannosta Faunatica Oy antaa tässä lausunnossa kaavarunkosuunnitelmasta soveltuvuus- ja sopeuttamislausunnon koskien suunnitelma-alueen luontoarvoja. Lausunnon pohjana ovat eri luontoselvityksissä kerätyt aineistot suunnitelma-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Faunatica on tehnyt luontoselvityksiä Järvenpäässä vuodesta 2001 alkaen vuosittain. Kaupungin alueelta on selvitetty päiväaktiivisia suurperhosia, uhanalaisia perhosia ja niiden ravintokasveja, kasvillisuutta ja biotooppeja, liito-oravia, linnustoa sekä matelijoita ja sammakkoeläimiä. Kuva 1. Suunnitelma-alue.
2 (9) LAUSUNTO Lausunnossa on huomioitu lähtötietojen perusteella paitsi mahdollisten huomionarvoisten lajien ja luontotyyppien esiintyminen, myös alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet. Tavoitteena on arvioida kaavan mahdollisia vaikutuksia suojeltaviin lajeihin ja luontotyyppeihin sekä antaa suosituksia luontoarvojen huomioimisesta kaavoituksessa. Poikkitien uuden yritys- ja palvelualueen kehittäminen on käynnistynyt kaavarunkosuunnitelman laadinnalla. Tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti monipuolinen ja ympäristöltään laadukas yritys- ja palvelualue sekä mahdollistaa uusi eteläisten kaupunginosien palvelukeskus ja asuinrakentaminen tulevan Ainolan rautatieaseman tuntumassa. Kaavarungon tehtävänä on ollut tarkentaa alueen kehittämistavoitteita sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, vaiheittaisen asemakaavoitustyön ja alueen yritysmarkkinoinnin pohjaksi. Kaavarunko määrittelee alueen korttelialueiden sekä uuden kokoojakadun katualueen rajat; tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarunkoraportissa (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 2013) on selvitetty ja vertailtu eri vaihtoehtoja liittää alue olevaan ja tulevaisuudessa sen ympärille rakentuvaan kaupunkirakenteeseen. Alueen sijainti on sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta erinomainen. Kyrölän seisake, joka tällä hetkellä sijaitsee Poikkitien pohjoispuolella, siirtyy tulevaisuudessa etelämmäksi kaavarunkoalueen länsilaidalle. Aseman nimi muuttuu Ainolan asemaksi kesällä 2015. Autoliikenteen kannalta suunnittelualue on erittäin hyvin saavutettavissa muun muassa Helsinki- Lahti moottoritien läheisyydestä johtuen. Pohjoisväylä ja Poikkitie kuuluvat Järvenpään liikenteelliseen pääverkkoon. Kuva 2. Ote Järvenpään yleiskaava 2020:sta.
3 (9) LAUSUNTO Kuva 3. Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnos. Kuva 4. Kaavarunkoluonnoksen havainnekuva (ve1). Kaavarunkoraportti sisältää myös toisen vaihtoehdon (ve2), jossa rakentaminen on osoitettu luontoarvojen kannalta hyvin vastaavalla tavalla.
4 (9) LAUSUNTO 2. Alueen rakentamisen vaikutus luontoarvoihin Alueen rakentaminen on kaavarunkoluonnoksessa osoitettu pitkälti maakuntakaavan ja Järvenpään voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Poikkitien yritys- ja palvelualueen rakentaminen on osa alueidenkäyttöprosessia, jossa kaupunkirakennetta pääradan varressa kehitetään ja tiivistetään. Tämä tukee myös valtakunnallisia tavoitteita mm. energiatehokkuuden lisäämisestä alueidenkäytön keinoin. Nämä keskeiset tavoitteet on huomioitava lähtökohtina, kun tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoympäristöön. Alueella on voimassa lainvoimainen Järvenpään yleiskaava 2020 (kuva 2). Luontoarvojen kannalta merkittävin muutos kaavarunkoluonnoksessa verrattuna yleiskaava 2020:een on se, että kaavaalueen eteläosaan ulottuva virkistysalue on jonkin verran kaventunut yleiskaavaan nähden. Kaupalle ja yrityksille varattujen korttelien etelärajat ulottuvat noin 50 100 metriä etelämmäksi (kuva 3) kuin yleiskaavaan merkitty tehokkaan yritysalueen (TPmax) rajaus. Kaava-alueella ja sen lähialueilla on vuodesta 2001 lähtien tehty pääosin asemakaavatasolla tarvittavan laajuiset luontoselvitykset, joiden voi katsoa olevan edelleen riittävän ajantasaiset. Erityisen merkittävää on, että luontoselvitykset eivät koske vain Poikkitien suunnitelma-aluetta, vaan ne on toteutettu huomattavasti laajemmalla alueella, useimmissa tapauksissa koko Järvenpään alueella. Tällaisesta selvitysaineistosta saadaan kohtalaisen luotettavasti selville alueen todellinen merkitys luontoarvojen kannalta suhteutettuna vastaaviin alueisiin Järvenpäässä sekä koko Järvenpäähän kokonaisuutena. Tässä mielessä alueelta olemassa olevien luontoaineistojen kattavuus ja taso ylittävät selvästi kuntien asemakaavoituksessa yleisesti vallitsevan tason. Myös selvitettyjen eliöryhmien kattavuus on hyvä. Lisäselvityksiä tulee asemakaavoituksen yhteydessä tehdä lähinnä luontotyyppien osalta (ks. luku 4.2.). Luontoaineistojen kautta alueen merkitystä tarkasteltaessa havaitaan, että alueelta tiedossa olevat luontoarvot ovat vain paikallisesti merkittäviä. Kooste luontoaineistoista on liitteessä 1. Ainoat aineistosta esiin nousevat erityiset luontohavainnot koskevat ahokirkiruohon esiintymää (ks. luku 4.2.), linnustollisesti arvokasta aluetta (ks. luku 4.3.) sekä havaittua kohtalaisen korkeaa ketoindikaattorien määrää päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä (ks. luku 4.2.). Ahokirkiruohon esiintymien sekä mahdollisten ketoelinympäristöjen paikantaminen ja niiden arvon määrittäminen olisi suositeltavaa tehdä tarkemmassa selvityksessä (ks. 4.2.), jotta tiedon taso olisi riittävä. 3. Ekologiset yhteydet Ekologinen yhteys eli ekokäytävä on elinympäristökaistale, jonka toivotaan edistävän ja ohjaavan yksilöiden liikkumista elinympäristölaikkujen välillä. Paikallinen ekologinen verkosto muodostaa eläinyksilöille ruokailu-, lisääntymis-, piiloutumis-, pako- ja levittäytymismahdollisuuksia rakennetun alueen ja intensiivisesti hoidetun maatalousalueen poikki. Taajamien ekologinen verkosto muodostuu suurelta osalta virkistyskäytössä olevasta viheralueverkostosta, puistoista ja liikennealueiden reunoilla olevista suojaviheralueista (Väre 2002). Ekologisten yhteyksien tarkastelussa tulee huomioida myös niin sanotut luonnon ydinalueet.
5 (9) LAUSUNTO Kaava-alueella voidaan katsoa sijaitsevan paikallinen luonnon ydinalue (kuva 5), jonka merkitys eliölajistolle on kuitenkin jo nykyisellään voimakkaasti heikentynyt etenkin ekologisten yhteyksien heikentymisen vuoksi. Alue on talousmetsää, joka on varsin tehokkaasti eristynyt muista metsäalueista. Metsäalueesta pääosa on yleiskaava 2020:ssa merkitty virkistysalueeksi (V). Poikkitien kaavarunkoluonnoksessa virkistysalue on jonkin verran suppeampi kuin yleiskaavassa, sillä kaupalle varatut tontit ulottuvat noin 50 100 m etelämmäksi. Tästä aiheutuva muutos ekologisen verkoston toimintaan on kuitenkin vähäinen, sillä kyseisen luontoalueen merkitys ekologisessa verkostossa jää jo ennestään vähäiseksi. Laajimmat yhtenäiset metsäalueet sijaitsevat suunnitelma-alueelta itään, mutta juuri siihen suuntaan ekologiset yhteydet ovat nykyisellään kaikkein tehokkaimmin estetyt. Oikorata ja Lahdenväylä ovat voimakkaita esteitä riista-aitoineen. Yhteydet länteen päin ovat niin ikään suurelle joukolle eliölajistoa hyvin heikot tai täysin puuttuvat, sillä lännessä on ensin päärata ja heti sen takana isot peltoaukeat. Peltojen läpi kulkevat ojanvarret tosin luovat osalle eliöstöstä liikkumis- ja suojautumisympäristöä. Sekä etelään että pohjoiseen päin on olemassa heikot ekologiset yhteydet, jotka kuitenkin supistuvat muutaman sadan metrin matkalla asutuksen, muun rakentamisen sekä liikenneväylien lomaan jääviksi, hyvin kapeiksi käytäviksi, joiden merkitys eliöstölle on erittäin rajallinen. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että ekologiset yhteydet alueella ovat nykyisellään erittäin heikot. Jo pitkään eristyneenä pysynyt ja pienikokoinen metsäalue on menettänyt merkittävän osan luontoarvoistaan. On kuitenkin tärkeää jatkossakin ainakin jossain määrin mahdollistaa eliöiden liikkuminen alueen läpi. Kaavarunkoluonnoksen tarkastelussa ekologista verkostoa koskevat keskeiset havainnot ovat: Ekologisia yhteyksiä hankealueelta pääradan yli länteen päin on erittäin vaikea luoda ja pitkällä tähtäimellä ylläpitää, kun kaupunkirakenne pääradan varressa entisestään tiivistyy ja Kyrölän (Ainolan) asema siirtyy uuteen paikkaansa. Nykyisellään alueen ainoa edes paikallisessa mittakaavassa merkittävä ja toimiva ekologinen yhteys kulkee oikoradan länsipuolta myötäillen pohjoisesta Järvenpään keskustan suunnasta etelään kohti Ristinummen pientaloaluetta (kuva 5). Kaavarunkoluonnoksessa itäisin KM/TY-korttelialue katkaisee em. pohjois eteläsuuntaisen yhteyden kokonaan. Kaavarunkoluonnoksessa olevalla pohjois eteläsuuntaisella viheryhteydellä, jossa sijaitsee hulevesiuoma, ei ole sijaintinsa vuoksi juuri merkitystä pohjois eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden kannalta.
6 (9) LAUSUNTO Kuva 5. Ekologiset yhteydet suunnitelma-alueella ja mahdolliset yhteydet alueen ulkopuolelle.
7 (9) LAUSUNTO 4. Luontoarvojen ottaminen huomioon kaavasuunnitelmissa 4.1. Ekologiset yhteydet Vallitsevan nykytilanteen sekä radanvarren kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteiden vuoksi emme katso, että itä länsisuuntaisten ekologisten yhteyksien lisääminen ja huomioiminen olisi tarpeellista tai järkevää Poikkitien alueen kaavasuunnittelussa. Poikkitien kaavarunkoluonnoksen keskeinen puute kuitenkin on, että pohjois eteläsuuntainen ekologinen yhteys oikoradan länsipuolisella metsävaltaisella alueella on siinä katkaistu. Yhteyden ekologisesta merkityksestä voidaan kiistellä, sillä alue on ekologisesti eristynyttä ja ihmistoiminnan voimakkaasti häiritsemää. Ekologisen yhteyden huomioon ottamista kuitenkin puoltaa kaksi asiaa: 1) Määräävät ekologiset esteet alueella ovat pohjois eteläsuuntaisia (päärata, oikorata, Lahden moottoritie), ja ne ohjaavat eläinten liikkumista tehokkaasti. Todennäköisesti monien eläimien liikkuminen alueella suuntautuukin oikoradan varren metsikköjä myöten pohjois eteläsuuntaisesti. 2) Moottoritien ja oikoradan länsipuolella säilyy luontevasti viheralueiden vyöhyke etenkin meluvaikutuksen takia. Tällöin voidaan samalla tukea ekologista verkostoa pitämällä liikenneväylää myötäilevä viheralue mahdollisimman yhtenäisenä. Ekologisen yhteyden kannalta jonkin verran ongelmallista on Poikkitien leveys ja vilkkaus. Kuitenkin suuri osa ekoyhteyttä käyttävistä nisäkkäistä liikkuu aktiivisimmin yöllä ja hämärässä, jolloin liikenne ei ole tällä kohtaa kovin vilkasta ja tien ylitykset voivat siten sujua ainakin enimmäkseen turvallisesti. Linnut puolestaan hyötyvät yhteydestä, vaikka liikkuvatkin lentäen. Ekologinen yhteys palvelisi tässä tapauksessa etenkin linnustoa, kettua ja muita pienpetoja, oravaa, siiliä, jyrsijöitä ja jäniseläimiä. Vilkkaan tien ylityksissä tapahtuu väistämättä aina jonkin verran eläinten yliajoja. Erityisesti pienimpien nisäkkäiden sekä matelijoiden ja sammakkoeläinten liikkumista voidaan melko pienin kustannuksin edesauttaa rakentamalla alikulku (rumpu tien ali). Suosittelemme, että Poikkitien kaavasuunnitelmaa muutetaan siten, että alueen itäosaan jäisi vähintään 100 m leveä viheraluevyöhyke oikoradan ja lähimmän liiketontin väliin. Vaihtoehtoisesti viheryhteys voidaan sijoittaa kohtaan, jossa Järvenpään yleiskaava 2020:ssa on poikkitien ylittävä ulkoilureittimerkintä; tässä vaihtoehdossa kuitenkin nykyinen iso liikerakennusalue jakautuisi kahteen osaan. 4.2. Kasvillisuus ja luontotyypit Päiväaktiivisten suurperhosten seurannassa alueella esiintyi vuosina 2001 2004 runsaasti ns. ketoindikaattorilajeja. Myös kasvillisuusselvityksen biotooppikuvioihin sisältyy niittyjä; kulttuuriympäristöalueena yleiskaavaan merkityn Pohjolan tilan aluetta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty, vaan se on merkitty biotooppiselvityksessä piha-alueeksi. Näiden havaintojen perusteella alueella saattaa esiintyä ketoelinympäristöjä, joilla voisi olla suojeluarvoja. Useimmat ketoluontotyypit kuuluvat valtakunnallisesti kaikkein uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Suunnitelma-alueen rajalla on uhanalaisen ja rauhoitetun ahokirkiruohon (Gymnadenia conopsea var. conopsea, uhanalainen ja rauhoitettu) kasvupaikka. On hyvin mahdollista, että ahokirkiruoholle sopivia kasvupaikkoja on myös muualla suunnitelma-alueen tuntumassa tai sen sisällä. Lajin
8 (9) LAUSUNTO kukkimisessa on kohtalaisesti vuosittaista vaihtelua. Lisäksi kukinta voi tapahtua melko pitkällä aikajaksolla kesän aikana, ja kukinnan ulkopuolella laji voi hyvin jäädä havaitsematta. Näistä syistä aikaisempien selvitysten tietoa kirkiruohon esiintymistä ja sille sopivista elinympäristöistä tulisi täydentää tarkemmalla selvityksellä. Jo tiedossa oleva kasvupaikka tulee samalla rajata tarkemmin, jotta se voidaan paremmin ottaa huomioon maankäytössä. Suosittelemme, että alueelta kartoitettaisiin tarkemmin mahdollisten arvokkaiden ketoelinympäristöjen esiintyminen ja määritettäisiin tarkemmin niiden suojeluarvo. Suosittelemme lisäksi, että alueella esiintyvän ahokirkiruohon esiintyminen kartoitetaan tarkemmin. Todennäköisesti lajin esiintyminen rajoittuu Poikkitien varteen, jolloin nykyinen kaavarunkoluonnos kelpaisi suoraan tarkemman kaavoituksen lähtökohdaksi. Asia tulisi kuitenkin varmistaa kartoituksella, jotta esiintymät tulevat kaavoituksessa ja myös aikanaan alkavissa rakennustöissä asianmukaisesti huomioiduksi. Ahokirkiruohon selvitys voidaan tehdä samalla em. ketoelinympäristöjen selvityksen kanssa. Alueelta ei tiettävästi ole ajantasaisia tietoja lain mukaan huomioitavista luontotyypeistä, joista tällä alueella kysymykseen tulevat lähinnä mahdolliset metsälain 10 mukaiset kohteet. Nämä tulisi selvittää normaaliin tapaan asemakaavoituksen yhteydessä. 4.3. Eläimistö Alueen eteläosaan ulottuva linnustollisesti arvokas metsäalue (liite 1, kuva 1.5) säilyy kaavarunkoluonnoksen mukaisessa maankäytössä virkistysmetsänä ja laajuudeltaan nykyisten linnustoarvojen kannalta riittävänä. Linnustoalueena kyseinen metsä ei ole koko kaupungin mittakaavassa erityisen merkittävä, vaan kuuluu vähämerkityksisempiin, paikallisiin linnustokeskittymiin. Suunnitelma-alueella ei ole vuoden 2010 ilmakuvatarkastelun ja maastoselvityksen perusteella liitooravalle sopivaa metsää (Faunatica 2010a). Lähialueiden selvitystietojen perusteella alueella ei ole merkitystä myöskään lajin kulkuyhteyksien kannalta. Kaava-alueelta on selvitetty myös viitasammakon ja uhanalaisten perhoslajien esiintyminen, mutta mitään niistä ei havaittu (Faunatica 2011b). Alueella ei myöskään ole viitasammakolle sopivia lisääntymispaikkoja (Faunatica 2013c,d). 5. Yhteenveto luontoarvojen huomioimisesta hankeen jatkosuunnittelussa Hankealueen luontoarvot on selvitetty asemakaavoituksen kannalta varsin perusteellisesti. Aineistojen perusteella nousee esiin kuitenkin kolme lisäselvitystarvetta: 1) Rauhoitetun ahokirkiruohon mahdollisten kasvupaikkojen selvittäminen ja esiintymien rajaaminen.ahokirkiruohon kasvupaikkojen selvittäminen linkittyy seuraavaan kohtaan (ketoselvitys), koska ahokirkiruohon tärkeimpiä kasvupaikkoja ovat kedot. 2) Ketoelinympäristöjen esiintymisen selvittäminen. Koko Järvenpään alueella tehdyssä päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä alueelle sijoittuva ruutu 20 nousi selvityksessä
9 (9) LAUSUNTO esiin ketoindikaattorien esiintymisen vuoksi, ja ruutu oli koko selvityksen kärjessä ketoindikaattorilajien yhteenlasketulla yksilömäärällä mitattuna. 3) Lain mukaan huomioitavien luontotyyppien selvittäminen. Alueelta ei tiettävästi ole ajantasaisia tietoja lain mukaan huomioitavista luontotyypeistä, joista tällä alueella kysymykseen tulevat lähinnä metsälain 10 mukaiset kohteet. Nämä tulisi selvittää varsinaisen asemakaavan laadinnan yhteydessä. Lisäksi kaavaluonnokseen olisi suositeltavaa jättää tilaa ekologiselle käytävälle pohjois eteläsuunnassa siten, kuin edellä kohdassa 4.1. on esitetty. Muilta osin Poikkitien kaavarunkoluonnokseen ei ole huomautettavaa alueellisten luontoarvojen turvaamisen näkökulmasta. Alueen keskeinen liikenteellinen sijainti jo ennestään tiiviin taajamarakenteen tuntumassa puoltaa tehokasta rakentamista. Espoossa Aapo Ahola, Elina Manninen & Marko Nieminen Faunatica Oy
Liite 1. Aiemmista selvityksistä kootut luontotiedot suunnitelma-alueelta 1. Kasvillisuus Faunatica on tehnyt kasvillisuusselvityksiä Järvenpäässä vuosina 2007 2009. Selvitykset olivat jatkoa Metsätähti Oy:n vuosien 1997 2004 selvityksille (Metsätähti Oy:n sekä Faunatica Oy:n julkaisemattomia aineistoja, Faunatica 2007a). Faunatican selvityksissä kartoitettiin etukäteen rajatuilta biotooppikuvioilta koko putkilokasvilajisto sekä lajien yleisyys- ja runsaustiedot ja kuviolle annettiin biotooppikoodi. Lisäksi selvityskohteilta tallennettiin uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n luontodirektiivin ja rauhoitettujen putkilokasvilajien koordinaattipisteet. Suunnitelma-alueen ja sen lähiympäristön biotoopit on esitetty kuvassa 1.2. Pääosa alueesta on peltoa, niittyä ja kangasmetsää. Alueen itäosassa on kaksi pienehköä avokalliota ja länsiosassa, Pohjolantien varrella on rakennettua ympäristöä. Alueen biotooppikuvioilta kerätyn kasvillisuusaineiston perusteella alueella ei ole edustavia uhanalaisia luontotyyppejä tai muista syistä suojeluarvoja sisältäviä elinympäristöjä. Suunnitelmaalueelta ei ole havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä, EU:n luontodirektiivin tai rauhoitetuista putkilokasvilajeista. Aivan suunnitelman alueen rajalta, Poikkitien penkalta, on kuitenkin havainto vaarantuneesta (VU) ja rauhoitetusta ahokirkiruohosta (Gymnadenia conopsea var. conopsea) vuodelta 2008 (kuvat 1.1 & 1.2). Rauhoitetun kasvin hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty, joten tällaiset esiintymät on huomioitava myös kaavoituksessa. Ahokirkiruoho on harvinaistunut voimakkaasti perinnemaisemien häviämisen myötä. Aiemmin laji oli yleinen kaskialueilla ja valoisissa, laidunnetuissa metsissä sekä niityillä. Sopivia kasvupaikkoja on hävinnyt myös pellonraivauksen, metsittymisen ja rakentamisen vuoksi (Kypärä 2012). Nykyään tienpientareet muodostavat lajille tärkeän uudisympäristön, joka kompensoi aikaisempien perinneympäristöjen häviämistä. 2. Huomionarvoiset perhoset ja niiden ravintokasvit 2.1. Päiväaktiiviset suurperhoset Järvenpään alueelta selvitettiin päiväaktiivisten suurperhosten esiintymistä vuosina 2001 2004 169:ltä 1/4 km 2 -ruudulta (Faunatica 2004a; kuva 1.3). Suunnitelma-alueelle osuvien ruutujen perhosmäärät olivat koko kaupungin mittakaavassa keskinkertaisia. Runsaslajisin suunnitelmaalueen ruuduista oli ruutu 21alueen itäosassa. Suunnitelma-alueelta ei tavattu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai EU:n luontodirektiivin päiväaktiivisia suurperhoslajeja. Faunatican tiedossa on vanha, tarkemmin määrittelemätön 1950 60-luvuilla tehty lehtohopeatäplähavainto (Boloria titania) Ristinummelta (Juhani Kolehmaisen havainto, Pertti Pakkanen suullinen tieto). Tarkempi havaintopaikka ei ole tiedossa. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja se on Suomessa erityisesti ja kiireellisesti suojeltava sekä rauhoitettu. Esiintymää ei havaittu vuosien 2001 2004 kartoituksessa, ja aiemman havainnon epämääräisyyden ja vanhuuden takia sen merkitys onkin nykypäivän maankäytölle vähäinen.
Kuva 1.1. Ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea var. conopsea) Poikkitien penkalla lähellä Kyrölän asemaa (kuva: Henna Makkonen / Faunatica Oy). Kuva 1.2. Suunnitelma-alueen biotooppikuviot sekä vaarantuneen (VU) ja rauhoitetun ahokirkiruohon esiintymispaikka.
Kuva 1.3. Ruutujako päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä. Jotkin päiväperhoset ja muut päiväaktiiviset lajit suosivat kuivia ja lämpimiä ketomaisia elinympäristöjä. Useimmiten näiden lajien toukat käyttävät jotakin ketokasvia ravintonaan. Mitä useampi indikaattorilaji kulttuuribiotoopilla esiintyy, sitä arvokkaampi elinympäristö on. Vaikka ketoindikaattoriksi sopivat lajit ovatkin yleisiä, kertoo niiden runsas esiintyminen arvokkaasta elinympäristöstä, jolla usein elää myös monia vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. Indikaattorilajien avulla arvokkaita kohteita voidaan helposti paikallistaa ja näin välttää kohteiden tuhoutuminen esim. alueen maankäytön muutoksia suunniteltaessa. Suunnitelma-alueella sijaitseva ruutu 20 oli ýksi niistä ruuduista, joilta tavattiin vähintään kolme nk. ketoindikaattorilajia. Yhteensä tällaisia ruutuja oli Järvenpään 171 ruudusta 10. Ruutu 20 oli näistä 10:stä ruudusta ketoindikaattorilajien yksilömäärällä mitattuna suurin (yht. 21 yksilöä selvitysjaksolla 2001 2004). 2.2. Uhanalaiset perhoset Järvenpäässä selvitettiin uhanalaisten perhoslajien esiintymistä vuosina 2005 2012 yhteensä 143 kohteelta (Faunatica 2004b, 2005a,b, 2006a c, 2007b,c, 2008a,b, 2009a, b, 2010b d, 2011a c, 2012). Uhanalaisten perhoslajien esiselvityksissä tarkasteltiin kasvillisuusaineistojen (Faunatica 2007a sekä Metsätähti Oy:n [1997 2004] ja Faunatica Oy:n [2007 2009] julkaisemattomia aineistoja) perusteella uhanalaislajien toukkavaiheen ravintokasvien esiintymiä. Ravintokasvien esiintymistä valittiin selvitykseen ne, joissa kasvia oli havaittu runsaasti. Esiselvityksen maastokäynnillä tarkastettiin potentiaaliseksi arvioitujen kuvioiden nykytila sekä arvioitiin kunkin kuvion sopivuus niiden uhanalaisperhosten elinpaikaksi, joiden ravintokasvia kuviolla esiintyy kasviaineiston mukaan.
Kuva 1.4. Kasvillisuusaineiston perusteella valitut uhanalaisten perhoslajien esiselvitys- ja selvityskuviot suunnitelma-alueella. Suunnitelma-alueelta on esiselvityksissä löytynyt purtojuuren (Succisa pratensis) ja ketomarunan (Artemisia campestris) runsaita esiintymiä (ks. esiselvityskuviot kuvassa 1.4). Purtojuuri on erittäin uhanalaisen (EN), erityisesti suojeltavan purtojuurisurviaiskoin (Nemophora cupriacella) toukkavaiheen ravintokasvi. Ketomaruna taas on usean harvinaisen tai uhanalaisen lajin toukkavaiheen ravintokasvi. Ketomarunalla elää Järvenpäässä mm. vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea). Selvityksissä havaittiin, että ketomaruna on taantunut voimakkaasti aiemmalla kasvupaikallaan ratavarressa. Loistokaapuyökkösen elinmahdollisuudet ovatkin kaventuneet monin paikoin ratapohjien sepelöinnin ja ratavarsien kasvimyrkytysten vuoksi. Suunnitelma-alueen selvityskohteilla ei tavattu purtojuurisurviaiskoita, loistokaapuyökköstä tai muitakaan uhanalaisia perhoslajeja (Faunatica 2006a, c, 2009a, b, 2010c, 2011b). 3. Linnut Faunatica on selvittänyt Järvenpään linnustoa vuosien 2001 2003 linnustoselvityksessä (Honkala ym. 2003) arvokkaiksi linnustoalueiksi määritellyiltä kohteilta vuosina 2011 2012 (Faunatica
2013b). Vuonna 2011 selvitettiin kohteita suunnitelma-alueella ja sen lähellä Ristinummella ja Lepolassa. Ristinummen selvityskohde ulottuu osin suunnitelma-alueelle (kuva 1.5). Kohteilta paikannettiin pesivät lintulajit, erityisesti EU:n lintudirektiivin lajit ja uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitellut lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit sekä muut huomionarvoisiksi katsotut lajit. Näiden tietojen pohjalta arvioitiin kohteiden linnustollista arvoa ja rajattiin linnustollisesti arvokkaimmat alueet. Ristinummen ja Lepolan kohteilta havaittiin yhdeksän luokiteltua ja 15 muuta huomionarvoista pesimälintulajia (kuva 1.5). Pelkästään Ristinummen kohteella havaittiin kolme EU:n lintudirektiivin tai silmälläpidettävää lintulajia (yhteensä neljä reviiriä). Muiden huomionarvoisten lajien reviirejä oli kohtalaisesti. Alueen kokonaislajimäärä (33) on viereiseen Lepolan alueeseen verrattuna melko vaatimaton ja Ristinummen alue on koko kaupungin mittapuulla linnustollisesti vähämerkityksellinen. Linnustollisesti arvokkaiden alueiden rajaukset tehtiin kuitenkin myös tällaisille vähämerkityksellisille kohteille, koska niillä kuitenkin on edelleen joitakin lintuarvoja. Ristinummen peltoalue on pienehkö ja siltä puuttuu esimerkiksi moni Lepolassa viihtyvä lintulaji. Metsäalue on talousmetsää, jossa hakkuita on tehty viime aikoinakin. Kuitenkin pyy vielä sinnitteli metsässä, joka on yhteydessä junanradan ja moottoritien toisella puolella oleviin Torvilevonkallion ja Keravanjoen varren metsiin, joista on edelleen yhteys Sipoon metsäalueisiin. Kuva 1.5. Vuonna 2011 kartoitetut linnustoalueet, linnustollisesti arvokkaat alueet ja havaitut luokitellut ja muut huomionarvoiset lintulajit suunnitelma-alueella ja sen lähiympäristössä. DIR = EU:n lintudirektiivin laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji.
Suunnitelma-alueen läheltä on havainto erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellusta peltosirkusta. Vuosina 2011 ja 2012 löytyi kaksi peltosirkkureviiriä Tuusulan Ristikydöstä, melko läheltä Järvenpään rajaa. 11.5.2012 havaittiin laulava peltosirkkukoiras Kyrölän aseman länsipuolella Lepolassa (havainnot J. Honkala, suullinen tieto). Linnuston lajikohtainen tarkastelu Ristinummen alueelta: EU:n lintudirektiivin ja silmälläpidettävät lajit: Pyy Yksi reviirillinen pyitä vielä sinnittelee Ristinummen metsässä. Vuosien 2001 2003 kartoituksissa lajia ei täällä havaittu, mutta se on voinut jäädä huomaamatta. Luhtahuitti Yllättäen kuultiin luhtahuittikoiras 14.6.2011 aamuyöllä selvitysalueen koillisosassa, Pohjolan itäpuolella. Lintu huusi pienessä ojassa, missä kasvaa mm. leveäosmankäämiä. Laji ei pystyne pesimään näin vaatimattomassa kosteikossa, joten lintu on pysähtynyt paikalle muuttomatkallaan. Lähin tunnettu luhtahuitin pesimäpaikka on Tuusulanjärven pohjoispäässä, jossa tänäkin vuonna oli reviiri. Vuosien 2001 2003 kartoituksissa lajia ei havaittu ollenkaan Järvenpäässä. Sirittäjä Kaksi sirittäjäreviiriä oli selvitysalueella. Useampikin reviiri voisi olla, sillä sopivaa elinympäristöä tuntuisi olevan. Muut huomionarvoiset lintulajit: Lehtokurppa Soidinlentävä lintu metsäalueen päällä havaittiin 14. 6.2011 aamuyöllä. Käpytikka Kaksi reviiriä tulkittiin useista havainnoista. Poikaspesä löytyi eteläisemmältä reviiriltä 26.5.2011. Mustapääkerttu Kaksi reviiriä oli lähekkäin selvitysalueen itäosassa. Tiltaltti Kaksi reviiriä oli selvitysalueen itäosassa. Kuusitiainen Yksi reviiri oli alueen länsiosassa, osittain asutusalueella. 4. Liito-orava Faunatica Oy teki vuonna 2010 Järvenpäässä liito-oravaselvityksen, jossa paikannettiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajille soveliaat kulkureitit koko Järvenpään kaupungin alueella (Faunatica 2010a). Selvityksessä kartoitetut metsäkuviot oli ilmakuvatarkastelun perusteella tulkittu liito-oravalle mahdollisesti sopiviksi elinympäristöiksi. Lisäksi kartoitettiin kaikki vuosien 2003 04 liito-oravaselvityksessä (Pimenoff 2003/2004) lajin asuttamat ja lajille sopiviksi tulkitut metsät. Suunnitelma-alueella ja välittömästi sen pohjoispuolella arvioitiin ilmakuvatarkastelun perusteella olevan lajille sopivaa metsää (kuva 1.6). Maastoselvityksessä kuviot todettiin kuitenkin lajille
sopimattomiksi. Liito-orava suosii varttuneita kuusikoita, jotka tarjoavat järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä lehtipuita kuten koivuja, haapoja ja leppiä ruokailupuiksi (Hanski 1998). Vuoden 2003 selvityksessä löytyi viisi asuttua elinpiiriä, joista vain kolme oli asuttuja vuonna 2004: Purolantie ja Haarajoen aseman seutu sekä Lippumäki suunnitelma-alueen lähellä (kuva 1.6). Vuoden 2010 selvityksessä löytyi enää kaksi asuttua elinpiiriä, toinen Purolantien varrella (Metsonmäki) ja toinen Myllyn lähellä Keravanjoen varrella. Faunatica teki uuden selvityksen vuonna 2013, jolloin kartoitettiin kaikki vuoden 2010 selvityksen maastotyössä liito-oravalle soveltuviksi arvioidut metsäkuviot (Faunatica 2013a). Suunnitelmaalueen läheisimmiltä, liito-oravalle soveltuvilta metsäkuvioilta Ainolasta ja Lippumäeltä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Ainolasta tai Lippumäestä ei ole myöskään hyvin toimivia liito-oravan kulkuyhteyksiä suunnitelma-alueelle, minkä voi todeta ilmakuvasta (kuva 1.7). Ainolan ja Lippumäen kuviot ovat keskellä asutusta tai viljelysmaita, eikä kulkuyhteyksiä ympäröiviin metsiin ole, mikä on todennäköinen syy liito-oravareviirin tyhjentymiseen Lippumäessä. Kulkuyhteydeksi soveltuvat yli 10-metriset puut. Parhaat kulkuyhteydet ovat kuusivaltaisia metsiä, joista löytyy kookasta puustoa. Kuva 1.6. Liito-oravalle soveltuvat metsäkuviot suunnitelma-alueen lähellä Lippumäessä ja Ainolassa, liito-oravaselvityksessä vuonna 2010 lajille sopimattomiksi todetut metsäkuviot suunnitelma-alueella ja sen pohjoispuolella sekä Uudenmaan ELY-keskuksen liitooravarekisterin havaintopisteet Lippumäessä vuodelta 2003.
Kuva 1.7. Liito-oravalle soveltuvat metsäkuviot suunnitelma-alueen lähellä Lippumäessä ja Ainolassa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen liito-oravarekisterin havaintopisteet Lippumäestä vuodelta 2003. 5. Matelijat ja sammakkoeläimet Järvenpäässä on selvitetty yleisesti matelija- ja sammakkoeläinten esiintymistä vuonna 2012 (Faunatica 2013c) sekä erityisesti EU:n luontodirektiivin lajin, viitasammakon esiintymistä vuonna 2013 (Faunatica 2013d). Matelijoiden ja sammakkoeläinten potentiaalisia elinympäristöjä arvioitiin kirjallisuuden, satelliittija ilmakuvien sekä vanhojen havaintopaikkatietojen avulla ja arvion perusteella valittiin maastoselvityskohteet. Suunnitelma-alueelta tai sen lähiympäristössä ei katsottu olevan matelijoille tai sammakkoeläimille sopivia elinympäristöjä, minkä vuoksi alueelle ei tehty selvityskäyntiä. Alueelta ei myöskään ole tiedossa aiempia havaintoja matelijoista tai sammakkoeläimistä. Suunnitelma-alueella saattaa olla sopivaa elinympäristöä sisiliskolle, joka viihtyy aurinkoisilla paikoilla, usein metsän tai viljelymaan laidalla tai niityllä (Sammakkolampi 2014b). Laji saattaa myös viihtyä rauhallisessa pihapiirissä, mutta se ei ole kulttuurilaji ja on käymässä harvinaiseksi kaupunkiympäristössä (J. Saarikivi, kirjallinen tiedonanto). Myös kyyn mieluisimpia olinpaikkoja ovat aurinkoiset peltojen reuna-alueet, kalliot sekä avohakkuiden jälkeiset vesakot ja niityt (Sammakkolampi 2014a). Suunnitelma-alueen soveltuminen kyylle on kuitenkin epävarmaa. Urbaaneilla alueilla kyy on nykyään harvinainen, mihin osasyinä ovat liikenne ja vaino, mutta keskeisimmät syyt liittyvät lajin elinympäristövaatimuksiin. Kyy vaatii rauhallista ja muuttumatonta luontoa elinpaikakseen (J. Saarikivi, kirjallinen tiedonanto).
Kirjallisuus Faunatica Oy. 2004a: Järvenpään päiväaktiiviset suurperhoset 2001 2004. Raportti. Faunatica Oy 2004b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2005a: Ketosukkulakoi (Scythris laminella) Järvenpäässä: vuoden 2005 havainnot ja esiintymien rajaus. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2005b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2005 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella II. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuoden 2006 havainnot. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2006 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007a: Järvenpään kasvillisuuskartoituksen (biotooppikuviot) tulokset vuonna 2007. Muistio Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuosien 2006 2007 havainnot. Väliraportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2007 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2008a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella III. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2008b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuosien 2006 2008 havainnot. Loppuraportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2009a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella IV. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2009b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2009 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010a: Järvenpään liito-oravakartoitus vuonna 2010. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella V. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2010 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille.
Faunatica Oy 2010d: Järvenpäässä rajatun ketosukkulakoin elinpaikan hoitosuunnitelma ja hoito-ohjeet. Muistio Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella VI. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2011 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011c: Ketosukkulakoin ja sen elinpaikan hoitojen seuranta Järvenpäässä vuonna 2011. Muistio Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Faunatica Oy 2012: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2012 tulokset Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013a: Järvenpään liito-oravaselvitys vuonna 2013. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013b: Järvenpään linnustoselvitys vuosina 2011 2012. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013c: Järvenpään matelija- ja sammakkoeläinselvitys 2012. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013d: Järvenpään viitasammakkoselvitys 2013. Muistio Järvenpään kaupungille. Hanski, I. K. 1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans. Wildlife Biology 4:33-46. Honkala, J., Niiranen, S. & Lavinto A. 2003: Järvenpään linnustotutkimus 2001 2003. Ympäristötutkimus Metsätähti Oy & Järvenpään kaupunki, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913] viitattu 19.3.2014 Luonnonsuojelulaki 1996: 20.12.2006 annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961096] ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960079]. viitattu 19.3.2014 Pimenoff, S. 2003/2004: Liito-oravaselvitys 2003. Raportti Järvenpään kaupungille. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sammakkolampi 2014a: Kyy. Internet-sivut, [http://www.sammakkolampi.fi/lajit/kyy.html] viitattu 20.3.2014 Sammakkolampi 2014b: Sisilisko. Internet-sivut, [http://www.sammakkolampi.fi/lajit/sisilisko.html] viitattu 20.3.2014 Suomen ympäristökeskus 2010: Ahokirkiruoho. Internet-sivut: SYKEn lajiesittelyt. [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b35b78ed6-34fc-4976-b58b- E2946367059A%7D/38926] viitattu 21.3.2014
Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2013a: Kiireellisesti suojeltavat lajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Lajisuojelun_valtakunnallinen_toimintaohjelma/Kiireellisesti_suojeltavat_l ajit] viitattu 19.3.2014 Suomen ympäristökeskus 2013b: Luonto- ja lintudirektiivin lajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit], viitattu 19.3.2014. Suomen ympäristökeskus 2013c: Rauhoitetut lajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Rauhoitetut_lajit], viitattu 19.3.2014. Väre, S. 2002: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella. YS-Konsultit Oy. Itä-Uudenmaan liiton julkaisu 74. Itä-Uudenmaan liitto, Porvoo. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje kunnille, maakuntien liitoille ja alueellisille ympäristökeskuksille. Ympäristöministeriö, Dnro YM/1/501/2005.