SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 1 Seurantaraportti I/ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VUODEN SEURANTARAPORTTI I (KH/KV) Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate koko vuodelta on arvion mukaan - 682 milj. euroa. Toimintakatteen alijäämän arvioidaan kasvavan siten noin 26 milj. euroa talousarviossa suunniteltua suuremmaksi. Yleinen hintojen nousu välittyy kaupungin tuottamien ja ostopalveluna hankkimien palvelujen kustannuksiin. Kustannuskehitystä on pystytty rajoittamaan. Palvelujen määrällisen ja reaalihintakehityksen arvioimiseksi tehdään syksyn tilanteesta selvitys. Tuottavuuden yhden prosentin kasvutavoite ei toteudu, kun mittarina ovat reaalimenot asukasta kohti. Yksityiskohtaiseen analyysiin, joka ottaisi ikärakenteen ja muun palvelutarpeen perusteella tapahtuneet palvelujen sisällölliset muutokset huomioon, ei ole mm. seurantaraportin valmisteluaikataulu huomioon ottaen edellytyksiä. Tavoitteen mukaisesti henkilöstön vaihtuvuus ja terveysperusteiset poissaolot vähenevät. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus kasvaa. Riskit ja niiden hallinta Kasvaneet erikoissairaanhoidon, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuksien menot ylittävät niihin varatun talousarvion. Toimiala antoi toukokuun menokehitysarvion pohjalta tarkennetun ohjeen tulosyksiköille ja palvelualueille tasapainottaa taloutta ja lisätä tuottavuutta. Husin kanssa käydyissä taloussuunnittelukokouksissa on käsitelty mahdollisuuksia tuottavuuden lisäämiseksi ja menokehityksen rajaamiseksi. Konserniohjauksen vahvistamista valmistellaan. Toimeentulotukimenoihin ja työmarkkinatuen kuntaosuusmenoihin yritetään vaikuttaa mm. työllistämistoimin. Toimintatapaa kehitetään Työtä päin - kuntakokeilussa. Asukkaat ja palvelut Asukkaita ja palveluja koskevien tulostavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan. Tulostavoitteen mukaisesti asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Painopiste siirtyy korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuna olevien ja kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus ikäluokasta pienenee. Huolitilanteisiin on luotu uusia toimintamalleja. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tulostavoitteen mukaisesti tehokasta. Keskimääräinen hoitoaika lyheni alkuvuoden aikana viidellä vuorokaudella ja oli 16 hoitopäivää. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-vuotiaista pieneni vuoden takaisesta ja oli nyt viimevuoden lopun tasolla, noin 8 prosenttia. Hoitojaksot sairaalan vuodeosastolla ovat lyhentyneet. Vuodelle tulostavoitteena on, että odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on alle 21 päivää. Odotusaika kesäkuussa oli 21 päivää. Riskit ja niiden hallinta Kiireettömälle vastaanotolle pääsy on nopeutunut alkuvuodesta. Vastaanotolle pääsyssä on terveysasemakohtaista vaihtelua. Terveyspalveluissa siirrytään käyttämään parhaiksi osoittautuneita toiminta- ja järjestämistapoja. Muutosten toteuttamisen aikatauluun kohdistuu riskejä. Vastaanottotoiminnan muutokset saattavat näkyä myös erikoissairaanhoidon kasvavina kustannuksina.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 2 Seurantaraportti I/ Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Uudenlaista tehokkaampaa ja entistä asiakaslähtöisempää, yhteistoiminnallisuuden huomioon ottavaa toimintatapaa kehitettiin suunniteltaessa Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuutta. Suunnittelu etenee tulostavoitteen mukaisesti. Palvelusetelien ja ostopalvelujen järjestelmän käyttöönotto on edennyt tavoitteen mukaisesti. Palveluseteliä käyttävien määrä kasvoi. Riskit ja niiden hallinta Matinkylän palvelutorin suunnittelua varten on perustettu ohjausryhmä, joka osaltaan varmistaa, että palvelutorin toiminnalliset tavoitteet tulevat huomioon otetuiksi yksityiskohtaisessa tila-, kalusto- ja ICT-suunnittelussa. Riskinä on siten edelleen, että tavoitteeksi otettuja yhteistoiminnallisuutta, monitoimisuutta, tilatehokkuutta ja hyvää saavutettavuutta uhkaa pitäytyminen perinteisiin toteutustapoihin ja turvallisuusratkaisuihin. Toimialan tuottavuusohjelma Toimialan tuottavuusohjelmaan sisällytettävät osakokonaisuudet on valmisteltu ja vastuutettu. Ne toteuttavat osaltaan toimialatason Espoo-tarinaa. Keskeiset kolme toimenpidekokonaisuutta, joita on toteutettu jo kuluvana vuonna ja joiden tuloksia on kuvattu tulostavoiteseurannassa, ovat Ikäihmiset asuvat kotona, Lastensuojelun sijoitusten tarve vähenee Terveysasemien palvelu paranee. Tuottavuutta lisäävinä hankkeina projektijohtamistapaa käyttäen toteutetaan Tulojen varmistaminen, Tilatehokkuuden nosto Yhteistyön kehittäminen palveluliikelaitosten kanssa. Tuottavuushankkeiden jatko suunnitellaan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. HENKILÖSTÖVOIMAVARA Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli 31.7. yhteensä 3722, joista vakinaisia 2921 ja määräaikaisia 801. Lisäksi työllistettyjä oli 45. Henkilöstömäärä on kasvanut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 159 henkilöllä. Vakinaisen henkilökunnan määrä on kasvanut 93 ja määräaikaisten määrä 66 henkilöllä. Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä oli 21,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 20,6 prosenttia. Heinäkuun lopussa määräaikaisen henkilökunnan osuus on normaalia suurempi, sillä sijaisten palkkaaminen on monissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä välttämätöntä. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus on kasvanut. Heinäkuun lopussa maahanmuuttajataustaisia oli 8,7 prosenttia henkilöstöstä, kun vastaavana ajankohtana vuonna 2013 heidän osuutensa oli 8,0 prosenttia henkilöstöstä.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 3 Seurantaraportti I/ Henkilöstömäärän kehitys sosiaali- ja terveystoimessa vuoden lopussa 2002-2013 ja 31.7.. 1.1.2012 siirtyi esikunnan taloushallintoyksiköstä 30 henkilöä palveluliiketoimeen. 1.1.2012 siirtyi terveyspalveluista välinehuollosta 12 henkilöä Husiin. 1.1.2011 siirtyi esikunnan palveluyksiköstä 62 henkilöä konsernipalveluihin. 1.1.2011 siirtyi vanhusten palveluista lääkekeskuksesta 10 henkilöä Husiin. 3.5.2010 siirtyi 7 henkilöä sosiaali- ja terveystoimesta muille toimialoille (tietohallinnon toimintamalliin liittyvät tehtäväjärjestelyt). 1.1.2010 päivähoidon tulosyksikkö, 2681 henkilöä siirtyi sivistystoimeen. 1.1.2010 esikunnasta siirtyi 19 henkilöä sivistystoimeen. 1.1.2010 päivähoidosta siirtyi 11 laitosapulaista esikuntaan. 1.1.2010 esikunnasta siirtyi 13 henkilöä tekniseen ja ympäristötoimeen. 1.11.2009 terveyspalveluista väheni 7 henkilöä pääkaupunkiseudun yhteisen erikoishammashoidon yksikön käynnistymisen seurauksena. 1.4.2009 siirtyi perhe- ja sosiaalipalveluista elatustuen toimeenpano ja perintä Kelalle, minkä vuoksi 10 henkilöä vähenee asteittain vuoden 2009 aikana. Lisäksi 1.4.2009 lukien terveyspalveluista siirtyi kuusi työntekijää Vantaan työterveysliikelaitokseen ja esikunnasta yksi työntekijä keskushallintoon. 1.1.2009 lukien siirtyi esikunnasta 14 työntekijää edunvalvonnasta valtiolle ja 6 työntekijää keskushallintoon (viisi HR-toimintamallin ja yksi arkistotoiminnan uudelleen järjestelyihin liittyen). Kirkkonummelta ja Kauniaisista siirtyi vuoden 2008 alussa yhteensä kuusi työntekijää terveyspalveluihin Espoon seudun ympäristöterveys -yksikköön. Hallintopalveluista siirtyi vuoden 2007 alusta 10 puhelunvälittäjää keskushallintoon. Laboratoriotoiminnan henkilöstö, 59 työntekijää, siirtyi 1.3.2007 alkaen HUSLAB:in palvelukseen. Vuoden 2005 alussa toimialalta siirtyi 138 siivoushenkilöstöön kuuluvaan tekniseen ja ympäristötoimeen. Vuoden 2004 alussa sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä keskushallinnon ruokapalveluyksiköt yhdistettiin keskushallintoon ruokapalvelukeskukseksi. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi tuolloin keskushallintoon noin 290 henkilöä. Röntgentoiminnan siirron yhteydessä 30 henkilöä siirtyi 1.5.2003 HUSin palvelukseen. Toimialan henkilöstön keski-ikä oli heinäkuun lopussa 43,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. Eläkkeelle ajalla 1.1. - 31.7. jäi 27 henkilöä, joista 25 jäi eläkkeelle iän perusteella ja kaksi henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Eläke-ennusteen mukaan vuoden aikana henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa eläkkeelle jääneiden lisäksi 22 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi toimialalla työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa 70 henkilöä, joiden henkilökohtainen eläkeikä on jo täyttynyt. Seuranta-ajanjaksolla palveluksesta erosi 84 henkilöä ja lisäksi muista syistä vakinainen palvelussuhde päättyi neljällä henkilöllä. Lähtövaihtuvuus ajalla 1.1. - 31.7. oli 3,8 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana ajanjaksona oli 3,3 prosenttia.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 4 Seurantaraportti I/ Henkilöstön keski-ikä sosiaali- ja terveystoimessa vuoden lopussa 2004-2013 ja 31.7. sekä eläkkeelle jääneiden ja palvelussuhteesta eronneiden määrä sekä keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuosina 2004-2013 ja ajalla 1.1. - 31.7. (vakinainen henkilöstö) Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 31.7. Keski-ikä 44,5 44,7 44,9 44,9 45,0 45,2 46,5 46,4 46,0 45,8 45,8 Lähtövaihtuvuus (lkm) -eläkkeelle iän perusteella 41 39 44 23 56 48 50 44 44 36 25 -työkyvyttömyyseläkkeelle 16 14 17 16 25 21 18 12 9 5 2 -eronnut kaupungin palveluksesta 200 207 214 256 275 234 153 169 167 136 84 -muu syy 6 3 1 61 9 19 6 4 4 7 4 Eläkkeelle siirtymisikä 60,5 60,6 59,3 61,4 62,0 61,1 62,7 62,9 62,6 63,4 63,5 Seuranta 1:n yhteydessä kaupunginhallitukselle esitetään seitsemän virkaa tai toimea koskevaa muutosta, joista kolme vanhusten palveluihin, kaksi perhe- ja sosiaalipalveluihin, yksi terveyspalveluihin ja yksi esikuntaan. TALOUS Sosiaali- ja terveystoimi 1000 eur Muutettu TA Ennuste Poikkeama -% Kasvu-% TP 2013 7/2013 7/ 2013- Myyntituotot, ulkoiset 15 378 13 488 13 561 74 4 478 6 944 51,5 % 55,1 % Maksutuotot, ulkoiset 37 740 38 905 39 130 225 19 155 19 953 51,3 % 4,2 % Tuet ja avustukset, ulkoiset 24 558 25 376 25 257-118 10 495 12 162 47,9 % 15,9 % Vuokratuotot, ulkoiset 9 5 8 3 5 6 112,1 % 14,9 % Muut tuotot, ulkoiset 2 131 1 484 2 007 523 754 1 347 90,8 % 78,6 % TOIMINTATULOT, ULKOISET 79 815 79 258 79 964 706 34 886 40 412 51,0 % 15,8 % Valmistus omaan käyttöön 198 198 222 Henkilöstökulut -168 763-180 992-179 529 1 463-101 950-105 162 58,1 % 3,1 % Palvelujen ostot, ulkoiset -410 097-410 076-428 538-18 462-234 226-243 762 59,4 % 4,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset -7 455-8 032-7 953 80-4 089-4 004 49,8 % -2,1 % Avustukset, ulkoiset -78 334-66 121-75 514-9 393-45 040-44 565 67,4 % -1,1 % Vuokrat, ulkoiset -1 237-1 500-1 916-415 -498-904 60,2 % 81,3 % Muut kulut, ulkoiset -1 048-793 -789 4-189 -188 23,7 % -1,0 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET -666 941-667 514-694 239-26 725-385 996-398 590 59,7 % 3,3 % Toimintatulot, sisäiset 270 242 242 0 0 4 1,6 % 854,9 % Toimintamenot, sisäiset -56 663-68 390-68 120 270-32 100-37 722 55,2 % 17,5 % Tulot yhteensä 80 085 79 500 80 404 904 34 886 40 638 51,1 % 16,5 % Menot yhteensä -723 604-735 904-762 359-26 455-418 097-436 312 59,3 % 4,4 % TOIMINTAKATE -643 518-656 404-681 955-25 551-383 210-395 674 60,3 % 3,3 % Tulot Toimialan tulojen ennustetaan ylittyvän noin 0,9 milj. eurolla. Suurinta ylitys on terveyspalvelujen maksutuotoissa 0,2 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalvelujen muissa tuotoissa 0,5 milj. euroa. Menot Toimialan menojen arvioidaan ylittyvän noin 26,5 milj. eurolla. Suurinta ylitys on terveyspalvelujen Hus erikoissairaanhoidon ostoissa 18,3 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalvelujen toimeentulotuessa 5,7 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa 3, 6 milj. euroa. Henkilöstömenoja arvioidaan jäävän käyttämättä noin 1,5 milj. euroa.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 5 Seurantaraportti I/ 24 VANHUSTEN PALVELUT 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama 7/2013 7/ -% Toimintatulot 28 662 29 001 339 14 132 14 451 50,4% Valmistus omaan käyttöön 198 198 198 Toimintamenot -154 999-152 377 2 622-79 161-80 669 52,0% Toimintakate -126 337-123 178 3 159-65 030-66 020 52,3% Vanhusten palvelujen toimintatulot ylittynevät noin 0,3 milj. eurolla valtion maksamista rintamaveteraanien kotipalvelujen korvauksista ja Sakari-hankkeen tulosta. Lisäksi ylitystä on kirjanpitoerässä valmistus omaan käyttöön. Menoista jäänee käyttämättä noin 2,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus on noin 1,5 milj. euron, ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostojen noin 1,6 milj. euroa. Säästöstä 0,5 milj. euroa käytetään avustusten ja vuokrien ylitykseen. Palvelut Vanhusten palveluissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sairaalan toiminnan tehostumisella on vaikutuksia kaikille palvelualueille. Toimintaprosesseja on uudistettu ja asiakkaiden palvelupolkua on sujuvoitettu, jotta kuntalaiset voivat asua turvallisesti kotona. Seniorineuvonta, palvelukeskuksissa tapahtuva, ikääntyvien toimintakykyä ja kotona asumista tukeva ryhmätoiminta on juurrutettu osaksi toimintaa. Vapaaehtoistyön juurruttamista toimintaan jatkettiin. Omaishoidontuen saajia on ennakoitua enemmän ja omaishoitajat käyttävät oikeutta lakisääteisiin vapaisiin aikaisempaa paremmin. Asiakkaita oli kesäkuun loppuun mennessä noin 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 yhteensä. Kasvu ennustaa avustusten ylittymistä, joka katetaan henkilöstömenojen säästöllä. Kotihoito vastaanotti kaikki asiakkaat, jotka yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsivat kotihoidon palveluja. Kotihoidossa jatkuu SAKARI-hanke, jonka tavoitteena on henkilöstöresurssipoolin muodostaminen ja poolin toimintaperiaatteista sopiminen. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon ostettu teknologia ei ole toiminut suunnitellulla tavalla. Päiväkuntoutuksen toimintamallia ja vaikuttavuutta on tarkasteltu osana kuntoutustoiminnan kokonaisuutta. Päiväsairaalan potilasvalinnan kriteereitä tarkennettiin, minkä ansiosta päiväsairaalahoidosta hyötyvät potilaat saivat hoitopaikan viiveittä. Myös kotisairaalaan otettiin kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Muistipoliklinikan ruuhkaa purettiin erityisjärjestelyin, muistipoliklinikan arviointia odottavien potilaiden määrä väheni 70 potilaalla. Hoitotakuun aikarajoissa on pysytty. Kotiutustiimin toimintamallia on jatkojalostettu Jorvin päivystyksen, erikoissairaanhoidon, Espoon sairaalan osastojen, kotihoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kotiutustiimi toimi tuloksellisesti. Kotiutustiimin asiakkaiden määrä kasvoi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna noin 24 prosentilla, 100 asiakkaalla, edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Terhokodin käyttö vähentyi, kun toimintaohjeita sen käytöstä tarkennettiin. Henkilökunnan sitoutumisen ja monien erilaisten sekä tuottavuutta että laatua parantavien toimenpiteiden ansiosta kotiutukseen päättyviä hoitojaksojen määrä kasvoi noin 32 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vanhusten pitkäaikaishoitoon siirtyneistä asiakkaista 75 prosenttia otti vastaan palvelutarpeensa mukaisen ympärivuorokautisen laitoshoito- tai asumispalvelupaikan alle kolmessa kuukaudessa
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 6 Seurantaraportti I/ siitä, kun asiakkaalle oli tehty myönteinen päätös ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja läheisten kanssa pysyvä paikka järjestyi 31 prosentille asiakkaista alle kahden viikon kuluessa. Pitkäaikaispaikkaa odottavista pidettiin huolta tarjoamalla heille muita palveluja kotihoidossa ja lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa. Espoon uuden sairaalan sekä Jorvin päivystyksen yhteyteen valmistuvan 24 paikkaisen akuuttigeriatrian osaston toiminnallinen suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti. Pitkäaikaishoidossa palvelurakenteen muutos laitoshoidosta avohoitoon etenee suunnitelmien mukaisesti. Viherlaakson muistipalvelukeskus otettiin käyttöön maalis-huhtikuussa. Muistipalvelukeskuksen käyttöotto mahdollisti laitosmaisen asumisen vähentämisen Puolarkodissa. Taavinkodin muutosta asumispalveluksi valmistellaan yhteistyössä asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa loppuvuoden aikana. Asiakaspalvelun laatu omassa pitkäaikaishoidossa verrattuna RAI tietokannassa oleviin valtakunnallisiin tietoihin on hyvällä tasolla. Vanhuspalvelulain edellyttämä kaupungin omien yksiköiden omavalvontasuunnitelma valmistuu syksyllä. Pitkäaikaishoidon valvontasuunnitelmaa on ajantasaistettu ja viedään lautakunnan käsittelyyn syksyn aikana. Pitkäaikaishoidon ostettujen asumispalveluiden kilpailutus julkaistiin toukokuussa. Kilpailutus valmisteltiin yhteistyössä Kauniaisen, Kirkkonummen ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Asiakastietojärjestelmän versiopäivitys, earkiston käyttöönotto, Viherlaakson muistipalvelukeskuksen teknologian ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvät ongelmat ovat lisänneet henkilökunnan osaamis-, koulutus ja sijaistarvetta. Henkilökunta on sitoutunut talouden tasapainotukseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Käytettävissä olevien resurssien puitteissa asiakkaat ja potilaat ovat saaneet hyviä ja tarkoituksenmukaisia palveluja 25 TERVEYSPALVELUT 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama 7/2013 7/ -% Toimintatulot 13 148 13 198 50 5 974 7 202 54,8% Toimintamenot -340 962-360 174-19 212-204 639-213 531 62,6% Toimintakate -327 814-346 976-19 162-198 665-206 329 62,9% Tulojen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvat talousarvion mukaan. Menot ylittynevät noin 19,2 milj. eurolla. Husin ennusteen mukaan Espoon erikoissairaanhoidon ostot ylittävät 18,3 milj. eurolla määrärahavarauksen. Lisäksi muuhun erikoissairaanhoitoon kohdistuu ensihoidosta, kotikuntalain mukaisten kustannusten lisäyksestä ja espoolaisten virka-ajan ulkopuolisista päivystyskäynneistä Helsingin Haartmanin sairaalassa yhteensä 0,7 milj. euron ylityspaine. Terveyspalveluiden oman toiminnan toimintakate on tasapainossa ja toteutumassa talousarvion mukaisesti. Terveyspalveluiden toiminnallisessa tilanteessa näkyvät tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet. Palveluiden kysynnän lisääntyessä henkilöstöresursseja ei ole lisätty ja koko vuoden suoritemäärien ennustetaan olevan suunniteltua tasoa tai korkeampaa. Palvelut Kuntien välisen valintaoikeuden käyttö terveyspalveluissa on ollut mahdollinen vuoden alusta lähtien. Valintaoikeuden käyttäminen on ollut vähäistä lukuun ottamatta noin 500 espoolaisen siirtymistä Kauniaisten palvelujen käyttäjäksi. Myös erikoissairaanhoidon puolella olevaa kiireettömän hoidon valintaoikeutta on käyttänyt hyvin harva asiakas.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 7 Seurantaraportti I/ Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskeva laki astui voimaan 1.1.. Henkilöllä on oikeus hakeutua ulkomaille terveydenhuollon palveluihin. Kela tiedustelee kunnalta äkillisesti EU- tai Eta - maassa tai Sveitsissä sairastuneen hoidon kustannuksia kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa. Näitä tiedusteluja on alkuvuoden aikana ollut joitakin viikossa, mutta määrä vaikuttaa kasvavan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitopainotteisten palveluketjujen kehittämistyö on jatkunut vuoden aikana. Päihdepalvelujen kilpailutus toteutui heti alkuvuodesta. Ensimmäistä kertaa kilpailutettiin nyt kotiin vietävät päihdepalvelut. Aurorakoti osasto 1:n muuttui palveluasumisyksiköksi 1.4.. Nuorisopoliklinikka Nupoli on sijoitettu organisaatiossa mielenterveys- ja päihdepalveluihin vuoden alusta. Lääkäripulan ja palvelujen heikon saatavuuden vuoksi terveysasemien toimintamalleja on muutettu monin tavoin hyvällä menestyksellä. Saatavuutta kuvaava T3 oli kaupunkitasoisesti kesäkuussa tasossa 21 päivää, mikä on hyvä tilanne. Syksyn 2013 valmistelun perusteella Puolarmetsän terveysaseman palveluiden tuottaminen on kilpailutettu asukaskohtaiseen kustannukseen perustuvalla mallilla. Mediverkko aloittaa palvelutuotannon siellä 27.10.. Asiakastyytyväisyyden mittauslaitteet on saatu kaikille asemille alkukesästä. Tuloksia käytetään toiminnan kehittämisen tukena ja ne raportoidaan väestölle nettisivujen kautta kuukausittain heinäkuusta lähtien. Apuvälineiden kysyntä on lisääntynyt väestön ikääntyessä. Myös laitoshoitopaikkojen korvaaminen asumispalvelupaikoilla ja elä ja asu -yksiköillä lisää yksilöllisten apuvälineiden tarvetta. Apuvälineyksikön tilojen suunnittelu tulevaan Espoon uuteen sairaalaan jatkuu. Espoon apuvälinepalvelujen siirtämistä Hus Apuvälinekeskukseen selvitetään parhaillaan. Suun terveydenhuollossa odotusaikoja hammaslääkärille ja suuhygienistille on alettu seurata samoin kuin terveysasemilla. T3 ilmoittaa kolmannen hoitolassa olevan vapaan tarkastusajan. Suun terveydenhuollon puhelintavoitettavuudessa saman päivän aikana on ollut ongelmia, joihin on paneuduttu ja vastausprosentti on parantunut. Haasteena ovat olleet tekniset ongelmat ja sairauslomat. Kaikkiin kiireellisen hoidon puheluihin on pystytty vastaamaan. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Sähköistä ajanvarausta sekä itseilmoittautumista laajennetaan edelleen. Sähköinen esitietolomake on käytössä. Asiakastyytyväisyyden mittauslaitteita on hankittu suurimpiin hammashoitoloihin sekä Kilon arkipäivystykseen. Palveluverkon kehittämisestä tehdyn suunnitelman toteuttaminen jatkuu. Kilon yksikön laajennus on otettu käyttöön. Haukilahden ja Samarian hammashoitoloitten laajennus valmistuu syksyllä. Pieniä hoitoloita suljetaan. Erikoissairaanhoidossa Husiin tehtyjen lähetteiden määrä on laskenut 2 prosenttia verrattuna edeltäviin vuosiin. Kesäkuun loppuun mennessä lähetteitä oli 29 599 kpl. Näistä terveyskeskuksesta tehtyjen osuus oli 64 prosenttia. Hoitotakuun mukainen odotusaika 6 kk ylittyy 51 jonottajalla. Valtaosa heistä odottaa kirurgiseen hoitoon. Hus menot asukasta kohden ovat kasvaneet. Menot 1-6/ olivat 465,60 euroa kun ne vastaavan aikana viimevuonna olivat 428,70. Erikoissairaanhoidon suoritteet, käynnit, DRGtuotteet ja hoitopäivät, ovat lisääntyneet edellisvuodesta 5,5 prosenttia. Elintarvikevalvonnassa käyttöönotetut ns. Oiva-tarkastukset ovat tarkoin Eviran ohjeistamat ja määrämuotoiset ja niiden valvontatulokset ovat julkisia. Ravintoloiden ja myymälöiden valvontaraportit ovat kuluttajien nähtävillä huoneiston sisäänkäynnin vieressä tai internetin kautta. Toimijoiden ja kuluttajien kiinnostus valvontatietoihin on lisääntynyt ja tarkastuksilla todetut puutteet korjataan aiempaa nopeammin. Terveystarkastajat ovat tehneet alkuvuonna yhteensä noin 550 Oiva-tarkastusta.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 8 Seurantaraportti I/ Asumisterveydessä on yhteydenottojen määrä lisääntynyt, sisäilmaongelmien lisäksi mm. luteita koskevat kyselyjä on tullut useita. Eläinlääkintähuollossa on lisätty eläinsuojelu- ja eläintautitehtävien hoitoon varattua työaikaa. 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama 7/2013 7/ -% Toimintatulot 37 084 37 584 500 14 743 18 535 50,0% Valmistus omaan käyttöön 0 0 24 Toimintamenot -225 625-235 575-9 950-127 081-135 040 59,9% Toimintakate -188 540-197 990-9 450-112 338-116 481 61,8% Tulojen arvioidaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla. Toimeentulotuen tehostettu takaisinperintä, valtion korvaukset ja liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset kasvattavat tuloja. Menojen kokonaisylitys on noin 10 milj. euroa. Suurinta ylitys on toimentulotuessa 5,7 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa 3,6 milj. euroa. Työtä päin -kuntakokeilusta aiheutuviin kustannuksiin 0,7 milj. euroa/ vuosi ei ole määrärahavarausta. Kokeilu toteutetaan ajalla 1.9.2012 31.12.2015 ja sen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Espoon saama työllisyyspoliittinen avustus kuntakokeilusta on 0,5 milj. euroa/vuosi. Palvelut Äitiysneuvolatoiminnan uudet suositukset astuivat voimaan vuoden alussa. Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset ja ensisynnyttäjien luokse tehdyt kotikäynnit ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Lääkärien tekemiä tarkastuksia on tehty edellistä vuotta enemmän. Kouluterveydenhuollon tarkastuksia toteutettiin peruskouluissa aiempaa enemmän. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitajan tekemiä tarkastuksia tehtiin edellisvuotta vähemmän. Lääkärivastaanottoaikojen määrissä oli kasvua. Elokuussa voimaan astuva laki oppilas- ja opiskelijahuollosta merkitsee muutoksia koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisessä. Psykologiresurssin riittävyys vahaiskasvatuksen esiopetuksen oppilashuollossa ja ammattioppilaitoksen opiskelijahuollossa on arvioitava syksyn aikana. Lapsiperheiden perhetyössä eriytettiin lapsiperheiden perheohjaus ja kotipalvelu. Perhetyön alkuvuoden käyntimäärät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Perhetyössä kehitetään uusia työmalleja. Neuvolatoiminnan kansalaisen ajanvarauksessa on tehty suunnitelma uudelle tekniikalle, valmisteltu verkkoneuvonnan pilotointia sekä aloitettu perhevalmennuksen sähköisen materiaalin suunnittelu. Neuvolatoiminnan englanninkieliset internetsivut valmistuivat. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on otettu käyttöön opiskelijoiden sähköinen terveyskysely, koulutulokkaiden sähköinen ajanvaraus sekä tekstiviestimuistutus opiskelijoiden lääkäriajoista. Myös kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen ajanvarauksen voi tehdä sähköisesti. Lasten terapiapalvelujen saatavuus on kohentunut. Vuoden alkupuoliskolla annettiin yhteensä 3 114 jalkautuvaa palvelukontaktia lapsen ja/tai perheen elinympäristössä, 2 056 yhteistyökontaktia lapsen/perheen verkoston kanssa sekä 860 konsultaatiokontaktia lapsen peruspalveluiden työntekijöille. Lisäksi annettiin kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille 532 ennaltaehkäisevää palvelukontaktia, joilla pyritään poistamaan varsinaisen asiakkuuden tarvetta antamalla ohjausta ja neuvontaa varhaisemmassa vaiheessa.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 9 Seurantaraportti I/ Perheneuvolapalveluihin on saanut ajan keskimäärin 39, lasten kuntoutuspalveluihin 49 ja lastenpsykiatrisen avohoitoon 36 vuorokaudessa. Lastensuojelun sijoitusten kokonaismäärä on pienentynyt 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Perhehoidossa on ollut tämän vuoden aikana 233 lasta/nuorta kun vastaava luku viime vuonna oli 213, kasvua 9,4 prosenttia. Kiireellisten sijoitusten tarve on vähentynyt. Laitoshuollossa olevia täysi-ikäisiä nuoria on tänä vuonna ollut 19, mikä on 6 vähemmän kuin viime vuonna. Tällä hetkellä noin 30 nuorta odottaa asuntoa. Puolen vuoden tarkastelussa uusia huostaanottoja on ollut 15,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Viime vuonna uusia huostaanottoja oli 38 ja kuluvana vuonna 44. Lastensuojelun avohuollon palveluissa 0-17-vuotiaiden asiakasmäärä on hieman laskenut, espoolaisista lapsista ja nuorista on kesäkuun loppuun mennessä 5,4 prosenttia ollut lastensuojelun avopalvelujen piirissä. Lastensuojelutarpeen selvitykset ja lastensuojeluilmoitusten tutkiminen ovat keskimäärin toteutuneet lain edellyttämässä määräajassa. Lastensuojelujen kokonaismenoille on asetettu säästövaade, jonka toteutumiseen kohdistuu yhden milj. euron riski. Lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan tuen tarpeessa oleville espoolaisille tarkoitetusta ns. Omatila-palvelusta on saatu hyviä tuloksia ja yhteistyö eri tahojen välillä on ollut toimivaa. Asiakastapaamisia on ollut kesäkuun loppuun mennessä 979 kun edellisvuonna oli 711. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut edelleen, tukea on saanut kuukautta kohden keskimäärin 6,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kustannukset ovat kasvaneet noin 7 prosenttia. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopulla 13 039 henkilöä (kasvu 19,1 %), joista pitkäaikaistyöttömiä 3 669 henkilöä (kasvu 70,1 %). Espoon työttömyysprosentti oli 9,7. Toimeentulotuen omapalvelussa asiakkaalla on mahdollisuus seurata oman toimeentulotukihakemuksensa käsittelytilannetta ja nähdä myönnetyn tuen määrän. Huhtikuussa otettiin käyttöön toimeentulotuen sähköinen jatkohakemus. Asunnottomien palveluja on vahvistettu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Väinöläkodin 35 asuntoa käsittävä tukiyksikön toiminta käynnistyi maaliskuussa. Asumisen tukipalveluiden piirissä oli 163 asiakasta kesäkuun aikana. Vastaavasti toimeentulotukena maksettavan tilapäismajoituksen käyttö on vähentynyt. Kevään aikana tilapäismajoituksessa on ollut yli 40 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin vuosi sitten. Kustannukset ovat pienentyneet 0,3 milj. euroa eli 37 prosenttia. Ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisen vuoksi maahanmuuttovirasto on edellyttänyt Espoon majoituspaikkojen vähentämistä 21 paikasta 14 paikkaan 1.7. alkaen. Kehitysvammaisten laitoshoito on vähentynyt noin 8 prosenttia. Laitoshoidon purkua on tavoitteena toteuttaa vuoteen 2017 mennessä siten, että vain 3 prosenttia espoolaisista kehitysvammaisista asiakkaista on laitoshoidossa. Kotiin vietävä tuntiperusteinen hoito on ollut vuoden alusta ensisijainen hoitomuoto erityisesti pienten, alle kouluikäisten lasten perheillä. Vuoden alkupuoliskolla kotiin annetun hoitoavun saaneita asiakkaita oli yhteensä 54. Henkilökohtaisessa avussa palveluseteliä on käyttänyt kesäkuun loppuun 156 asiakasta kun käyttäjiä oli viime vuonna 138. Työnantajamalli on edelleen yleisin palvelumuoto ja tavoitteena on vastata henkilökohtaisen avun kysyntään ensisijaisesti työnantajamallilla. Vammaispalvelulain mukaisten yksilökuljetusten hallinnointi siirtyi 1.2. alkaen Espoo Logistiikka -liikelaitokselle. Matkojen määrä on kasvanut 13 947 matkalla viime vuoteen verrattuna.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 12.8. 10 Seurantaraportti I/ Kasvua selittää asiakasmäärän nousu. Kustannusvaikutuksia on lisäksi taksojen ja matkojen keskipituuksien nousulla. Vammaispalvelujen kuljetuspalvelutuen, henkilökohtaisen avun ja omaishoidon tuen asiakasmäärät ovat nousseet, mikä osaltaan aiheuttaa riskejä määrärahojen riittävyyteen. Sähköinen kuljetuspalvelutukihakemus otettiin käyttöön toukokuussa. Sähköisesti on tullut n. 30 hakemusta. Henkilökohtaisessa avussa sähköisen palvelusetelijärjestelmän palveluntuottajaksi hakeutumisen osion käyttöönottoa on valmisteltu. Palveluntuottajille sähköinen haku on käytössä syksyllä. 29 ESIKUNTA 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama 7/2013 7/ -% Toimintatulot 606 423-183 38 228 37,7% Toimintamenot -14 318-14 233 85-7 215-7 072 49,4% Toimintakate -13 712-13 810-98 -7 177-6 844 49,9% Talous Tuloja jäänee saamatta noin 0,2 milj. euroa. Menoista säästynee noin 0,1 milj. euroa. INVESTOINNIT 912 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama -% 7/2013 7/ Tulot 0 0 0 Menot 3 100 3 100 0 0 196 6,3 % Netto 3 100 3 100 0 0 196 6,3 % 952 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama -% 7/2013 7/ Tulot 0 0 Menot 900 900 0 0 547 60,8 % Netto 900 900 0 0 547 60,8 %