Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 44 Kokoustiedot Aika 23.02.2015 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden 4 menetys ja täydennysvaali 4 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 6 eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 8 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 1-3 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 10 7 4-8 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 14 8 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 17 alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola 9 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 32 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä 10 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 35 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., 20.10., 17.11. ja 8.12.2014, 26.1.2015) 11 Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta 42 Espoo 12.2.2015 Jyrki Kasvi puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 2 / 44 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 12.2.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 27.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 3 / 44 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / PerusS&Sit.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 4 / 44 5450/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 30 19.1.2015 3 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Helena Paimela (Kok.) pyytää 31.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.1.2015 30 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 5 / 44 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Helena Paimela - Lautakunnan sihteeri
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 6 / 44 5438/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 61 9.2.2015 4 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). Selostus Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtainen varajäsen Kurt Byman (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.2.2015 61 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi valitaan Jonna Löflund. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 7 / 44 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). - Valittu - Kurt Byman
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 8 / 44 5438/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 62 9.2.2015 5 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). Selostus Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan henkilökohtainen varajäsen Jonna Löflund (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.2.2015 62 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäseneksi valitaan Kurt Byman. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 9 / 44 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). - Valittu - Jonna Löflund
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 10 / 44 1577/02.02.02/2014 Kaupunginhallitus 63 9.2.2015 6 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite Selostus 1 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 2 Pöytäkirjamerkinnät 2014 3 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 2014 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu 27.1.2015 valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 30.3.2015 kaupunginhallituksessa ja 18.5.2015 valtuustossa. Tilinpäätösennuste Kaupungin talous kehittyi vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Tilinpäätösennusteen mukaan kaupunki tulee tekemään nollatuloksen, kun vuosikatetta kertyi 117 milj. euroa ja vastaavasti suunnitelmapoistot tulevat olemaan 117 milj. euroa. Tilikauden tulos on lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, joita kaupunki sai nettona (huomioitu rahoituskulut) 51,3 milj. euroa. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verorahoitus Espoo sai verotuloja 1 332,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 29,8 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoivat edellisvuodesta 1,1
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 11 / 44 prosenttia eli n. 15 milj. euroa. Verorahoitus toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti jääden n. 6 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 137 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 121 milj. euroa, mikä on 12 milj. euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttötalous Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui 13,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni 51,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa yhä suurempia paineita verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa päivittäiset palvelut sekä kaupungin yhä kasvavat investoinnit. Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikkeni 37 milj. euroa edellisen vuoden toteutumasta. Kate on heikentynyt, koska kulujen kehitys oli vuonna 2014 edelleen nopeampaa, kuin tuottojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion yli 8 milj. eurolla ja olivat yhteensä 270 milj. euroa. Toimintatulot kuitenkin laskivat 3 prosenttia (8,1 milj. euroa) edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 627,8 milj. euroa. Ulkoisten toimintamenojen kasvu (yhteensä 54 milj. euroa) on hidastunut jo toista vuotta peräkkäin ja oli viime vuonna 3,4 prosenttia. Menokehitys kokonaisuudessaan oli talousarvion mukaista, mutta toimintamenojen kasvu on kuitenkin edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen sekä talouden tasapainoon, kun vielä toimintatuloissa on merkittävää laskua. Erityisesti henkilöstökulujen kasvu oli kohtuullinen, 2,4 prosenttia. Huolestuttava merkki sen sijaan on asukkaiden sosiaaliseen tilanteeseen liittyvien kulujen jyrkkä kasvu, joka edelleen kiihtyi vuonna 2014. Näitä kustannuksia ovat mm. toimeentulotuki, avustukset ja työmarkkinatuki. Myös erikoissairaanhoitoon käytettävä määräraha on kasvanut reilusti yli kaupungin keskimääräisen menokehityksen. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 14 051 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 81 henkilöllä. Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 12 / 44 Ennakkoarvioiden mukaan sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu 398 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 260 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Lainannostovaltuus 117 milj. euroa ja rahastojen purkuvaltuus 40 milj. euroa käytettiin jo alkusyksyyn mennessä ja loppuvuoden aikana jouduttiin turvautumaan lyhytaikaiseen kassalainaan. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 42,5 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 284,3 milj. euroa eli 1 066 euroa asukasta kohden. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen kaupungin toimintakatetta koskevan tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tammikuun lopun tietojen mukaan 6 tulostavoitetta ei toteutunut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu ylitti ennusteet vuonna 2014. Asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan n. 4 850 asukkaalla eli 1,9 prosenttia. Asukasmäärä oli arvion mukaan vuodenvaihteessa 265 600. Joulukuun 2014 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 368 ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 424, joka on lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 142 eli vajaa kolmannes työttömistä. Korkeasti koulutettujen osuus työttömistä oli kolmannes. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.2.2015 63 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 13 / 44 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 14 / 44 5349/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 60 9.2.2015 7 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Sanna Antman, puh. 050 410 0066 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Liite Selostus 4 Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelma seuranta II 2014 (Maria Rysti) 5 Kestävä kehitys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 6 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 7 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma seuranta II 2014 (Viula Pakka) 8 Osallistuva Espoo kehitysohjelma seuranta II 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 15 / 44 - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä ensimmäisen toteutusvuoden projektien ja toimenpiteiden osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2015 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2014 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa. Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana tehtävässä valmistelutyössä. Kestävän kehityksen ohjelma tuo Espoo -tarinan ilmastoja energiatoimenpiteet 2015 2017 kaupungin käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin viime vuonna Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän yrityksessä. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Keskeinen projekti on Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli. Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli 670. Osallistuva Espoo -ohjelma Meidän puisto - malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen toimenpiteessä on pilotoitu noin kymmentä erilaista kohdetta Espoossa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu vastuutahon ja Espoon kaupungin välillä siivouksen ja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 16 / 44 kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Mallia laajennetaan vuoden 2015 aikana. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.2.2015 60 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 17 / 44 2100/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 67 9.2.2015 8 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue 210426. Oheismateriaali Selostus - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta - Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet 2.2.2015 - Tapiolan keskus, päätöshistoria - Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus 1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti. 1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa. Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 18 / 44 Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa 16 200 4 370 = 11 830 k-m 2 (sisältää asumista noin 7 500 k-m 2 ). 1b-vaihe / alue 210426 on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 hyväksymää 1-vaiheen / alue 210418 kaavan muutosta, josta kaupunginhallitus 8.4.2013 erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi (aluenumerona entinen 210418). 1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää 12005 tontin 6 sekä katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210426. (Muodostuu uutta korttelia 12205). Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b) kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 19 / 44 vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä. Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d. 1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt valtuustolle lähetettäväksi 8.4.2013 ja valtuusto hyväksyi sen 29.4.2013. 1a-vaiheesta (alue 210418) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 7.2.2014, päätökseen ei haettu muutosta. Asemakaava on tullut voimaan 19.3.2014. Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa. Kaavaan esitettävät muutokset 1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi. 1 :stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa koskeva osuus. 8 :stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa koskeva kappale. 8 paloautoreitti muutettiin pelastustieksi. Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k 12005 / tonttia 8 (sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11, 12 ja 16 poistettiin ja tehtiin tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien numerointeihin. Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 :ssä I-vaiheen +3.00 muutetaan Ib-vaiheen kaavaan +3.25 (N2000):ksi. Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä tavalla. Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 20 / 44 Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006 2007:ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään Sammonsilta) Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) mm.: Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6)
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 21 / 44 Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava 210426 toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 22 / 44 Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus 210400 (katualuetta) Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974. Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus 210413 (k 12005 / t 6) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta kaavassa / rakennettu II) 4 370 k-m 2 Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009. Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 8.2.2010 antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin ilmoituslehdissä. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9. 20.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville