Työelämän kehittämisstrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Työturvallisuuskeskus Parempi työ -kevätseminaari 8.4.2013 Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaatepäätöstä 31.5.2012. Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 Tekesin Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa, Liideri-ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 hankejohtaja 1.1.2013 alkaen.
Kansallinen yhteistyöhanke työelämästrategia Kriittinen menestystekijä Laajan työelämäverkoston saumaton yhteistyö Visio Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Missio Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Hankkeen tavoitteet 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. Hankesuunnitelma
Yhteistyöhankkeen elinkaari ja painotukset 2013 Verkostot Rakennusvaihe Arvopohja Ydintoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Hankkeen tavoitteet näkyviksi 2014 Oppiminen Työelämätoimijat Verkostot Kehittämisohjelmat Erityisteemat Uudet toimenpiteet Viestintä 2015 Tulokset, välitilinpäätös Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen 2020 Suomen työelämä Euroopan paras
Työelämän kehittämisstrategian ydinviesti Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen!
Ydinkysymykset proaktiivisuus Miten tavoitamme työpaikat? Yhteistyöhanke Työpaikka Miten saamme kehitystä aikaiseksi työpaikoilla? Mitä voimme hankkeena tehdä toisin kuin aikaisemmin? tarvelähtöisyys Miten teemme tämän yhdessä?
Hankkeen toimeenpanopolut Ydintoimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Verkostot Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita Kehittäjät Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia toimintamalleja ja työkaluja Tarve Oppiminen Innovointi ja tuottavuus Osaava työvoima TYÖ- Työpaikat PAIK AT Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Hyvät käytännöt Työelämän arvopohja Vuoropuhelu Tiedonhallinta Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja työllistymisen edistäminen Viestintä Viestinnälliset linjaukset ja toimenpiteet
Suomen työelämän arvopohjan määrittely Tavoite Yhteisesti hyväksytyt, yleispätevät ja työelämästrategian tavoitteita vahvistavat arvot kuvataan niin, että niitä voi käyttää kansallisen yhteistyöhankkeen arvopohjana mm. työurien jatkamiseksi työyhteisöjen ja työpaikkojen innostamiseksi mukaan eri työelämätoimijoiden sitoutumiseksi hankkeen tavoitteisiin helpottamaan hankkeen tavoitteiden viestintää auttamaan hankkeen tavoitteiden jalkauttamista ja laajentumista erilaisiin työpaikkoihin ja muihin toimijoihin. Prosessi Arvokeskustelu eri foorumeissa - hankkeen valmisteluryhmä - valitut kohderyhmät - hankkeen neuvottelukunta - sosiaalinen media Aikaisemman tiedon hyödyntäminen - tutkimusten ja raporttien analysointi Aineiston jalostaminen Suomen työelämän arvoiksi - hyväksyntä hankkeen johtoryhmässä 9.9.2013
Ydintoimijat Ministeriöt Työmarkkinakeskusja muut järjestöt Asiantuntijat Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK KT Kuntatyönantajat Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät ry VATES -säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Tekes Yhteistyölupaukset
Uudet toimijat Pelisääntöjen luominen kevään 2013 aikana Uusien toimijoiden mukaantulo hankkeeseen syksystä 2013 Varmistamaan palvelutarjonnan monipuolisuutta ja laajuutta (sisältö, painopistealueet, kohderyhmä)
Yhteistyölupaus Mihin Suomen työelämää parantaviin ja työorganisaatioiden tarvitsemiin ratkaisuihin voitte tällä yhteistyölupauksella organisaationa vaikuttaa kaiken eniten?. Kertokaa 2-5 keskeisintä avaintavoitetta, joiden saavuttamisella osaltaan pääsemme kansallisen työelämän kehittämisstrategian esittämiin tavoitteisiin Avaintavoitteiden määrittelyllä pyritään kiteyttämään toimijoiden toimintaa muutamaan asiaan työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Nostetaan esille ne kriittiset asiat, joiden avulla päästään työelämän nykytasolta tavoitetasolle.
Yhteistoimintaverkostot Alueelliset verkostot Vahvistaa alueellisia verkostoja, jotka osaamisellaan ja toiminnallaan kykenevät tukemaan ja ohjaamaan työpaikkoja, varsinkin pk-yrityksiä työelämästrategian kaikilla painopistealueilla. Tiede- ja tutkimusverkostot Hyödyntää työelämätutkimusten tuloksia hankkeessa sekä sitouttaa tiede- ja tutkimustahoja hankkeeseen omaksi verkostoksi. Kansainväliset verkostot Aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin tavoitteena jakaa työelämätietoa, saada benchmarkingpohjaa, vaikuttaa EU:ssa sekä tehdä tunnetuksi Suomen työelämä. Liitto-, toimiala- ja yhdistysverkostot Sisällyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen osaksi jokapäiväistä työmarkkina- ja yhteistoimintaa. Liitto-, yhdistys- ja toimialaverkostojen työpaikat tavoittava kehittämistyö voi myös olla toimialarajat ylittävää. Virkamiesverkostot Hankkeessa mukana olevien ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon saumaton yhteistyö työelämästrategian toteuttamiseksi.
Alueelliset verkostot Vahvistaa alueellisia verkostoja, jotka osaamisellaan ja toiminnallaan kykenevät tukemaan ja ohjaamaan työpaikkoja, varsinkin pk-yrityksiä työelämästrategian kaikilla painopistealueilla. Tavoitteena on madaltaa pienten perustason (tai alle perustason) yritysten kynnystä käynnistää omaa kehittymistään. Aikaansaada yhteinen työelämästrategian mukainen tahtotila. Alueellinen yhteistyö Palvelut ja toimintatapa Työelämäasioiden osaaminen Resurssit, työkalut Seurantajärjestelmät + AVIen työsuojeluvastuualueet, maakuntaliitot, Kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, TTL (muut toimijat myöhemmin mukaan)
Alueellinen verkosto ELY TTL Maa- AVI Seud. Kauppa-? / THF kuntaliitto keh.kesk kamari Verkoston yhteistyölupaus (tavoite, rooli) Kunkin rooli ja kehittämisalue tavoitteen toteuttamiseksi Synergia, lisäarvo
Kehittäjät 1) Hankkeen sateenvarjon alla olevat kehittämisohjelmat 2) Aikaisemmin kehitetyn tiedon soveltaminen työpaikoilla esim. kehitetään työpaikkojen tarpeita ja tilanteita vastaava kehittämistavoitteiden ja -mahdollisuuksien itsearviointityökalu konkretisoimaan kehittämisstrategiaa.
Kehittämisohjelmat - ajankohtaista Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) 15 kehityshanketta hyväksytty (tavoite 70) tiedotuskampanja 13 paikkakunnalla huhti-kesäkuussa 4 teemaa (arvostava johtaminen, uusi tapa innovoida, uudet tavat organisoida ja jatkuva arviointi) Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Hyvät käytännöt Laatukriteerit julkiselle sektorille Ikäjohtaminen Johtamiskoulutus Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Viestintätapahtumat Yhteydenpito TTL:n alueneuvottelukuntiin
Tiedonhallinta Painopistealueet LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ Eri hankkeiden rajapinnat INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Erityisteemat OSAAVA TYÖVOIMA Olemassa oleva tieto 17
Viestintä 2013 Visuaalinen yleisilme (15.4) Verkkosivujen julkaiseminen (toukokuu) Sosiaalisen median kanavien lanseeraus (toukokuu) Ratkaisun Paikka-messut (14.5.) Esityksiä, Lehtikirjoituksia (jatkuvaa) Kevät Erityisteema valituissa viestintäkanavissa (heinäkuu) Toimijoiden viestintäkanavien hyödyntäminen Kesä Viestintäkampanja (alk. syyskuu) Syksy Proaktiivinen, kohdennettu viestintä (ulkopuolisen viestintätoimiston sparraus) Talvi Hankkeen tavoitteiden näkyväksi tekeminen Arvopohjan jalkauttaminen Tiedon lisääminen Työpaikkojen ja eri kohderyhmien tavoittaminen VIESTINTÄTYÖRYHMÄ
Seurantajärjestelmä Panos- ja tuotosindikaattorit koskevat panostuksilla aikaansaatua toimintaa ja sen välittömiä tuotoksia toimivat hankkeen operatiivisen toiminnan tukena antaen palautetietoa siitä, tehdäänkö hankkeessa asioita tehokkaasti tai riittävästi. tulee kerätä suhteellisen usein, jopa puolen vuoden välein. Tulosindikaattorit kuvaa välittömiä tuloksia ja muutoksia sekä kehittäjäverkostossa että kohderyhmissä, joita ei olisi saatu aikaan ilman hanketta. tukevat hankkeen operatiivista päätöksentekoa antaen tietoa vaikutusten synnystä eli toiminnan tehokkuudesta. kerätään vuosittain, joskin seurantatietoa voi syntyä myös kertaluonteisesti hankkeen tapahtumissa. Vaikutusindikaattorit erillisselvityksin noin 1-2 vuotta strategian toimeenpanon käynnistymisen jälkeen. Vaikuttavuustietoa on kerättävä sekä tavoitteita kuvaavien indikaattoreiden (painopistealueet sekä työpaikkakohtaiset siirtymät kehitysvaiheesta toiseen) osalta että erillisten vaikuttavuusanalyysien avulla. Seurantatieto työelämän toimintaympäristön kehityksestä tarvitaan työelämän kehittämisstrategian strategisen osuvuuden arvioinnissa. ilmentävät työelämän tilaa ja kehitystä yhteiskunnallisella tasolla (kerätään 2-3 kertaa hankkeen aikana)
Rahoitus Hanke Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle hankkeen hallintaan liittyvää rahoitusta Rahoitusneuvottelut meneillään vuosille 2014-15 viestintäsuunnitelman toteutukseen yritysten kehittämistyöhön, alueellisten rakenteiden vahvistamiseen Toimijat Yhteistyölupausten mukainen toiminta toteutuu kunkin toimijan oman budjetin mukaan Ulkopuolista rahoitusta tarvittaessa
Kiitos! Margita Klemetti hankejohtaja margita.klemetti@tem.fi