Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta , Toni Riipinen

2 Arviointityön luonteesta Arviointityön tavoitteet: Arvioida strategisten hankkeiden vaikuttavuutta ja lisäarvoa sekä strategisten hankkeiden toimintamallin toimivuutta Tuottaa tietoa erityisesti strategisten hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen jatkoa ajatellen Ydinkysymys tehdäänkö hankkeissa oikeita asioita niiden tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta ja tehdäänkö asiat oikealla tavalla, jotta tavoitteet saavutetaan tehokkaasti Pääasialliset menetelmät Olemassa olevan hanke- yms. dokumenttien analysointi Asiantuntijahaastattelut (hanketiimit, ministeriön johto, sidosryhmät) Hankekohtaiset työpajat

3 Neljä lähtökohdiltaan ja toteutustavaltaan erilaista hanketta Uusi Kehitettävän asian / teeman uutuusarvo Tuttu HYVÄ Joustoturva Luova talous Metsä -ohjelma Vanha/olemassa oleva Uusi Hankkeiden toteutusympäristö Hyvä hanke on malliesimerkki rationaalisesti organisoidusta strategian implementointi hankkeesta. Hankkeessa on selkeä fokus ja toimenpiteet on operationalisoitu johdonmukaisesti tukemaan tavoitteita. Hankkeessa kehitetään tuttua asiaa uudentyyppisessä toteutusympäristössä. Metsä ohjelma on ulkoisiin vaikutuksiin tähtäävä toimialaohjelma, joka toteuttaa hankkeita, joiden vaikutukset näkyvät konkreettisesti ministeriön ulkopuolella toimialalla. Fokus on selkeä. Hankkeessa kehitetään tuttua asiaa uudentyyppisessä toteutusympäristössä. Joustoturva hanke on organisaation tapa toimia, jotta hallinnon alan tehtäviin kuuluvat asiat saadaan koordinoidusti hoidettua. Fokus laaja. Hankkeessa toteutetaan tuttua asiaa uudessa rakenteessa vanhalla tavalla. Luova talous hanke on käsitteellinen hanke, jossa kehittämisen viitekehystä ollaan vasta luomassa. Fokus laaja ja osin epäselvä. Hankkeessa pyritään kehittämään uutta asiaa uudessa toteutusympäristössä, mikä luo hankkeen toteutukseen erityishaasteita.

4 Toimintamallin etuja Määräaikaisuus on pakottanut toimimaan tehokkaasti toimitaan nopean toiminnan joukkona ja saatu konkreettisia asioita nopeasti eteenpäin. Toimintatapa on ollut ketterä, joustava ja itseään korjaava (ei tarvitse käydä läpi virkatietä päätöksissä) se on mahdollistanut nopeuden, kokeilevuuden ja reaktiivisen toteutuksen. Toimintaa ei ole vaivannut reviiriajattelu, vaan on sallittu ja mahdollistettu toimia yli rajojen. Horisontaalinen toimintatapa ja uusi verkostomainen toimintakulttuuri on tullut korvaamaan entistä neuvottelukulttuuria Byrokratia on ollut vähäistä ja on voitu keskittyä substanssiasioihin On voitu toteuttaa hallinnossa poikkeuksellisella tavalla strategisille hankkeille asetettuja tavoitteita: Hankkeen tehokas ja vaikuttava toteutuminen Uusien horisontaalisten kehittämishankkeiden valmistelu

5 HYVÄ hankkeen erityispiirteitä Ainoa oikea hanke neljästä TEM:n strategiahankkeesta (strategian implementointi) Toteutustapa arvioitu selkeästi parhaaksi kaikista hankkeista Kehittämisessä keskitytään pääosin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vastuulla oleviin painopisteisiin ja keinoihin vaikka toteutusympäristö on uuden tyyppinen, niin selkeä rakenne (osaava työvoima/yritystoiminnan edellytykset) toteutukselle on ministeriössä ollut olemassa. Laaja-alaisuudesta huolimatta hankkeen tavoitteet ja niitä operationalisoivat toimenpiteet ovat selkeät ja loogiset tavoitteiden ja tekemisen yhteys on selkeästi hahmottuva viestiminen sekä ministeriön sisällä että ulospäin työnjako ja vastuutukset Käytännön toiminnan haasteena on ollut (alue)hallinnon uudistukset, mitkä osaltaan ovat hankaloittaneet hankkeen tavoitteiden viemistä suoraan alueille.

6 Havaintoja HYVÄ-hankkeen tämän hetken tuloksista vaikutuksista Sote-alan palvelujärjestelmä on laaja ja sen kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Yksittäisillä hankkeilla siihen, samoin kuin HYVÄ-hankkeen tavoitteisiin, voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Kehittämistoiminnan vaikutukset HYVÄ:n tavoitealueilla (Sote-palvelujen kehitysedellytykset ja hyvinvointialan kasvu ja kansainvälistyminen) syntyvät välillisesti ja pääsääntöisesti pidemmän aikavälin kuluessa. Hankkeen oltua käynnissä vajaat pari vuotta voidaan arvioida lähinnä sitä, onko vaikutusten saavuttamiseksi tehty oikeita asioita. Kokonaisuutena HYVÄn fokus on ollut selkeä ja toimenpiteiden määrittelyssä onnistuttu - suhteessa tavoitteisiin tekemisen eivät ole jääneet vain pintaraapaisuiksi avainalueilla. Toimenpidekokonaisuuksittain onnistumisia on saavutettu mm. Sote-alan koulutuksessa Uusien yritysmuotojen kehittämisessä Asiakas ja kuluttajanäkökulman vahvistamisessa Sote-palveluissa Sen sijaan yrityspalvelujen kehittämisessä ei olla pystytty tavoitteiden mukaisesti kehittämään hyvinvointialan erityistarpeita vastaavia ratkaisuja aloittavien ja kehittyvien yritysten tarpeisiin. Vastaavasti alueellisten HYVÄ-prosessien osalta on luotu toiminnan edellytyksiä, mutta aluetason toimijoiden sitouttaminen ja kumppanuusprosessien rakentaminen on osoittautunut ennakoitua haasteellisemmaksi.

7 Hankkeen lisäarvosta ja pysyvistä vaikutuksista Sote-alan kehittämistä tukeva tietopohja on vahvistunut (mm. yritysten yhteistyö ja verkottuminen, palvelumarkkinoiden kehitys, kansainvälistyminen ja viennin edellytykset, yhteiskunnalliset yritykset) On synnytetty yhteistyöverkosto ja alusta kehittämistyölle On määritetty TEM:n tehtäväkenttä ja toimijoiden työnjako Sote-alan kehittämistyössä On saatu nostettua toimialan näkyvyyttä ja kehittämistarpeita aiempaa paremmin esille Luotu edellytyksiä palvelun käyttäjien näkökulmasta lähtevälle palveluosaamiselle. Hankkeella on luotu edellytyksiä vaikutusten synnylle - haasteina ovat jatkossa: miten pystytään turvaamaan se, että nyt aikaan saadut tulokset konkretisoituvat laajoiksi vaikutuksiksi, sekä millaisella toimintakonseptilla TEM:ssä pystytään jatkossa parhaiten toteuttamaan hyvinvointialan uudistumista tukevaa toiminta.

8 KIITOS Lisätietoja arvioinnista: Toni Riipinen, Mikko Valtakari,