Työelämä hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 Työelämä hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2013 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä kuvataan Työelämä hankkeen toiminta pääpiirteissään toimintavuonna Toiminnan tätä yksityiskohtaisempi kuvaus ja seuranta on kuvattu erillisessä liitteessä Rullaava toimintasuunnitelma seurantatietoineen. Hanke aloitti toimintansa tammikuussa 2013 ja otti nimekseen Työelämä 2020 hanke huhtikuussa Hanke on valtioneuvoston hyväksymän työelämästrategian toimeenpanohanke. Hanke on määritelty verkostohankkeeksi. Sen keskeinen tehtävä on mahdollistaa eri työelämätoimijoita tavoittamaan työpaikkoja yhteistyössä muiden työelämätoimijoiden kanssa, helpottaa työpaikkoja tunnistamaan ja löytämään tarpeitaan vastaavia palveluja entistä helpommin ja olla työelämästrategiaa tukevien työelämäasioiden viestinviejänä. Hankkeen viitekehyksenä on työelämästrategia, jonka - visiona on Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020, - missiona rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja - painopistealueina innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Keskeisenä periaatteena on, että hankkeessa mukana olevien kohteena ovat työpaikat ja kehittämistä tehdään työpaikkojen omista lähtökohdista. Yleisenä lähtökohtana on, että samanaikaisesti parannetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vuonna 2013 luotiin Työelämä hankkeen rakenne: hankeorganisaatio, toimijaverkostot, rakenteet sitoutua ja sitouttaa, arvopohja, seurantajärjestelmät, viestintälinjaukset ml. hankkeen verkkosivut sekä sosiaalisen median strategia ja toimenpiteet. Työelämä hankkeen kick off tilaisuus pidettiin Säätytalolla huhtikuussa Hankeorganisaatio Hanke organisoitui siten, että sillä on - hankehallinnosta vastaava ja toimeenpaneva sihteeristö, - asiasisältöjä valmisteleva valmisteluryhmä (pj hankejohtaja Margita Klemetti), - hanketoiminnoista ja sisällöistä päättävä johtoryhmä (pj työministeri Lauri Ihalainen) sekä - neuvoa-antava ja ohjaava neuvottelukunta (pj Berner Oy:n hallituksen pj George Berner). Hankehallinnointi on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Liitteessä 1 on koko hankeorganisaation nimiluettelo. Toimijaverkostot ja toimintatavat sitoutumiseen Hankehallinnoinnin keskeiseksi toimintatavaksi sovittiin yhteistyölupausten solmiminen. Yhteistyölupauksissa kukin toimija kuvaa ja lupautuu toteuttamaan ne toiminnot, joilla se osallistuu Työelämä hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteistyölupaukset on tehty - ensin ydintoimijoiden kanssa ml. alueverkostot ja

2 2 (13) - myöhemmin laajentaen muihin toimijoihin. Näin menetellen hankkeessa pystytään ensi vaiheessa hahmottamaan eri toimijoiden työelämän kehittämiseen liittyvät osallistumis-, osaamis- ja palvelualueet ja etsimään seuraavassa vaiheessa hankkeessa saavutettavat synergiaedut työpaikkojen tavoittamiseksi. Allekirjoitettuja ydintoimijoiden ja toimijoiden yhteistyölupauksia sekä valmistelussa olevia yhteistyölupauksia oli vuoden lopussa 34, alueellisia yhteistyölupauksia oli vuoden loppuun mennessä solmittu kaksi. Muut alueet valmistelivat lupauksiaan. Liitteessä 2 on lueteltu yhteistyölupauksen tehneet toimijat. Loppuvuodesta hankkeen työelämätoimijoiden verkostoa laajennettiin uudella ryhmällä ns. kumppaneilla (4 kpl). Kumppaneita yhdistää puhutteleva missio ja/tai työelämäinnovaatio, jota he haluavat jakaa muiden työelämätoimijoiden ja työpaikkojen kanssa. Vuoden 2013 lopulla johtoryhmässä sovittiin, että yhteistyölupaukset käydään läpi mahdollisten strategisten työelämän kehittämisen katvealueiden löytämiseksi. Työpaikkarajapinnassa työskentelevien työelämätoimijoiden muodostamat alueverkostot (15 alueverkostoa, alueena ELY-alue) aloittivat työnsä, samoin tiede- ja kansainvälinen verkosto (vrt. erillinen liite). Alueverkostojen tavoitteena on tunnistaa alueensa työpaikkojen työelämän kehittämistarpeet ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Alueverkostoissa on mukana alueellisia toimijoita, jotka tekevät työtä asiakas- ja työpaikkarajapinnassa tarjoten työelämäpalveluita ja työkaluja tai työelämän kehittämisrahoitusta. Alueverkostojen tavoitteena on lisäksi tehdä työtänsä tunnetuksi niin, että työpaikat tietävät ja osaavat ottaa yhteyttä työelämätoimijoihin tarpeidensa mukaan. Alueverkostovastaaville järjestettiin verkostojohtamiskoulutuspäivä syyskuussa Hankkeesta on osallistuttu kaikkien alueiden ryhmäytymispajoihin ja yhteistyölupausten allekirjoitustilaisuuksiin. Tiedeverkoston tehtävänä on tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä, toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä, tehdä Työelämä hanketta sekä siihen liittyviä mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia ja edistää omalta osaltaan Työelämä hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla. Tiedeverkostolla on koordinaatioryhmä tehtävän toteuttamiseksi. Kansainvälisen verkoston tehtävänä on koostaa ja välittää tietoa hankkeelle sovituin väliajoin hankkeen tavoitteenasettelun kannalta tärkeistä kansainvälisistä innovaatioista ja toisaalta välittää tietoa Suomen työelämästä ensisijaisesti muille eurooppalaisille työelämätoimijoille. Johtamisenkehittämisverkostoa (JKV) ja Työhyvinvointifoorumia (THF) hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön työtä tehtiin Työterveyslaitoksessa. Liideri - Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmasta vastasi Tekes ja Työelämä 2020 hankkeen johtoryhmä toimi ohjelman ohjaavana neuvottelukuntana. Liitto- ja toimialatoimijoille järjestettiin lokakuussa 2013 Työelämä hankeseminaari hankkeen tunnettuuden ja työelämän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Työelämä hankkeen viestintä Työelämästrategiaan nojaavien työelämäasioiden tunnettuuden lisäämiseksi heti hankkeen alussa painotettiin viestintää. Hankkeen toiminta aloitettiin tammikuussa 2013 ministeri Ihalaisen kanssa medialle tarkoitetulla tiedotustilaisuudella. Keväällä 2013 valmisteltiin viestintäryhmässä (mukana eri työelämätoimijoiden viestijät) viestinnän linjaukset ja syksyllä laadittiin sosiaalisen median strategia ja toimintasuunnitelma. Hankkeessa valmisteltiin hankkeen verkkosivut suo-

3 3 (13) meksi ja ruotsiksi. Syksyllä toteutettiin arvo- ja viestintäkampanja. Lisäksi tuotettiin viestintämateriaalia ja järjestettiin blogikampanja. Hankkeella on myös omat facebook- ja twitter-tilit. verkkosivut: facebook: twitter: #tyoelama2020 Suomalaisen työn tekemisen arvopohjan kartoittamiseksi valmisteli Novetos Oy arvokeskusteluprosessin yhdessä valmisteluryhmän edustajien (alatyöryhmä) kanssa. Sen tuloksena työn tekemisen keskeisiksi arvojuuriksi nostettiin luottamus, rohkeus ja sinnikkyys sekä kaiken keskiöön nousi työn merkityksellisyys/tarkoitus. Tämän prosessin päätteeksi hankkeen viestintäryhmä yhdessä sihteeristön ja Mainostoimisto SST:n kanssa toteutti työelämäasioiden herätteeksi viestintäkampanjan, jonka aikana käytiin keskustelua mediassa suomalaisen työn arvoista. Arvokeskusteluun osallistuttiin myös työpaikoilla mm. Työterveyslaitoksen Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston järjestämänä toimintana (TYHY -verkosto). Ministeri ja hankejohtaja ovat vuoden aikana kertoneet lukuisissa tilaisuuksissa hankkeen tavoitteista, taustasta ja toimintatavoista, jotta työpaikat lähtisivät työelämän kehittämistalkoisiin mukaan. Ks. liitteessä 3 olevat aiheeseen liittyvät seurantatiedot (sivut 8-12). Seurantajärjestelmät Vuosi 2013 on ollut hankkeen rakenteiden perustamisvuosi, ja toiminta on painottunut hankkeen seurantajärjestelmien luomiseen. Keväällä 2013 Tempo Economics tuotti hankkeelle yhteistyössä ydintoimijoiden edustajien kanssa työelämän kehittämisstrategian vaikuttavuusmittariselvityksen, jonka pohjalta hankkeen toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Seurantajärjestelmät sovittiin johtoryhmässä kesäkuussa Liitteessä 3 on kuvattu tähän selvitystyöhön perustuvat Työelämä hankkeen seurantaindikaattorit ja mittarit ja kuvattu lyhyesti vuonna 2013 tehty toiminta. Loppuvuodesta hankkeessa käynnistettiin alueverkostojen työn vaikuttavuuteen liittyvän arviointityön hankkiminen. Muu työskentely hankkeessa Hankehenkilöstö on osallistunut vuonna 2013 hanketoiminnan lisäksi mm. palvelujärjestelmien kehittämistyöhön, joka koskee työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä (RTT-hanke), erilaisten työja ohjausryhmien työhön (mm. JKV -ohjausryhmä), yrityssuomi.fi -yhteistyöhön, yritystoiminnan rahoituspalvelujen kehittämistyöhön, uuden rakennerahastokauden valmistelutyöhön, erilaisten työelämän kehittämistyökalujen valmistelutyöhön.

4 4 (13) Työelämä hankkeen toimintoja rahoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta vuonna 2013 seuraavasti: euroa Palkat ja hankeorganisaatio Painatus-, ilmoitus-, markkinointikulut Viestintäkampanja Konsulttipalvelut Verkkopalvelut Matkakulut Tilat, seminaari-, tarjoilukulut Käännöspalvelut Yht Liite 1: Hankeorganisaation nimiluettelo Liite 2: Yhteistyölupauksen tehneet toimijat Liite 3: Työelämä hankkeen seurantaindikaattorit ja mittarit Erillinen liite: Rullaava toimintasuunnitelma seurantatietoineen Liite 1. Hankeorganisaation nimiluettelo Sihteeristö Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriö, puh , margita.klemetti@tem.fi Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen työ- ja elinkeinoministeriö, puh , pirjo.harjunen@tem.fi Erityisasiantuntija Pirkko Jukka työ- ja elinkeinoministeriö, puh , pirkko.jukka@tem.fi Hankesuunnittelija Anne Vainio työ- ja elinkeinoministeriö, puh , anne.vainio@tem.fi Ylitarkastaja Ismo Suksi sosiaali- ja terveysministeriö, puh , ismo.suksi@stm.fi Ylitarkastaja Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö, puh , paivi.bosquet@okm.fi Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Tekes, puh , nuppu.rouhiainen@tekes.fi Asiantuntija Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus, puh , risto.tanskanen@ttk.fi ( alkaen) Valmisteluryhmä Puheenjohtaja: Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: Asiantuntija Seppo Saukkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ( alkaen) Asiantuntija Niilo Hakonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ( saakka) Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat Neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola, Valtion työmarkkinalaitos Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Asiantuntija Tarja Arkio, Akava

5 5 (13) Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylitatarkastaja Ismo Suksi, sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Päivi Bosque, opetus- ja kulttuuriministeriö Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen, Tekes Asiantuntija Risto Tanskanen, Työturvallisuuskeskus ( alkaen) Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö Johtoryhmä Puheenjohtaja: Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Valtiosihteeri Janne Metsämäki, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet (suluissa varajäsenet): Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, alkaen (Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen, SAK saakka) Edunvalvontajohtaja Minna Helle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, alkaen Työmarkkinajohtaja Mikko Mäenpää, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, saakka (Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, STTK, lähtien) (Työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, saakka) (Johtaja Markku Salomaa, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, saakka) Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava (Johtaja Maria Löfgren, AKAVA, alkaen ) (Asiantuntija Tarja Arkio, Akava, saakka) Johtaja Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, alkaen Johtaja Jukka Ahtela, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, saakka (Lakiasiain johtaja Markus Äimälä, EK) Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat (Neuvottelupäällikkö Jorma Palola, KT Kuntatyönantajat) Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos, alkaen Työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, saakka (Finanssineuvos Leena Lappalainen, Valtion työmarkkinalaitos) Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitos, alkaen Työmarkkinajohtaja Risto Voipio, Kirkon työmarkkinalaitos, saakka (Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos) Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät (Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät, alkaen ) (Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, saakka) Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö (Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, VATES-säätiö) Osastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriö (Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Viro, sosiaali- ja terveysministeriö) Osastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö (Johtaja Kari Ilmonen, sosiaali- ja terveysministeriö) Neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, Valtiovarainministeriö, alkaen Budjettineuvos Seija Kivinen, valtiovarainministeriö, saakka (Budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö, alkaen) (ylijohtaja Tuomas Sukselainen, valtiovarainministeriö, saakka) Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen, Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö, saakka) Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen Teollisuusneuvos Paula Nybergh, työ- ja elinkeinoministeriö, asti (Ylitarkastaja Katri Lehtonen, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen, Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö, saakka) Osastopäällikkö Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö

6 6 (13) (Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö ) Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriö (Neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta) Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö Pysyvät asiantuntijat (suluissa varajäsenet): Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto (Tutkimusasiantuntija Anne-Marie Kurka, Työsuojelurahasto, alkaen, Johtaja Riitta-Liisa Lappveteläinen, Työsuojelurahasto, saakka) Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos (Toiminta-alueen johtaja Anna-Liisa Pasanen, Työterveyslaitos) Toimitusjohtaja Jorma Löhman, Työturvallisuuskeskus (Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus) Yksikön johtaja Tuomo Alasoini, TEKES (Asiantuntija Nuppu Rouhiainen, TEKES) Neuvottelukunta Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki Jäsenet Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä, Osuuskauppa Hämeenmaa Työministeri Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto Education Valtiosihteeri Janne Metsämäki, Työ- ja elinkeinoministeriö Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI) Osastopäällikkö Pekka Timonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy Hallituksen puheenjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Konserninjohtaja Karsten Slotte, Karl Fazer Oy Ab, 1.10 alkaen konserninjohtaja Christoph Vitzthum Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy Pääsihteeri Hankejohtaja Margita Klemetti, Työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, Työ- ja elinkeinoministeriö

7 7 (13) Liite 2. Yhteistyölupauksen tehneiden ja kumppaneiden luettelo Ydintoimijat Elinkeinoelämän Keskusliitto Valtion työmarkkinalaitos KT Kuntatyönantajat Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät Akava SAK STTK Tekes Työturvallisuuskeskus VATES-säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Toimijat FIBS Yritysvastuuverkosto Henry ry KKI - Kunnossa kaiken ikää Kuntoutussäätiö MTK - Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Perheyritysten liitto ry ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Suomalaisen Työn Liitto Suomen Mielenterveysseura TELA Valo VTT Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto Yksi elämä hanke Kumppanit Dialogi Smartum Filosofian Akatemia Great Place to Work

8 8 (13) Liite 3. Yhteistyöhankkeen seurantaindikaattorit ja -mittarit ohjauksen tueksi/tilanne joulukuu 2013 TAVOITTEET Työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) PANOSINDIKAATTORIT a) Ydintoimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus TUOTOS- JA TULOSIN- DIKAATTORIT Yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus SEURANTATAPA, AIKATAULU JA VAS- TUUTAHO Yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi suhteessa työelämästrategiaan 1X vuodessa: sovittu tehtäväksi alkuvuodesta 2014 (valmistelu Suksi, Bosquet, Tanskanen; analyysi partit) Yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: tehty loppuvuodesta 2013 (hankejohtaja) b) Uusien toimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä (34) - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi 1X vuodessa: tehdään alkusyksy 2014 (valmistelu Suksi, Bosquet, Tanskanen; analyysi partit) Uusien toimijoiden yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: tehdään ensimmäisen kerran syksyllä 2014 (hankejohtaja) c) Verkostoyhteistyö - toimintasuunnitelmat (15 alueellista, 1 asiantuntijaverkoston ja 1 kvverkoston suunnitelma) Toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen - uudet tai tiiviimmät yhteistyön muodot - uudet tai tehokkaammat toimintatavat ja palvelut - uusien työpaikkojen tavoittaminen Verkostotoimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa vuosikellon mukaan Erillisselvitys verkostoista

9 9 (13) v kevät: erillisselvityksen valmistelu aloitettu Työelämätoimijoiden mahdollisuudet tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) a, b) Yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa olevat toimenpiteet Yhteistyölupauksissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatun työelämän kehittämisstrategian painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen ja tuki työpaikkojen siirtymiseksi kehitystasolta toiselle Toteutuneet toimenpiteet - määrä, käytetyt resurssit & tehokkuus - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa Mukana olevien toimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (lupaajat ja alueverkostovastaavat) 1X vuodessa: alueverkostojen toimintatapa valmistellaan ja esitellään pidettävässä tilaisuudessa Alueverkostojen toimintasuunnitelmien seuranta/raportointi 1Xvuodessa: seurantatapaamiset sovittu syksy 2014 Yhteistyölupausten seurantatapaamiset (lupaajat & hankeorganisaatio) 1X vuodessa: seurantatapaamiset sovittu syksy 2014 c) Hankkeeseen liittyvät verkko-sivut ja sosiaalisen median keskustelut Hankkeen verkkosivujen käyttö Hankkeen verkkosivujen kävijämäärien sekä verkkokeskusteluun osallistumisen ja asiakastyytyväisyyden seuranta kolmen kuukauden välein Ydintoimijoiden verkkosivujen kävijämäärien seuranta (ydintoimijoiden raportointi hankkeelle) puolen vuoden välein. Työelämä sivuilla kävijöitä viikoittain n Ihana Maanantai-kampanjan aikana henkilöä. (vk )

10 10 (13) Facebook (avattu viikolla 47) Suomen Työelämän Arvot 550 tykkääjää, Työelämä2020 tykkääjiä 12. Twitter avattu viikolla 41: 144 seuraajaa, Twitterissä jonkun verran re-twiittauksia uutisista ja Facebookissa arvokeskustelua (liitteenä otteita) Ydintoimijoiden hankkeeseen liittyvien verkkosivujen käyttö - kävijämäärää ei kartoitettu Viestintäseurantaa kehitetään vuoden 2014 aikana c) Itsearviointityökalu yrityksille Itsearviointityökalun käyttö - käyttäjämäärä - käyttäjäprofiili - asiakastyytyväisyys - jatkotoimenpiteiden määrä INDIKAATTORIT TÄS- MENTYVÄT, JOS TYÖ- KALU VALMISTELLAAN Itsearviointityökalun käyttäjämäärien, käyttäjäprofiilin, asiakastyytyväisyyden ja jatkotoimenpiteiden seuranta puolen vuoden välein työkalua ei ole toistaiseksi toteutettu Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen kannustaminen ja innostaminen (viestintä) a) Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä hanketta käsittelevät kirjoitukset, esitelmät ja tapahtumat - kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien määrä Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä hanketta käsittelevien kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien lukijat/osallistujat Hankkeen tapahtumien seuranta ja mediaseuranta Hankejohtaja on käynyt n.40 yleisötapahtumassa, keskimäärin n. 60 kuulijaa /tilaisuus (luku ei sisällä ministerin tilaisuuksia) Hankejohtajan haastatteluja ollut mm. seuraavissa lehdissä: Telma, Vates, Kaiku, T&T-lehti, 3T ja Ahjo-

11 11 (13) lehti. Lisäksi blogikirjoitukset, TV ja radioesiintymiset ja esim. Ratkaisun Paikka messut a) Viestintäkampanjat (esim. työelämän arvopohjan luominen syksyllä 2013) Kampanjakohtaiset määrittelyt Esim. työelämän arvopohja - monipuolisen keskustelun aikaansaaminen tulevaisuuden työelämästä Kampanjakohtainen viestinnän seuranta. Ohessa Ihana Maanantai -kampanjan mediaseuranta b) Erityisteeman mukainen viestintä Erityisteeman mukaiset määrittelyt Esimerkiksi - näkyvyys - viestinnän monipuolisuus & toimijoiden välinen yhteistyö Teemakohtainen viestinnän seuranta

12 12 (13) IHANA MAANANTAI -VIESTINTÄKAMPANJAN TOIMENPITEET JA MÄÄRÄLLISET TULOKSET Kampanja-aika oli Kampanjasivut osana hankkeen sivustoa (suomi ja ruotsi) , kävijämäärät: Vko 41: 5148 Vko 42: Vko 43: 9259 Vko 44: 8802 Vko 45: 8843 Vko 46: 903 (vrt. vko 40: 647) Kilpailu sivustolla Osallistujat 1931, joista ruotsinkielisiä 3 Radio Nova Yleisspotti ja 4 lyhyempää spottia arvoista Kohderyhmänä työikäiset vuotiaat, omalla autolla töihin kulkevat & pienimmillä paikkakunnilla asuvat, työpaikalla radiota kuuntelevat Yhteensä 156 toistoa, OTH 10,91 (OTH = Opportunity To Hear. Kampanjan keskimääräinen toisto, eli kuinka monta kampanjaan kuuluvaa mainosta kuulija on keskimäärin kuullut. Lasketaan vain kampanjan tavoittamien henkilöiden kesken.) Radio Nova, jatkokampanja Kohderyhmät ja spotit kuten yllä, 49 toistoa OTH 13 Ulkomainonta Joukkoliikennevälineissä ja -asemilla isoimmissa kaupungeissa Kohderyhmä: julkisilla liikkuvat Bussien istuinselustat kpl viidellä paikkakunnalla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku) Stationlight julisteet metroasemilla Helsingissä, 90 kpl Rautatieaseman kompassitason banderolli lähtöaulassa Em. vaikutusalueen peitto 22,5 %, totaalikontaktit yli 2,6 milj. henkilöä Bannerimainonta talouselämän sivustoilla kohderyhmänä päättäjät, työnantajat, yrittäjät, yritysten johtotehtävissä olevat kauppalehti.fi, 1,3 milj. näyttöä (klikkaukset tulossa vielä) talouselama.fi ja tekniikkatalous.fi, 1,2 milj. näyttöä (klikkaukset tulossa vielä) Bannerimainonta kuluttajille Google Display Networks -bannerit o klikkauksia kpl, näyttöjä kpl

13 13 (13) Facebook-bannerimainonta, työikäiset naiset, v. o klikkauksia kpl, näyttöjä kpl Facebook-bannerimainonta, työikäiset miehet, v. o klikkauksia kpl, näyttöjä kpl o Klikkauksia yhteensä kpl ja näyttöjä kpl Esimerkki Facebook-keskustelusta Esimerkki Twitter-keskustelusta