Kansallinen yhteistyöhanke. - kohti Euroopan parasta työelämää

Transkriptio

1 Kansallinen yhteistyöhanke - kohti Euroopan parasta työelämää EK-STTK tuottavuusseminaari Margita Klemetti hankejohtaja

2 Sisältö Taustaa Työelämästrategian ydin Työelämän nykytila Tulevat näkymät Yhteistyö- hanke

3 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaatepäätöstä Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 Tekesin Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa, Liideri-ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 hankejohtaja alkaen.

4 Toimijaverkostot Ministeriöt Työmarkkinakeskusja muut järjestöt Asiantuntijat Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK KT Kuntatyönantajat Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät ry VATES -säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Tekes

5 Mihin strategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista.

6 Työelämästrategian painopistealueet Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan.

7 Työpaikkojen kehityspolut 1. Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 2. Kehittäjät 3. Edelläkävijät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista Toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla 7

8 Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima Edelläkävijät Kehitetään samanaikaisesti tuottavuutta ja työelämän laatua osana työyhteisön arkea, kaikkien osaamista hyödyntäen ja kehittäen, jaetaan saadut hyödyt oikeudenmukaisesti Yhteistyö jatkuvaa ja vastavuoroista, avoin, salliva ja aktivoiva toimintakulttuuri, yhteistoiminnan tilaa seurataan ja kehitetään, yhteistoimintaan osallistuvien osaamista kehitetään järjestelmällisesti Työhyvinvointi osa strategista toimintaa ja johtamista, työterveyshuolto on strateginen kumppani, työyhteisössä innostunut ilmapiiri ja voimakas työn imu, onnistumiset huomioidaan Strategista henkilöstöjohtamista, osaamista kehitetään ennakoivasti tutkimuksia ja kumppaneita hyödyntäen, osaamisesta palkitaan ja palkitsemisjärjestelmiä kehitetään Kehittäjät Kehittäminen on suunnitelmallista, on tavoitteet ja mittarit, kuuluu jokaiselle, kohteena tuotteet, palvelut ja toimintatavat Arkipäivän yhteistyö sujuvaa, henkilöstöä kuunnellaan ja kannustetaan aloitteellisuuteen, yhteistoimintaosapuolten osaamista kehitetään Työhyvinvointityötä suunnitellaan ja arvioidaan, työterveyshuoltoa hyödynnetään, henkilöstöä osallistetaan, ennakoivaa toimintaa Suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja kumppanien kanssa Perustason työpaikat Satunnaista kehittämistä, tavoitteena tehokkuuden lisääminen, henkilöstöllä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Toiminta perustuu lakeihin, normeihin ja sopimuksiin, tavoitteena poistaa ongelmia, henkilöstöllä mahdollisuus kehitysehdotuksiin Normit täyttävä työympäristö, ongelmiin puututaan ja niitä poistetaan, työterveyshuolto järjestetty, henkilöstöä kuullaan Osaamista kehitetään työn vaatimusten mukaan, laaditaan tarvittavat henkilöstöja koulutussuunnitelmat

9 Työelämän nykytila? Eurooppa Suomi Työpaikat Paras vuonna 2020

10 Suomen työelämästä eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehty organisaatiouudistuksia viime vuosina enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomea lähellä Ruotsi ja Tanska. Aktiivinen uudistaminen sinänsä hyvä asia, mutta onko muutostahti ollut välillä liiankin kovaa? Moni suomalainen (erityisesti vuotiaista) katsoo, ettei pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaana. Olemme tässä jäljessä muita Pohjoismaita. Uudistuksia on tehtävä jatkossakin. Niiden toteutus myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla on avainkysymys. Henkilöstön osallistuminen organisaatiouudistuksissa! Uudistusten vaikutusten ennakointi ja jälkihoito!

11 Työpaikalla on toteutettu viimeisen 3 vuoden aikana mittavia uudelleenorganisointeja (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) Copyright Tekes

12 Katsoo, että pystyy tekemään nykyistä työtään 60-vuotiaana (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) Copyright Tekes

13 Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Eniten kehitettävää Vahvuudet 13

14 Työolobarometri 2012 Työolobarometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta. Se on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Työmarkkinatilanteen epävarmuus näkyy palkansaajien arvioissa työllisyyden ja oman työpaikan talouden kehityksestä. Vuonna 2010 suurempi osa vastaajista arvioi työllisyystilanteen kehittyvän parempaan suuntaan kuin huonompaan, mutta vuonna 2011 tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Edelleen vuonna 2012 selvästi suurempi osa palkansaajista uskoi työllisyystilanteen huonenevan (46%) kuin paranevan (10%). Palkansaajien usko siihen, että he löytäisivät omaa ammattitaitoaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, jos jäisivät työttömäksi, on vahvistunut vuoden 2009 pudotuksen jälkeen. Vuonna % arvioi mahdollisesti löytävänsä uuden, sopivan työn ja 36% oli varma uuden työn saamisesta. Nuoret työntekijät uskovat selvästi vanhoja vahvemmin saavansa uuden työn työttömyyden sattuessa.

15 Usko omia taitoja vastaavan työn saantiin, jos jää työttömäksi, ikäryhmät 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 91 % 88 % 87 % 88 % 81 % 86 % 86 % 90 % 97 % 94 % 76 % 92 % 87 % 92 % % 85 % 89 % 93 % 88 % 91 % 90 % 89 % 91 % 91 % 93 % 84 % 89 % 87 % 91 % % 73 % 77 % 78 % 80 % 82 % 82 % 84 % 88 % 89 % 86 % 79 % 83 % 84 % 89 % % 52 % 56 % 60 % 63 % 61 % 62 % 62 % 71 % 71 % 79 % 64 % 70 % 72 % 80 % % 28 % 30 % 37 % 32 % 39 % 32 % 38 % 40 % 50 % 54 % 41 % 48 % 42 % 46 %

16 Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja työnjakoon 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % työtehtävät 43 % 37 % 39 % 37 % 37 % 35 % 37 % 39 % 38 % 38 % 36 % 36 % työtahti 49 % 45 % 45 % 45 % 47 % 44 % 41 % 46 % 44 % 46 % 41 % 40 % työnjako 30 % 27 % 28 % 28 % 27 % 29 % 29 % 28 % 28 % 31 % 28 % 27 %

17 Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja työnjakoon, sektori 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat teoll. yks. palv. valtio kunnat teoll. yks. palv. työtehtävät työtahti työnjako valtio kunnat melko paljon 28 % 24 % 21 % 21 % 29 % 23 % 31 % 19 % 18 % 17 % 18 % 16 % paljon 13 % 14 % 14 % 10 % 18 % 20 % 21 % 9 % 9 % 12 % 6 % 8 %

18 Esimiestyö/Työolobarometri 2012 kohtelee oikeudenmukaisesti rohkaisee osallistumaan kysyy mielipidettä päätöksissä kannustaa kehittymään työssä antaa palautetta antaa tukea ja apua 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % antaa tukea ja apua antaa palautetta kannustaa kehittymään työssä kysyy mielipidettä päätöksissä rohkaisee osallistumaan kohtelee oikeudenmukai sesti täysin samaa mieltä 49 % 31 % 30 % 43 % 33 % 45 % jokseenkin samaa mieltä 41 % 45 % 46 % 41 % 41 % 40 % jokseenkin eri mieltä 8 % 17 % 17 % 12 % 18 % 12 % täysin eri mieltä 3 % 8 % 8 % 4 % 8 % 4 %

19 Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnasta, ikäryhmä % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % parempaan 14 % 13 % 10 % 7 % 10 % ennallaan 67 % 61 % 57 % 54 % 55 % huonompaan 19 % 26 % 33 % 39 % 36 %

20 Työurat Suomessa 22 27v Keskim. töihintuloikä Keskim. 52v tk-eläkkeelle 60,4v Keskim. töistälähtöikä 63 68v Joustava eläkeikä Työssäoloaikaiset toimenpiteet (työhyvinvointi) 1. Työllisyysaste 69 % ( %) 2. Työttömyysaste ~8 % (2013) 3. Keskimääräinen työhistoria 35,4v 4. Työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pätkätyön suhde on 75/25 Strateginen toiminta osana johtamisjärjestelmää Käytännöt poikkeustilanteita varten 20

21 Strategian näkemys tulevaisuuden tavoitetyöpaikoista Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille.

22 Työelämän muutosten suuntia, jotka jo nyt nähtävissä Toimintatapojen joustavoituminen Kansainvälistyminen ja globalisaatio Työsuhteiden epätyypillistyminen Työntekijän asema muutoksessa Palvelutyövaltaistuminen Tietoyhteiskunnallistuminen Verkostoituminen 22

23 Miten yhteistoimintaa jatketaan? Hallitusohjelmaan liittyvät muut, työelämän laatuun ja työpaikkojen toimintatapojen kehittämiseen liittyvät toimenpide-esitykset Tekesin Liideri Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille Työmarkkinajärjestöjen toimet Raamisopimus Työurasopimus 23

24 Kansallinen yhteistyöhanke työelämästrategia Kriittinen menestystekijä Laajan työelämäverkoston saumaton yhteistyö Visio Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Missio Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Hankkeen tavoitteet 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. Toiminta- ja viestintäsuunnitelma

25 Yhteistyöhankkeen elinkaari ja painotukset 2013 Verkostot Rakennusvaihe Arvopohja Ydintoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Hankkeen tavoitteet näkyviksi 2014 Oppiminen Työelämätoimijat Verkostot Kehittämisohjelmat Erityisteemat Uudet toimenpiteet Viestintä 2015 Tulokset, välitilinpäätös Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen 2020 Suomen työelämä Euroopan paras

26 Yhteistyöhankkeen kulmakivet Työpaikat Toimijaverkostot Tiedon hyödyntäminen Työelämän arvot

27 Työpaikoilla tapahtuva kehitys Tavoitettavuus Tarve Kiinnostus

28 Erilaisten hankkeeseen sitoutuneiden verkostojen merkitys strategian toteutuksessa korostuu Alueellisten toimijoiden verkostot Virkamiesverkosto Tiede- ja tutkimusverkostot Liitto- ja yhdistysverkostot Valtakunnallisten hankkeiden verkosto 28

29 Liideri-ohjelman rooli osana kansallista yhteistyöhanketta Tekesin Liideri-ohjelman toimintaajatuksena on tuottaa johtamis- ja organisaatiokäytäntöjä, jotka uudistavat liiketoimintaa ja työelämää Euroopan parhaaksi vuonna Ohjelma toteutetaan osana pääministeri Kataisen hallitusohjelmaa sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa kansallista yhteistyöhanketta vuoteen 2020.

30 Tiedon hyödyntäminen TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 30

31 Työelämän arvot Yhteiskunnan arvot Toimialan arvot Työpaikan arvot Yksilön arvot Yhteinen arvopohja kansallisella tasolla Suunnan osoittamiseksi työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä Näkökulma tulevaisuudessa - muutostarpeet Antaa pohjan laajemmalle arvokeskustelulle Yhdistävä voima havaita asioiden yhteydet ja toimia tämän näkemyksen pohjalta.

32 Työelämän tulevaisuus KOULU- TUS Työ Opiskelu Työ Opiskelu Opiskelu Työ ELÄKE Yhteiskunta Hallitusohjelmatavoitteet: - työllisyysaste 72% - työttömyys 5% Keskimääräinen eläkeikä 62,2 v (2025) TYÖURA Työpaikat hyvä uudistumiskyky tuloksellisuus hyvä maine Työntekijät työ kokemus hyvästä työelämästä

33 Työelämän kehittämisstrategian perusteet ja toteuttaminen Taloudelliset perusteet (Sininen kirja, VN tulevaisuusselontekoluonnos eduskunnalle, Kestävän kasvun malli) Työurien pituuteen + 1v. (2 mrd ) Työllisyysasteeseen + 1%-yks. (2 mrd ) Hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen + 0,25% -yks. (2 mrd ) Työpahoinvoinnin alentaminen 20% (2 mrd ) ja mielenterveysongelmien vähentäminen 20% estämään ennenaikaista eläköitymistä (2 mrd ) MERKITSEE taloudellisesti vuoteen 2015 mennessä yhtä paljon kuin valtion tuloveron tuotto/vuosi = STM:n budjetti/vuosi (10 mrd euroa)

34 Tervetuloa mukaan työelämätalkoisiin! Margita Klemetti hankejohtaja