Työelämän kehittämisstrategia

Transkriptio

1 Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä

2 Hallituksen työpolitiikka

3 Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka Työelämän laatu Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Nuorten yhteiskuntatakuu TYÖ- POLITIIKKA Kärkihankkeet Osaava työvoima Työelämän kehittämisstrategia 3

4 Työ & työllisyys -lukuja (syyskuu 2013) Työlliset (Tilastokeskus TK) henkilöä Työllisyysaste (15 64-v) 67,3 %, vuosimuutos -0,8 % -yks. Tavoite 2015: 72 % Työttömät työnhakijat (TEM) henkilöä Työttömien osuus työvoimasta 10,5 % TK työttömyysaste 7,6 %, ( ), vuosimuutos +6,4 % -yks. Tavoite 2015: 5 % Pitkäaikaistyöttömät (TEM) henkilöä 26,9 % kaikista työttömistä Yli 2 vuotta jatkunut työttömyys kasvaa hieman Nuoret työttömät (TEM) alle 25v työtöntä työnhakijaa, +22,9 % v.-muutos Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu TK 15 24v työttömyysaste 17,9 %, työttömiä Muutos työmarkkinoilla Noin lähtee vuosittain Noin tulee vuosittain Maahanmuuttajat : Yli kaksinkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys Aktivointiaste Toimenpiteillä sijoitettujen suhde laajaan työttömyyteen 2012 keski-arvo 30 % = henkilöä 2013 I III keskiarvo 26,4 % = henkilöä Tilastokeskuksen luvut perustuvat otospohjaiseen työvoimatutkimukseen (15 74-vuotiaat) ja TEM:n luvut työttömien työnhakijoiden rekisteriin. 4

5 Suomi jää Ruotsia jälkeen työllisyysasteessa lähes kaikissa ikäryhmissä (2011) Erityisen suuret erot ovat vanhemmissa ikäryhmissä hallitusohjelmatavoite Lähde: Eurostat 5

6 Työelämän kehittämisstrategia

7 TEM:in johdolla valmisteltu työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 7

8 Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: ENITEN KEHITETTÄVÄÄ VAHVUUDET Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä. 8

9 Parempaan elämään työllä! kansalaiskysely Keskeiset huomiot 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena. Runsas vastausta Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. toisten huomioonottaminen 2. avoimuus 3. tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi. 9

10 Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä v. Yliopistot / korkeakoulut Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työhyvinvointikori Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle Työkyvyttömyyseläkeläisiä n , eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n vuosivauhtia Tavoite: 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä Keskimääräinen työstälähtöikä v mennessä 62,4 vuotta v. Joustava eläkeikä - eläkekarttuma 4,5 % - elinaikakerroin vaikuttaa - osa-aikaeläke - työttömyysturvaputki - eläkeläisten paluumuutto työelämään (40.000) 10

11 Palkansaajien työsuhteen tyyppi ,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % Määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Jatkuva osa-aikatyö Jatkuva kokoaikatyö 20,0 % 10,0 % 0,0 % 11 11

12 Suomen työelämästä eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehty organisaatio-uudistuksia viime vuosina enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomea lähellä Ruotsi ja Tanska. Aktiivinen uudistaminen sinänsä hyvä asia, mutta onko muutostahti ollut välillä liiankin kovaa? Moni suomalainen (erityisesti vuotiaista) katsoo, ettei pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaana. Olemme tässä jäljessä muita Pohjoismaita. Uudistuksia on tehtävä jatkossakin. Niiden toteutus myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla on avainkysymys. Henkilöstön osallistuminen organisaatiouudistuksissa! Uudistusten vaikutusten ennakointi ja jälkihoito! 12

13 Strategian painopistealueet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. 13

14 Työelämästrategian kulmakivet LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Edelläkävijät INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Kehittäjät OSAAVA TYÖVOIMA Hyvä perustaso 14

15 Mihin strategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. 15

16 Työelämä hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta. Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle. Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. 4 Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 16

17 Mitä Suomi hyötyy siitä, kun maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen: Suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään ja kompensoivat kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomen ikärakenteen vuoksi Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus: Suomeen houkutellaan muualta osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä uutta luovaa ajattelua työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena: Euroopan paras työelämä on brändi, jota voidaan käyttää hyväksi investointien houkuttelemiseksi. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää brändiä luodessaan yrityskuvaa maailmalla. Uudet vientimahdollisuudet: Suomalaista työelämäosaamista kohtaan syntyy kysyntää. Se lisää vientimahdollisuuksia ja synnyttää uusia vientiyrityksiä. 17

18 Työelämästrategian viesti työpaikoille Työelämästrategia haastaa työpaikat kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on, että kaikki työpaikat saavuttavat vähintään hyvän perustason. Kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoissa yrityksissä on tarpeellista kehittää tuottavuutta ja työelämän laatua, julkisissa organisaatioissa myös palvelun vaikuttavuutta. Työelämästrategian viesti on, että työyhteisöjen toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla. Kehityksen avaimet ovat kunkin organisaation omissa käsissä. 18

19 Työpaikkojen kehityspolut Edelläkävijät Kehittäjät Hyvä perustaso Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 19

20 Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Työpaikkojen tavoittaminen Arvot 20

21 Strategiasta toteutukseen Valmistellaan työelämän kansallisen yhteistyöhankkeen toimeenpano- ja viestintäsuunnitelma tammikuu 2013 Toiminta organisoitu: Johtoryhmä: Strategian valmistellut johtoryhmä jatkaa, toimii samalla Tekesin Liideri- ohjelman neuvottelukuntana Valmisteluryhmä/sihteeristö nimetty Hankejohtajaesitys nimitetty marraskuussa