Suomalainen Työelämä Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion

Transkriptio

1 Suomalainen Työelämä 2020 Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion

2 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden kasvua työhön osallistumisastetta Työurien pidentäminen, työttömyysjaksojen lyhennys, erityisryhmien huomioiminen (maahanmuuttajat, osatyökykyiset!) HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään. 2

3 Parempaan työelämään työllä! kansalaiskysely Keskeiset huomiot 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Runsas vastausta Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. Toisten huomioonottaminen 2. Avoimuus 3. Tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. Myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. Vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi 3

4 Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: ENITEN KEHITETTÄVÄÄ VAHVUUDET Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 4

5 Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnasta 2013, ikäryhmä (%) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % parempaan 22 % 18 % 16 % 10 % 12 % ennallaan 63 % 61 % 52 % 54 % 48 % huonompaan 15 % 22 % 32 % 36 % 40 %

6 Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä v. Yliopistot / korkeakoulut Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työhyvinvointikori Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle Työkyvyttömyyseläkeläisiä n , eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n vuosivauhtia Tavoite: 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä Keskimääräinen työstälähtöikä v mennessä 62,4 vuotta v. Joustava eläkeikä - eläkekarttuma 4,5 % - elinaikakerroin vaikuttaa - osa-aikaeläke - työttömyysturvaputki - eläkeläisten paluumuutto työelämään (40.000) 6

7 Strategian painopistealueet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. 7

8 Hallituksen työelämästrategian perusta Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. 8

9 Työelämästrategian kulmakivet LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Edelläkävijät VISIO INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Kehittäjät OSAAVA TYÖVOIMA Hyvä perustaso 9

10 Työelämästrategian toimeenpanohankkeen (Työelämä 2020) tavoitteet 1. Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta Työelämästrategian toimeenpano 2. Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3. Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 10

11 Työelämätoimijoita jo 34 (12/2013) Kirkon työmarkkinalaitos Yhteistoimintaasiamiehen toimisto 11

12 Työelämän kehittäminen ja liikunnan mahdollisuudet Hallitusohjelmassa nostetaan painopistealueina esiin työurien pidentäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Näissä kaikissa liikunnan edistämisellä huomattava merkitys 12

13 Liikunnan laaja-alainen rooli Työhyvinvoinnilla ja terveydellä tärkeä merkitys tuottavuudelle, pidemmille työurille, työyhteisöjen menestykselle, muutoksen hallinnalle ja johtamiselle. Vain 10 % työikäisestä väestöstä liikkuu hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyvien määrä niin nuorissa kuin kaikissa työikäisissä on kasvava. 13

14 Liikunnan merkitys työpaikoilla Integroidaan liikuntaa ja liikkumista läpileikkaavasti työpaikan arkeen: istumien vähentäminen kokouksissa, työaikana, työmatkoilla jne Vahvistetaan liikunnan asemaa osana työpaikkojen työhyvinvointistrategioita ja työterveyshuollon toimenpiteitä Tuetaan alan kehittämisohjelmia ja hankkeita sekä edistetään tutkimusta, kehittämistoimenpiteitä ja hyvien käytänteiden levittämistä 14

15 VALOn yhteistyölupauksen toimintatavoitteet kullakin kehitysvaiheen työpaikalla (1/3) Hyvän perustason työpaikoilla: Työnantaja tukee henkilöstöliikuntaa ja henkilöstön fyysisesti aktiivista elämäntapaa tarjoamalla esim. liikuntapalveluja, liikuntaa edistäviä olosuhteita ja/tai taloudellista tukea henkilöstön liikkumiseen. 15

16 VALOn yhteistyölupauksen toimintatavoitteet kullakin kehitysvaiheen työpaikalla (2/3) Kehittäjätason työpaikoilla: Tunnetaan henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä ja sovelletaan niitä henkilöstöliikunnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Erilaisilla aktivointiprosesseilla, neuvonnalla, kampanjoilla ym. toimenpiteillä aktivoidaan erilaisia liikkujia ja erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia. Liikunnan merkitys työhyvinvoinnin osatekijänä tiedostetaan ja se on otettu osaksi työhyvinvointia edistävää toimintaa. 16

17 VALOn yhteistyölupauksen toimintatavoitteet kullakin kehitysvaiheen työpaikalla (3/3) Edelläkävijätason työpaikoilla: Henkilöstöliikuntaa toteutetaan ja kehitetään suunnitelmallisesti osana strategista työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisen käytäntöjä; työpaikan toimintakulttuuri ja olosuhteet kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen; liikuntaan aktivointia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon ja hyvinvointipalveluiden tuottajien kanssa. Työpaikalla on käytössä innovatiivisia henkilöstön liikuntaan aktivoimisen ja mm. istumisen vähentämiseen liittyviä toimintamalleja ja toimenpiteitä, jotka toimivat esimerkkeinä parhaista käytännöistä myös muille työyhteisöille. 17

18 Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras? Työelämän tavoitekuva vuonna 2020 Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan. Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan. Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi. Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä. 18

19 Energistä ja terveyttä edistävää työvuotta! Kiitos!