Työelämä hanke Sosiaalisen median strategia

Transkriptio

1 Työelämä hanke Sosiaalisen median strategia Okimo Clinic Oy

2 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen median vastuutus Lisätiedot

3 3 (6) Sosiaalisen median strategia Työelämä hankkeelle Okimo Clinic 2013 Sosiaalinen media nähdään mahdollisuutena Työelämä hankkeelle. Sen avulla voidaan saavuttaa hankkeen kannalta relevantteja kohderyhmiä nopeasti ja laajalti. Sosiaalinen media myös mahdollistaa uudenlaisen tiedon levittämisen ja osallistamisen. Työelämä hankkeen sosiaalisen median strategia on luotu hankkeen ydintoimijoiden ja Okimo Clinicin edustajien yhdessä , ja järjestettyjen sosiaalisen median strategiaworkshopien annin, ennen workshoppeja osallistujille lähetettyjen etukäteiskyselyiden sekä ennen ja jälkeen workshoppeja käytyjen keskusteluiden perusteella. Sosiaalisen median strategian lisäksi on tehty sosiaalisen median toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan tarkemmin strategian mukaista toimintamallia. Hankkeen sosiaalisen median toimintasuunnitelmissa on keskitytty konkreettisiin toimenpiteisiin sekä ehdotuksiin eri kanaville huomioiden eri aiheet ja kanavien ominaispiirteet. Tässä strategissa määritellään sosiaalisen median lähtökohdat, pääteemat, kohderyhmät, äänensävy ja vastuutus. Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Sosiaalinen media on luonteeltaan monelta monelle -viestintää internetympäristössä. Se siis eroaa perinteisistä joukkotiedotusvälineistä, joissa viestitään yhdeltä monelle. Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista ovat muun muassa yhteisöpalvelut kuten Facebook ja LinkedIn, sisällönjakopalvelut kuten Pinterest, blogit ja mikroblogit kuten Twitter sekä mediapalvelut kuten YouTube. Sosiaalisen median avulla Työelämä hanke voi tehostaa sekä omaa sisäistä viestintäänsä että yhteistyökumppaneiden ja yhteisöjen kanssa tapahtuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Viestinnän tehostuessa hankkeessa mukana olevien henkilöiden omaa ja sidosryhmissä olevaa osaamista pystytään hyödyntämään paremmin. Samalla voidaan paremmin ottaa osaa hankkeesta käytyyn keskusteluun ja vaikuttaa mielikuviin. Sosiaaliseen mediaan liittyy myös haasteita ja riskejä. Nämä on hyvä huomioida toimintaa suunnitellessa. Riskit voivat olla esimerkiksi maineenhallintaan liittyviä, jolloin tehokkaalla verkkoseurannalla voidaan vähentää hankkeeseen kohdistuvaa negatiivista julkisuutta esimerkiksi osallistumalla keskusteluihin sosiaalisessa mediassa tai reagoimalla negatiivisiin kommentteihin. Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät riskit on myös hyvä tiedostaa, kun toimitaan verkkoympäristössä. Haasteita voi olla hankkeen resursoinnissa. Läsnäolo ja vuorovaikutus verkossa vaativat aikaa ja tämä on huomioitava työajassa. Verkossa tapahtuviin työtehtäviin on myös asetettava täsmälliset tavoitteet sekä tuloksia on seurattava ja arvioitava. Paine seurata ja vastata esiin nouseviin kysymyksiin myös oman työajan ulkopuolella voi johtaa työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen. Tätä voidaan hallita tarjoamalla riittävästi koulutusta, sopimalla pelisäännöistä sekä järjestämällä hankkeeseen osallistujien kesken vertaistukea.

4 4 (6) Lähtökohdat Työelämä hankkeen sisällöt sopivat hyvin sosiaaliseen mediaan. Sisällöt painottuvat ammatilliseen näkökulmaan niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin. Työelämä hankkeella on blogi, jossa on jo ensimmäisiä kirjoituksia, Facebook-sivu ja Twitter-tili (tosin Facebook- ja Twitter -tilit ovat nimettyjä aikaisemmin toteutuneen arvoprosessin mukaisesti). Näissä kanavissa täytyy kuitenkin alkuvaiheessa tehdä tarvittavaa optimointia mm. nimen suhteen, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä tilanne tulevaisuutta ajatellen. Pääteemat sosiaaliseen mediaan Työelämä 2020-hankkeen pääteemoina ovat osaava työvoima luottamus ja yhteistyö työhyvinvointi ja terveys sekä innovointi ja tuottavuus. Näitä teemoja korostetaan sosiaalisen median kanavissa ja esimerkiksi sosiaalisen median julkaisukalenteri sidotaan suoraan näihin neljään teemaan. Hankkeen tunnuslause sekä yksi päätavoitteista on Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta pyritään tuomaan esiin sosiaalisessa mediassa haastamalla positiiviseen sävyyn suomalaisia organisaatioita, yrityksiä ja muita tahoja, jotka ovat onnistuneesti edistämässä tätä tavoitetta. Kanavina tähän käytetään erityisesti blogeja. Kohderyhmät Työelämä hankkeen viestintälinjausten mukaan viestinnän kohderyhmät ovat seuraavat: Työpaikat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työpaikat kaikki toimialat Työikäinen väestö työntekijät kaikilla työpaikoilla ja toimialoilla erityisryhmät, kuten vammaiset, osatyökykyiset, nuoret, työttömät, maahanmuuttajat Työelämätoimijat hankkeen ydintoimijat hankkeen muut toimijat Muut sidosryhmät

5 5 (6) Media työterveyshuolto työsuojelu muut työelämän parantamiseen tähtäävät hankkeet, projektit, konsultit ja yhdistykset työelämän tutkijat ja tutkimuslaitokset koulutuksen järjestäjät, erityisesti ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistot kunnanvaltuutetut kansanedustajat Äänensävy Työelämä hankkeen äänensävy on lähtökohtaisesti kaikissa kanavissa asiallinen, koska tavoitteena on tavoittaa ammatillista kohderyhmää, joka koostuu mm. organisaatioista, yrityksistä ja työntekijöistä. Byrokratiakieltä tulisi kuitenkin välttää. Tavoitteena on käyttää kaikissa kanavissa kieltä, joka on helposti ymmärrettävää. Kieleen ja erityisesti äänensävyyn vaikuttavat myös henkilöiden persoonallisuus ja asenne, ja näin ollen äänensävy muodostuu pitkälti myös sosiaalisessa mediassa toimivien henkilöiden kautta. Blogissa äänensävy voi olla myös kantaaottava, jolla herätellään kohderyhmiä potentiaaliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median vastuutus Yleisesti suositeltavaa olisi, että sosiaalisesta vastaisi yhdessä määritelty tiimi. Se, kuinka laaja tiimi on ja ketkä siihen kuuluvat, voi vaihdella tapauskohtaisesti. Sosiaalisen median tiimin kokoonpanoon vaikuttavat muun muassa olemassa olevat resurssit, valitut kanavat, tavoitteet sekä yleiset kiinnostuksen kohteet. Hankkeessa ensisijaiseen sosiaalisen median tiimiin kuuluu pienryhmä, johon kuuluvat Margita Klemetti (TEM), Anne Vainio (TEM), Katja Keckman (TEM), Tiina Jäppinen (VATES), Jaana Parkkola (Akava), Tiina Lifländer (Tekes) ja Katariina Harju (SAK). Pienryhmän lisäksi hankkeen muut ydintoimijat ja viestintäryhmä auttavat sisällöntuotannon organisoinnissa sekä edesauttavat sisältöjen jakamista organisaatioiden eri kanavissa. Hanketta koordinoi TEM:ssä Pirkko Jukka. Sisällöllinen vastuu on Katja Keckmanilla ja mittausvastuu Anne Vainiolla.

6 6 (6) Lisätiedot Työelämä hanke (pienviestintäryhmä) Margita Klemetti (TEM), Anne Vainio (TEM), Katja Keckman (TEM), Tiina Jäppinen (VATES), Jaana Parkkola (Akava), Tiina Lifländer (Tekes), Katariina Harju (SAK), Okimo Clinic Helene Auramo, Eetu Karppanen,