Työelämän kehittämisstrategia

Transkriptio

1 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään seminaari Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaatepäätöstä Kansallinen yhteistyöhanke Käynnistys Työelämä hanke Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA

2 Ydintoimijat Ministeriöt Työmarkkinakeskusja muut järjestöt Asiantuntijat Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK KT Kuntatyönantajat Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät ry VATES -säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Tekes Yhteistyölupaukset 3 Työelämä murroksessa Työurien pidennystarve Työvoimarakenteen uudistuminen Työn tekemisen muutos Uusien työpaikkojen tarve 4

3 Mihin työelämästrategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. 5 Työelämän kehittämisstrategian ydinviesti Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen! 6

4 Työelämä 2020 hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 7 Työelämä hanke Yhteinen visio, suunta Verkosto-oppiminen Saumaton yhteistyö 8

5 Työelämästrategian kulmakivet LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Edelläkävijät INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Kehittäjät OSAAVA TYÖVOIMA Hyvä perustaso 9 Työelämästrategian viesti työpaikoille Työelämästrategia haastaa työpaikat kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on, että kaikki työpaikat saavuttavat vähintään hyvän perustason. Kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoissa yrityksissä on tarpeellista kehittää tuotavuutta ja työelämän laatua, julkisissa organisaatioissa myös palvelun vaikuttavuutta. Työelämästrategian viesti on, että työyhteisöjen toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla. Kehityksen avaimet ovat kunkin organisaation omissa käsissä. 10

6 Työpaikkojen kehityspolut Edelläkävijät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 11 Työpaikat ja tavoitetasot Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osataan hyödyntää organisaation tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita. Henkilöstö, asiakkaat ja kumppanit mukana kehittämisessä. Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda uusia työpaikkoja ja palvella asiakkaita. Toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti. Kuullaan henkilöstöä. Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Hyödynnetään työehtosopimusten ja lain tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Työyhteisössä on tilaa erilaisille ihmisille ja siihen on helppo tulla mukaan. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan määrätietoisesti. Kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Toimitaan aktiivisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja työaikajärjestelyt ottavat huomioon sekä työntekijän että organisaation tarpeet. Toimivat kumppanuudet, verkostot ja onnistuneet yritysostot ja järjestelyt. Monimuotoisuutta hyödynnetään ja johdetaan. Myös riskien ottaminen ja virheiden tekeminen on sallittua. Innovatiiviset työaikaratkaisut huomioivat yksilölliset tarpeet ja työaikaratkaisuja on helppo muokata työtilanteen ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Menestyksen myötä hyödynnetään mahdollisuuksia kasvuun/ vaikuttavampaan palveluun ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Työssä on työn imua, vastuun kantamista ja innostusta. 12

7 Hankkeen toimeenpanopolut Työelämätoimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Yhteistyöverkostot Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita Kehittämisohjelmat Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia toimintamalleja ja työkaluja Tiedon hallinta Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja työllistymisen edistäminen Viestintä Viestinnälliset linjaukset ja toimenpiteet 13 Toimijayhteistyö Polku 1 Ydintoimijat Yhteistyölupaukset Toteutuksen seuranta Uudet toimijat Hyväksymiskriteerit, yhteistyöperiaatteet Liittyminen hankkeeseen yhteistyölupauksilla Y H T E I S T Y Ö Laaja ja monipuolinen palvelutarjonta 14

8 Polku 2 Yhteistyöverkostot Alueellinen verkosto Tiedeverkosto Kansainvälinen verkosto Liitto- ja toimialaverkosto Virkamiesverkosto 15 Kehittämisohjelmat Polku 3 Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) 30 kehityshanketta hyväksytty (tavoite 70), tiedotuskampanja 13 paikkakunnalla huhti-kesäkuussa. 4 teemaa; arvostava johtaminen, uusi tapa innovoida, uudet tavat organisoida ja jatkuva arviointi Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Hyvät käytännöt Laatukriteerit julkiselle sektorille Ikäjohtaminen Johtamiskoulutus Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Viestintätapahtumat Yhteydenpito TTL:n alueneuvottelukuntiin 16

9 Tiedonhallinta Tiedonhallinta Polku 4 Painopistealueet LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Eri hankkeiden rajapinnat INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Erityisteemat OSAAVA TYÖVOIMA Olemassa oleva tieto Kehittymispoluilla tarvitaan Ihmisten johtamista Muutoksen johtamista Viestintä-, vuorovaikutustaitoja Moninaisuuden ja kulttuurin tuntemusta Ymmärrystä työelämän laadun merkityksestä ja vaikutuksista tuottavuuteen Kehittämistyö räätälöity omiin tarpeisiin Vuoropuhelua toimintaympäristön kanssa Oppia muilta, myös oman toimialan ulkopuolelta 18

10 Viestinnän tavoitteet Polku 5 saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän muutostarpeista haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen arvoista antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä. 19 Työpaikkojen tavoitettavuus LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ kiinnostus tarve laatu Edelläkävijät INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS n työpaikkaa Kehittäjät Hyvä perustaso asiakkaiden tunteminen 20

11 Suomen työelämäarvojen etsiminen Tavoite Yhteisesti hyväksytyt, yleispätevät ja työelämästrategian tavoitteita vahvistavat arvot kuvataan niin, että niitä voi käyttää kansallisen yhteistyöhankkeen arvopohjana mm. työurien jatkamiseksi työyhteisöjen ja työpaikkojen innostamiseksi mukaan eri työelämätoimijoiden sitoutumiseksi hankkeen tavoitteisiin helpottamaan hankkeen tavoitteiden viestintää auttamaan hankkeen tavoitteiden jalkauttamista ja laajentumista erilaisiin työpaikkoihin ja muihin toimijoihin. Prosessi Arvokeskustelu eri foorumeissa - hankkeen valmisteluryhmä - valitut kohderyhmät - hankkeen neuvottelukunta - sosiaalinen media ( ) Aikaisemman tiedon hyödyntäminen - tutkimusten ja raporttien analysointi Aineiston jalostaminen Suomen työelämän arvoiksi - hyväksyntä hankkeen johtoryhmässä Tekemisen näkökulmat? Visio, katse tulevaisuuteen Innovointi, vaihtoehtoisia ratkaisuja Uudistuminen, muutosten läpivienti Yhteistyö, yhdessä tekemisen kulttuuri 22

12 Onnistuminen - kulmakivet q Ollaanko valmiita tekemään asioita toisin kuin ennen? q Miten tehdä toisin tekemisestä systemaattista? q Tehdäänkö yhteistyötä yli omien tai totuttujen rajojen? q Tehdäänkö työpaikkoja varten? 23 Jos haluat päästä nopeasti perille, kävele yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa. 24