Työelämä hanke

Transkriptio

1 Työelämä hanke

2 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Arvot 2

3 Työelämä 2020 hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 3

4 Työpaikkojen tavoittaminen ja tukeminen kilpailukyky Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Hyvä perustaso Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti kilpailuetu Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Edelläkävijät Passiiviset työpaikat Palveluita ja tukea tarvitsevat työpaikat Omatoimiset työpaikat Löytäminen ja innostaminen Tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen Tiedon helppo saatavuus 4

5 Painopistealueet työelämän kehittämisessä LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA 5

6 Työelämän kehittämisalueet Meadow-tutkimus Innovaatiotoiminta Tuote- ja palveluinnovaatiot Läpimurtoinnovaatiot Muutoksen johtaminen Muutososaaminen Työn imun kanavoituminen innovaatiotoimintaan Uudet roolit työelämässä Jaettu johtajuus Työntekijöiden osallistuminen toiminnan kehittämiseen Digitaalinen murros Herääminen Hyödyntäminen työpaikoilla Suomalaisen työelämän muutosvalmius Työelämän laatua parantavat muutokset Työkulttuurin muutos 6

7 Yhteistyörajapinnat Työelämä hankkeessa Viestintä Hankeorganisaatio (jory, nvk, valry, sihteeristö) Työelämätoimijat Toimialat yhteistyölupaukset kehittämishankkeet Työpaikat Suomen työelämä Euroopan paras 2020 Edistää verkostotyötä Vahvistaa eri toimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa työpaikkoja JKV, THF ja Liideri Alueverkostot kehittämisohjelmat yhteistyölupaukset Koordinoi, ohjaa ja seuraa Tiedeverkosto Kv-verkosto Kehittämistoiminta 7

8 Työelämä hankkeen työelämäkehittäjät Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 8

9 Toimialaohjelmat Syksyn 2013 työmarkkinaneuvotteluissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittiin eri toimialoilla kehittämisenpainopisteistä. Sopijaosapuolet vievät yhdessä tavoitteita eteenpäin kunkin toimialan omista lähtökohdista käsin. Käynnistyneet ohjelmat: Hyvä työ- Pidempi työura Tuloksia liittyen työmotivaatioon ja sitoutumiseen, myös henkilöstön kohentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä Teknologiateollisuus, Metallityöväen Liitto, Ammattiliitto PRO, Ylemmät toimihenkilöt YTN ja insinööriliitto Kemianteollisuus: Hyvää huomenta Hyvää huomista 3. vaihe käynnistynyt aiheella Työyhteisötaidot ja johtaminen Kemianteollisuus, TEAM teollisuusalojen ammattiliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN Kirkko ja seurakunnat: Kirkon työelämä 2020 Kirkon sopijaosapuolet ovat käynnistäneet kirkon sopimusalaa koskevaa useamman vuoden mittaista kehittämisohjelmaa. Kehittämisen pilottityöpaikat valittu, oppimisverkostoja kootaan Kunta-ala: Kunteko 2020 Tavoitteena tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ja Kunta-alan unioni Hyvinvoiva finanssiala Yhteisellä näkemyksellä ja sovituilla toimenpiteillä ennakoidaan muutoksia, luodaan parempaa työhyvinvointia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan alan kilpailukykyä. Finanssialan keskusliitto, Ammattiliitto Nousu, Ammattiliitto Pro, Vakuutusväen Liitto ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN 9

10 Kehittämisohjelmat Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää. 10

11 Kaakkois-Suomen alueverkosto 11

12 Työelämä 2020 hankkeen organisaatio Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa Johtoryhmä Puheenjohtajana Jari Lindström Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeenpano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä. Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano. Hankkeen toimijaverkosto 12

13 Seurantajärjestelmä Panos- ja tuotosindikaattorit koskevat panostuksilla aikaansaatua toimintaa ja sen välittömiä tuotoksia toimivat hankkeen operatiivisen toiminnan tukena antaen palautetietoa siitä, tehdäänkö hankkeessa asioita tehokkaasti tai riittävästi. tulee kerätä suhteellisen usein, jopa puolen vuoden välein. Tulosindikaattorit kuvaa välittömiä tuloksia ja muutoksia sekä kehittäjäverkostossa että kohderyhmissä, joita ei olisi saatu aikaan ilman hanketta. tukevat hankkeen operatiivista päätöksentekoa antaen tietoa vaikutusten synnystä eli toiminnan tehokkuudesta. kerätään vuosittain, joskin seurantatietoa voi syntyä myös kertaluonteisesti hankkeen tapahtumissa. Vaikutusindikaattorit erillisselvityksin noin 1-2 vuotta strategian toimeenpanon käynnistymisen jälkeen. Vaikuttavuustietoa on kerättävä sekä tavoitteita kuvaavien indikaattoreiden (painopistealueet sekä työpaikkakohtaiset siirtymät kehitysvaiheesta toiseen) osalta että erillisten vaikuttavuusanalyysien avulla. Seurantatieto työelämän toimintaympäristön kehityksestä tarvitaan työelämän kehittämisstrategian strategisen osuvuuden arvioinnissa. ilmentävät työelämän tilaa ja kehitystä yhteiskunnallisella tasolla (kerätään 2-3 kertaa hankkeen aikana) 13

14 Mitä Suomi hyötyy siitä, että maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen Suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään. Tämä kompensoi kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomea muita maita epäedullisemmaksi kääntyvästä vanhushuoltosuhteesta. Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus Tämä houkuttelee Suomeen muualta sellaisia osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä innovatiivisuutta työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena Tästä voidaan luoda brändi, jota Suomi käyttää hyväkseen houkutellessaan investointeja maahan ja jota suomalaiset yritykset hyödyntävät luodessaan positiivista yrityskuvaa kansainvälisesti. Uudet vientimahdollisuudet Tämä synnyttää kysyntää suomalaista työelämäosaamista kohtaan lisäten sen vientimahdollisuuksia ja synnyttäen uusia vientiyrityksiä. 14

15 Rakennetaan yhdessä tulevaisuuden työpaikkoja!