Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 4.6.2015 Maija Neva, ympäristöministeriö
Mistä puhun? Maankäyttö ja rakennuslain muutokset Muutama tilasto Lainsäädännön kehittämishankkeet Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus KHO:n ratkaisujen tarkastelua Maija Neva, ympäristöministeriö
MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti Tarvitaan kuitenkin lain osauudistuksia ja käytäntöjen kehittämistä Kaupunkiseutujen suunnitteluun on panostettava, ml. kaupunkien kehysalueet Kaupunkien taajamien kehysalueiden ulkopuolella ja muualla maaseudulla ohjauksen tarve on vähäisempi. Neljä viidestä kaavoittajasta kokee, että kaavajärjestelmä tarjoaa toimivia välineitä erilaisiin suunnittelutarpeisiin
MRL arvioinnin kiteytyksessä käytetty tätä kuvaa Perustuslaki VAT Kaupunkiseudut ja maaseutu Poikkeamis menettely Kaavaohjauksen kehittäminen Muutoksenhaku Kaavajärjestelmä ja sen soveltaminen Erityisesti kaupunkiseutujen ohjauksen ongelmat Sähköinen asiointi Kaupan ohjaus Kaavojen toteuttaminen Maapolitiikka RAPOpaketti Rajapintakysymykset Rakentamisen säännökset 19.3.2015 Matti Laitio, ympäristöministeriö
MRL:n muutos 204/2015 voimaan 1.4.2015 (HE 334/2014 vp.) 1. Maapolitiikan harjoittamista koskevat säännökset lakiin 2. Elinkeinoelämän kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma lakiin ja asetukseen 3. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan siirtymäaikaa jatkettiin 15.4.2017 asti 4. Kaavojen laatimiseen liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kohdentamista täsmennettiin 5. Rakennusvalvonnan hallintopakkoihin muutoksenhakulupa Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Rakennepoliittinen ja terveen kilpailun ohjelma MRL:n muutoksen taustana Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano ohjelma: Puretaan kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. Lisätään kilpailun edistämisen tavoite kaavoitusta koskeviin säännöksiin, kaikille kaavatasoille. Säädetään maapolitiikan harjoittaminen kunnan tehtäväksi. Terveen kilpailun ohjelma: Maankäyttö ja rakennuslakia uudistetaan muun ohella niin, että myös kilpailu ja elinkeinopoliittiset näkökohdat otetaan huomioon kaavoituksessa. Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi sääntelyn tavoitteita Lakiin lisättiin maapolitiikan harjoittamista koskeva toimivaltasäännös Korostaa aktiivisen maapolitiikan merkitystä riittävän tonttitarjonnan ja kilpailun edistämisen, kuntatalouden, hyvän yhdyskuntarakenteen ja kunnan palvelujen kustannustehokkuuden kannalta. Jättää edelleen kuntien harkintaan kuntakohtaiset maapolitiikan toimintaperiaatteet. Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Kunnan maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi MRL 5 a Kunnan maapolitiikka Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien suunnitelmalliselle kehittämiselle. MRL 20 Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. --- Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Toimivan kilpailun edistämisen näkökulma MRL:iin sääntelyn tavoitteet Yrityksille osoitetaan laadultaan ja määrältään riittävästi sijoittautumispaikkoja. Luoda mahdollisuudet myös uusien liikeideoiden kehittämiseen ja edellytykset uusien toimijoiden alalle tuloon. Edistää joustavia kaavaratkaisuja, jotka jättävät vaihtoehtoja toteutukselle. Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Kilpailu: toimivuuden näkökulma kaavoitukseen MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; MRL 51 Asemakaavan laatimistarve Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Kaavoitus ja kilpailu asetukseen ehdotettava muutos MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 4 a) toimivan kilpailun kehittymiseen; Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Mitä toimiva kilpailu kaavoituksen yhteydessä tarkoittaa? Toimivan kilpailun näkökulma liittyy käytännössä lähinnä asuntoalueiden, kaupan ja työpaikka alueiden kaavoitukseen. Edellyttää pohtimista kaavan vireilletulovaiheessa: onko kaavalla merkitystä kilpailunäkökulmasta? Kaavojen sisältövaatimuksia ei tässä yhteydessä ole muutettu Toimivien markkinoiden ja kilpailun tarkoituksena on saattaa taloudelliset ja muut resurssit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kilpailun toimivuuteen liittyvät mekanismit ovat kokonaisuutena monimuotoisia ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin kaavoituksella ovat rajallista. Kuntien koko maankäyttöpolitiikan merkitys korostuu Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Kaavoituksessa kilpailunäkökulman edistäminen painottuu laajempia kokonaisuuksia käsitteleviin suunnitelmiin eli lähinnä maakunta ja yleiskaavoitukseen. Korostaa maakunnan, seudun tai kunnan tasolla tehtävien kaavavaranto ja palveluverkkoselvitysten merkitystä ja roolia Asemakaavoitukseen liittyvä säännöksen muutos (MRL 51 ) korostaa kilpailun toimivuuden huomioon ottamista kaavoitustarpeen arvioinnissa. Tällä ei muuteta joustavan normin luonnetta nykyisestä ja päätäntävalta asemakaavoitukseen ryhtymisestä on edelleen kunnalla. Keskustelu kaavoituksen tavoitteista: millä tavalla kaavassa halutaan tai on perusteltua vaikuttaa esimerkiksi kaupan sijaintiin kestävän yhdyskuntakehityksen näkökulmasta. Onko lähtökohtana painotus vähittäiskaupan suuryksikköihin vai halutaanko edistää myös erikois ja päivittäistavarakaupan pienten ja keskisuurten myymälöiden syntymistä? Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Kaupan alalla voimakaskaan uusperustanta ei yksinään riitä takaamaan toimivaa kilpailua, mikäli kaupan kokonaistarjonta ei jakaudu riittävän monen toimijan kesken. Kilpailun kannalta toivottavia ovat kaavaratkaisut, jotka ovat joustavia ja jättävät vaihtoehtoja toteutukseen. Asuntotonttien sekä liike ja työpaikkojen kaavavarannon on yleensä tarpeen olla arvioitua kysyntää suurempi. On yksi tavoitteista, ei kävele muiden yli. Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan siirtymäaikaa jatketaan Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva suunnitteluvelvoite koskisi siirtymäajan jälkeen myös TiVa kauppaa 16.4.2015 alkaen Tiva kaupan siirtymäaikaa jatketaan 15.4.2017 saakka Ympäristövaliokunnan kannanotto (YmVM 19/2014): Kaupan suuryksiköiden sijoittamisen ohjaaminen lailla on hyvin perusteltua sekä sosiaalisten että ympäristönäkökohtien kannalta ja sääntelyn voimaantulo on tärkeää. Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit muutokset MRL:iin MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Mitä tarkoittaa käytännössä? Ei muuta vaikutusten arviointivelvollisuutta sinänsä, sillä kaavojen sisältövaatimukset säilyvät ennallaan. Riittävät selvitykset on aiheuttanut tulkintaongelmia. Tavoitteena täsmentää ja selkeyttää selvitysten ja vaikutusten arviointien kohdentumista. Asian nostaminen keskusteluun kaavaprosessien alussa. Kaavoituksen sujuvoittaminen. Lähtökohtana kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavoissa ei pyritä ratkaisemaan kaikkia suunnittelualueeseen liittyviä kysymyksiä. Kaavataso ja suunnittelutilanteen vaatimukset vaikuttavat. Ei johtopäätöksiä arviointien laajuudesta myöskään pelkän kaavatason perusteella. Matti Laitio, ympäristöministeriö
OAS tärkeä apuväline sen kehittämistä tarvitaan Arviointien liittyminen kaavaprosessiin Mihin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota Vaikutusten arviointi viranomaisneuvotteluissa ja muussa viranomaisyhteistyössä yhteistyökulttuurin kehittäminen myös sektoriviranomaisten näkökulmasta Selvitysaineiston jatkuva ylläpito, hyvä esimerkki Lahdesta Lahdessa yleiskaavoitukseen liittyviä selvityksiä pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Kuvassa Lahden keskustan ajallinen saavutettavuus pyöräillen. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Rakennusvalvonnan hallintopakkomenettelyyn valituslupa (MRL 190 ) Velvoitteen asettamista ja täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin valituslupa KHO:ssa. Muutos jouduttaa hallintopakon täytäntöönpanoa, esim. tilanteissa, joissa rakennuksen omistaja/haltija viivyttäen laiminlyö maankäyttö ja rakennuslain 166 :n mukaisen rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapidon tai kyse on luvattomasta rakentamisesta. Osa laajempaa valituslupasääntelyn laajentamista (OM). Jyrki Hurmeranta YM/RYMO
19.3.2015 ympäristöministeriö
19.3.2015 ympäristöministeriö
Lähde: Hertta/YM 2.6.2015 Ympäristöministeriö 22
MRL 171 :n mukaisen poikkeamistoimivallan siirtäminen ELY-keskuksilta kunnille
Hankkeen taustaa Maankäyttö ja rakennuslain kokonaisarviointi (Suomen ympäristö 1 /2014) Suunnittelutarve ja poikkeamissäännöksillä on kiinteä yhteys koko alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Kuntien tekemistä myönteisistä suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamispäätöksistä huomattavan moni kumoutuu muutoksenhaussa Poikkeamispäätösten kaltaista menettelyä tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäinen lupaharkinta riittää myös ympäristöllisten ja kaavallisten edellytysten käsittelemiseen. Laki kevennettyjen rakentamis ja kaavamääräysten kokeilusta (21.12.2010/1257) Ympäristövaliokunta on kiirehtinyt toimivallan siirtämistä pysyvästi ja nykyistä laajemmin kunnille ELY keskusten ja kuntien välinen tehtäväjako Toimivallan selkeyttämiseen liittyvät kysymykset Valtion ja kuntien roolien tausta ja tulevaisuus alueidenkäytön ohjauksessa
Valmistelun lähtökohdat Tarkastelun lähtökohtana on, että MRL 171 :n mukainen poikkeamisvalta siirretään kokonaan kuntiin (myös ranta alueita koskeva poikkeaminen). Poikkeamisvallan siirto kirjattu myös 27.5.2015 julkaistuun Sipilän hallitusohjelmaan Toimivallan siirron lisäksi tarkastellaan tarvetta muuttaa poikkeamisen edellytyksiä (MRL 172 ) ja poikkeamismenettelyä (MRL 173 ). Kokeilulain soveltamisesta on saatu hyviä kokemuksia (ELYt ja kunnat) Yhtymäkohtia muun muassa asemakaavoituksen kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen.
Harkinta poikkeamisen edellytysten muuttamisesta Edellytyksiä voidaan teoriassa tiukentaa, väljentää, täsmentää tai pitää ennallaan ja ne voivat koskea kaikkia alueita tai vain ranta alueita Valmistelussa huomioon tulevaisuuden suunnittelutarpeet ja rakentaminen sekä suunnittelujärjestelmää koskevat mahdolliset muutokset. Poikkeamisen edellytysten muuttaminen vs. toimivallan siirto Olemassa oleva lainsäädäntö ja vakiintunut oikeuskäytäntö Miten poikkeamisen edellytyksiä tulisi muuttaa, jotta haluttu tavoite saavutetaan Vaikutukset kuntiin: kuntien tehtävämäärä ei lähtökohtaisesti voida lisätä
Hankkeen aikataulu Valmistelu käynnistetty alkuvuodesta 2015 Tilaisuus ELY:jen kanssa 24.2.2015 ja tapaaminen Suomen Kuntaliiton kanssa 6.5.2015 Uuden hallitusohjelman vaikutukset Koulutuksen ja viestinnän järjestäminen mahdollisen lakimuutoksen jälkeen
Lainsäädännön kehittämishankkeet KAASO YLKÄ KAMA Maija Neva, ympäristöministeriö
MRL:n kehittäminen perustetaan arviointiin mutta mikä tulee korostumaan? Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän uudistamisessa ainakin nämä: kaupunkiseutujen suunnittelun tehostaminen alueiden erilaisuuden huomioon ottaminen ja varmaan myös nämä: alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaaminen sääntelyn purkaminen menettelyjen joustavuus ja ketteryys Matti Laitio, ympäristöministeriö
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ja sen soveltamisen kehittäminen Lähtökohtana kaupunkiseutujen suunnittelun kehittämistarve Minkälaisia vaihtoehtoja kehittämisessä voisi olla? Alustavia pohdintoja, joita ei ole virallisemmin käsitelty vielä missään yhteydessä Nykyisen suunnittelujärjestelmän kehittäminen Kaupunkiseutujen suunnitteluun liittyvien välineiden voimakkaampi vahvistaminen (Maakuntakaava tai yhteinen yleiskaava) Kokonaan uudenlainen suunnittelujärjestelmä, kaksitasoinen tarkastelu Matti Laitio, ympäristöministeriö
Vaihtoehtojen arviointikriteerit Hallintorakenne ja päätöksentekojärjestelmä Osallistuminen ja vuorovaikutus Valtakunnallisten intressien toteutuminen Suunnittelujärjestelmän toimivuus kokonaisuutena ja erilaisilla alueilla Suunnittelujärjestelmän linkittyminen lupajärjestelmään Suunnittelujärjestelmän suhde toteuttamiseen Matti Laitio, ympäristöministeriö
Nykyisen suunnittelujärjestelmän kehittäminen Suunnittelujärjestelmä säilyisi nykyisenkaltaisena. Kaavojen sisältövaatimuksia ja esitystapaa kehitettäisiin siten, että niiden työnjako toimisi nykyistä paremmin. Maakuntakaavoissa painotettaisiin aidosti ylikunnallisia asioita ja yleispiirteisiä kaavoja kehitettäisiin strategisempaan suuntaan. Yleiskaavan laatimistarvetta terävöitettäisiin kaupunkiseuduilla. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Maakuntakaavoituksen kehittäminen kaupunkiseutujen suunnitteluvälineenä Suunnittelujärjestelmässä säilyisivät nykyiset suunnitteluvälineet yhteistä yleiskaavaa lukuunottamatta. Kaupunkiseuduilla nykyistä maakuntakaavaa yksityiskohtaisempi kaupunkiseutukaava korvaisi maakuntakaavan ja se olisi laadittava erikseen määritellyille seuduille. Se hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa nykyiseen tapaan tai siten, että kaupunkiseutukaavassa päättäjien joukko olisi nykyistä rajoitetumpi koostuen kaupunkiseudun kuntien edustajista. Muilla alueilla maakuntakaava olisi nykyisenkaltainen. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Yhteisen yleiskaavan kehittäminen kaupunkiseutujen suunnitteluvälineenä Suunnittelujärjestelmässä säilyisivät nykyiset suunnitteluvälineet. Erikseen määritellyillä kaupunkiseuduilla kunnat kuitenkin velvoitettaisiin laatimaan yhteinen yleiskaava, joka hyväksyttäisiin yhteisessä toimielimessä. Näillä alueilla yhteinen yleiskaava korvaisi maakuntakaavan. VATteja kehitettäisiin raamittamaan nykyistä selkeämmin kaupunkiseutujen suunnittelua. Muilla alueilla olisi voimassa nykyisen kaltainen maakuntakaava, ottaen kuitenkin huomioon VE 1:ssä esitetyt kehittämislinjaukset. Yhteinen yleiskaava ohjaisi kuntien yleiskaavoitusta. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Uudentyyppinen kaksitasoinen suunnittelujärjestelmä: Maakunnat vastaavat yleispiirteisestä kaavoituksesta ja kunnat yksityiskohtaisesta kaavoituksesta Yleispiirteinen kaava laadittaisiin maakunnan tai jonkin muun laajemman alueen tasolla eri alueiden yleispiirteisen suunnittelun ohjaustarpeet huomioon ottaen. Kuntatasolla laadittava yksityiskohtaisempi kaava olisi tarpeen mukaan osayleiskaavatai asemakaavatasoa. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Uudentyyppinen kaksitasoinen suunnittelujärjestelmä korvaamaan nykymuotoista maakunta, yleis ja asemakaavoitusta: Kunnat vastaavat sekä yleispiirteisestä että yksityiskohtaisesta kaavoituksesta Kaupunkiseuduilla tarvittaisiin pääsääntöisesti kahta kaavatasoa. Kaupunkiseutujen ulkopuolella riittäisi useimmissa tilanteissa yksi kaava, jonka luonne olisi ohjaustarpeen mukaisesti osayleiskaava tai asemakaavatasoa. Järjestelmä edellyttäisi VATtien kehittämistä raamittamaan kokonaisuutta. Maakuntakaavoitusta ei tässä alavaihtoehdossa olisi. Matti Laitio, ympäristöministeriö
Suunnittelujärjestelmän kehittelyn taustalla olevia hankkeita: YLKÄ hanke Kansainvälinen vertailu yleispiirteisen alueidenkäytön ohjauksen toimivuudesta kaupunkiseuduilla: Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Englanti Tekijänä Aalto yliopisto (YTK) Työn jäsennys: kaupunkiseutu suunnittelutasona alueidenkäytön ohjauksen raamitus ja valtion intressien turvaaminen kaupunkiseuduilla kaupunkiseutujen sisäinen yhteistyö keinot strategioiden toteuttamiseksi Ideoita kaavajärjestelmän kehittämiseksi erityisesti yleispiirteisissä kaavoissa 19.3.2015 Matti Laitio, ympäristöministeriö
YLKÄ: Alueidenkäytön ohjauksen raamitus ja valtion intressien turvaaminen kaupunkiseuduilla Raamitus Norjassa & Tanskassa vahvat lakiperustat ohjaukselle Ruotsissa heikko raamitus, perustuu vahvaan kuntasuunnitteluun Hollannissa yksinkertainen ja positiivinen raamitus, korostaa mahdollisuuksia ja integraatiota Englannissa monimutkainen lakiperusta, paljon tulkintaa lakien välillä Valtion intressien turvaaminen Norja lakiperustaiset keinot laajat Ruotsi & Tanska kevyt valvonta Hollanti vahva strategiaohjaus Englanti valtion interventiot tarvittaessa 2.6.2015 38
KAMA hanke Kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseudun alueidenkäytön ohjaamiseen liittyvä hanke. Työn tarkoituksena on tuottaa ehdotuksia: kriteereiksi alueidenkäytön ohjaukseen liittyvien säädösten eriyttämiseksi kaupunkien ja taajamien lievealueilla sekä läheisellä maaseudulla, johon kohdistuu enemmän suunnitelmallista ohjausta edellyttävää rakentamispainetta / maaseutualueilla Kuva, jolla on konkretisoitu KAMA- Hankkeen lähestymistapaa (Ramboll Finland Oy) 19.3.2015 Matti Laitio, ympäristöministeriö
KAMA hankkeen tavoitteet, jatkuu yleiskaavoituksen kehittäminen lievealueiden ja maaseudun rakentamisen suorassa ohjauksessa autioituvien ja rakentamispaineettomien alueiden maaseutuasumisen suunnittelun yksinkertaistaminen maaseudun elinkeinojen kehittämisen tukeminen alueidenkäytön suunnittelussa suunnittelutarvealueiden määrittelyn kriteerien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytysten kehittäminen kaavan laatimista edellyttävän suunnittelutarpeen määrittely kaupunkien taajamien kehysalueilla Kaksi vaihetta: SYKE on kerännyt tietoja 14 koealueelta suunnittelun tarve Konsultti (Ramboll Oy) ideoi ehdotuksia suunnittelu ja lupajärjestelmän kehittämiseksi Matti Laitio, ympäristöministeriö
19.3.2015 Matti Laitio, ympäristöministeriö Koealueet Metropoli ja voimakkaasti kasvavat kaupunkiseudut/lievealueet. Nurmijärvi Etelä-Mäntsälä (2) Porvoo Ylöjärvi Lempäälä (2) Jyväskylä Turku Taajamat, joissa pientä kasvua / stabiili tilanne Tervakoski (Janakkala) Lapua Paimio Väestön vähenemisen alueet Leppävirta (2) Somero Voimakkaan väestön vähenemisen alueet Saarijärven Pylkönmäki Sallan keskusta