Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot. Selvityksen esittelyaineistoa Auvo Haapanala

Transkriptio

1 Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot Selvityksen esittelyaineistoa Auvo Haapanala

2 Esittelyaineiston sisältö Selvityksen lähtökohta kuva 3 Taustatietoa maakuntakaavoituksesta ja vahvistuspäätöksistä kuvat 4-8 Selvitetyt vaihtoehdot kuvat 9-12 Selvityksen johtopäätöksiä kuvat

3 Selvityksen lähtökohta Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin kannanotto 2013 Selvitetään maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kaavajärjestelmän toimivuuteen. Tavoitteena olisi, että löydetään kaavajärjestelmän toimivuuden kannalta nykyistä vahvistamismenettelyä parempia tapoja, joilla valtio voi kaavoituksessa varmistaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen ja turvata muita valtakunnallisia intressejä

4 Maakuntakaavaprosessien lukumäärä aloitusvuoden mukaan (aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu) kokonaiskaava vaihekaava

5 Maakuntakaavojen vahvistuspäätösten lukumäärä vuosina

6 Tietoja maakuntakaavojen vahvistamispäätöksistä Vahvistuspäätöksiä Maakuntakaavojen lkm Kaavoja yhteensä 63 Vahvistettu kokonaan 21 Jätetty osittain vahvistamatta 42 Vahvistamatta jättämisen kohdistuminen eri alueisiin: - liikenne 22 - yhdyskuntarakenne ml. kauppa 19 - luonnonvarojen hyödyntäminen (turvevarat, kiviainekset, tuulivoima, vesihuolto) 17 - luonnonarvojen vaaliminen 7 - virkistys ja retkeily 3 - matkailupalvelut 2 - kulttuuriympäristön vaaliminen 2 - muut merkinnät ja määräykset 8 6

7 Maakuntakaavaprosessien kesto (lähde: Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013) Kaavatyyppi Laatiminen mediaani Vahvistaminen mediaani KHO käsittely mediaani Kokonaiskesto mediaani käynnistyneet maakuntakaavat 3v. 8kk.... 6v. 2kk käynnistyneet maakuntakaavat 2v. 7kk.... 4v. 2kk Kaavan vahvistuskäsittely aloitettu v. 6kk.... Kaavan vahvistuskäsittely aloitettu 2007 tai sen jälkeen.. 1v. 3kk.... Maakunnan kokonaiskaavat 3v. 11kk 1v. 8kk 1v. 6v. 9kk Maakunnan osa-alueen kokonaiskaavat 3v. 1kk 1v. 6kk 1v. 7kk 5v. 7kk Maakunnan vaihekaavat 2v. 9kk 1v. 4kk 1v. 2kk 4v. 6kk Osa-alueittaiset vaihekaavat ja hankekaavat 1v. 6kk 0v. 8kk 1v. 5kk 3v. 3kk Kaikki maakuntakaavat 3v. 1v. 4kk 1v. 4kk 5v. 10kk 7

8 Vahvistuskäsittelyn keston jakautuma ympäristöministeriössä vuosina ratkaistuissa vahvistuspäätöksissä Alle 6 kuukautta 5 päätöstä 6-12 kuukautta kuukautta kuukautta 6 yli 24 kuukautta

9 Selvitetyt vaihtoehdot/1 Vahvistusmenettelyn säilyminen sellaisenaan tai kehitetyssä muodossa Maakuntakaava saatettaisiin nykyiseen tapaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Mahdollisia tapoja järjestelmän kehittämiseen voisivat olla mm. Valitusten käsittelyn erottaminen vahvistusmenettelystä ja siirtäminen hallinto-oikeuteen. Ennakko-ohjauksen ja vahvistuskäsittelyn erottaminen ympäristöministeriössä organisatorisesti toisistaan. Ympäristöministeriölle mahdollisuus tehdä vahvistusvaiheessa liiton suostumuksella nykyistä merkittävämpiä muutoksia kaavan sisältöön. Viranomaisyhteistyön kehittäminen. Määräajan asettaminen vahvistuskäsittelyn kestolle. Mahdollisuus määrätä valitusajan päätyttyä kaava tulemaan voimaan niiltä osin, joihin ei kohdistu valituksia eikä muita ristiriitoja

10 Selvitetyt vaihtoehdot/2 Nykyisen vahvistusmenettelyn korvaava menettely, jolla valtio voi puuttua maakuntakaavoihin, jotka on laadittu vastoin lain säännöksiä Mahdollisia korvaavia menettelyjä voisivat olla mm. Järjestelmä, jossa vahvistusmenettely ei koskisi kaikkia maakuntakaavoja, mutta YM voisi ottaa kaavan tarkastusmenettelyyn, jos perustellusti voidaan katsoa, että kaavassa ei ilmeisesti ole lain vaatimalla tavalla huolehdittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Järjestelmä, jossa vahvistusmenettely koskisi lähtökohtaisesti kaikkia maakuntakaavoja, mutta YM voisi liiton esityksestä vapauttaa tietyn kaavan tai sen osan vahvistusmenettelystä. Ympäristöministeriön mahdollisuus tehdä maakunnan liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä, jos kaava on laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä

11 Selvitetyt vaihtoehdot/3 Vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, tilalle ei tulisi korvaavaa menettelyä. Ympäristöministeriöllä ja muilla ministeriöillä olisi toimialaansa kuuluvissa asioissa valitusoikeus maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä. Valitusoikeus olisi nykyiseen tapaan (MRL 191 ) myös muilla viranomaisilla toimialaansa kuuluvissa asioissa. Valitukset käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa

12 Vertailuun valitut yksityiskohtaisemmat vaihtoehdot 1. Vahvistusmenettely säilyy. Viranomaisyhteistyötä kehitetään. Maakunnan liitolle mahdollisuus määrätä valitusajan kuluttua maakuntakaava tulemaan voimaan ennen vahvistamista siltä osalta, johon ei kohdistu valituksia. Vahvistusasian käsittelylle kuuden kuukauden määräaika, jollei kaavasta ole valitettu. YM:n oikeutta tehdä vahvistusmenettelyssä vähäisiä muutoksia laajennetaan. 2. Vahvistusmenettely korvataan menettelyllä, jossa ympäristöministeriöllä on oikeus ottaa kaava tarkastettavaksi (ottomenettely), jollei kaavassa ilmeisesti ole huolehdittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään. Viranomaisyhteistyötä kehitetään. 3. Vahvistusmenettelystä luovutaan. Ympäristöministeriölle oikeus tehdä kaavan hyväksymispäätöksestä maakunnan liitolle oikaisukehotus. Ministeriöille valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään. Viranomaisyhteistyötä kehitetään. 4. Vahvistusmenettelystä luovutaan eikä sen tilalle tule korvaavaa menettelyä. Ministeriöille valitusoikeus kaavasta. Valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään. Viranomaisyhteistyötä kehitetään

13 Selvityksen johtopäätöksiä: Nykyisen vahvistusmenettelyn merkitys ja toimivuus Vahvistusmenettely ja siihen liittyvä valitusten käsittely ovat keskeinen osa nykyistä maakuntakaavoituksen ohjausta ja laillisuusvalvontaa ja ne ovat merkittävästi vaikuttaneet maakuntakaavojen sisältöön. YM:n linjaukset lain soveltamisesta ovat olleet hyvin yhdenmukaisia KHO:n linjausten kanssa. Maakuntakaavoista noin 80 % on ollut valituskaavoja. Valitusten määrä ja laajuus ovat vaikuttaneet merkittävästi vahvistusmenettelyn vaatimaan aikaan. Vahvistusmenettely on pidentänyt kaavaprosessia ja viivyttänyt kaavan voimaantuloa myös niiltä osin, joihin ei kohdistu ristiriitoja. Viranomaisyhteistyön toimivuus kaavan laadinnan aikana on tärkeää myös vahvistusmenettelyn sujuvuuden kannalta. Ministeriöiden lausunto vasta kaavan vahvistusmenettelyssä on koettu myöhäiseksi vaiheeksi vahvistusprosessin sujuvuuden kannalta

14 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistusmenettelyn kehittäminen/1 Nykyistä maakuntakaavaprosessia ja vahvistusmenettelyä on mahdollista merkittävästi kehittää. Näin voidaan nopeuttaa vahvistusmenettelyä ja kaavan voimaantuloa erityisesti niiltä osin, joihin ei kohdistu valituksia. Keinoja prosessin kehittämiseksi: Viranomaisneuvottelujen ajankohdan väljempi määrittely Ministeriöiden ja aluehallinnon yhteistyön tiivistäminen Ministeriöiden lausunto jo kaavaehdotusvaiheessa Määräaika vahvistuskäsittelyn kestolle, kun kaavasta ei ole valitettu Maakunnan liitolle mahdollisuus määrätä kaava tulemaan voimaan valitusajan kuluttua niiltä osin, joihin ei kohdistu valitusta

15 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistusmenettelyn kehittäminen/2 Vahvistusmenettelyn säilyttäminen kehitetyssä muodossa on perusteltu vaihtoehto erityisesti maakuntakaavoituksen merkittävän aseman säilyttämiseksi valtakunnallisten intressien turvaamisessa. Vahvistusmenettely edistää maakuntakaavojen yhteensovittamista ja lain soveltamisen ja päätöksenteon yhdenmukaisuutta maan eri alueilla. Kaikkiin maakuntakaavoihin kohdistuva vahvistusmenettely ei kuitenkaan mahdollista valtion ohjauksen ja valvonnan painottamista merkittävästi nykyistä enemmän keskeisiin valtakunnallisiin kysymyksiin

16 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistusmenettelyn korvaaminen ottomenettelyllä/1 Ympäristöministeriöllä olisi oikeus ottaa maakuntakaava kokonaan tai tietyltä osalta tarkastusmenettelyyn, jos kaava on ilmeisesti laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muutoksenhaku siirtyisi hallinto-oikeuksiin, mutta tarkastusmenettelyyn otettua kaavaa koskevat valitukset käsiteltäisiin ympäristöministeriössä. Maakuntakaavoituksen keskeinen asema kaavajärjestelmässä ja valtakunnallisten tavoitteiden turvaamisessa säilyisi. Korostaisi valtakunnallisten kysymysten roolia maakuntakaavoituksessa ja valtion viranomaisten ohjauksessa. Painottaisi valtion ohjauksen suuntaamista kaavoitusprosessin alkuvaiheen viranomaisyhteistyöhön. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita olisi tarpeen täsmentää

17 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistusmenettelyn korvaaminen ottomenettelyllä/2 Toteuttaisi tasapainoisella tavalla menettelyn kehittämisen keskeiset tavoitteet, maakuntakaavoituksen merkittävän aseman säilyttämisen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja muiden valtakunnallisten intressien turvaamisessa, valtion ohjauksen painopisteen suuntaamisen nykyistä selkeämmin valtakunnallisiin tavoitteisiin, menettelyn keventämisen erityisesti niiltä osin, joihin ei liity ristiriitoja. Ottomenettelyyn perustuvaa vaihtoehtoa voidaan pitää ensisijaisena ratkaisuna nykyisen vahvistusmenettelyn korvaamiseksi

18 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistamisesta luopuminen, oikaisukehotusmahdollisuus/1 Nopeuttaisi muita vaihtoehtoja enemmän kaavaprosessia ja kaavan voimaantuloa, jollei kaavasta tehdä valitusta eikä oikaisukehotusta. Ennakko-ohjauksen ja viranomaisyhteistyön tarve korostuisi, joten niiden kehittämiseen olisi panostettava nykyistä enemmän. Valtion eri hallinnonalojen kantojen yhteensovittaminen olisi tarpeen jo kaavoitusprosessin kuluessa viimeistään kaavaehdotusvaiheessa

19 Selvityksen johtopäätöksiä: Vahvistamisesta luopuminen, oikaisukehotusmahdollisuus/2 Toteuttaisi muita vaihtoehtoja heikommin tavoitetta maakuntakaavoituksen aseman varmistamisesta valtakunnallisten intressien turvaamisessa. Edellyttäisi myös muita toimenpiteitä maakuntakaavoituksen aseman säilyttämiseksi valtakunnallisten intressien turvaamisessa. Jos vahvistusmenettelystä luovutaan, ympäristöministeriöllä tulisi olisi oikeus tehdä liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä. Edellyttäisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden täsmentämistä. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksia viranomaistoimintaan koskevien säännösten tarkistamista olisi tarpeen harkita

20 Toimenpide-ehdotukset Viranomaisyhteistyötä ja valtion ohjausta painotetaan nykyistä selvemmin kaavoituksen alkuvaiheisiin ja valtakunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luovutaan. Vahvistusmenettely korvataan järjestelmällä, jossa YM:llä on oikeus ottaa maakuntakaava kokonaan tai tietyltä osalta tarkastettavaksi (ottomenettely), jos kaava on ilmeisesti laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Määräaika tarkastusmenettelyn kestolle, kun kaavasta ei ole valitettu. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kehitetään siten, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisiä valtakunnallisia näkökohtia, mutta ovat nykyistä täsmällisemmin ja konkreettisemmin ilmaistuja. Viranomaisneuvotteluja koskevaa säännöstä tarkistetaan niin, että viranomaisneuvottelujen ajankohdat voidaan määritellä nykyistä joustavammin. Viranomaisyhteistyön kehittämiseksi laaditaan yhteisiä toimintamalleja. Lausuntomenettelyä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että lausunto ministeriöiltä hankitaan jo kaavaehdotusvaiheessa. Maakuntakaavoituksessa painotetaan nykyistä selkeämmin maakunnallisia ja seudullisia kysymyksiä. Maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen työnjakoa selkeytetään