KIRKONSEUTU. VIHANTI, MUSTOLANMÄKI (2) KORTTELIT 45 ja 46

KIRKONSEUTU VIHANTI, MUSTOLANMÄKI (2) KORTTELIT 45 ja 46 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 45 TONTTEJA 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 46 TONTTEJA 1, 2, 12 JA 13, SEKÄ NIIHIN LIITYVÄÄ KATUALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT KORTTELIN 45 TONTTI 5 JA KORTTELIN 46 TONTIT 1, 12 JA 13, SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄ KATUALUE Selostus 19.5.2010 Asemakaavamuutos on tullut vireille 8.4.2009 Kunnanhallituksen hyväksymispäätös..2010 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös..2010 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi VIHANNIN KUNTA

LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote voimassa olevasta kaavasta, jota muutetaan Asemakaavamuutosluonnos 1:2000

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot ja kaava-alueen sijainti... 4 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan muutos... 5 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 9 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Liikenne ja palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Muut alueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 11 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5.4.4 Muut vaikutukset... 12 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 12 5.6 Asemakaavamääräykset... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 12 6.2 Toteutuksen seuranta... 12 3

1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ja kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Vihannissa Vanhan Raahentien ja Raahentien välisellä alueella Eskolantien päässä. Kuva 1. Kaavamuutoksen rajaus osoitekarttaan merkittynä. Asemakaavamuutosalueen keskellä on kahdelle erillispientalotontille sijoittuva asuinkiinteistö. Erillispientalotontit Raahentien ja Vanhan Raahentien varsilla eivät ole toteutuneet. Asemakaavan muutos koskee Vihannin kirkonseudun asemakaava-alueella Mustolanmäen (kunnanosa 2) korttelin 45 tontteja 5 ja 6 sekä korttelin 46 tontteja 1, 2, 12 ja 13, sekä niihin liittyvää katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Vihannin kirkonseudun asemakaavan Mustolanmäen (kunnanosa 2) korttelin 45 tontti 5 ja korttelin 46 tontit 1, 12 ja 13, sekä niihin liittyvä katualue. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet o 23.2.2009 Kaavatoimikunnan kokous Vihannissa o 3/2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen, kaavoitustyön aloitus, lähtötietojen hankkiminen ja alustava kaavapalaveri Vihannissa o 30.3.2010 Kunnanhallituksen päätös asemakaavoituksesta 125 o 8.4.2009 Asemakaavamuutoksen vireille tulo, OAS nähtäville o 5/2009 Alustavien asemakaavaluonnosten laatiminen o 10.6.2009 Kaavaneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa o 15.6.2009 Viranomaisneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa o 8.4.2009 7.5.2009 OAS ja kaavaluonnos nähtävillä Vihannin kunnanvirastolla o 6/2009 Luonnoksesta saadun palautteen käsittely (lausunnot) ja vastineiden laatiminen 4

o Tarvittavien muutosten tekeminen kaavaluonnokseen o 24.9.2009 Kaavoitustoimikunnan kokous Vihannissa o 2.11.2009 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Vihannin kunnan välinen kehittämiskeskustelu o 4.5.2010 Kaavoitustoimikunnan kokous Vihannissa o Kaavaehdotus ja OAS nähtävillä Vihannin kunnanvirastolla 2.2 Asemakaavan muutos Muutosalueen yhdyskuntarakennetta halutaan tiivistää ja täydentää. Asemakaavan muutos koskee erillispientalotonttien korttelialueita, jotka muutetaan pientalo- ja rivitalotonteiksi. Muutosalueen rakentunut osa jää erillispientalotonttien alueeksi. Asemakaavamuutoksella katsotaan olevan paremmat edellytykset toteutua voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Kaavamuutos muuttaa Eskolantien lenkkikaduksi, jonka uuden katuosuuden kautta mahdollistetaan ajoliittymät alueen keskelle jääville erillispientalotonteille. Kaavamuutoksen mukainen pien- tai paritalojen toteutuminen Vanhan Raahentien varteen estäisi tonttialueiden kautta tapahtuvaa läpiajoa. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksen toteuttamisesta vastaa kunta rakennusvalvonnan yhteydessä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on pientalovaltaista aluetta, josta Vihannin keskustaan on matkaa alle kilometri. Alueella on neljä rakentamatonta erillispientalotonttia. Muutosalueen keskellä kahden tontin alueella olevalle kiinteistölle on toteutettu ajoyhteys Vanhalta Raahentieltä rakentumattomien tonttien läpi. Osoitekartassa näkyvä toteutumaton osa Eskolantietä on rakenteilla, mutta ei ole vielä yhdistetty lenkkikaduksi. Kuvat 2. ja 3. Näkymät muutosalueen pohjoiskulmasta Vanhalta Raahentieltä sekä näkymä Eskolantieltä kaakosta. Kuvan 2 edustalla vapaat tontit ja taustalla Eskolantien varren kiinteistö. Kuvassa 3 oikealla Eskolantien varren piha- ja varastorakennuksia ja vasemmalla vapaat rakentumattomat tontit. 3.1.2 Luonnonympäristö Rakentamattomat tontit ovat avoimia vanhoja peltoalueita. Rakennettujen tonttien pihapuiden lisäksi puustoa ei juuri ole. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueen rakennetut kaksi erillispientalotonttia kuuluvat yhteen kiinteistöön, jossa on asuinrakennuksen lisäksi piha-, varasto- ja tallirakennuksia. Tontteja ei ole aidattu. Muutosalueen kaakkoispuoli on pääasiassa omakotitaloaluetta. Raahentien varressa on rivitaloja. 5

Kaavamuutosalue on vesihuollon ja viemäröinnin piirissä. 3.1.4 Maanomistus Kunta omistaa rakentamattomien tonttien maa-alueet. Keskimmäinen tila RN:o 4:89 on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu myös kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk). Vihannin kirkko on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Vihannin osayleiskaava Alueella on voimassa Keskusta-Kuusirati-Möykkylä yleiskaava vuodelta 1991. Osayleiskaavan mukaan asemakaavan muutosalue on pientalovaltaista aluetta. Keskustan osayleiskaavan muutos on käynnistynyt 2009. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, maakuntakaava ohjaa asemakaavan muutoksia. 6

Kuva 5. Ote voimassa olevasta Möykkylä-Keskusta-Kuusirati alueen osayleiskaavasta. Asemakaava Vuodelta 2005 olevaa ajantasa-asemakaavaa on päivitetty viimeisimmillä muutoksilla ja käytetty asemakaavamuutoksen pohjana. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, jota muutetaan, on liitteenä kaavakartassa. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on erillispientalojen korttelialuetta ja niihin liittyvää Eskolantien katualuetta. Rakennusjärjestys Vihannin rakennusjärjestys on vahvistettu kunnanvaltuustossa 10.5.2003. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja kaavan muuttamisen vuoksi. Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty 11.5.2001. 7

Kuva 6. Ote voimassa olevasta Vihannin kirkonseudun asemakaavasta ajantasakaavasta poimittuna. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Asemakaavan muutoksen avulla mahdollistetaan rivi- ja paritalorakentamista Raahentien ja Vanhan Raahentien väliselle alueelle kunnan omistamille tonteille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 30.3.2010 125. Asemakaavamuutos on tullut vireille 8.4.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Vihannin kunnan kunnanvirastossa 8.4.2009 7.5.2009. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: 8

Alueen maanomistajat ja rajanaapurit Kunnan lautakunnat ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee. tekninen lautakunta Viranomaisina osallisia ovat muun muassa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Tiehallinto, Oulun tiepiiri 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan luonnosvaiheessa osalliset ovat voineet lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. välisen ajan. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Vihannin kunnanvirastolla ja sen ollessa kiinni Vihannin kirjastolla 6.7.2009 27.7.2009. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.2.1.) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Alueidenkäytössä uusia huomattavia asuin- työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. LÄHDE:Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen, 2009 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. 9

Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat: Maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi osoitetuilla alueilla suositeltavaa on taajamarakenteen tiivistäminen. Kaavamuutos tähtää taajamarakenteen täydentämiseen pientalorakentamisen avulla. Oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan tavoitteet: Kaavamuutosalue on pientalovaltaista aluetta. Kunnan tavoitteet: Kunta haluaa mahdollistaa pari- ja rivitaloasuntojen toteuttamisen keskustan läheisyyteen. Alueen liikennettä halutaan järkeistää siten, että asuintonteille ajo on selkeää ja sujuvaa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavamuutosalueen uudet rivi- ja pientalotontit haluttiin esittää suhteellisen väljinä. Olemassa olevien rakennusten ja uusien pientalojen väliin haluttiin jättää riittävästi tilaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muutosalue on pientalovaltaista aluetta lähellä Vihannin keskustaa. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 1,18 ha. Kaavamuutosalue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja Eskolantien katualuetta. Voimassa olevan asemakaavan muutosalasta noin kolmannes muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi, toinen kolmannes rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Viimeinen kolmannes Muutosalasta säilyy erillispientalojen korttelialueena. Katualueen mitoitus ei muutu. Kaavamuutosalueen rakennusoikeus kasvaa vähäisesti (463 m2) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontin suuremman tehokkuusluvun vuoksi. 5.1.2 Liikenne ja palvelut Asemakaavamuutos selkeyttää alueen tonteille suuntautuvaa ajoliikennettä ja estää tonttien läpiajon. Alueen palvelurakenteeseen asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Taajamaympäristöä parannetaan täydentämällä sen rakentamista pientaloasutuksella, jonka mitoitus on ympäristöön sopivaa. 5.3 Aluevaraukset Kaavamuutoksessa uusia aluevarauksia ovat asuinpientalojen korttelialue sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue säilyy pienempänä aluevarauksena voimassa olevaan asemakaavaan nähden. 10

5.3.1 Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Asemakaavamuutos yhdistää korttelin 46 tontit 1 ja 2 ja käyttötarkoitus vaihtuu erillispientalojen korttelialueesta asuinpientalojen korttelialueeksi. rakennustehokkuudet ja kerrosluvut pysyvät muuttumattomina. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue muodostuu uutena aluevarauksena Eskolantien lounaispuolelle yhdistäen korttelin 45 tontit 5 ja 6. Korttelialueen tehokkuusluku suurenee voimassa olevaan kaavaan nähden, jossa erillispientalojen korttelialueen tehokkuusluku on e=0.15. Korttelialueen uusi tehokkuusluku e=0.25 vastaa Vihannin muiden rivitalokortteleiden tehokkuutta Raahentien varressa. AO Erillispientalojen korttelialue Asemakaavamuutoksessa säilyy erillispientalojen korttelialueen aluevaraus korttelin 46 tonttien 12 ja 13 osalta muuttumattomana. Muut voimassa olevan asemakaavan erillispientalojen korttelialueet korvataan toisilla asuinrakentamisen korttelialueilla. 5.3.2 Muut alueet Katu (Eskolantie) Asemakaavamuutokseen kuuluva Eskolantien katualue pysyy voimassa olevaan asemakaavaan nähden ennallaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavoitukseen sisällytetään sen eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. 5.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Asemakaavamuutoksella katsotaan olevan paremmat mahdollisuudet toteutua kuin voimassa olevalla asemakaavalla. Asemakaavamuutos täydentää pientalovaltaisen alueen keskelle jääneitä vanhoja peltoaukeita asuinrakentamisella, jolloin katualueiden näkymät muuttuvat avoimista rajatummiksi. Uusi rakentaminen on suhteellisen väljää ja asemakaavamuutos mahdollistaa riittävän suuret tontti- ja asuntokohtaiset piha-alueet. Kaavamuutoksella on pyritty määräämään riittävä etäisyys muutosalueen olevien asuinrakennusten ja rakennettavien pientalojen väliin. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella on vähäinen vaikutus rakennettuun ympäristöön voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Nykytilanteeseen nähden asemakaavan toteutuminen lisäisi rakentamista tuntuvasti avoimien rakentamattomien tonttien ja Eskolantien toteutuessa. Samalla estettäisiin ajoliikenteen läpikulku toisten tonttien kautta. 11

5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset perustuvat alueen asukastiheyden muuttumisen myötä sosiaalisten kohtaamisten ja kanssakäymisen lisääntymiseen lähialueella. 5.4.4 Muut vaikutukset Asemakaavamuutos edistää olevien yritysten menestymistä sekä uusien palvelujen sijoittumista Vihantiin. Asemakaavamuutoksen toteutuminen lisäisi jonkin verran liikennettä Eskolantiellä ja Vanhalla Raahentiellä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Muutosalueen häiriötekijänä voidaan pitää Raahentien liikennemelua, joka voidaan kuitenkin sulkea asuntojen ulkopuolelle hyvällä nykyaikaisella rakentamisella. Piha-alueita voidaan suojata melulta istutuksin tai jopa meluvallilla, jonka toteuttamiselle jää tilaa rakennusalan ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti piha-alueet voidaan suunnata liikennemelun kannalta suosiollisimpaan suuntaan. Yksittäisinä taajamakuvallisina häiriötekijöinä voidaan pitää mittakaavaltaan liian suuria piharakennuksia sekä pihavarastointia muutosalueella. 5.6 Asemakaavamääräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Toistaiseksi kohteesta ei ole tehty tarkempia suunnitelmia. 6.2 Toteutuksen seuranta Vihannin kunnan rakennusvalvonta seuraa asemakaavan toteutumista rakennuslupavaiheessa. Oulussa 19.5.2010, Mikko Korhonen, arkkit. yo Elina Marjakangas, arkkit. yo 12

Liite: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 926 Vihanti Täyttämispvm Kaavan nimi Kirkonseutu,Vihanti, Mustolanmäki (2), korttelit 45 ja 46 asemakaavan muutos 20.05.2010 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 08.04.2010 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen [ha] pinta-ala Maanalaisten pinta-ala [ha] tilojen Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,1777 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k[ha] [%] m²] 1,1777 Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,1777 100,0 2427 0,21 0,0000 463 A yhteensä 1,0975 93,2 2427 0,22 0,0000 463 0,0802 6,8 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] 13 [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]

Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,1777 100,0 2427 0,21 0,0000 463 A yhteensä 1,0975 93,2 2427 0,22 0,0000 463 AP 0,3028 27,6 606 0,20 0,3028 606 AR 0,4634 42,2 1158 0,25 0,4634 1158 AO 0,3313 30,2 663 0,20-0,7662-1301 L yhteensä 0,0802 6,8 Kadut 0,0802 100,0 Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 14